Ostimme vuonna 1987 rakennetun liike/teollisuuskiinteistön. Kiinteistö on ulkoisesti täysin siistin omakotitalon näköinen. Tällä hetkellä talossa on suorasähkölämmitys katossa olevilla lämmitysmatoilla ja koneelliinen ilmanpoisto.
Yhtenäiseen 150 neliön tilaan pitäisi tehdä 4 huonetta ja keittiö. Toisessa päässä on jo huoneratkaisut valmiina yht. 55 neliötä. Kysymyksenä on se että miten lämmönjako ja ilmastointi kannattaisi toteuttaa kun jo nyt olevaa kattolämmitystä vasten tulisi huoneiden runkoja. Taloon tehdään varaava takkaleivinuuni ja lisäksi puuhella. Ongelmana on myös kohtuullisen korkea ilman suhteellinen kosteus joten ilmastointi järjestelmää tulisi parantaa.
Jossain vaiheessa haikailtiin maalämmön perään mutta tarkemmin laskettuna ei tuntunutkaan järkevältä. Pitäisi ehjän valun päälle tehdä uusi valu ja putkittaa jne.
Siis pääongelmana lämmönjakomenetelmät huoneisiin, lämmöntalteenoton järjestäminen ja ilmastointi.
Nykyisin rakennuksen sähkön kulutus on noin 21 000 kWh vuodessa taloussähkö mukaanluettuna. Ei niin kauhean paha loppujen lopuksi kuutioihin nähden (730 mottia).
Yhtenäiseen 150 neliön tilaan pitäisi tehdä 4 huonetta ja keittiö. Toisessa päässä on jo huoneratkaisut valmiina yht. 55 neliötä. Kysymyksenä on se että miten lämmönjako ja ilmastointi kannattaisi toteuttaa kun jo nyt olevaa kattolämmitystä vasten tulisi huoneiden runkoja. Taloon tehdään varaava takkaleivinuuni ja lisäksi puuhella. Ongelmana on myös kohtuullisen korkea ilman suhteellinen kosteus joten ilmastointi järjestelmää tulisi parantaa.
Jossain vaiheessa haikailtiin maalämmön perään mutta tarkemmin laskettuna ei tuntunutkaan järkevältä. Pitäisi ehjän valun päälle tehdä uusi valu ja putkittaa jne.
Siis pääongelmana lämmönjakomenetelmät huoneisiin, lämmöntalteenoton järjestäminen ja ilmastointi.
Nykyisin rakennuksen sähkön kulutus on noin 21 000 kWh vuodessa taloussähkö mukaanluettuna. Ei niin kauhean paha loppujen lopuksi kuutioihin nähden (730 mottia).
Vastaukset 2
Vanhimmat
eka on villi mutta koettu ihan toimivaksi; tee huoneisiin vain seinät ja jätä ylhäältä auki jos korkeutta on runsaasti. melu kuuluu mutta ei tavallinen elämä.
toinen suositumpi taitaa olla peltiranka tai ainakin yläkouru uretaanilla kattoon kiinni ja tukevammin ruuvaten lattiaan. yleensähän homma tehdään juuri päinvastoin.
jos kattotuolien alapuut ja lämmitysmatot samalla korkeudella niin puiden kohdallahan ei mattoa ole, mutta aika riskialtista silti sekaan hakata naulaa..
Eikös semmoisia venttiilejä ole olemassa sinne ylös josta ilma virtaa kohtuullisen kitkattomasti läpi mutta äänet ja mölyt ei kuulu?
Eikö alas ole syytä myös tehdä kissanluukun kokoiset ritilät josta ilma kiertää?