Oma surkea tarinani

jessieee

Hei!

En tiedä kiinnostaako ketään, mutta haluan kertoa oman tarinani pakko-oireisen häiriön kanssa. En ole koskaan kertonut ainoallekaan ihmiselle asiasta, ja oireiden pahentuessa tunnen olevani enemmän ja enemmän yksin. Jaanpa ajatuksiani siis täällä, siitä huolimatta saanko vastakaikua vai en.

Olen 22-vuotias nainen. Muistan jo varhaisessa lapsuudessani kärsineeni lievistä pakko-oireista, mutta ne eivät olleet pahoja. Asia muuttui dramaattisesti, kun ala-asteikäisenä tajusin, että ihmiset kuolevat. Siis toden totta tajusin kyseisen asian eräänä kauniina päivänä, ja muistan sen vieläkin. Olin kauhistunut, itkin asiaa joka ilta varmaan kuukauden. Vanhemmatkin huolestuivat.

Tästä alkoi oireiden paheneminen. Kaikki oireeni liittyvät pelkoon, että jollekin rakkaalleni käy jotain. Omaa kuolemaani en pelkää, mutta muiden sitäkin enemmän. Lapsena ajatukseni rauhoittuivat, kun päätin tehdä itsemurhan suunnilleen tämän ikäisenä kuin nyt olen. Nyt tiedän, etten sitä voisi tehdä. En voisi satuttaa läheisiäni niin kovasti.

Oireeni ovat pääasiassa pääni sisällä. Jotkut numerot ovat "pahoja", samoin tietyt aiheet. En voi ajatella kuolemaa, enkä esimerkiksi ystäviä jotka ovat menettäneet läheisen. Minulla on useita mantroja, joita toistan kenties satoja kertoja päivässä pääni sisällä. Tämä "kompensoi" pahojen ajatusten ajattelemista.

On minulla muitakin oireita, mm. tavaroiden koskettelua ja siirtelyä. Ihmisiin en koske koskaan vasemmalla kädellä, sillä se on jonkin pahan enne. En puhu kuolemasta, sillä sekin merkitsee jotain pahaa. Asiasta on tälläkin hetkellä vaikea kirjoittaa, sillä pelkään että jotain kamalaa tapahtuu.

Stressin ja lievän masennuksen takia oireeni ovat alkaneet pahentua. Aamuisin on vaikea pukeutua, ja muuta sen sellaista, mitä ei ole ennen ollut. Poikaystäväni tekee melko riskialtista työtä, ja se vasta kaiken hulluksi tekeekin. Perheenjäseniäni en haluaisi päästää mm. matkoille ulkomaille.

Koko pieni elämäni on keskittynyt kuolemaan ja sen torjumiseen keinoin, jotka itse tiedostan järjettömiksi. Asian tiedostaminen ei vain auta sen korjaamista. Olen epätoivoinen ja lohduton. Pelko musertaa minut jokaisena vuorokauden hetkenä, ja olen yksinkertaisesti loppuun ajettu. Olen niin väsynyt.

Kiitos jos joku jaksoi lukea.

3

186

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ehkä se

      liittyy siihen, että et halua ajatella kuolemaa sillä hetkellä, eikä kukaan halua ajatella ennen kuin se on ajankohtaista. Olen huomannut tarkkailemalla omia oireita, että jos todella en tahdo ajatella jotain ikävää/ kivuliasta aihetta, pakko-oire iskee päälle. Silloin on parasta ymmärtää itseään ja todella ajatella muita aiheita tai ryhtyä tekemään jotain käytännön hommia, jolloin se unohtuu.
      Elämässä ei tietenkään ole edes hyvä sivuuttaa kaikkia ikäviä asioita, sillä niihin pitäisi puuttua ja tehdä parannuksia, mutta liian vahvat tunnereaktiot voi pilata oman elämän. Järkiajattelu auttaa paljon tunne-elämän heilahteluun. Järjellä nimittäin on aina looginen syy-seuraus suhde.

    • ujepavarmau

      Hyvä kanssaihminen!
      Haluan varovaisesti, vaikka ehkä jo tiedät ja ymmärrät, sanoa että kuolema on osa elämää. Kirjoituksiasi saa minut ajattelemaan että jo tiedät että me kaikki olemme menossa johonkin meille vielä tuntemattomaan. En tiedä onko oikein viitata Jeesukseen joka on elämän antaja. Olet enemmän huolissa toisten kuolemasta kun omastasi. Mielenkiintoista omasta näkökulmasta. Halusin viitata että rukous Jesukseen auttaa ja rauhoittaa. Jeesus pitää huolen sekä sinusta että ihmisistä josta olet huolissa. Hän näyttää että on elämää kuoleman jälkeenkin, mutta tämä elämä on elettävää näin kaikkien vaikeuksien ja tuskien kanssa. Se on kasvatusta.
      Rauha sinulle.

      • jessieee

        Kiitos vastauksesta. Valitettavasti satun kuitenkin olemaan ateisti, joten Jeesuksen rukoileminen ei oikein auta. Enkä tiedä poistaisiko Jumalaan uskominen OCD-oireita muutenkaan...

        aloittaja


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1967
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      959
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      866
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      260
      740
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      726
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      709
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      680
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      79
      665
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      659
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      205
      652
    Aihe