Hei! tässä vaan vähän puran mieltäni tänne jos haittaa ni älä ala iniseen:P eli olen nykyään aikuisena normiväleissä äitipuoleni kanssa joka vastikään itki ja sanoi että rakastaa mua ja pitää tyttärenään...no taustalla on häneltä lapsuusvuosinani paljon saatua ilkeyttä ja itsekkyyttä:/ joten kun isästäni aika jättää aion vain kylmän rauhallisesti sanoa tälle naiselle että olen aina sua vihannut ja halveksinut enkä halua olla kanssasi missään tekemisissä! katotaan sitten kun sen h***a perheenrikkojan naama venähtää:D onko muita jotka haaveilevat samasta "kostosta" lapsuuden vääryyksien vuoksi?
Kostoni saan....
KML84
6178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikö lissu tullut uni silmään....
Sori, jos mua tarkoitit, en kirjoittanut tekstiä, etkä huomaa jo ettei ollut kirjoitusvirheitä! Niitähän sinä kyttäät, et niinkään mun sanomaa.
Mutta ap on samoilla linjoilla mun kanssa, tekisin samoin, en voisi kuvitellakkaan, että mun isä olisi hylännyt meidät ja viahtanut meidät vieraisiin naisiin, en olisi ikinä halunnut enää olla tekemisissä isän kanssa jos niinolisi tehnyt, sillä se olisi loukannut syväti mun äitiä ja meitä lapsia. Onneksi niin ei koskaank äynyt.
Sdman teen lapsilleni, en salli että vieras ja ulkopuolinen nainen tulee haukkumaanm eitä ja kahvittelemaan kotiimme, eikä misään nimessä saa olla meidän kanssa tekemisissä, ei ole kyllä ollutkaan. Mutta sitä en sallisi.
Älä lissu naurata, taas narahdit, onko kivaa vastata itsellesi.
-viahtanut
-niinolisi
-sdman
-haukkumaanm
-eitä
-
Lissua puolustaa vain lissu! Lissu vastailee itselleen ja kertoo miten on samaa mieltä, mielisairas kun on
"Kostoni saan"....voi kuolla ennen isäänsä ja äitipuoltaan, kun on noin katkera ja täynnä vihaa. Ymmärrän kyllä....sinulla ei mene hyvin. Mikä mättää oikeasti elämässäsi, kun kun purat pahaa oloasi täällä palstalla ?
Kiihtynyt mielentilasi tarvitsee tasapainottajaa, ei siihen tulevaisuudessa aikomasi kosto mitään auta. Oletkohan" aikuinen " ? Vai reppana, joka tarvitsee kipeästi apua tämänhetkisiin ongelmiinsa? Mietippä!
Onhan meitä täällä. Äänemme on vain vaiennettu, joten joudumme odottelemaan yksityisesti näitä koston hetkiä. Vallitseva ilmapiiri ei suvaitse äitipuolien kaltoinkohtelemien kärsimyksiä. Diagnoosia satelee reppanuudesta persoonallisuushäiriöön. Lapsena olimme tietysti hankalia ja kurittomia. Ja sitten joku nerokas kysyy että mikä mättää..?