koira yli-innokas vieraita kohtaan

help me!!

Kyseessä on 1,5 v. saksanpaimenkoira narttu. Aina kun tulee vieraita, koira muuttuu yli-innokkaaksi, hyppii vasten, nuolee ym, eikä kuuntele kieltoa. Muutoin on kyllä tottelevainen koira.
Pyydän vieraita olemaan huomioimatta koiraa kunnes se on rauhoittunut, mutta pomppiminen ja huomionhaku jatkuu kunnes vieras tervehtii koiraa. Olen kokeillut myös laittaa koiran toiseen huoneeseen ja sinne rauhoittuukin, mutta heti kun koiran päästää pois, käyttäytyminen jatkuu ihan samanlaisena siihen asti kunnes vieras on tervehtinyt koiraa.
Myös lenkillä ollessa vastaantulijoiden ohittaminen on välillä hankalaa. jos vieras tervehtii tai ottaa katsekontaktin koiraan, se yrittää vetää korvat luimussa ja häntä heiluen kohti. Olen käyttänyt keppiä tms. kiinnittämään koiran huomion muualle ja palkinnut kun se ei huomioi vastaantulijaa, mutta ilman keppiä ei vastaantulijoiden ohittaminen onnistu kuin satunnaisesti.
Ongelma on nimenomaan se, että koira ei kuuntele ollenkaan kieltoja, kun saa päähänsä mennä vieraan luokse. Pentuaikana sai paljon positiivista huomiota vierailta, joten sieltä kai peruja on tuo innokkuus. Joskus on myös sattunut tilanteita, jolloin on syöksynyt innokkaasti talon ohi kävelevien ihmisten luokse kun olen päästänyt koiran ulos autosta, eikä siinä vaiheessa kuunnellut yhtään kieltoja.
Koira saa tarpeeksi liikuntaa ja aktivointia, tottelee myös käskyjä hyvin, paitsi noissa vieras-tilanteissa. Luonteeltaan alistuva minua ja miestä kohtaan, vähän arkakin joissain tilanteissa, mutta erittäin vilkas ollut pennusta asti. Auttakaa joku kokeneempi mitä teen tuon koiran kanssa, alkaa neuvot käydä vähiin kun koira jo kuitenkin tuon ikäinen..

24

2147

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • canis.familiaris

      Kontaktiharjoituksia....Nyt tuon vieras ongelmaan voi tehdä sellaisen hätäavun, että laitat koiran hihnaan ja kontroloit koiraa siten, kunnes tuo kontakti homma on riittävän vahva ja toimiva.

      Hihnassa samat asiat, kuin mitä toivot sen ilmankin tekevän, kun tuo ongelma on selvitetty.

      "Ongelma on nimenomaan se, että koira ei kuuntele ollenkaan kieltoja"...ei usko, jos sitä ei ole koiralle opetettu.

      "Myös lenkillä ollessa vastaantulijoiden ohittaminen on välillä hankalaa. "...spk on helppo lukuinen koira ja tähän autta samainen kontaktiharjoite (kuten kaikkeen jolla halutaan koiraan vaikuttaa)
      Ennakointi on ase avainsana tuohon kohtaamis juttuun.

      Itse olen jollain kyttänyt purupatukkaa missä on lenkki. Patukka on hihnassa ja kun hyvissa ajoin ennen kohtaamista koira osoitti kiinnostusta vastaantulijaan, tai johonkin ympäristössä olevaan ärsykkeeseen "herätin2 koiran purupatukalla ja annoin kantoon siihen asti kun tilane normalisoitui. Sen purupatukan pitäisi olla vain sellainen, jolla palkitaan/leikitään jonkun suorituksen yhteydessä (palkkio) ja jota ei käytetä kuin tarpeen vaatiseesa. Leikillä pidetään siihen mielenkiinto, joka ei ole vaikeaa tuolle rodulle. Saa se tietenkin toimimaan muutenkin, mutta vaatii hieman korkeampaa rakennettua auktoriteettiä koiran silmissä.

