Nykyään ollaan Lappeenrantalaisia,jess!!Joutseno kuin joku takahikiä ; )))Keskusta tuo mieleen Pölösen elokuvakulisseja,torillakin ne perinteiset juopot; )))
0Äänestä
Joutsenolainen55
Mitäpä tässä, Lappeenrantaan yhdistymisen myötä kaikki viedään, jos jotain on vielä jäljellä niin lakkautus listoilla sekin varmasti on. Onneksi on sentään vielä jäljellä osa iloisia ihmisiä,jotka eivät ole vaipuneet synkkyyteen kaikesta huolimatta.
0Äänestä
ej
Olis kiva tietää kuinka paljon enemmän maksaa tämä liitos, verrattuna siihen mitä erillisenä olis tullu maksamaan, kun nyt on kaupunki jättivelkaantunut liitoksen jälkeen. Tosiasiassahan palvelut joita ei pureta kallistuu keskustasta käsin hoidettuna, koko kuntauudistus on syvältä ja vain koksujen juoni kepukylien hiljentämiseksi.
0Äänestä
Eksote + 12 kuntaa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta uudistetaan alueelliseksi.
Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus eli Eksoten menojen rahoitus on paras eriyttää kuntien paikallisten menojen rahoituksesta:
1) Eksoten varoilla rahoitetaan kaikkien eteläkarjalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti.
2) Etelä-Karjalan 10–12 itsehallinnollista kuntaa keräävät omat veronsa paikallisten palveluiden ja tehtävien rahoitukseen.
Kun lähinnä nykyisten Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten kuntien sekä taajamien (Joutseno) paikallisbudjetissa ei rasita sosiaali- ja terveyspalvelut, niin kunnilla on hyvät taloudelliset mahdollisuudet selviytyä ja turvata asukkaitten paikallinen itsehallinto ja lähidemokratia tulevina vuosikymmeninä.
Eksoten rahoitukseen on vaihtoehtoisia malleja.
0Äänestä
1
Eksote + 12 kuntaa kirjoitti:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta uudistetaan alueelliseksi.
Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus eli Eksoten menojen rahoitus on paras eriyttää kuntien paikallisten menojen rahoituksesta:
1) Eksoten varoilla rahoitetaan kaikkien eteläkarjalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti.
2) Etelä-Karjalan 10–12 itsehallinnollista kuntaa keräävät omat veronsa paikallisten palveluiden ja tehtävien rahoitukseen.
Kun lähinnä nykyisten Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten kuntien sekä taajamien (Joutseno) paikallisbudjetissa ei rasita sosiaali- ja terveyspalvelut, niin kunnilla on hyvät taloudelliset mahdollisuudet selviytyä ja turvata asukkaitten paikallinen itsehallinto ja lähidemokratia tulevina vuosikymmeninä.
Eksoten rahoitukseen on vaihtoehtoisia malleja.
mie en ymmärtäny mittää
0Äänestä
2
1 kirjoitti:
mie en ymmärtäny mittää
Ootsie joutsenosta?
0Äänestä
kolehti = eksote
1 kirjoitti:
mie en ymmärtäny mittää
Mie jo vähän ymmärsin
Kerätään kolehti joka päivä. Rahoilla järjestetään eksoten palvelut.
Luumäkeläiset saavat pitää oman kunnan, oman kunnanvaltuuston ja käyttää maksamansa verot Luumäen omaan kehittämiseen.
0Äänestä
Itsehallinto
ej: "Olis kiva tietää kuinka paljon enemmän maksaa tämä liitos, verrattuna siihen mitä erillisenä olis tullu maksamaan, kun nyt on kaupunki jättivelkaantunut liitoksen jälkeen.
Tosiasiassahan palvelut joita ei pureta kallistuu keskustasta käsin hoidettuna, koko kuntauudistus on syvältä ja vain koksujen juoni kepukylien hiljentämiseksi."
Ongelma on juuri siinä, kun liitoksen seurauksena kustannukset kasvavat ja suuri kunta velkaantuu, niin suuressa kuntakeskuksessa kunnanvaltuutetut ryhtyvät tekemään "säästöjä" lakkauttamalla reunoilta palveluja. Reuna-alueiden edustus uudessa valtuustossa on pieni.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen kunnat eivät ole keskimäärin pieniä, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomen kunnilla on ollut kymmeniä vuosia liikaa tehtäviä rahoitettavana. Kunnilta on siirrettävä rahoitusvastuuta alueille sekä osittain valtiolle.
