Eri sakramenttikäsitys?

mikä alkuperäinen?

Onko vl:ssa sakramentteja sanan varsinaisessa merkityksessä? Ev. lut. opettaa kasteen ja ehtoollisen sakramentit, mutta kirkolla ja vl:lla lienee erilaiset käsitykset kasteesta ja ehtoollisesta. Ehtoollinen on monen vl:n mielestä vain muistoateria, mutta onko muutakin? Miksi vauvoja kastetaan? Olen hämmentynyt, koska sakramenteilla olisi jonkun teorian mukaan pakanallinen historia.
http://koti.phnet.fi/petripaavola/sakramentti.html
Miten kasteesta ja ehtoollisesta on perinteisesti opetettu ja miksi vl käsitys on erilainen kuin kirkon käsitys?

16

109

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • utelias78

      Tähän tosiaan olisi kiva saada selvitys.

    • mikä alkuperäinen?

      Eikö kukaan tiedä? Olen yrittänyt selvittää Raamatusta ja eri kirjoista mutta vieläkin epäselvää. Raamatusta en löydä sakramenttisanaa.

    • Maketzu

      Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu, mutta joka ei usko, joutuu kadotukseen (Mark. 16:16). VL-kristillisyydessä on käytössä kaste ja ehtoollinen sakramentteina. Vl-uskon mukaan sakramentit eivät synnytä uskoa, vaan ne ovat Jumalan tahdon merkkejä, uskon sinettejä ja todistuksia syntien anteeksisaamisesta. Jeesuksen sovitustyö koskee kaikkia ihmisiä, sen vuoksi syntyvällä vauvalla on synnit anteeksi ja usko Jeesukseen. Siispä hänet voidaan kastaa hyvän omantunnon liittoon Jumalan kanssa. Elämän varrella synti tarttuu. Tekosynnit saadaan anteeksi armosta evankeliumin sanassa. Jumala ei anna ihmisen syntyä maailmaan vastustajansa leiriin, vaikka ev. lut. kirkossa näin opetetaan, että vasta kasteessa syntyy usko.

    • mikä alkuperäinen?

      Hyvä vastaus. Kiitos. Mieltä vaivaa sakramenttien pakanallinen alkuperä.:(
      Kumpi opetus on Raamatun mukainen kaste- ja ehtoollisoppi? Miksi kirkolla ja vl:lla oppi on eri? Milloin oppi on lähtenyt erkanemaan?

      • etsivä-xx

        Ehtoollinen

        Sillä, joka uskoo, on Kristuksen lainavanhurkskaus. Se tarkoittaa, että kaikki synnit on anteeksi annettu ja Jumalan katsoo silloin ihmisen vanhurskaaksi. Ehtoolliselle menevä uskovainen on jo armahdettu syntinen, mitä syntejä ehtoollinen antaa anteeksi, jotka eivät jo olisi uskon kautta anteeksi annettu? Ehtoollinen on uskovaisten ateria eli sellainen, joka ei usko, syö sen tuomiokseen.

        Joh. 14:20
        Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.
        Gal. 2:20
        Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani. [2. Kor. 5:15 ]

        Kun syömme Kristuksen ruumiin ja juomme hänen verensä tulemme osalliseksi hänen luonnostaan, koska hän on todellisesti läsnä leivässä ja viinissä.
        Augsburgin tunnustuksen puolustus sanoo tästä näin:
        "Vai luuleeko joku ehkä, että salatun siunauksen voima jää meille tuntemattomaksi? Kun se kerran on meissä, eikö ehtoollisen antama yhteys Kristuksen ruumiiseen saa aikaan sitä, että Kristus asuu meissä myös ruumiillisesti?" Ja vähän edempänä hän sanoo: "Tämän johdosta on asiasta ajateltava niin, ettei Kristus asu meissä ainoastaan sinä mielentilana, jota me sanomme rakkaudeksi, vaan että me myös olemme osalliset hänen luonnostaan."