      Terriereillä on toiminu pallo parhaiten, hihnassa...Tärkeä pallo kannossa, niin ei paljon suuta viitsi avata, koska siitä pallosta on muodostunut niin tärkeä asia koiralle....Tosin se mielenkiinto pitää ensin siihen rakentaa.

      Kontakti harjoitteita..kontakti harjoitteita....

      • Minä ja punkero

        Miten koiralle saa mielenkiinnon rakennettua johonkin leluun? Itsellä on myös nuori koira, ja vähän saman tapaisten asioitten kanssa painin, kuin aloittaja. Oman koirani kanssa tosin on jo päästy siihen pisteeseen, että vieraat ihmiset ja yleensä koiratkaan eivät kiinnosta, jos eivät tule liian lähelle. Sitten jos joku tulee jututtamaan, niin alkaa kauhea hyppiminen. Omalla koiralla olen käyttänyt palkkiona makupaloja, sillä se on tällä hetkellä se "valuutta" joka parhaiten toimii. Sisällä se kyllä leikkii leluilla, mutta ulkona ei tunnu kiinnostavan, kun olen joskus jonkin uuden lelun ihan sitä varten ostanut ja ottanut sen vain ulos mukaan (muuten ei ole saanut leikkiä sillä). Kuitenkin kun koulutus on vielä vaiheessa, ja monenlaista asiaa opetellaan, niin välillä täytyy niitä nameja antaa paljonkin. Toki ne on herneen kokoisia suurin piirtein, mitä sille annan, mutta tämä on erittäin, siis ERITTÄIN herkkä lihomaan. Olen välillä kokeillut sitäkin, että annan sille ruuan palkintoina, eli annos raksuja mukaan taskuun, mutta sitten tuntuu että sillä on kuitenkin kova nälkä lenkin jälkeen, ja se jää jotenkin levottoman oloiseksi kotona, jos ei saa syödä ja pistää sitten ruokalevolle. Muutenkin joku lelu olisi helpompi palkkiona, koska se ei voi loppua kesken lenkillä ollessa, niin kuin namit voi. Olisi mukava, jos ainakin osan aikaa palkintona voisi käyttää leluakin/leikkiä. Tahtoisin vähän vaihtoehtoja tuohon palkitsemiseen, ettei aina tarttis olla jotain ruokaa, vai onko se edes mahdollista muuttaa koiran mieltymyksiä tuossa asiassa? Kyllähän noista nameista sentään eroon pääsee, tai voi vähentää ainakin sitten, kun asiat alkaa olla hallussa, ja sanallinenkin kehu riittää.


      • canis.familiaris
        Minä ja punkero kirjoitti:

        Miten koiralle saa mielenkiinnon rakennettua johonkin leluun? Itsellä on myös nuori koira, ja vähän saman tapaisten asioitten kanssa painin, kuin aloittaja. Oman koirani kanssa tosin on jo päästy siihen pisteeseen, että vieraat ihmiset ja yleensä koiratkaan eivät kiinnosta, jos eivät tule liian lähelle. Sitten jos joku tulee jututtamaan, niin alkaa kauhea hyppiminen. Omalla koiralla olen käyttänyt palkkiona makupaloja, sillä se on tällä hetkellä se "valuutta" joka parhaiten toimii. Sisällä se kyllä leikkii leluilla, mutta ulkona ei tunnu kiinnostavan, kun olen joskus jonkin uuden lelun ihan sitä varten ostanut ja ottanut sen vain ulos mukaan (muuten ei ole saanut leikkiä sillä). Kuitenkin kun koulutus on vielä vaiheessa, ja monenlaista asiaa opetellaan, niin välillä täytyy niitä nameja antaa paljonkin. Toki ne on herneen kokoisia suurin piirtein, mitä sille annan, mutta tämä on erittäin, siis ERITTÄIN herkkä lihomaan. Olen välillä kokeillut sitäkin, että annan sille ruuan palkintoina, eli annos raksuja mukaan taskuun, mutta sitten tuntuu että sillä on kuitenkin kova nälkä lenkin jälkeen, ja se jää jotenkin levottoman oloiseksi kotona, jos ei saa syödä ja pistää sitten ruokalevolle. Muutenkin joku lelu olisi helpompi palkkiona, koska se ei voi loppua kesken lenkillä ollessa, niin kuin namit voi. Olisi mukava, jos ainakin osan aikaa palkintona voisi käyttää leluakin/leikkiä. Tahtoisin vähän vaihtoehtoja tuohon palkitsemiseen, ettei aina tarttis olla jotain ruokaa, vai onko se edes mahdollista muuttaa koiran mieltymyksiä tuossa asiassa? Kyllähän noista nameista sentään eroon pääsee, tai voi vähentää ainakin sitten, kun asiat alkaa olla hallussa, ja sanallinenkin kehu riittää.