1.10.1991 valtioneuvosto ja eduskunta ovat sitoneet Suomen lain asemassa olevalla valtiosopimuksella Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, minkä tarkoitus on säilyttää kuntien asukkaitten paikallinen itsehallinto, oma kunta, ja erityisesti se, että päätökset tehdään lähellä asukkaita lähivaltuustossa.
Joutsenolaiset voivat saada vastauksia siitä yleisestä kuntakeskustelusta, jota on käyty nyt ainakin vuoden verran kokonaisuudistuksesta.
Kokonaisuudistuksessa keskeistä ei ole kuntien rajat, vaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen järjestäminen laajapohjaiseksi. Parhaimmillaan tämä takaa Euroopan paikallisen itsehallinnon perussopimuksen toteutumisen taajamissa, mistä on pitkät etäisyydet muihin kuntataajamiin.
Politiikka näyttää olevan sitä, että poliitikko – jopa pääministeri, valtiovarainministeri, sosiaali- ja terveysministeri tai kuntaministeri – voi heittää ilmaan väitteen ennen vaaleja, joka ei tosiasiallisesti pidä lainkaan paikkaansa.
Pari linkkiä ja lainausta, jotka valaisevat politikkojen mielettömyyttä ja äänestäjien harhaanjohtamista:
1) Keskipohjanmaa: Suurten yksiköiden edut kyseenalaisia
Kannattaa lukea koko teksti linkistä, siitä lyhyt lainaus:
"Suurkuntien muodostamistakin perusteltiin aluksi säästöillä.
Kun kunnallistalouden asiantuntija toisensa jälkeen totesi perusteen kestämättömäksi, se vaihdettiin toisiin."
2) Kokoomus, SDP ja vihreät haluavat liittää Espoon Helsinkiin ja Vantaaseen saavuttaakseen "suuret säästöt". Poliittisena oletuksena ilmeisesti on, että aina liitos ja yhdistäminen tuottaa "suurta säästöä", mutta ei koskaan kustannusten nousua. Näin ei ole!
YLE TV1 Ykkösaamu 21.4.2012
Espoon kaupunginjohtajan vastaus kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.):
"Megakuntaliitos on väärä ratkaisu."
"Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteen liittäminen toisi vuosittain noin 1 miljardin lisäkustannukset.
Ja sen lisäksi jo järjestämiskustannuksina se merkitsisi miljardin euron lisäkustannuksia."
0Äänestä
Yksikanavainen raha
Eksote + 12 kuntaa kirjoitti:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta uudistetaan alueelliseksi.
Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus eli Eksoten menojen rahoitus on paras eriyttää kuntien paikallisten menojen rahoituksesta:
1) Eksoten varoilla rahoitetaan kaikkien eteläkarjalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti.
2) Etelä-Karjalan 10–12 itsehallinnollista kuntaa keräävät omat veronsa paikallisten palveluiden ja tehtävien rahoitukseen.
Kun lähinnä nykyisten Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten kuntien sekä taajamien (Joutseno) paikallisbudjetissa ei rasita sosiaali- ja terveyspalvelut, niin kunnilla on hyvät taloudelliset mahdollisuudet selviytyä ja turvata asukkaitten paikallinen itsehallinto ja lähidemokratia tulevina vuosikymmeninä.
Eksoten rahoitukseen on vaihtoehtoisia malleja.
Eksoten yksikanavainen rahoitusmalli ja Eksoten demokratia
On ehdotettu, että asukasluvultaan yli 200 000 asukkaan alueellisen tai maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin (kehittyvä Eksoten malli) rahoituksesta tehdään "yksikanavainen".
Valtion, kuntien ja sairausvakuutuksen rahoitusvarat ohjataan yhdelle palveluiden järjestäjälle, Eksotelle.
Valtio tukee käyttötarkoitukseen sidotuilla valtionosuuksilla.
Valtio palkitsee alueellisen toimijan Eksoten hyvistä tuloksista, sujuvista hoitoketjuista, hyvästä laadusta, ennalta ehkäisevästä toiminnasta, hoidon vaikuttavuudesta sekä kustannustehokkuudesta ja tuottavuudesta – myös tietojärjestelmien valtakunnallisesta yhteensopivuudesta.