        Vanhoillisiestadiolainen sanoo ehtoolisesta, että nautimme sen Kristuksen muistoksi ja uskon vahvistukseksi. Minusta se tarkoittaa samaa kuin edellä osallisuus Kristuksesta ja hänen luonnostaan. Minusta tämä on sama mitä sanotaan pyhitykseksi silloin, kun puhutaan pyhittymisestä käsitteenä parannuksen jälkeen. Pyhtittymisestä on siten usemapaakin käsitystä luterilaisessa opissa tunnustuskirjoissa ja Lutherin opetuksessa. Kuinka hiuksenhienoja eroja joku on etsimässä tässä asiassa.

        Vanhoillislestadiolaien opetus ei siis sisällä sitä, että ihminen tekisi parannuksen nauttimalla ehtoollisen eli että hänestä silloin tulisi uskovainen. Ja uskovaisella on jo syntien anteeksiantamus ehtolliselle mennessään.


      • Lukijalainen
        etsivä-xx kirjoitti:

        Ehtoollinen

        Sillä, joka uskoo, on Kristuksen lainavanhurkskaus. Se tarkoittaa, että kaikki synnit on anteeksi annettu ja Jumalan katsoo silloin ihmisen vanhurskaaksi. Ehtoolliselle menevä uskovainen on jo armahdettu syntinen, mitä syntejä ehtoollinen antaa anteeksi, jotka eivät jo olisi uskon kautta anteeksi annettu? Ehtoollinen on uskovaisten ateria eli sellainen, joka ei usko, syö sen tuomiokseen.

        Joh. 14:20
        Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.
        Gal. 2:20
        Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani. [2. Kor. 5:15 ]

        Kun syömme Kristuksen ruumiin ja juomme hänen verensä tulemme osalliseksi hänen luonnostaan, koska hän on todellisesti läsnä leivässä ja viinissä.
        Augsburgin tunnustuksen puolustus sanoo tästä näin:
        "Vai luuleeko joku ehkä, että salatun siunauksen voima jää meille tuntemattomaksi? Kun se kerran on meissä, eikö ehtoollisen antama yhteys Kristuksen ruumiiseen saa aikaan sitä, että Kristus asuu meissä myös ruumiillisesti?" Ja vähän edempänä hän sanoo: "Tämän johdosta on asiasta ajateltava niin, ettei Kristus asu meissä ainoastaan sinä mielentilana, jota me sanomme rakkaudeksi, vaan että me myös olemme osalliset hänen luonnostaan."

        Vanhoillisiestadiolainen sanoo ehtoolisesta, että nautimme sen Kristuksen muistoksi ja uskon vahvistukseksi. Minusta se tarkoittaa samaa kuin edellä osallisuus Kristuksesta ja hänen luonnostaan. Minusta tämä on sama mitä sanotaan pyhitykseksi silloin, kun puhutaan pyhittymisestä käsitteenä parannuksen jälkeen. Pyhtittymisestä on siten usemapaakin käsitystä luterilaisessa opissa tunnustuskirjoissa ja Lutherin opetuksessa. Kuinka hiuksenhienoja eroja joku on etsimässä tässä asiassa.

        Vanhoillislestadiolaien opetus ei siis sisällä sitä, että ihminen tekisi parannuksen nauttimalla ehtoollisen eli että hänestä silloin tulisi uskovainen. Ja uskovaisella on jo syntien anteeksiantamus ehtolliselle mennessään.

        Luther on eri linjoilla kuin sinä;

        Kumpaahan uskoisi ?

        Lutherin
        Kirjoittanut: Isosta Katekismuksesta: 11.12.2006 klo 13.10

        http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html

        " "Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."

        "Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: "Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?" Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että sen tekee leipä ja viini, joka on Kristuksen ruumis ja veri ja johon sana on yhdistynyt. Juuri se eikä mikään muu, näin me opetamme, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu". Sillä siinä sinulla on molemmat: että se on Kristuksen ruumis ja veri ja että se on sinun omaksesi annettu aarre ja lahja. Kristuksen ruumis taas ei voi milloinkaan olla turha ja vailla vaikutusta, niin ettei se saisi mitään aikaan eikä siitä olisi mitään hyötyä. Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, se on kuitenkin suljettava sanaan ja meille ojennettava. Muutoin emme voisi tietää siitä mitään emmekä osaisi sitä etsiä."

