Tämä hyvä kysymys oli hukkunut muun kirjoittelun sekaan. Osaisiko joku siihen vastata?
"Tietääkö joku milloin ja missä keksittiin tämä nykyuskoville tarpeellinen erottelu käsitteiden uskonnollisuus ja usko välille? Sitähän ei alkun perin tarvittu, mutta nykyisin kun tiedämme jo maailmasta niin paljon, on täytynyt alkaa näitä käsitteitä muuttamaan. Ei tainnut vielä Lutherin aikaan olla näin kuin nykyään?"
Siis: milloin usko ja uskonnollisuus on erotettu toisistaan? Miksi näin tehtiin? Johtuiko se tosiaan siitä, että sitä mukaa kun tiede kehittyi oli hyödyllistä irrottaa usko kokonaan tästä maailmasta ja tehdä siitä "sydämen asia" tai "henkilökohtainen suhde Jumalaan"? Näinhän Raamattu ja kristinuskon oppi voitiin jättää oman onnensa nojaan eikä enää tarvinnut ottaa huomioon niiden ristiriitoja tieteen kanssa.
Onko sellaisella uskolla enää minkäänlaisia juuria? Kuka loi tuon käsitteen henkilökohtaisesta jumalasuhteesta?
"Tietääkö joku milloin ja missä keksittiin tämä nykyuskoville tarpeellinen erottelu käsitteiden uskonnollisuus ja usko välille? Sitähän ei alkun perin tarvittu, mutta nykyisin kun tiedämme jo maailmasta niin paljon, on täytynyt alkaa näitä käsitteitä muuttamaan. Ei tainnut vielä Lutherin aikaan olla näin kuin nykyään?"
Siis: milloin usko ja uskonnollisuus on erotettu toisistaan? Miksi näin tehtiin? Johtuiko se tosiaan siitä, että sitä mukaa kun tiede kehittyi oli hyödyllistä irrottaa usko kokonaan tästä maailmasta ja tehdä siitä "sydämen asia" tai "henkilökohtainen suhde Jumalaan"? Näinhän Raamattu ja kristinuskon oppi voitiin jättää oman onnensa nojaan eikä enää tarvinnut ottaa huomioon niiden ristiriitoja tieteen kanssa.
Onko sellaisella uskolla enää minkäänlaisia juuria? Kuka loi tuon käsitteen henkilökohtaisesta jumalasuhteesta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Luulen, että tuohon ei osata vielä vastata. Henkilökohtaisesta uskosta kirjoitetaan tarkemmin varmaankin vasta sitten, kun siihen ei enää uskota. Monillehan se on yhä "totta" ja siten sen ajatellaan aina olleen olemassa. Kristinuskoon liittyvät käsitykset tuntuvat muuttuvan hitaasti tiedonvälityksen nopeutumisesta huolimatta. Silti nekin muttuvat, se on selvää.
Miksi näin? sanoi :
"Tietääkö joku milloin ja missä keksittiin tämä nykyuskoville tarpeellinen erottelu käsitteiden uskonnollisuus ja usko välille?
________
Alkuseurakunnan aikuiset fariseukset olivat uskonnollisuuden edustajia ja
seurakunnalla oli Jeesus asumassa sisimmässään kuten nykyäänkin.
Matteus :
3:1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen
23:2 sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.
23:3 Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.
23:4 He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellakaan liikuttaa.
23:5 Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi
23:6 ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa,
23:7 ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi.'
23:8 Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä.
Eihän tuossa puhuta mitään henkilökohtaisesta jumalasuhteesta tai siitä, että Jeesus olisi jotenkin sisimmässä. Tuossa on kysymys aivan muusta.
Henkilökohtainen usko on uusi keksintö, sitä ei löydy Raamatusta.
Kysymys oli: milloin/miksi/missä henkilökohtainen usko keksittiin?
"Henkilökohtainen usko on uusi keksintö, sitä ei löydy Raamatusta."
Henkilökohtainen usko on yhtä VANHA KEKSINTÖ kuin uusitestamentti.
Kirje efesolaisille 1
12. että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.
13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
14. sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.
15. Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa, ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan,
Evankeliumi Johanneksen mukaan 4
Ja hän uskoi, hän ja koko hänen huonekuntansa.
Apostolien teot 11 luku
23 Kun hän perille tultuaan näki, mitä Jumalan armo oli saanut aikaan, hän ilahtui ja kehotti kaikkia järkkymättä pysymään uskossa Herraan.
