mitä tarkoittaa "kohtuulliset asianajokulut" kun ne tuomitaan hävinneen syytetyn maksettavaksi?
Jos on pienehkö rikos (rangaistus sakkoa tai max 1 v vankeutta) , julkinen syyttäjä ajaa juttua, yksi syytetty ja 50 asianomistajaa joilla kaikilla oma lakimies , maksaako tuomittu kaikkien näiden kulut yhteensä vai onko jokin tietty summa per rikos, joka peritään tuomitulta ja loput valtiolta vai mistä?
Onko jokin "yleinen linja" tässä asiassa?
Voiko syyttäjä ajaa juttua vaikkei asianomistajilla ole kellään lakimiestä?
Jos on pienehkö rikos (rangaistus sakkoa tai max 1 v vankeutta) , julkinen syyttäjä ajaa juttua, yksi syytetty ja 50 asianomistajaa joilla kaikilla oma lakimies , maksaako tuomittu kaikkien näiden kulut yhteensä vai onko jokin tietty summa per rikos, joka peritään tuomitulta ja loput valtiolta vai mistä?
Onko jokin "yleinen linja" tässä asiassa?
Voiko syyttäjä ajaa juttua vaikkei asianomistajilla ole kellään lakimiestä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuota
Onhan niitä hyviä esimerkkejä. Rosvo lähtee vihaisena aamuyöstä kapakasta ja ulos tultuaan potkii kadun varteen pysäköidystä 50 autosta sivupeilit rikki. Tällöin on kyse 50 lievästä vahingonteosta, mikäli jokainen auto on eri henkilön omistama.
Asianomistajarikosina niistä on vaadittava rangaistusta, ennen kuin poliisi niitä tutkii ja syyttäjä syyttää. Syyttäjä voi harkintansa mukaan ajaa kaikkien tai osan asianomistajien korvausvaateista, mikäli sitä on pyydetty. Asianomistajilla voi käräjillä olla myös jokaisella oma lakimies avustajana. Lakimies perii päämieheltään vähintään taksan mukaisen palkkion ja oikeus määrää sen tuomitun maksettavaksi. Samalla harkitsee, onko se kohtuullinen. Jää kuitenkin asianomistajan murheeksi, miten hän aikanaan asianajajalle maksamansa rahat tuomitulta saa. Mikäli lakimiehiä oli 50 kpl tulevat syytetylle oikeudenkäyntikulut kalliiksi, siihen korvaukset päälle. Syytetty ei saa niitä verovaroista, kuten omat kulunsa. Eli, valtio kustantaa vain rosvon oikeudenkäyntikulut, ei muita.
Ns. virallisen syytteen alaista juttua syyttäjä voi ajaa, vaikka yhtään asianomistajaa ei oikeudessa olisi. Asianomistajan saamassa haasteessa kerrotaan, onko läsnäolo välttämätön. Myös asianomistajarikoksesta syyttäjä voi syyttää, jos teosta on vaadittu rangaistusta, ilman asianomistajan läsnäoloakin, edellyttäen, että teosta on vaadittu rangaistusta.
Samoilla periaatteilla asia voidaan käsitellä myös kirjallisena menettelynä, tällöin paikalla ei ole edes syytettyä.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Vielä tarkistaisin:
Kyseessä on virallisen syyttäjän ajama juttu, eli ei siis pelkästään asianomistajarikos.
Ymmärsinkö oikein, että syyttäjälle voi asianomistajat "ilmottautua" tekemällä vahingonkorvausvaateen ja sitten syyttäjä joko ottaa tai ei ota sitä ajaakseen?
Jos ottaa, asianomistaja ei tarvitse omaa lakimiestä?
Jos syytetty tuomitaan, ymmärsinkö oikein että hänen kulunsa korvaa valtio? Kaikissa tapauksissako?
Riippumatta siitä, onko syytetty hakenut ja
saanut julkista oikeusapua tai yksityistä lakimiestä ilman yleistä oikeusapukorvausta?
>>Syytetty ei saa niitä verovaroista, kuten omat kulunsa. Eli, valtio kustantaa vain rosvon oikeudenkäyntikulut
Tuota
Nassehan antoi jo vastauksen, ettei valtio ihan mitä tahansa rosvon oikeudenkäyntikuluja korvaa. Käytännössä valtio ei kuitenkaan saa rosvolta mitään, vaikka oikeus kuinka määräsi maksamaan takaisin..
Asianomistaja ei ilmoittaudu syyttäjälle, vaan pyytää jo poliisin esitutkinnassa, että syyttäjä ajaa hänen korvausvaadettaan. Syyttäjä hyväksyy, tai hylkää pyynnön, mutta voi pyytää asianomistajaa myöhemmin täydentämään vaadettaan, esim. laskulla vahingoista, jos hän pyynnön hyväksyy.
Asianomistaja, sekä syytettykin voi aina esiintyä oikeudessa myös itse ilman avustajaa.
Pakollista avustajan käyttö ei ole.