        RUKOILLEN VOI USKOA SYNNIT ANTEEKSI:

        http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/rippi.html

        "Olen ensiksikin sanonut, että nyt puheena olevan ripin lisäksi on olemassa kahdenlaista muuta rippiä, joita kuitenkin on parempi sanoa kaikkien kristittyjen yhteiseksi tunnustukseksi. Tarkoitan sitä, että tunnustus tehdään yksin Jumalan tai yksin lähimmäisen kuullen ja pyydetään syntiä anteeksi. Sellainen tunnustus sisältyy myös Isä meidän -rukoukseen, jossa lausumme: "Anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme." Onhan koko Isä meidän -rukouskin sellaista tunnustusta. Rukouksemmehan on juuri sen tunnustamista, mitä meillä ei ole ja mitä emme tee, ja syyllisyytemme myöntämistä siihen; samalla pyydämme armoa ja iloista omaatuntoa. Sellaisen ripittäytymisen tulee jatkua keskeytyksettä koko elämämme ajan. Onhan kristillisyys varsinaisesti sitä, että tunnustamme olevamme syntisiä ja anomme armoa."

        ..

        Että silleen ...


      • etsivä-xx
        Lukijalainen kirjoitti:

        Luther on eri linjoilla kuin sinä;

        Kumpaahan uskoisi ?

        Lutherin
        Kirjoittanut: Isosta Katekismuksesta: 11.12.2006 klo 13.10

        http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html

        " "Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."

        "Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: "Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?" Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että sen tekee leipä ja viini, joka on Kristuksen ruumis ja veri ja johon sana on yhdistynyt. Juuri se eikä mikään muu, näin me opetamme, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu". Sillä siinä sinulla on molemmat: että se on Kristuksen ruumis ja veri ja että se on sinun omaksesi annettu aarre ja lahja. Kristuksen ruumis taas ei voi milloinkaan olla turha ja vailla vaikutusta, niin ettei se saisi mitään aikaan eikä siitä olisi mitään hyötyä. Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, se on kuitenkin suljettava sanaan ja meille ojennettava. Muutoin emme voisi tietää siitä mitään emmekä osaisi sitä etsiä."

        RUKOILLEN VOI USKOA SYNNIT ANTEEKSI:

        http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/rippi.html

        "Olen ensiksikin sanonut, että nyt puheena olevan ripin lisäksi on olemassa kahdenlaista muuta rippiä, joita kuitenkin on parempi sanoa kaikkien kristittyjen yhteiseksi tunnustukseksi. Tarkoitan sitä, että tunnustus tehdään yksin Jumalan tai yksin lähimmäisen kuullen ja pyydetään syntiä anteeksi. Sellainen tunnustus sisältyy myös Isä meidän -rukoukseen, jossa lausumme: "Anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme." Onhan koko Isä meidän -rukouskin sellaista tunnustusta. Rukouksemmehan on juuri sen tunnustamista, mitä meillä ei ole ja mitä emme tee, ja syyllisyytemme myöntämistä siihen; samalla pyydämme armoa ja iloista omaatuntoa. Sellaisen ripittäytymisen tulee jatkua keskeytyksettä koko elämämme ajan. Onhan kristillisyys varsinaisesti sitä, että tunnustamme olevamme syntisiä ja anomme armoa."

        ..

        Että silleen ...

        Olen minä sitä miettinyt koska olen vakaumustani sen suhteen muuttanut.Aloitan tästä palasesta.

        "" "Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."

        Ensimmänen lause on tosi kun uskoo että leipä on Jeesuken ruumis ja viini Jeesuksen veri siis ON. Ja seo vannettu ja vuodatettu syntien anteeksi antamiseksi. Niihän se on Gogatalla annettu. " Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan." Näinhän se on toki myös uskonsa takia Kristuksen vanhurkauden vaatteeseen pukeutuneella armandetulla syntisellä. Jos kyseessä olisi sellainen, joka ei usko hänellä ei olisi syntien anteeksiantamusta, vaikka ehtoollista nauttisikin.

        "Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, se on kuitenkin suljettava sanaan ja meille ojennettava. Muutoin emme voisi tietää siitä mitään emmekä osaisi sitä etsiä." Sakramentti on aina aine ja sana, muutoin on vain tavallinen aine leipä ja viini.