Uskonnollisuus on saatanan keksintö, ja uskontojahan on vaikka kuinka paljon.
et vastannut,
Kysyit "milloin usko ja uskonnollisuus on erotettu toisistaan?"
Pertsa vastasi, että uskonnollisuutta oli jo Jeesuksen aikaan ja siten epäsuorasti, että Jeesus vaatii henkilökohtaista suhdetta itseensä:
"... teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
... että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä." Joh.3:7,15
Uudestisyntyminen mahdollistaa sen henkilökohtaisen suhteen Jeesukseen.
Ihminen on ollut aina uskonnollinen eli kipinä jumal-suhteelle on ihmisen sisimmässä. Eksyttyään pois alun suorasta Jumala-suhteesta ihmiset ovat etsineet tätä jotakin, joka sisimmässä kaihertaa, merkitystä elämälleen tekemällä itse erilaisia jumalia, konkreettisia patsaita tai eri nimisiä henkiolentoja, Suomessa mm. Ahti, Tapio, Ilmarinen, Ukko ylijumala ym. Mutta sitten 800-luvulta alkaen kristinusko saapui Suomeen sekoittuen aluksi täällä vallitsevaan pakanauskontoon hävittäen vähitellen pakanalliset tavat mm. vainajien palvonnan.
et vastannut sanoi :
Eihän tuossa puhuta mitään henkilökohtaisesta jumalasuhteesta tai siitä, että Jeesus olisi jotenkin sisimmässä. Tuossa on kysymys aivan muusta.
Henkilökohtainen usko on uusi keksintö, sitä ei löydy Raamatusta.
Kysymys oli: milloin/miksi/missä henkilökohtainen usko keksittiin?
________
Tässä samassa ketjussa kerrotaan pertsa2012 3.6.2012 17:05
Apostolien teot:
26:5 He tuntevat minut jo entuudestaan, jos tahtovat sen todistaa, että minä meidän uskontomme ankarimman lahkon mukaan olen elänyt fariseuksena.
Hakuehdolla löytyi 1 jaetta.
Raamattu ei tunne kuin yksi jae sana uskonto JA
USKO eri muodoissa n.800 kertaa
http://www.koivuniemi.com/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=usko
Mutta henkilökohtainen jumalasuhde ei ole Raamatusta.
Mistä se tuli? sanoi :
Mutta henkilökohtainen jumalasuhde ei ole Raamatusta.
_________
Kaikki Uskovat tietävät mitä se henkilökohtainen suhde tarkoittaa - ateistit
eivät tiedä siitä mitään.
Me uskovat tiedämme , että Herran Pyhä Henki asuu meissä :
Roomalaiskirje :
8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa
Jeesus Kristus asuu uskovissa :
2.Korinttolaiskirje:
13:5 Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on TEISSÄ? Ellei, niin ette kestä koetusta.
Jumalan valtakunta on levittäytynyt maailmanlaajuisesti ja asuu uskovissa
ihmisissä :
Luukas :
17:20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla,
17:21 eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä."
__________
Kun Jumala uudestisynnyttää ihmisen niin käy ilmestyskirjan kuvaamalla
tavalla :
Ilmestyskirja:
3:20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
__
Jokaiselle valitulleen Herra ilmoittaa itsensä :
Johanneksen evankeliumi:
14:21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa, mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."
Tuossa oli sinulle alkajaisiksi , mutta ilman henkilökohtaista uudestisyntymistä
et voi ymmärtää laisinkaan mistä on kyse.
Kuitenkaan ei yleisellä uskolla tule autuaaksi, vaan tarvitaan henkilökohtainen usko. Paavali kirjoittaa roomalaisille:
6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta on, sanoo näin: älä sano sydämessäs: kuka tahtoo astua ylös taivaasen? se on Kristusta tänne tuoda alas.
7. Eli kuka tahtoo astua alas syvyyteen: se on: Kristusta kuolleista jälleen tuoda?
8. Vaan mitä hän sanoo? Se sana on juuri sinun tykönäs, nimittäin sinun suussas ja sydämessäs. Tämä on se sana uskosta, jota me saarnaamme.
9. Sillä, jos sinä suullas tunnustat Herran Jesuksen ja uskot sydämessäs, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä tulet autuaaksi;
10. Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme, ja suun tunnustuksella me autuaaksi tulemme.
11. Sillä Raamattu sanoo: jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä häpiään tuleman.
13. Sillä jokainen, joka Herran nimeä avuksensa huutaa, tulee autuaaksi.
14. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?
15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.
16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?
17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.