EKSOTE JA DEMOKRATIA
Etelä-Karjalan kuntien asukkaat valitsevat kunnallisvaaleissa
1) asukkaiden lähivaltuuston, itsehallinnollisen kunnan valtuuston, ohjaamaan kerättyjen paikallisten verojen käyttöä, sekä
2) Etelä-Karjalan valtuuston ohjaamaan demokraattisesti Eksoten budjettivaroja (valtio, kuntien asukkaat, sairausvakuutus) sekä Eksoten laatua ja tuottavuutta ohuella hallinnolla.
0Äänestä
Eksote ja THL
Yksikanavainen raha kirjoitti:
Eksoten yksikanavainen rahoitusmalli ja Eksoten demokratia
On ehdotettu, että asukasluvultaan yli 200 000 asukkaan alueellisen tai maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin (kehittyvä Eksoten malli) rahoituksesta tehdään "yksikanavainen".
Valtion, kuntien ja sairausvakuutuksen rahoitusvarat ohjataan yhdelle palveluiden järjestäjälle, Eksotelle.
Valtio tukee käyttötarkoitukseen sidotuilla valtionosuuksilla.
Valtio palkitsee alueellisen toimijan Eksoten hyvistä tuloksista, sujuvista hoitoketjuista, hyvästä laadusta, ennalta ehkäisevästä toiminnasta, hoidon vaikuttavuudesta sekä kustannustehokkuudesta ja tuottavuudesta – myös tietojärjestelmien valtakunnallisesta yhteensopivuudesta.
EKSOTE JA DEMOKRATIA
Etelä-Karjalan kuntien asukkaat valitsevat kunnallisvaaleissa
1) asukkaiden lähivaltuuston, itsehallinnollisen kunnan valtuuston, ohjaamaan kerättyjen paikallisten verojen käyttöä, sekä
2) Etelä-Karjalan valtuuston ohjaamaan demokraattisesti Eksoten budjettivaroja (valtio, kuntien asukkaat, sairausvakuutus) sekä Eksoten laatua ja tuottavuutta ohuella hallinnolla.
Sosiaali- ja terveysministeriö pitää Eksotea mallikelpoisena siinä kuinka maakunnallisesti tulee järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.
Eksotessa on vielä paljon kehittämisvaraa monessa suhteessa paremmaksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
THL:n asiantuntijaryhmä:
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittäminen: Kohti yksikanavaista alueellista järjestäjä-rahoittajaa
Eksoten yksikanavainen rahoitusmalli ja Eksoten demokratia
On ehdotettu, että asukasluvultaan yli 200 000 asukkaan alueellisen tai maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin (kehittyvä Eksoten malli) rahoituksesta tehdään "yksikanavainen".
Valtion, kuntien ja sairausvakuutuksen rahoitusvarat ohjataan yhdelle palveluiden järjestäjälle, Eksotelle.
Valtio tukee käyttötarkoitukseen sidotuilla valtionosuuksilla.
Valtio palkitsee alueellisen toimijan Eksoten hyvistä tuloksista, sujuvista hoitoketjuista, hyvästä laadusta, ennalta ehkäisevästä toiminnasta, hoidon vaikuttavuudesta sekä kustannustehokkuudesta ja tuottavuudesta – myös tietojärjestelmien valtakunnallisesta yhteensopivuudesta.
EKSOTE JA DEMOKRATIA
Etelä-Karjalan kuntien asukkaat valitsevat kunnallisvaaleissa
1) asukkaiden lähivaltuuston, itsehallinnollisen kunnan valtuuston, ohjaamaan kerättyjen paikallisten verojen käyttöä, sekä
2) Etelä-Karjalan valtuuston ohjaamaan demokraattisesti Eksoten budjettivaroja (valtio, kuntien asukkaat, sairausvakuutus) sekä Eksoten laatua ja tuottavuutta ohuella hallinnolla.
Suomeen on turha runnoa väkisin suuria kuntia, koska se ei ole linjassa Suomen perustuslain kanssa.
Lisäksi Suomi on sitoutunut 1.10.1991 valtiosopimuksella Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, mikä on tietenkin täysin Suomen perustuslain mukainen.
Asukkaitten paikallinen itsehallinto ei toteudu silloin, jos tuhansien asukkaitten kunta liitetään kymmenien kilometrien päässä sijaitsevaan suureen kuntataajamaan.
Tämän vuoksi muissa EU-maissa ja pohjoismaissa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on siirretty maakuntien sekä osittain valtion rahoittamaksi, jolloin pienten ja keskisuurten kuntien asukkaat voivat säilyttää oman kunnan: ei tarvitse kinata loputtomasti kuntaliitoksista, vaan voidaan keskittyä olennaisempaan ja hedelmällisempään kehitystyöhön.