        "Miten koiralle saa mielenkiinnon rakennettua johonkin leluun? "...riippuu rodusta ja koirasta. Spklle on aina käynyt palkkioksi jokin vetolelu/rätti jne, jolla on jo pentuna opetettu tietty yhteys. Rajoitetusti mutta säännöllisesti käytetty ja koiralle/yhteisessä tekemisessä olevissä "vahvoissa" tilanteissa...Olen pyrkinyt siis tekemään siitä esineestä kun sitä näyttää, niin vahvasti positiivisen mielikuvan ja odotusarvn koiralle, jonka kautta sitten vaadin sen eteen mitä milloinkin on tarve. Opetaaminen ja kohdentaminen..(mielteiden kytkeytyminen toisiinsa sillä tavoin, että ne esiintyvät toistuvasti yhdessä = assosiaatio.)

        Kv-tirppanoille taas pallosta on muodustunut se energianpurku väylä, jossa on saanut totetuttaa...takaa ajoa /etsimistä, kiinni ottoa ja kantamista...Tälläistä muotoa olen tehnyt, eli jos hihnassa niin on saanut kantaa palloa, ja vapaalla sitä siitä on se hyöty otettu joka vahvistaa ja ylläpitää esineeseen kiintymystä..Assosiaatio


      • koiran_ehdoilla
        canis.familiaris kirjoitti:

        "Miten koiralle saa mielenkiinnon rakennettua johonkin leluun? "...riippuu rodusta ja koirasta. Spklle on aina käynyt palkkioksi jokin vetolelu/rätti jne, jolla on jo pentuna opetettu tietty yhteys. Rajoitetusti mutta säännöllisesti käytetty ja koiralle/yhteisessä tekemisessä olevissä "vahvoissa" tilanteissa...Olen pyrkinyt siis tekemään siitä esineestä kun sitä näyttää, niin vahvasti positiivisen mielikuvan ja odotusarvn koiralle, jonka kautta sitten vaadin sen eteen mitä milloinkin on tarve. Opetaaminen ja kohdentaminen..(mielteiden kytkeytyminen toisiinsa sillä tavoin, että ne esiintyvät toistuvasti yhdessä = assosiaatio.)

        Kv-tirppanoille taas pallosta on muodustunut se energianpurku väylä, jossa on saanut totetuttaa...takaa ajoa /etsimistä, kiinni ottoa ja kantamista...Tälläistä muotoa olen tehnyt, eli jos hihnassa niin on saanut kantaa palloa, ja vapaalla sitä siitä on se hyöty otettu joka vahvistaa ja ylläpitää esineeseen kiintymystä..Assosiaatio

        C.f., taidat tarkoittaa klassista ehdollistumista kun puhut assosiaatiosta?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Klassinen_ehdollistuminen


      • ...
        Minä ja punkero kirjoitti:

