Minäkin tajusin olla yksin

Mielenkiintoisia viestejä ja ajatuksia yksinolosta. Olen itse valinnut asua ja elää yksin, vaikka siihen ei ole mitään pakkoa, tai oikeastaan on, oma tapani ajatella.
En jaksa keskustella kaikkien kanssa niitä näitä, enkä jaksa olla ystävä kaikille, varsinkaan niille, jotka pelkästään ottavat toisesta kaiken irti antamatta mitään.
Olen pelkästään ja vain niiden ihmisten seurassa, joiden kanssa on oikeasti kiva olla. On pitkiä jaksoja, jolloin olen vain yksin, ja se on hyvä ratkaisu.
Olen yhden kirjoittajan kanssa samaa mieltä tuosta päättömästä menosta esim.
kauppakeskuksissa. Ihmisiä viedään kuin pässiä narussa ja ihmiset saadaan uskomaan, että vain toimimalla ulkoa tulevan mallin mukaisesti, elämästä tulee onnellista. Se viesti ulkoa sisältää mm. kaiken maailman turhuuksien ostamisen, ulkonäköstandardeja, miehen mallia, uskottoman määrän kaikenlaisia ohjeita, miten pitää elää, olla satoja "ystäviä" jne.
Hirveetä kamaa, hirveetä menoa. Itse pyrin aina kuuntelemaan itseäni ja toimimaan sen mukaan, mikä sisällä tuntuu oikealta. Se ei sisällä kaman haalimista, kalliita autoja, kalliita vaatteita jne. Se sisältää henkistymisen, inhimillistymisen, ihmisyyden sisällön tajuamista.