        En ole tavannut vielä sellaista, joka olisi vastannut, mikä on se synti, joka uskovaisella ei olisi anteeksi uskon kautta jo ehtoolislle mennessä.

        Totta se olisi silloin jos ihminen tekisi pannuksen ehtoollista nauttimalla, siis menisi epäuskoisena ja palaisi ehtoolliselta uskovaisena. Tätä vastaan vain on se, että ehtoollinen ei ole pakanoiden ateria vaan uskovaisten yhteysateria. Kun Raamattu puhuu parannuksesta ei silloin puhuta ehtoollisesta. Armon väline ehtoollinen on koska, silloin uskovaisessa ihmisessä "Kristus meissä" on yhtä leivässä ja viinissä läsnäolevan Kristuksen kanssa ja vahvistaa meitä jaksamaan uskossa loppuun asti. "Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."


      • Mikä alkuperäinen?
        etsivä-xx kirjoitti:

        Olen minä sitä miettinyt koska olen vakaumustani sen suhteen muuttanut.Aloitan tästä palasesta.

        "" "Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."

        Ensimmänen lause on tosi kun uskoo että leipä on Jeesuken ruumis ja viini Jeesuksen veri siis ON. Ja seo vannettu ja vuodatettu syntien anteeksi antamiseksi. Niihän se on Gogatalla annettu. " Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan." Näinhän se on toki myös uskonsa takia Kristuksen vanhurkauden vaatteeseen pukeutuneella armandetulla syntisellä. Jos kyseessä olisi sellainen, joka ei usko hänellä ei olisi syntien anteeksiantamusta, vaikka ehtoollista nauttisikin.

        "Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, se on kuitenkin suljettava sanaan ja meille ojennettava. Muutoin emme voisi tietää siitä mitään emmekä osaisi sitä etsiä." Sakramentti on aina aine ja sana, muutoin on vain tavallinen aine leipä ja viini.

        En ole tavannut vielä sellaista, joka olisi vastannut, mikä on se synti, joka uskovaisella ei olisi anteeksi uskon kautta jo ehtoolislle mennessä.

        Totta se olisi silloin jos ihminen tekisi pannuksen ehtoollista nauttimalla, siis menisi epäuskoisena ja palaisi ehtoolliselta uskovaisena. Tätä vastaan vain on se, että ehtoollinen ei ole pakanoiden ateria vaan uskovaisten yhteysateria. Kun Raamattu puhuu parannuksesta ei silloin puhuta ehtoollisesta. Armon väline ehtoollinen on koska, silloin uskovaisessa ihmisessä "Kristus meissä" on yhtä leivässä ja viinissä läsnäolevan Kristuksen kanssa ja vahvistaa meitä jaksamaan uskossa loppuun asti. "Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

        Olen miettinyt ihan samaa. Olen ollut siinä luulossa että ev. lut. opetus olisi oikein, mutta rupesin ottamaan selvää, koska eräissä vapaissa suunnissa oleva sanoi, että ehtoollinen on vain muitoateria ja vastasin että niin lestadiolaisetkin opettavat, vaikka kuuluvat ev.luttiin, joka opettaa eri tavalla. Kastekin on ongelmallinen, kun Raamattu sanoo, "joka uskoo ja kastetaan, pelastuu". Ensin pitäisi uskoa eli tulla synnintuntoon, tunnustaa synnit ja saada synnit anteeksi ja sitten vasta kaste. Vastausta ei voi löytää muualta kuin Raamatusta. Miten samassa kirkossa voi olla montaa opetusta?


    • Tässä ero

      Ei sakramenteilla ole mitään syvempää merkitystä SRK-lestadiollaiselle.

      Vl-opin tärkein idea on se, että synninpäästön voi saada VAIN ihmiseltä, ja sen ihmisen pitää olla vl ja sanoa ääneen tietyt sanat.

      Vl-opin mukaan uskominen siirtyy ihmisestä toiseen kuin jokin tauti.