        Miten koiralle saa mielenkiinnon rakennettua johonkin leluun? Itsellä on myös nuori koira, ja vähän saman tapaisten asioitten kanssa painin, kuin aloittaja. Oman koirani kanssa tosin on jo päästy siihen pisteeseen, että vieraat ihmiset ja yleensä koiratkaan eivät kiinnosta, jos eivät tule liian lähelle. Sitten jos joku tulee jututtamaan, niin alkaa kauhea hyppiminen. Omalla koiralla olen käyttänyt palkkiona makupaloja, sillä se on tällä hetkellä se "valuutta" joka parhaiten toimii. Sisällä se kyllä leikkii leluilla, mutta ulkona ei tunnu kiinnostavan, kun olen joskus jonkin uuden lelun ihan sitä varten ostanut ja ottanut sen vain ulos mukaan (muuten ei ole saanut leikkiä sillä). Kuitenkin kun koulutus on vielä vaiheessa, ja monenlaista asiaa opetellaan, niin välillä täytyy niitä nameja antaa paljonkin. Toki ne on herneen kokoisia suurin piirtein, mitä sille annan, mutta tämä on erittäin, siis ERITTÄIN herkkä lihomaan. Olen välillä kokeillut sitäkin, että annan sille ruuan palkintoina, eli annos raksuja mukaan taskuun, mutta sitten tuntuu että sillä on kuitenkin kova nälkä lenkin jälkeen, ja se jää jotenkin levottoman oloiseksi kotona, jos ei saa syödä ja pistää sitten ruokalevolle. Muutenkin joku lelu olisi helpompi palkkiona, koska se ei voi loppua kesken lenkillä ollessa, niin kuin namit voi. Olisi mukava, jos ainakin osan aikaa palkintona voisi käyttää leluakin/leikkiä. Tahtoisin vähän vaihtoehtoja tuohon palkitsemiseen, ettei aina tarttis olla jotain ruokaa, vai onko se edes mahdollista muuttaa koiran mieltymyksiä tuossa asiassa? Kyllähän noista nameista sentään eroon pääsee, tai voi vähentää ainakin sitten, kun asiat alkaa olla hallussa, ja sanallinenkin kehu riittää.

        Jos koira ei ole kiinnsotunut vetoleluista, ottamaan niitä suuhunsa ja taistelemaan niistä, leluista voi tehdä koiralle saaliin, helpoiten siis alotietaan pennun kanssa, piilottamalla vaikka lihapulla vessapaperi rullaan ja koira saa taistella siitä,e ttä saa rullan kädestäsi ja sitten raadella lelun palkinnoksi. Jos kyseessä on jo aikuisempi koira, joka ei osaa leikkiä, ja osaa syödä ruuasta vain ruuan (ei siis paperi tai kangamyttyjä), niin sitten vaikka sukka, johon lihapulla piilotetaan, on enmmän haastetta ja halpompi sinunkin puitää kiinni ja taistella koiran kanssa. Sukan pohjalle siis lihapulla, solmu, toinen lihapulla ja solmu -tyylillä teet siis koiralle vastustamattoman vetolelun, josta varmasti taistelee. Sellaisen kanssa sitten opetat alkuun, lisäät leikkiin äänen ja ääni yhdistyy siihen, että koira taistelee kanssasi tavaroista. Myöhemmin sitten sipaiset sitä vetolelua esimerkiksi sillä lihapullalla, että saat hajut, leluun, taistelet koiran kanssa vetolelusta ja annat välillä taskustasi sen lihapullan huuleen ja jatkat siitä eteenpäin ruuan vähentämistä leikistä...


      • canis.familiaris
        koiran_ehdoilla kirjoitti:

        C.f., taidat tarkoittaa klassista ehdollistumista kun puhut assosiaatiosta?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Klassinen_ehdollistuminen

        Juu tai ei, niin asioita voi ja kannattaa tuode esille eri tavalla "kulmista" jne. ja mahdollisimman yksikertaisesti...Nyt se tuli näin...=O


      • canis.familiaris
        ... kirjoitti:

