Anna mulle raakaa lihaa

Oih, rakastan suloisia kyyhkysiä
varsinkin kera tartar-kastikkeen,
en pelkää miekkaa tai vaaraa
läpi tulenkin mä meen

Olen raakalainen, kiellä en
kutsuttu taistoon ja sotiin,
vain yksi asia saa minut murtumaan:
"Lassie palaa kotiin"

Sitä katsoessa kyyneleet valuu
taskusta kaivan esiin nessun,
lapsuusmuistoihin alkaa paluu
päälleni puen kukkais-essun

ja teen lohturuokaa:
raparperivuokaa
sitä herkistynein sydämin syön
valvon seuraavan yön.

Kieltämättä tuli varmastikin kaikki elämisen olosuhteet ja puitteet tarkoituksineen mainittua. Myönnettäköön että pidän koskenlaskua tukilla enemmän harrastuksena kuin työnä. Kiitos huomiosta ja testistä, ehkäpä auttaa meistä itse kutakin löytämään ja tutustumaan itseensä noin niin kuin henkilökohtaisesti.

Korpi-Filosofi kirjoitti:

Kieltämättä tuli varmastikin kaikki elämisen olosuhteet ja puitteet tarkoituksineen mainittua. Myönnettäköön että pidän koskenlaskua tukilla enemmän harrastuksena kuin työnä. Kiitos huomiosta ja testistä, ehkäpä auttaa meistä itse kutakin löytämään ja tutustumaan itseensä noin niin kuin henkilökohtaisesti.

Lue lisää

Kun kommentoit runoani, kommentoin vastineeksi. Tosi hyvä tuo ensimmäinen säe. "Lempeni on pedon karjuntaa", sai hymyn huulilleni. Vavisuttavaa (ja elämänmakuista/ todellisen tuntoista) tekstiä.

Saarelainen kirjoitti:

Kun kommentoit runoani, kommentoin vastineeksi. Tosi hyvä tuo ensimmäinen säe. "Lempeni on pedon karjuntaa", sai hymyn huulilleni. Vavisuttavaa (ja elämänmakuista/ todellisen tuntoista) tekstiä.

Lue lisää

Kiitos. Niin, kenties elämäkertaani ei koskaan julkaista ja siksikin tällaiset runoelmat/oodit ovat hyödykkäitä kansanperinteen tallenteita ja muistoja jälkipolville. Ensimmäinen neli-rivinen on kyllä omaankin mieleeni, tai sanotaanko että edustaa ilmaisun voimaa ja miellyttää silmää "omassa sarjassaan".

Korpi-Filosofi kirjoitti:

Kiitos. Niin, kenties elämäkertaani ei koskaan julkaista ja siksikin tällaiset runoelmat/oodit ovat hyödykkäitä kansanperinteen tallenteita ja muistoja jälkipolville. Ensimmäinen neli-rivinen on kyllä omaankin mieleeni, tai sanotaanko että edustaa ilmaisun voimaa ja miellyttää silmää "omassa sarjassaan".

Lue lisää

Haluan minäkin omasta puolestani kehua runosi ensimmäistä säkeistöä. Siinä on tosiaankin räväkkää alkuvoimaisuutta. Valitettavasti kaksi viimeistä säkeistöä eivät ihan kaikilta osin tue ensimmäisen säkeistön terävyyttä. Voisi leikkisästi väittää, että jatko vähän vesittää alkua - ikäänkuin tulisi lautan mukana roiskeita. Mutta parhaimmat onnittelut tuon ensimmäisen säkeistön johdosta! Eipä saa moni kirjoittaja aikaiseksi tuollaista pitkälläkään yrittämisellä.

massapostaaja kirjoitti:

Haluan minäkin omasta puolestani kehua runosi ensimmäistä säkeistöä. Siinä on tosiaankin räväkkää alkuvoimaisuutta. Valitettavasti kaksi viimeistä säkeistöä eivät ihan kaikilta osin tue ensimmäisen säkeistön terävyyttä. Voisi leikkisästi väittää, että jatko vähän vesittää alkua - ikäänkuin tulisi lautan mukana roiskeita. Mutta parhaimmat onnittelut tuon ensimmäisen säkeistön johdosta! Eipä saa moni kirjoittaja aikaiseksi tuollaista pitkälläkään yrittämisellä.

Lue lisää

Kiitos. Ensimmäisen säkeistön jälkeen tyyli vaihtuu, jotta minua ei sekoitettaisi "Ukkoshuuleen".. enkä viittaa runolaatuisuuteen vaan pikemminkin tulkintaan. Vaikka yleisemmin sekoitetaan naapurin Reinoon, johon 20 vuotta sitten ihastuttiin, joka sittemmin joutui kolmoismurhasta vankilaan, mutta nyt on ilmaantunut runopalstalle paljastamaan sydämensä salaisimmat sopukat. Jos runo jatkuisi ekan säkeistön tyylillä, voisi olla vaikeaa hahmottaa onko tämä ironiaa, sadismia, sovinismia vai mitä. Vesielementti ja yhden naisen luo jääminen pehmentävät runoa. Ja jotenkin huvitti sillä hetkellä ajatus yhdistellä montaa elementtiä samaan runoon.

Korpi-Filosofi kirjoitti:

Kiitos. Ensimmäisen säkeistön jälkeen tyyli vaihtuu, jotta minua ei sekoitettaisi "Ukkoshuuleen".. enkä viittaa runolaatuisuuteen vaan pikemminkin tulkintaan. Vaikka yleisemmin sekoitetaan naapurin Reinoon, johon 20 vuotta sitten ihastuttiin, joka sittemmin joutui kolmoismurhasta vankilaan, mutta nyt on ilmaantunut runopalstalle paljastamaan sydämensä salaisimmat sopukat. Jos runo jatkuisi ekan säkeistön tyylillä, voisi olla vaikeaa hahmottaa onko tämä ironiaa, sadismia, sovinismia vai mitä. Vesielementti ja yhden naisen luo jääminen pehmentävät runoa. Ja jotenkin huvitti sillä hetkellä ajatus yhdistellä montaa elementtiä samaan runoon.

Lue lisää

Kiitos itsellesi! Reino ja Ukkoshuuli ovat minulle tuntemattomia ihmisiä, joten heidän esille nostamisensa ei kommentissasi vaikuta ainakaan selventävästi. Mutta kukin tyylillään.

massapostaaja kirjoitti:

Kiitos itsellesi! Reino ja Ukkoshuuli ovat minulle tuntemattomia ihmisiä, joten heidän esille nostamisensa ei kommentissasi vaikuta ainakaan selventävästi. Mutta kukin tyylillään.

Lue lisää

Kiitos. Joskus ollut vaikeuksia ottaa vastaan kiitosta, kehuja, ihmetellyt että mistä toinen kiittelee. Nykyään mieluummin niin päin, että ihmettelee miksei enemmänkin heru kiitosta. Niin, eli käsissämme on ilmiselvä mysteeri. Ymmärryskyky loppuu. Jos uskoo toisenlaiseenkin todellisuuteen niin ehkäpä tässä oli kahden runotaajuuden törmäystä. Joku runoilija jossakin ihmettelee, että minne katosi runoni alku, alku ei sovi yhtään tähän loppuun.