Hermione - perinteinen tyttö vai roolin murtaja?

Heippa! Mukavaa saada ensimmäinen vastaus :)

"Perinteisesti kuvattu tyttö on kai jotakin 'janeaustinia'."

Olen samaa mieltä perinteisen tyttöyden janeaustenmaisuudesta. Ymmärrän perinteisen tytön olevan juuri tähän kiltin tytön rooliin kasvanut lapsi tai nuori. Kielteisiä tunteita ei saisi näyttää - vain siiwolliset tunteet sallitaan. Jollain tapaa samaistaisin Hermionen tähän, koska kyllä hänkin toisinaan tuntuu pidättelevän ajatuksiaan ja tunteitaan. "Modernin tytön" roolista taas ajattelen, että siihen kuuluu tämän vastakohta: päästää kaikki tunteet ja sanat maailmaan ja laittaa niihin vielä vähän lisää potkua. Tosimaailmassahan kuitenkaan näihin muotteihin ei kukaan täydellisesti istu :) (eivätkä hyvät ja monikerroksisest hahmot fantasiamaailmassa)

"Hermy on menestyvä, luokan paras ja sikäli kuvaus on vähän uusi, helpompi kun kuvata jotakin kiusattua ja einiin menestyvää tyttöä."

Niin, en muista lukeneeni kirjaa, joissa keskeisessä hahmossa olisi koulussa menestyvä tyttö, mutta kiusattu. Yleensä koulussa menestyneet ovat olleet myös suosittuja - ainakin pinnallisesti. Amerikkalaisissa elokuvissahan kympin tytöt kuvataan joskus pahiksina, jotka yrittävät kaikin tavoin nolata keskiverrot tai sitä heikommat oppilaat. En kyllä toisaalta muista sellaistakaan kirjaa, jossa koulussa menestyvä tyttö olisi ollut jotenkin keskeisessä tai sankariroolissa. Ennemminkin muistaisin, että heillä olisi jokin sivurooli - jos ei sitten pääpahiksen osa. Siinä mielessä kirjassa on minunkin mielestä uusi ja tuore näkökulma.

"Perinteistä tyttökirjallisuutta edustaa kuitenki ajoittainen epävarmuus sekä tapaukset kuten Liekehtivässä Pikarissa, kun koetti saada Krummin avulla Ronin mustasukkaiseksi."

Ajattelisin, että tämä epävarmuus voi liittyä kiltin tytön rooliin. Kiltti tyttö ei saa olla varma. Ei tietysti saisi yleistää, että kiltti ei voi olla rohkea tai varma - koska niin voi olla ja olisi ihanaa jos olisi - mutta sellaista kuvaa joskus välitetään. Ehkä ajatellaan, että kiltti on sellainen, joka tekee niin kuin toiset sanovat . Ehkä ajatellaan myös niin, että varma on vain se, joka tekee niin kuin itse haluaa (vaikkei ei se niin ole).

Kiltin tytön täytyy myös pärjätä koulussa. Se voi olla epävarmuuden seurausta, jolla yritetään paikata jotain. Se voi olla myös itsevarmuuden seurausta: kun uskoo, että pystyy johonkin, silloin myös pystyy. Ehkä Hermione yrittää paikata epäsosiaalisuuttaan koulumenestyksellä (epävarmaksi minun on vaikea häntä ajatella, vaikka varmasti hänelläkin on omat heikot hetkensä) tai sitten hän vain on yksinkertaisesti todella kiinnostunut kaikesta ja haluaa oppia - ja koska uskoo itseensä, myös oppii. Ja kai hänen täytyy olla hieman lahjakaskin mitä tulee velhotieteeseen. Harry taas jollain tavalla hänen vastakohtansa, sillä hän osaa olla paremmin ihmisten kanssa, mutta koulu ei suju niin hyvin kuin Hermionella. Meillä kaikilla on siis omat vahvuutemme :)

"mutta tunne-elämä on jotenkin sekava. Hermyn on jotenkin hankala sanoa asioita suoraan ja ymmärtää suoraa puhetta."

Ehkä tämä liittyy siihen, että hän viettää aikaa mieluummin kirjojen kanssa kuin ihmisten. Hän tykkää lukea, mutta hän ei välttämättä osaa pukea sitä itse sanoiksi. Vastaavasti hän tykkää kuunnella, mutta ei välttämättä osaa aina ajatella asiaa toisen näkökulmasta, kun on vähemmän vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Liika yksinolo tekee ihmisen helposti sekavaksi. Sitten ei osaa enää olla ja kommunikoida muiden kanssa. Ehkä hänen älykkyydelläänkin on siihen jotain osaa. Jos on kovin erilainen kuin muut, heidän kanssaan on ehkä vaikea puhua (tarkoittamatta tällä syytelyä ketään kohtaan). Ja kenellä tahansa, joka miettii asioita paljon - tai liikaakin - voi mielen tasapaino joskus horjahdella. Ajatukset kun liikkuu vaakalaudalla laidasta toiseen, niin onhan se ihme, jos se ei vaikuta mihinkään. Onnellisia ne, jotka pystyvät keskittymään tekemiseen ja nykyhetkeen sen pahemmin murehtimatta :)

"Hermyn on jotenkin hankala sanoa asioita suoraan ja ymmärtää suoraa puhetta. Se jotenkin on 'tyttökirjamaista', mutta se ei johdu ajankuvasta taikka puritanismista vaan kenties usein juuri tuosta 'ulkoaopettelemisen vimmasta'"

Tarkoitatkohan tällä sitä, että tietoa voi olla vaikea soveltaa, vaikka sitä olisikin? Tyyliin: voi olla vaikea vastata kysymykseen "Mistä voi tehdä kalakeittoa?" kun on ensin viikon opetellut, että "Hauki on kala". (Tätä ajatusmallia kai Rowling vähän kritisoikin Taikaministeriöillä sun muilla).