        Jos koira ei ole kiinnsotunut vetoleluista, ottamaan niitä suuhunsa ja taistelemaan niistä, leluista voi tehdä koiralle saaliin, helpoiten siis alotietaan pennun kanssa, piilottamalla vaikka lihapulla vessapaperi rullaan ja koira saa taistella siitä,e ttä saa rullan kädestäsi ja sitten raadella lelun palkinnoksi. Jos kyseessä on jo aikuisempi koira, joka ei osaa leikkiä, ja osaa syödä ruuasta vain ruuan (ei siis paperi tai kangamyttyjä), niin sitten vaikka sukka, johon lihapulla piilotetaan, on enmmän haastetta ja halpompi sinunkin puitää kiinni ja taistella koiran kanssa. Sukan pohjalle siis lihapulla, solmu, toinen lihapulla ja solmu -tyylillä teet siis koiralle vastustamattoman vetolelun, josta varmasti taistelee. Sellaisen kanssa sitten opetat alkuun, lisäät leikkiin äänen ja ääni yhdistyy siihen, että koira taistelee kanssasi tavaroista. Myöhemmin sitten sipaiset sitä vetolelua esimerkiksi sillä lihapullalla, että saat hajut, leluun, taistelet koiran kanssa vetolelusta ja annat välillä taskustasi sen lihapullan huuleen ja jatkat siitä eteenpäin ruuan vähentämistä leikistä...

        Tuossa tökkää kohdallani vain se, että tähdennä aina, että tekeminen pitää olla yhteistä. (yhdessä koettua) Tapoja on monia herättää koirassa mitä tarpeen on.
        Lähtökohta voi olla voimakkaampi ilman ruokajutskaa kun sen päälle saa.

        Voi olla että tässäkin taas vieroksun noita ruoka jutskia, kun en niitä ole tapana käyttää....(tähän mennessä)

        Rodusta on kiinni juu, ja itse pyrin pitämään ja tiettyjä jotka on rakennettu tähän tarkoitukseen...köydenpätkä...solmulahje/hiha jne..ne on siis pääsääntöisesti sellaisia joissa on jo jokin mielleyhtymä.

        Jostain syystä koirilleni on aina ollut mielle vaatteisiini. Joko pentuna annettuun paitaan (jolla opetan yksin olon) tai kuten nyt TAAS tuossa, joka makaa viikattujen taatteiden päällä..grrr ={...
        (Pallo on toinen helppo, joka tosin on rajatu käytössä)


      • Minä ja punkero
        canis.familiaris kirjoitti:

        "Miten koiralle saa mielenkiinnon rakennettua johonkin leluun? "...riippuu rodusta ja koirasta. Spklle on aina käynyt palkkioksi jokin vetolelu/rätti jne, jolla on jo pentuna opetettu tietty yhteys. Rajoitetusti mutta säännöllisesti käytetty ja koiralle/yhteisessä tekemisessä olevissä "vahvoissa" tilanteissa...Olen pyrkinyt siis tekemään siitä esineestä kun sitä näyttää, niin vahvasti positiivisen mielikuvan ja odotusarvn koiralle, jonka kautta sitten vaadin sen eteen mitä milloinkin on tarve. Opetaaminen ja kohdentaminen..(mielteiden kytkeytyminen toisiinsa sillä tavoin, että ne esiintyvät toistuvasti yhdessä = assosiaatio.)

        Kv-tirppanoille taas pallosta on muodustunut se energianpurku väylä, jossa on saanut totetuttaa...takaa ajoa /etsimistä, kiinni ottoa ja kantamista...Tälläistä muotoa olen tehnyt, eli jos hihnassa niin on saanut kantaa palloa, ja vapaalla sitä siitä on se hyöty otettu joka vahvistaa ja ylläpitää esineeseen kiintymystä..Assosiaatio