Vapaaehtoisia kunnan asukkaitten demokraattisessa kansanäänestyksessä kannattamia liitoksia tehdään, jos on tarpeen. Pakko ei kuulu asiaan.
Oma paikalliskunta kerää verot paikallisten asioiden hoitamiseksi.
Lähidemokratia toimii kunnan asukkaitten valitsemassa kunnanvaltuustossa: päätökset tehdään lähellä asukkaita, asukkaitten paikallisista henkilöistä valitsemissa kunnanvaltuustoissa.
Laajalle veropohjalle siirretyistä maakuntatasoisista lakisääteisten palveluista päätetään maakunnan asukkaitten valitsemassa maakuntavaltuustossa.
Etelä-Karjalassa kuntien asukkaat valitsisivat silloin suoralla vaalilla
1) 10–12 paikallisen itsehallinnollisen kunnan kunnanvaltuustoa.
2) Etelä-Karjalan maakuntatasoisten asioiden demokraattiseen ohjaukseen maakuntavaltuuston.
Demokratia tällaisessa mallissa on kiistatta erittäin vahva ja Suomen perustuslain sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukainen. Demokratia ja kansanvalta kohdistuvat oikein aluetason asioihin ja paikallisen tason asioihin!
Pohjoismaiselle mallille löytyy varmasti suuri tuki Suomen maakuntien asukkailta.
Ennen kaikkea pohjoismaisessa mallissa toteutuu kuntien asukkaitten suurin tahto:
Oma kunta, jonka paikallisista asioista ja omista verojen käytöstä päätetään lähellä asukkaitta, asukkaitten valitsemassa kunnanvaltuustossa.
Pohjoismainen malli sopisi varmasti joutsenolaisillekin?
0Äänestä
kokoomus jyrää
Hyvää kuuluu ainaskin Joutsenon Kokoomukselle, köyhät kyykkyyn ja yrittäkää pärjätä. Ei paljon kuntaliitos vaikuta meihin vaan köyhät lisääntyy ja rikkaat rikastuu.
Olen ylpeä Joutsenolainen porvari
0Äänestä
Teinsenjoutsenossa
Tein sen just äsken joutsenossa, ja teki nii hyvvää et taijan tehä sen kohta uuvestaan.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Varmaan ihan samaa kun muihinkin ympärillä oleviin junttiloihin.
Tee se Joutsenossa pane Rauhassa.
Hyvää kuuluu, kiitos kun kysyit.
Nykyään ollaan Lappeenrantalaisia,jess!!Joutseno kuin joku takahikiä ; )))Keskusta tuo mieleen Pölösen elokuvakulisseja,torillakin ne perinteiset juopot; )))
Mitäpä tässä, Lappeenrantaan yhdistymisen myötä kaikki viedään, jos jotain on vielä jäljellä niin lakkautus listoilla sekin varmasti on. Onneksi on sentään vielä jäljellä osa iloisia ihmisiä,jotka eivät ole vaipuneet synkkyyteen kaikesta huolimatta.
Olis kiva tietää kuinka paljon enemmän maksaa tämä liitos, verrattuna siihen mitä erillisenä olis tullu maksamaan, kun nyt on kaupunki jättivelkaantunut liitoksen jälkeen.
Tosiasiassahan palvelut joita ei pureta kallistuu keskustasta käsin hoidettuna, koko kuntauudistus on syvältä ja vain koksujen juoni kepukylien hiljentämiseksi.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta uudistetaan alueelliseksi.
Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus eli Eksoten menojen rahoitus on paras eriyttää kuntien paikallisten menojen rahoituksesta:
1) Eksoten varoilla rahoitetaan kaikkien eteläkarjalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti.
2) Etelä-Karjalan 10–12 itsehallinnollista kuntaa keräävät omat veronsa paikallisten palveluiden ja tehtävien rahoitukseen.
Kun lähinnä nykyisten Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten kuntien sekä taajamien (Joutseno) paikallisbudjetissa ei rasita sosiaali- ja terveyspalvelut, niin kunnilla on hyvät taloudelliset mahdollisuudet selviytyä ja turvata asukkaitten paikallinen itsehallinto ja lähidemokratia tulevina vuosikymmeninä.
Eksoten rahoitukseen on vaihtoehtoisia malleja.
mie en ymmärtäny mittää
Ootsie joutsenosta?
