Miten on?

Mitähän tässä tekisi... Nähdään harvoin, mutta olet mielessä jatkuvasti. Mietin mitä mahdat tehdä, onko kaikki ok. Laitan viestiä, vastaat, se piristää. Välillä odotan vastausta kauan, ehdin ehkä jo huolestua, mutta selviää ettet kiireiltäsi ehdi aina vastailla. Sanoit välittäväsi minusta ja haluavasi nähdä yhä uudestaan ja uudestaan. Tulit kaupungilla kiireiltäsi nopeasti tervehtimään, aivan sattumalta osuit kohdalle, se piristi minua myös. Mutta mietin vain, että mitä tämä välillämme on... Pelkästään fyysistä? Etkö voisi kuvitella välillemme muuta? Haittaako eri elämäntilanteemme niin paljon, että olen vain joku, johon turvautua, kun ei ole muitakaan...? Olenhan sinua paljon nuorempi, mutta annoit ymmärtää, että merkitsen sinulle paljon...