        Koirassani on kultsua ja bordercollieta ainakin (emon puolelta), jotain muuta myös, mutta ei tiedossa että mitä (isä tuntematon). En oikein osaa sanoa, että mitä se muistuttaa, eli onko taipumukset noutajaan vai paimenkoiraan. Ehkä paimeneen, kun sillä on melkoinen saalisvietti (vai liittykö sekään nyt paimentamiseen? Joku mulle joskus sanoi näin...), eli tahtois lähteä jahtaamaan kaikkea tuulessa lentävää tai nopeasti liikkuvaa. Tämä myös yksi asia, jonka kanssa on tehty töitä, mutta enää ei hyöki minkään perään, katsoo vaan mutta siitä näkee, että mieli vielä tekis lähteä perään.. Eli onko siinä sitten eroa paljonki, miten noutajalle tai paimenkoiralle tehdään joku lelu kiinnostavaksi, vai onko se vaan että pitäis leikin kautta jotenki saada sille ajatus, että just joku tietty lelu on maailman paras? :/ Tykkää leikkiä sisällä minun kanssa vetoleikkejä enimmäkseen (ihan vähän noutaakin sisällä), sisällä leikkii myös itsekseen nakkelemalla, puremalla ja retuuttamalla lelujaan, mutta ulkona ei lelut kiinnosta edes rauhallisissa paikoissakaan. Koira on nyt vähän reilu 2 vuotta iältään.


      • Minä ja punkero
        ... kirjoitti:

        Jos koira ei ole kiinnsotunut vetoleluista, ottamaan niitä suuhunsa ja taistelemaan niistä, leluista voi tehdä koiralle saaliin, helpoiten siis alotietaan pennun kanssa, piilottamalla vaikka lihapulla vessapaperi rullaan ja koira saa taistella siitä,e ttä saa rullan kädestäsi ja sitten raadella lelun palkinnoksi. Jos kyseessä on jo aikuisempi koira, joka ei osaa leikkiä, ja osaa syödä ruuasta vain ruuan (ei siis paperi tai kangamyttyjä), niin sitten vaikka sukka, johon lihapulla piilotetaan, on enmmän haastetta ja halpompi sinunkin puitää kiinni ja taistella koiran kanssa. Sukan pohjalle siis lihapulla, solmu, toinen lihapulla ja solmu -tyylillä teet siis koiralle vastustamattoman vetolelun, josta varmasti taistelee. Sellaisen kanssa sitten opetat alkuun, lisäät leikkiin äänen ja ääni yhdistyy siihen, että koira taistelee kanssasi tavaroista. Myöhemmin sitten sipaiset sitä vetolelua esimerkiksi sillä lihapullalla, että saat hajut, leluun, taistelet koiran kanssa vetolelusta ja annat välillä taskustasi sen lihapullan huuleen ja jatkat siitä eteenpäin ruuan vähentämistä leikistä...

        Hmm.. tuotahan vois kokeilla. Eikö toisinaan noutajille tehdä jostain lelusta "ankka" laittamalla siihen jotain eläinkaupasta saatavaa ankan hajua? Joskus jossain telkkari -ohjelmassa olen tällaista nähnyt, lieneekö tuollaisia suomessa myytävänä?


      • ...
        Minä ja punkero kirjoitti:

        Hmm.. tuotahan vois kokeilla. Eikö toisinaan noutajille tehdä jostain lelusta "ankka" laittamalla siihen jotain eläinkaupasta saatavaa ankan hajua? Joskus jossain telkkari -ohjelmassa olen tällaista nähnyt, lieneekö tuollaisia suomessa myytävänä?

        Kyseessä ei ole silloin enää sama homma, eli leikki, vaan noutaminen. Noudettua asiaahan noutajaa ei ole mitään mieltä opettaa pureskelemaan tai raatelemaan.

        Jos haluatte riistan noutoa harjoitella, niin en tiedä saako suomesta hajuja, mutta hyvä keino siihen on kuivatun siiven (isojen sulkien) teippaaminen esim halkoon.


      • Minä ja punkero
        ... kirjoitti:

        Kyseessä ei ole silloin enää sama homma, eli leikki, vaan noutaminen. Noudettua asiaahan noutajaa ei ole mitään mieltä opettaa pureskelemaan tai raatelemaan.