      Raamatun mukaan ja luterilaisen käsityksen mukaan taas Jumala armahtaa ihmisen joka uskoo, ja armoevenkeliumin kautta synnti saa uskoa anteeksi annetuksi ristillä. Siihen ei tarvita ihmistä väliin. Anteeksiantamuksen voi ottaa vastaan Jumalan sanasta tai ehtoollisesta - ja ensi kerran sen saa kasteessa.

      Vanhoillislestadiolaisuudessa anteeksianto on ihmisen varassa. Luterilaisessa uskossa se on Kristuksen varassa.

      • etsivä-xx

        Sanoisin että itse halveksit sakramentteja, jos sanot että niillä ei ole mitään merkitystä. Jostakin kummasta on tullut viimeaikoina luterilaiseen kirkkomme sakramenttien käyttö pesulana, jota siellä ei mielestäni ollut minun lapsuudessani ja nuoruudessani. Muutos on tullut silloin, kun tuotiin ehtollinen joka jumalanpalvelukseen, kun minun lapsuudessani ja nuoruudessani niin oli suunnilleen kerran kuussa. Sanajumalanpalveluksessa kuunneltiin sanaa. Koitn edellä selittää mitä ehtoollinen tarkoittaa. Miten voit siitä tulla siihen käsitykseen että sakramenteilla ei ole syvempää merkitystä vanhoillislestadiolaisille.


      • armonoppilas

        "Ei sakramenteilla ole mitään syvempää merkitystä SRK-lestadiollaiselle."

        Nyt et ole ymmärtänyt sitä että me vanhoillislestadiolaiset pidämme kastetta ja ehtoollista suurina mysteereinä, joten emme suinkaan pidä kastetta tai ehtoollista merkityksettöminä, vaan erittäin merkityksellisinä ja kalliina Jumalan lahjoittamina lahjoina. Sakramentit myöskin vahvistavat vastaanottajansa uskoa.

        Et ole ymmärtänyt mitään Raamatun (=vanhoillislestadiolaisuuden) sakramenttiopista, kun kirjoitat tuollaisia.


      • armonoppilas
        etsivä-xx kirjoitti:

        Sanoisin että itse halveksit sakramentteja, jos sanot että niillä ei ole mitään merkitystä. Jostakin kummasta on tullut viimeaikoina luterilaiseen kirkkomme sakramenttien käyttö pesulana, jota siellä ei mielestäni ollut minun lapsuudessani ja nuoruudessani. Muutos on tullut silloin, kun tuotiin ehtollinen joka jumalanpalvelukseen, kun minun lapsuudessani ja nuoruudessani niin oli suunnilleen kerran kuussa. Sanajumalanpalveluksessa kuunneltiin sanaa. Koitn edellä selittää mitä ehtoollinen tarkoittaa. Miten voit siitä tulla siihen käsitykseen että sakramenteilla ei ole syvempää merkitystä vanhoillislestadiolaisille.

        Juuri noin.


      • mikä alkuperäinen?
        armonoppilas kirjoitti:

        "Ei sakramenteilla ole mitään syvempää merkitystä SRK-lestadiollaiselle."

        Nyt et ole ymmärtänyt sitä että me vanhoillislestadiolaiset pidämme kastetta ja ehtoollista suurina mysteereinä, joten emme suinkaan pidä kastetta tai ehtoollista merkityksettöminä, vaan erittäin merkityksellisinä ja kalliina Jumalan lahjoittamina lahjoina. Sakramentit myöskin vahvistavat vastaanottajansa uskoa.

        Et ole ymmärtänyt mitään Raamatun (=vanhoillislestadiolaisuuden) sakramenttiopista, kun kirjoitat tuollaisia.

        Miksi vl:t kastavat vauvoja? Haluaisin ymmärtää tämän. En saanut selvyyttä tähän vielä.

        Ehtoolliskäsitys vl:ssä vastaa Raamattua ja sen löysin Raamatusta. Miksihän luterilainen käsitys on eri?


    • armonoppilas

      Kasteessa tai ehtoollisessa ei suinkaan voi saada syntejä anteeksi.

      Silti kaste ja ehtoollinen eivät suinkaan ole turhia tai halpoja.