Mie jo vähän ymmärsin
Kerätään kolehti joka päivä. Rahoilla järjestetään eksoten palvelut.
Luumäkeläiset saavat pitää oman kunnan, oman kunnanvaltuuston ja käyttää maksamansa verot Luumäen omaan kehittämiseen.
ej: "Olis kiva tietää kuinka paljon enemmän maksaa tämä liitos, verrattuna siihen mitä erillisenä olis tullu maksamaan, kun nyt on kaupunki jättivelkaantunut liitoksen jälkeen.
Tosiasiassahan palvelut joita ei pureta kallistuu keskustasta käsin hoidettuna, koko kuntauudistus on syvältä ja vain koksujen juoni kepukylien hiljentämiseksi."
Ongelma on juuri siinä, kun liitoksen seurauksena kustannukset kasvavat ja suuri kunta velkaantuu, niin suuressa kuntakeskuksessa kunnanvaltuutetut ryhtyvät tekemään "säästöjä" lakkauttamalla reunoilta palveluja. Reuna-alueiden edustus uudessa valtuustossa on pieni.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen kunnat eivät ole keskimäärin pieniä, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomen kunnilla on ollut kymmeniä vuosia liikaa tehtäviä rahoitettavana. Kunnilta on siirrettävä rahoitusvastuuta alueille sekä osittain valtiolle.
1.10.1991 valtioneuvosto ja eduskunta ovat sitoneet Suomen lain asemassa olevalla valtiosopimuksella Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, minkä tarkoitus on säilyttää kuntien asukkaitten paikallinen itsehallinto, oma kunta, ja erityisesti se, että päätökset tehdään lähellä asukkaita lähivaltuustossa.
FINLEX ® - Valtiosopimukset: 66/1991
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910066
Joutsenolaiset voivat saada vastauksia siitä yleisestä kuntakeskustelusta, jota on käyty nyt ainakin vuoden verran kokonaisuudistuksesta.
Kokonaisuudistuksessa keskeistä ei ole kuntien rajat, vaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen järjestäminen laajapohjaiseksi. Parhaimmillaan tämä takaa Euroopan paikallisen itsehallinnon perussopimuksen toteutumisen taajamissa, mistä on pitkät etäisyydet muihin kuntataajamiin.
Politiikka näyttää olevan sitä, että poliitikko – jopa pääministeri, valtiovarainministeri, sosiaali- ja terveysministeri tai kuntaministeri – voi heittää ilmaan väitteen ennen vaaleja, joka ei tosiasiallisesti pidä lainkaan paikkaansa.
Pari linkkiä ja lainausta, jotka valaisevat politikkojen mielettömyyttä ja äänestäjien harhaanjohtamista:
1) Keskipohjanmaa: Suurten yksiköiden edut kyseenalaisia
http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1483/304234/Keskipohjanmaa-Suurten-yksiköiden-edut-kyseenalaisia
Kannattaa lukea koko teksti linkistä, siitä lyhyt lainaus:
"Suurkuntien muodostamistakin perusteltiin aluksi säästöillä.
Kun kunnallistalouden asiantuntija toisensa jälkeen totesi perusteen kestämättömäksi, se vaihdettiin toisiin."
2) Kokoomus, SDP ja vihreät haluavat liittää Espoon Helsinkiin ja Vantaaseen saavuttaakseen "suuret säästöt". Poliittisena oletuksena ilmeisesti on, että aina liitos ja yhdistäminen tuottaa "suurta säästöä", mutta ei koskaan kustannusten nousua. Näin ei ole!
YLE TV1 Ykkösaamu 21.4.2012
Espoon kaupunginjohtajan vastaus kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.):
"Megakuntaliitos on väärä ratkaisu."
"Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteen liittäminen toisi vuosittain noin 1 miljardin lisäkustannukset.
Ja sen lisäksi jo järjestämiskustannuksina se merkitsisi miljardin euron lisäkustannuksia."
Eksoten yksikanavainen rahoitusmalli ja Eksoten demokratia
On ehdotettu, että asukasluvultaan yli 200 000 asukkaan alueellisen tai maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin (kehittyvä Eksoten malli) rahoituksesta tehdään "yksikanavainen".
Valtion, kuntien ja sairausvakuutuksen rahoitusvarat ohjataan yhdelle palveluiden järjestäjälle, Eksotelle.
Valtio tukee käyttötarkoitukseen sidotuilla valtionosuuksilla.