        Jos haluatte riistan noutoa harjoitella, niin en tiedä saako suomesta hajuja, mutta hyvä keino siihen on kuivatun siiven (isojen sulkien) teippaaminen esim halkoon.

        Joo tiedän tuon, ettei ole sama asia... Mietin vaan että voisko jotain keinotekoista hajua käyttää leluun, että siitä tulis mielenkiintoisempi, jos ei viitsi lihapullilla sivellä. Koiraa ei ole tarkoitus kouluttaa noutamaan, kuin korkeintaan leikillään. Se on paukkuarka, enkä muutenkaan harrasta metsästystä, eikä koira oikein välitä noutamisesta siitä huolimatta, että siinä noutajaa on. Leikillään sisällä ollessa saattaa noutaa jotain lelua vähän aikaa, mutta vetoleikit yms. on sille mieluisampia... Taitaa se lihapulla olla sitten se helpoiten saatavilla oleva haju.


      • ...
        Minä ja punkero kirjoitti:

        Joo tiedän tuon, ettei ole sama asia... Mietin vaan että voisko jotain keinotekoista hajua käyttää leluun, että siitä tulis mielenkiintoisempi, jos ei viitsi lihapullilla sivellä. Koiraa ei ole tarkoitus kouluttaa noutamaan, kuin korkeintaan leikillään. Se on paukkuarka, enkä muutenkaan harrasta metsästystä, eikä koira oikein välitä noutamisesta siitä huolimatta, että siinä noutajaa on. Leikillään sisällä ollessa saattaa noutaa jotain lelua vähän aikaa, mutta vetoleikit yms. on sille mieluisampia... Taitaa se lihapulla olla sitten se helpoiten saatavilla oleva haju.

        Jos koira jo pitää vetoleikeistä, en näkisi mitään syytä lähteä herätteleämään sen taistelutahtoa vetoleluista, vaan teillehän riittää vain pelkkä elikkiminen niillä leluilla.

        Neuvo ruuan ja leikin yhdistämisestä, siis koski koiria, jotka eivät muuten vielä ole kiinnostuneita leluista.

        Nyt kun sinulla siis on jo lelusta kiinnostunut koira, leikit sen kanssa sillä lelulla ja pidät sen lelun omassa jemmassa visusti (eli kira ei leiki sillä yksin). Muutama lyhyt, muutaman minuutin taistelu tuokio päivittäin tutussa rauhallisessa paikassa ja lisäät leikkiin äänen tai sanan jota tositelet aina kun leikitte. Näin koira alkaa yhdistämään äänen leikkiin. Kun koira on aivan intopinkeänä aina leikkituokion aikana, voit alkaa käyttämään ääntä ja lelua toisten koirien ohitukseen. Ensin sinun on kuitenkin rakennettava se koiran varma mielenkiinto leluun ja sen teet vain sillä, että koiralla on aina lelun kanssa kivaa, eikä se pääse koskaan tylsistymään sen kanssa.


      • Minä ja punkero
        ... kirjoitti:

        Jos koira jo pitää vetoleikeistä, en näkisi mitään syytä lähteä herätteleämään sen taistelutahtoa vetoleluista, vaan teillehän riittää vain pelkkä elikkiminen niillä leluilla.

        Neuvo ruuan ja leikin yhdistämisestä, siis koski koiria, jotka eivät muuten vielä ole kiinnostuneita leluista.

        Nyt kun sinulla siis on jo lelusta kiinnostunut koira, leikit sen kanssa sillä lelulla ja pidät sen lelun omassa jemmassa visusti (eli kira ei leiki sillä yksin). Muutama lyhyt, muutaman minuutin taistelu tuokio päivittäin tutussa rauhallisessa paikassa ja lisäät leikkiin äänen tai sanan jota tositelet aina kun leikitte. Näin koira alkaa yhdistämään äänen leikkiin. Kun koira on aivan intopinkeänä aina leikkituokion aikana, voit alkaa käyttämään ääntä ja lelua toisten koirien ohitukseen. Ensin sinun on kuitenkin rakennettava se koiran varma mielenkiinto leluun ja sen teet vain sillä, että koiralla on aina lelun kanssa kivaa, eikä se pääse koskaan tylsistymään sen kanssa.

