Hei!
Minua kaksi vuotta vanhempi veljeni kuoli 14.5.2012 äkillisesti. Tunnen, että hän sai tehtävänsä päätökseen, että hänen sielunsa sai rauhan, että hän sai palapelinsä kasattua.
Mitä tapahtuu äidilleni? En ole pystynyt puhumaan hänelle hautajaisten jälkeen ja olen kokenut itseni lähinnä hylätyksi käytöksensä vuoksi.
Miltä oma tulevaisuuteni näyttää? Ovatko päätökseni ja ajatukseni oikeilla raiteilla? Onko se, mitä suunnittelen, oikein? Pärjäänkö minä, onko suunnitelmani kannattava vai onko minun syytä vielä muuttaa sitä kun voin?
Minua kaksi vuotta vanhempi veljeni kuoli 14.5.2012 äkillisesti. Tunnen, että hän sai tehtävänsä päätökseen, että hänen sielunsa sai rauhan, että hän sai palapelinsä kasattua.
Mitä tapahtuu äidilleni? En ole pystynyt puhumaan hänelle hautajaisten jälkeen ja olen kokenut itseni lähinnä hylätyksi käytöksensä vuoksi.
Miltä oma tulevaisuuteni näyttää? Ovatko päätökseni ja ajatukseni oikeilla raiteilla? Onko se, mitä suunnittelen, oikein? Pärjäänkö minä, onko suunnitelmani kannattava vai onko minun syytä vielä muuttaa sitä kun voin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet pohtinut ankarasti ja sinun on viisasta vielä punnita tulevaisuuden suuntia kun suru on niin vahvasti läsnä. Helppoja ratkaisuja ei yleensä ole, hyviä sellaisia kyllä on joten anna ideoidesi hautua vielä, kehittele projektiasi edelleen, se ei ole valmis. Äitisi tilanne on surullinen, on luontaista vetäytyä kuoreensa menetyksen äärellä. Luulen että on inhimillistä miettiä miksi toiset menevät ja toiset jäävät. Se ajatus ei sisällä sitä, että jonkun muun olisi pitänyt kuolla veljesi sijasta, vaan kyseessä on ihmisen hiljainen ihmetys tästä meidän poistumajärjestyksestä. Aika avaa kanavia, näen että saat yhteyden äitiisi pikapuolin. Jaettu suru puolittuu, tai ainakin helpottaa käsittelyä.
@kuvankatsoja
Mietin varastoprojektiani, onko minun syytä vielä miettiä sen suhteen asioita? Onko se yritykselleni kannattava projekti? Tiedon toki että se on iso askel, mutta toisaalta saan paremmin myytyä asioita.