kirjoitin tänne joskus aiemmin tuosta ajokoiran vietistä ja miten voimakas se on, ja ihmettelin että miten jollain voi olla melko tottelevaisia beaglejä jotka voi olla metsässä vapaana ilman että karkaa heti,nyt uskon siihen itsekin. Muistatteko kun kirjoitin tänne minun koirasta elsasta joka sakemannin,karhukoiran ja bealen risteytys. Ja miten se aina karkaa eikä voi pitää ollenkaan vapaana. Nyt on tapahtunut jotain merkillistä. Kyllähän koira karkaa pihasta jos sen vapaaksi jättää tai lähtee jäniksen perään jos semmoisen näkee mutta nyt voin pitää sitä vapaana!!!. En tiedä johtuuko se koiran iästä,elsa täyttänyt hiljaittain 5 vuotta. Se on muutenkin muuttunut jotenkin oudon lässykäksi. Kokeilinpa sitten kerran metsälenkillä ollessani pitää elsaa vapaana,taskuun otin raksuja ja palkitsin elsan aina kun se tuli luokseni. Meni viikko ja elsan kanssa käytiin metsässä ilman hihnaa. Opetin sille niin että aina kun se tulee luokseni niin saa palkinnon. Eli kannan mukana jotain hyvää. On se niin ihanaa kun koiraa voi pitää vapaana eikä aina tarvi olla hihnassa niin että se jumittuu jokaisen puun ympäri.Elsa kulkee mukana kokoajan, kun pysähdyn se tulee luokse ja istuu odottamaan josko jatkettaisiin matkaa. Olen myös leikkinyt sen kanssa piiloleikkiä,eli vaikka komennan sitä eteenpäin etsimään jälkiä ja sitten äkkiä juoksen johkin piiloon esim. puun taakse sitten elsa etsii minut. Siitä se pitää. Nyt vain harmittaa kun sitä ei voi pitää vapaana kun hiekka tiellä, sillä on eläimillä poikasaika. Muuten olisi kaikki jänispennut vaarassa...Nyt odotan innolla syksyä ja talvea että pääsen elsan kanssa taas lenkille ilman hihnaa.=) kyllä koira viisastuu vanhetessaan.?
muistaako joku...
doggy
2217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
meidänkin urosbeagle, 7v, on rauhottunut kummasti.uskoo melkeimpä kaikki..mutta ei aina.beaglethän, ainakin meidän beagle on kova luupää joissain asioissa..heh..suloinen pikkuherra!!!
En usko että sinun koirallesi on sattunut sama juttu, mutta minun koiralleni kävi näin:
Nella(minun koirani) oli vielä pentu ja me juoksenneltiin sen kanssa metsässä.. Yhtä-äkkiä Nella juoksi häntä koipien välissä minun jalkoihin ja uikutti kuin mieletön! Noh, itsekkin pelästyin, että mitä tapahtui ja lähdin Nellan kanssa kotiin hakemaan isää. Isän kanssa kun aikamme seikkailtiin, huomattiin metsässä, aivan aikaisemman olinpaikkani vieressä, ison uroskarhun jäljet. Sen jälkeen olen välttänyt metsässä seikkailua, samoin kuin Nella. Nella juoksee aina minun vierelläni, eikä karkaa mihinkään! Sitä voi pitää irti pihapiirissä, kuin sen ulkopuolellakin. Nyt Nella on jo 10 vuotias ja vanha mummo.. Hyvin on meillä elämä mennyt, koira meni vain pilalle, kun sillä huomattiin jo nuorena lonkkavika.