      Kaste ja ehtoollinen ovat kalliita Herran Jeesuksen Kristuksen asettamia sakramentteja, jotka vahvistavat niiden osallisuuteen tulleiden Jumalan lasten uskoa syntien anteeksisaamiseen Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästöstä Herran Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden, sovintotyön ja ylösnousemisen voiman kautta, Pyhän Hengen voimalla.

      Kaste ja ehtoollinen ovat samalla myös mysteereitä. Jokainen ihminen siis joka sanoo tietävänsä täydellisesti kasteen tai ehtoollisen merkityksen, on paisunut mieleltään ja puhuu röyhkeästi, tietämättä mitä puhuu. Sillä mysteereitä ei täysin olla ilmoitettu kenellekään ihmiselle täällä ajassa. Tuollaiseen röyhkeyteen ovat syyllistyneet kalvinistit, uudestikastajat ja kaikki sellaiset jotka opettavat kasteessa tai ehtoollisessa tapahtuvan hengellisen uudestaansyntymisen tai syntien anteeksisaamisen.

      Kuitenkin Raamatusta saadaan selville se varmuus (tämä ei siis sisälly mysteriyteen eli salaisuuteen) että kasteen tai ehtoollsen avulla ei voi koskaan uudestisyntyä kukaan ihminen, eikä saada Pyhää Henkeä eikä elävää uskoa niiden avulla. Kaste ja ehtoollinen kuuluu ottaa vastaan uskovaisella sydämellä, eli ensin usko ja sitten vasta kaste ja ehtoollinen.

      Kasteen tai ehtoollisen puuttuminen eivät myöskään kadota ihmistä, sillä niiden avulla ei voi saada taivaskelpoisuutta, sillä niiden tehtävänä on vahvistaa elävää uskoa niissä ihmisissä jotka jo ennen sakramenttien vastaanottamista ovat elävässä uskossa. Kuitenkin tahallinen sakramenttien halveksiminen on syntiä, joka saattaa (minkä tahansa synnin tavoin) kuolettaa elävän uskon kuolemansyntinä(jos on hyvin korkea tahallisuusaste), tai saada aikaiseksi huonon omantunnon.

      Meidän tulee uskoa ja sanoa, että sakramenttien tehtävänä on siis vahvistaa ennestään elävässä uskossa olevien elävää uskoa. Meidän tulee myöskin uskoa ja sanoa että kaste ja ehtoollinen eivät vaikuta uudestaansyntymistä eivätkä syntien anteeksisaamista. Tämän lisäksi meidän tulee myös uskoa ja sanoa, ettemme ymmärrä emmekä tiedä kaikkea kasteesta tai ehtoollisesta ja niiden vaikuttamista siunauksista ja asioista, ettemme olisi röyhkeitä ja halveksisi näitä itsensä Kristuksen asettamia sakramentteja ja niiden pyhää mysteeriyttä eli salaisuutta.

      • huoh!

        Armonoppilas, tämä sinun kuvaamasi ei ainakaan luterilaisuutta ole. Täältä selviää sitten enemmän jos haluat oikeasti vertailla käsityksiäsi:

        http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/sakramentit.html

        http://vlsanakirja.nettisivu.org/erikoisjulkaisu-vl-ja-evl-opin-suhteesta/


      • mikä alkuperäinen?

        Mysteeriajattelu on sitä pakanallista perua joidenkin mielestä. Raamatusta ei löydy sanaa mysteeri tai sakramentti.

        Monet vapaat suunnat ja aikuiskasteen hyväksyvät opettavat, että ehtoollinen on muistoateria ja kaste hyvän omantunnon liitto, eikä niissä kummassakaan saa syntejä anteeksi vaan ENNEN niitä synnit on jo saatu anteeksi uskomalla Jeesuksen sovitustyö ristillä. Samalla tavalla itsekin neuvot. Eri tavalla neuvoo ev. lut. Kuitenkin vl on osa ev.lutia vaikka opettaa kasteesta ja ehtoollisesta kuin monet vapaat suunnat. Ainoa ero niihin vapaisiin on vauvakaste.

        En ymmärrä, mistä tässä on kysymys, mutta eroja on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      2016
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1065
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      880
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      768
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      759
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      14
      739
    7. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      689
    8. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      687
    9. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      213
      676
    10. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      672
    Aihe