Olen katsellut lähinnä 80-luvun kerrostalo huoneistoa, mutta olen ymmärtänyt että mieluiten kannaittaisi ostaa melko uusi tai sitten erittäin vanha, jolloin remontit on joko tehty tai sitten ne ovat edessä vasta kymmenien vuosien päässä.
Minkäikäinen huoneisto kannattaa ostaa juuri nyt
asuntoaostamassa123
206496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Entä tulisiko taloyhtiössä olla liiketiloja vai ilman, tuleeko kalliiksi sellainen asuminen, jossa ei ole liiketiloja.
tällä hetkellä käynistellään käyttövesi putkiremontteja 85-95 rakennettuihin taloihin. Kalliimmat lvis-saneerauksien väli on 30-40 vuotta edellisestä kerrasta.
Valehtelet 1980 luvun talohin ei käynnitetä putkiremontteja tai isännöitsijä on ammattitaidoton ja vedättää omistajia.
Kannatan ehdottomasti uuden asunnon ostamista. ei mitään pelättävää onko remonttia ym tulossa.Ihana kun saa itse teetättää JA SUUNNITELLA kaikki lattiasta kattoon niinkuin haluaa ja sitte vielä kaikki tarkastukset ja kaikki viimeisen päälle, ihanaa! :D Eli ehdottomasti uusi asunto.(kesän jälkeen uuteen ensiasuntoon).
Vastauksesi on erinomainen jos rahat ei riitä jätetään tietysti täysin uusi asunto ostamatta.
70 luvun kerrostalo mielummin sitä aitoa tyyliä. Turha kun on omaa ostaa huolestua lukemaan mitään joutavia vuosikorjaus suunnitelmia. Sijantihan sen hinnan määrittää. Kun omistaa itse ja tulee remontit voi esittää toiveet tulevista materiaaleista kylppäriin.
Itselläni on -64 rakennetussa talossa kaksio ja putkiremontti alkaa nyt syksyllä. En siis uskoisi, että se on vielä ajankohtainen 80-luvun taloissa.
ja sit -74 rakennettuun on tulossa 10 vuoden päästä, vai?
Putket kestää noin 50 vuotta mikäli eivät ole jostain aivan laaduttomasta tavarasta tehtyjä. Ei 1980-luvun taloihin ole vielä pitkään aikaa putkiremppoja tulossa.
^varma luulo siis kyseessä
Putkien *pitäisi* kestää 50 vuotta, mutta välillä on käytetty huonolaatuista kuparia, tehty asennukset huonosti tai paikkakunnan vesi sattuu vaan olemaan sellaista, että putket kestävät huonommin.
Ja sitten tulee ne kylppärit. 80-luvulla on vielä harrasteltu paljon muovimattoa ja tapettia ja niiden päällehän on ollut muodikasta tehdä laatoitus. Se oli aikanaan jopa suositeltu tapa jättää muovimatto ja tapetti vesieristeeksi. Vaan kun muovimattojen käyttöikä on 30 vuotta...
Jos valtaosa kylppäreistä on alkup. muovimatoilla tai muovimaton päälle lätkäistyillä laatoilla, voi tulla eteen tarve tehdä koko taloyhtiössä kylpyhuoneremontit. Pakko, kun ei kaikkia eläkeläisiä, vuokraisäntiä yms. saada patisteltua omatoimiseen remonttiin. Esim. Pukinmäessä on isossa taloyhtiössä tällainen remontti just tehty vm -82 taloon.
80-luvulla harrastettiin myös näitä onnettomia, pelkällä puunsuojalla käsiteltyjä lähiöikkunoita. Tosin ne on jo monessa/useimmissa(?) taloissa uusittu. Ulkokuoressa voi olla muutakin rempattavaa, esim. parvekkeet. Joita on jouduttu korjaamaan jo 15-20 vuoden ikäisissä taloissa (mm. Pähkinärinteessä Vantaalla).
Ylipäätään teknisten järjestelmien ja rakennusosien kunnossapitojaksot ovat tyyliin
- 10 v, jotain pikkujuttuja, kuten kanavien puhdistus, patteriverkoston säätö, huoltomaalauksia, tiivistyksiä
- 20 v. lämmönsiirtimien uusiminen, edelleen niin pieni, että hoituu normaalilla hoitovastikkeella
- 20-30 v. kylpyhuoneiden pinnat ja vesieristykset, yhteissaunat
- 30 v. vesikatto (bitumihuopa), julkisivu/parvekekorjaukset, ikkunat, ovet, asvaltoinnit, piharakenteet
- 50 v. vesijohdot, viemärit
30-50 vuoden jaksoissa tulevat korjaukset ovat niin kalliita, että niitä varten joudutaan yleensä ottamaan lainaa -> vastike nousee. 80-luvun talot ovat siis siinä iässä, missä pitäisi jo alkaa tulemaan näitä isompia remppoja eteen. 50-60-luvun taloissa taas pitäisi jo pahimman olla takana ja nyt vedetään hetken verran henkeä.