Valtio palkitsee alueellisen toimijan Eksoten hyvistä tuloksista, sujuvista hoitoketjuista, hyvästä laadusta, ennalta ehkäisevästä toiminnasta, hoidon vaikuttavuudesta sekä kustannustehokkuudesta ja tuottavuudesta – myös tietojärjestelmien valtakunnallisesta yhteensopivuudesta.
EKSOTE JA DEMOKRATIA
Etelä-Karjalan kuntien asukkaat valitsevat kunnallisvaaleissa
1) asukkaiden lähivaltuuston, itsehallinnollisen kunnan valtuuston, ohjaamaan kerättyjen paikallisten verojen käyttöä, sekä
2) Etelä-Karjalan valtuuston ohjaamaan demokraattisesti Eksoten budjettivaroja (valtio, kuntien asukkaat, sairausvakuutus) sekä Eksoten laatua ja tuottavuutta ohuella hallinnolla.
Sosiaali- ja terveysministeriö pitää Eksotea mallikelpoisena siinä kuinka maakunnallisesti tulee järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.
Eksotessa on vielä paljon kehittämisvaraa monessa suhteessa paremmaksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
THL:n asiantuntijaryhmä:
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittäminen: Kohti yksikanavaista alueellista järjestäjä-rahoittajaa
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/45285222-2d5e-449f-9ddc-e9ed5d4cec6b
Suomeen on turha runnoa väkisin suuria kuntia, koska se ei ole linjassa Suomen perustuslain kanssa.
Kuntarakennekirja – oikeusoppineet puhuvat
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf
Lisäksi Suomi on sitoutunut 1.10.1991 valtiosopimuksella Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, mikä on tietenkin täysin Suomen perustuslain mukainen.
Asukkaitten paikallinen itsehallinto ei toteudu silloin, jos tuhansien asukkaitten kunta liitetään kymmenien kilometrien päässä sijaitsevaan suureen kuntataajamaan.
Tämän vuoksi muissa EU-maissa ja pohjoismaissa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on siirretty maakuntien sekä osittain valtion rahoittamaksi, jolloin pienten ja keskisuurten kuntien asukkaat voivat säilyttää oman kunnan: ei tarvitse kinata loputtomasti kuntaliitoksista, vaan voidaan keskittyä olennaisempaan ja hedelmällisempään kehitystyöhön.
Vapaaehtoisia kunnan asukkaitten demokraattisessa kansanäänestyksessä kannattamia liitoksia tehdään, jos on tarpeen. Pakko ei kuulu asiaan.
Oma paikalliskunta kerää verot paikallisten asioiden hoitamiseksi.
Lähidemokratia toimii kunnan asukkaitten valitsemassa kunnanvaltuustossa: päätökset tehdään lähellä asukkaita, asukkaitten paikallisista henkilöistä valitsemissa kunnanvaltuustoissa.
Laajalle veropohjalle siirretyistä maakuntatasoisista lakisääteisten palveluista päätetään maakunnan asukkaitten valitsemassa maakuntavaltuustossa.
Etelä-Karjalassa kuntien asukkaat valitsisivat silloin suoralla vaalilla
1) 10–12 paikallisen itsehallinnollisen kunnan kunnanvaltuustoa.
2) Etelä-Karjalan maakuntatasoisten asioiden demokraattiseen ohjaukseen maakuntavaltuuston.
Demokratia tällaisessa mallissa on kiistatta erittäin vahva ja Suomen perustuslain sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukainen. Demokratia ja kansanvalta kohdistuvat oikein aluetason asioihin ja paikallisen tason asioihin!
Pohjoismaiselle mallille löytyy varmasti suuri tuki Suomen maakuntien asukkailta.
Ennen kaikkea pohjoismaisessa mallissa toteutuu kuntien asukkaitten suurin tahto:
Oma kunta, jonka paikallisista asioista ja omista verojen käytöstä päätetään lähellä asukkaitta, asukkaitten valitsemassa kunnanvaltuustossa.
Pohjoismainen malli sopisi varmasti joutsenolaisillekin?
Hyvää kuuluu ainaskin Joutsenon Kokoomukselle, köyhät kyykkyyn ja yrittäkää pärjätä. Ei paljon kuntaliitos vaikuta meihin vaan köyhät lisääntyy ja rikkaat rikastuu.
Olen ylpeä Joutsenolainen porvari
Tein sen just äsken joutsenossa, ja teki nii hyvvää et taijan tehä sen kohta uuvestaan.