ei näköaloja

mihinkään suuntaan

Vaikeiden elämänkokemusten jälkeen on ollut elämä hyvin rajoittunutta, niin omissa tekemisissä kuin ihmissuhteissakin. Kun joutuu kohtaamaan sen, että jostain annetaan ymmärtää, että on valinnut sellaisen elämän ja on aivan vastuussa omasta elämästään, katkeroituu, koska ei ole ollut keinoja muuttaa sitä, ei ole näköaloja, luottamusta, ei sitä "jotakin" mitä kaikilla muilla on elääkseen omaa elämäänsä omasta näkökulmastaan.

Sitten kun "se jokin" puuttuu, kun ei ole ollut edellytyksiä esimerkiksi parisuhteeseen tai menestymiseen tai selviämiseen elämässä, ja siitä vielä pitäisi itselleen saada se käsitys, että olet itse vastuussa siitä, (ei se kenenkään muunkaan vika tosin ole), niin katkeruus hyökyy mieleen.

Miten hyväksyä koskaan se ajatus, että itse on valinnut paskan elämänsä, elää sitä vapaaehtoisesti ja vastaa siitä, vaikka ei voisi asioihin vaikuttaa?

Miten kestää se, että ei ole ihmissuhteessa ja tajuta, että se on omaa valintaa, vaikka järki ei käsitä mistä rakkautta voi saada?
Miten hyväksyä se epäoikeudenmukaisuuden tunne, että kun on koittanut parhaansa mukaan selviytyä, saakin tajuta olevansa luuseri, joka ei osaa vastuuta ottaa ja hyväksyä elämäänsä, joka on vaikea?

Ja miten hyväksyä se, että toisillakin on vaikeaa ollut ainakin olevinansa, mutta silti se ei hidasta heidän elämäänsä minkään asioiden suhteen, kun minun elämässäni vaikeudet ovat muuri, joiden takaa ei edes näe mitään.
Miten hyväksyä se, että saa kuulla itse rajoittavansa itseään, kun sitä ei itse näe, että olisi mitään mahdollisuuksia edetä elämässään eteenpäin esimerkiksi ihmissuhteiden osalta? Miten osata olla jotakin, tai saada joku ominaisuus, mistä ihmiset puhuvat termein "vaikeuksien kautta voittoon", kun elämän menee vaikeuksien kautta uusiin vaikeuksiin.

Miten jaksaa teeskennellä toisille ja itselleen, että olisi elämäänsä tyytyväinen? Yrittää olla vuodesta vuoteen teko-optimistinen, kun ei suju? Ainakin toisten silmissä koittaa olla olematta luuseri, joka on.

Miten hyväksyä se, että kun on koettanut parhaansa mukaan omasta mielestään välttää vaikeuksia edellisten päälle, se onkin osaltaan elämää rajoittava tekijä? Mistä saada voimia siihen, että ei katkeroidu?

Mistä saada sitä jotakin, mitä muut elämäänsä valitsevat? Elämä on kapeaa, mutta kun sitä ei voi muuttaa? Miksi muut muka voivat, vai eikö niillä ole vaikeuksia olemassa ollenkaan tosiasiassa?

1

137

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • XXXXX

      Tollasia voittajien elämänohjeita ja mielipiteitä toivottelevat ihmiset ympärilläsi on oikeasti niitä, joilta puuttuu niitä näköaloja.
      Eikä sellaset, trust me, mitenkään selviytyisi yksin omien arvojensa mukaisessa viidakossaan IRL :P.
      He eivät vaan pienehköillä aivoillaan ymmärrä, että heidän itsensä tukena on joskus vaikean paikan tullen ollut joku heitä itseään parempi ihminen, varmaan just joku sun kaltainen.

      Äläkä tollasta lässytystä rupea kuuntelemaan, ihan sama kuinka "oikeassa" olisivat, jos esitetään tollasella asenteella.

      Suomi - maassa kasvatetaan jo lapsesta asti häpeämään kielteisiä tunteita ja kokemuksia, ja seuraukset on sitten sellaiset, ettei niitä osata käsitellä..ei itse, eikä "lohduttajana". Meilläpäin se jokapäiväinen toisen tukeminen menee enemmän tai vähemmän vittuilun puolelle

      ps. Jos pitkään jatkuu toi tunne isosta vaikeuksien muurista, kannattaa oikeasti käydä jossain juttusilla..jos oot masentunut se voi jatkua vaikka kuinka pitkään,koska se hajottaa sun jaksamista ja tällä tavalla tekee kierrettä.Minun ystävälle kävi näin.

      Tsemiä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      74
      5228
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      33
      2891
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      40
      2594
    4. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      26
      1993
    5. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      1952
    6. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      1809
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      95
      1782
    8. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      167
      1657
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1398
    10. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      94
      1220
    Aihe