"Varma luulo" on kauttaaltaan lähinnä totuuksia.
Yksityiskohtia löytyy tosin puoleen ja toiseen rakennuttajasta ja rakentajasta johtuen.
Putkien suhteen on vakuutusyhtiöiden tilastoista todettavissa, että putket kannattaa vaihtaa, kun ne tulevat 40 vuoden ikään. Silloin ei ehkä ehdi vuodoista suuria vahinkija vielä.
Monet uusimiset - ikkunat, katot jne. ovat usein taitavien palvelkusten myyjien aikaansaamia asioita - tukenaan kaikenmaailman kotitalousvähennykset. Ne mennevät useimmiten suoraan rakennusurakoitsijan tueksi.
Katonkin voi usein korjata erittäin pienin toimin. Vaihdetaan vuotava profiilipelti, maalataan ja paikataan se yksi naulanreikä, josta vettä menee ämpäreittäin jne. jne.
Isännöitsijöillä on taipumus olla suosikkiliikkeet, joille he hankkivat työurakoita. Tarjouskilpailut on syytä tarkistuttaa ulkopuolisella asiantuntijalla. Luotettavalla - jos sellaisen löytää.
Lykkyä tykö!
Höpö, höpö, jos putket ovat kunnon materiaalista ja työ on tehty hyvin kannattaa vaihtaa vasta 45-50 vuoden kuluttua, voivat kestää pitempäänkin. Turha 40 vuotista putkistoa on vaihtaa jos kunto on hyvä. Kuntotutkimuksella se selviää.
"Katonkin voi usein korjata erittäin pienin toimin. Vaihdetaan vuotava profiilipelti, maalataan ja paikataan se yksi naulanreikä, josta vettä menee ämpäreittäin jne. jne."
Tosin kattovuodon sattuessa osakkaiden maksettavaksi tulevat samalla kattorakenteiden uusimiset ja yläpohjan lämpöeriteiden uusimiset. Eli "kunnossapitoLAIMINLÖYNTI" tavan johdosta osakkaat maksavat kunnossapidosta moninkertaisesti verrattuna suunnitelmalliseen kunnossapitoon.
Eivät ne KH-korttien tekniset käyttöiät ole tuulesta temmatut, joten tutustu niihin! Muutama esimerkki: Kylpyhuone 20 v, peltikatto 30 v, tuulettuva alapohja ("rossipohja") 50 v...
Lainaa taloyhtiö ottaa poikkeuksetta remppoihin eikä tarvi olla isokaan työ.
RIippuu talonyhtiö koosta, onko rahaa kerätty vastikkeen muodossa jo etukäteen jne. Ei se remonttilainan otto mikään kiveen hakattu ole. Mutta yleensä isommat rempat rahoitetaan lainalla. Satunnaiset korjaukset, kaluston uusiminen ehkä yleensäkin hoitovastikkeilla.
Nyt kannattaa ostaa "huonojen" lähiöiden perheasuntoja. Isompi on parempi, mutta perus kolme huonetta keittiölläkin pärjäät. Ja nimenomaan 70-80-luvun betonielementtiä.
Näille asunnoille on kysyntää vuokramarkkinoilla.
Milläs perustella isompi asunto olisi sijoitusmielessä parempi ?
Ei millään tavalla, kannattavaa sijoitustoimintaa voi nykyisillä asuntojen hinnoilla pk-seudulla tehdä yksiöillä ja pienillä kaksioilla.
Ehkä on kysyntää, mutta onko maksukykyä maksaa yli tonnin/kk vuokraa?
Muutoin ei touhussa ole järkeä. Ikkunoiden uusiminen, putkiremppa muuta "pientä" niin voi olla kustannus lähes tonnin/m² eli tyyliin 60 000 € perheasunnolta.
Putkiremontti ei ole se ainoa kustannus eikä korjauskohde kypsään ikään päässeissä kerrostaloissa. Putkiremontin lisäksi eteen tulee väistämättä ikkunaremontti, julkisivuremontti, kattoremontti, nuo ainakin. Myös kylpyhuoneet voi joskus joutua remontoimaan putkiremontin yhteydessä.
Ja esimerkisi 70-luvulla rakennetuissa taloissa nuo remontit ovat ajankohtaisia juuri nyt. Niistä kertyy ihan mukavastii uutta lainaa taloyhtiölle ja pahimmillaan sitä voi tulla hyvinkin tuo 60 000€/perheasunto. Riippuu tietysti missä päin asunto sijaisee, pääkaupunkiseudulla remontit ovat kalliimpia kuin muualla Suomessa.
Remonttikulut voivat todellakin yllättää jos asuntoa hankkiessa tärkeimmät valintakriteerit ovat olleet tapetit ja muut epäolennaiset asiat.