        Kiitos neuvoista. Pitääpä alkaa harjoitella tuota. :)


    • kitsusi

      Jos olette antaneet koiran pienestä asti tehdä noin, sen pois kitkeminen saattaa olla hyvinkin hankalaa.

      Kun koira ryntää vieraita kohti pyydä heitä kääntämään tälle kylmästi selkänsä ja työntämään koiran pois kieltäen samalla, kuitenkaan ottamatta kontaktia(katsomatta) koiraan tämän hyppiessä. Selän kääntäminen on ele joka viestii rauhoittumista.
      Koiralle on paras antaa huomiota silloin kun se ei sitä itse kerjää, tässä voi kestää hyvinkin kauan ennenkuin koira rauhoittuu, mutta se on sen arvoista.
      Koiran on opittava kunnioittamaan myös vieraita sinun ja miehesi lisäksi, eikä ole pahaksi pyytää vieraita komentamaan koiraa kunnolla tämän tehdessä väärin, mutta hellimään kun koira on rauhoittunut. Ettei tälle jää mitään epävarmuutta kyseistä vierasta kohtaan.

      Kokeileppa opettaa koira ottamaan sinuun kontaktia käskystä, ja tuijottamaan sinua niin kauan kuin vaadit. Hio tämä käsky huippukuntoon ja kokeile lenkillä useaan otteeseen vaikkei tulisikaan ketään vastaan. Ja sittenkun vastaantulijoita tulee, niin jo ennenkuin koira heidät huomaa, niin käske sen ottaa kontakti, ja pidä huoli ettei koira luista käskyn alta ohituskohdassakaan. Suuret kehut ja palkat onnistuneesta ohituksesta.

      Toivottavasti auttoi, onnea reenaamiseen!

    • Joobax

      Helppoa kuin heinänteko, mutta ikinä en ole heinää tehnyt :D

      Ovikello soi, menette ovelle, sinä laitat koiran istumaan sopivaan paikkaan niin että vieraat mahtuu sisään ottamaan vaatteita pois, sinä seisot koiran ja vieraiden välissä. Jos koira meinää lähteä liikkeelle, palautat sen paikoilleen. Fyysisesti olet siinä edessä ja ESTÄT sen pääsyn vieraiden luo. Sitten kun vaatteet on otettu pois, anna rauhallisesti lupa tervehtiä vieraita lyhyesti! Vieraat heti liikkeelle sisälle kämppään ja käsket koiran pois jos on liian riehakas. Pidä koiralla pantaa sisällä, josta on helppo ottaa kiinni tarpeen tulle, tai voit pitää koiraa jopa hihanssa. Jos meinaa alkaa hyppiä, vedät sen pois vieraiden luota ja käsket istumaan, se rauhottaa koiraa.

      Ennen kaikkea sun pitää olla jämpti. Kun käsket koiran istumaan jossain, sen on siellä pysyttävä ilman minkäännäköisiä mutinoita. Jos liikahtaa vähänkin, menet ja palautat sen takaisin. Siinä on oltava ehdoton ja ihan joka kerta. Ei vaadi montaa toistoa, kun koira ymmrtää istua ja odottaa.

      "Miten koiralle saa mielenkiinnon rakennettua johonkin leluun?"
      Vastaus on hirveen helppo = LEIKKIMÄLLÄ =D
      Koira saa leikkiä tän yhden lelun kanssa sun kanssa. Se ei saa sitä lelua koskaan muutoin. Teillä on aina hirveen kivaa, kun leikitte just tän lelun kanssa. Ajan mittaan jo pelkän lelun haistaminen saa koiran innostumaan ja mielenkiinnon kohdehan on silloin melko selvä ;)
      Vaikeuksia aiheuttaa, jos koira ei tykkää leikkiä. Ettei ole sellaista normaalia saalistusintoa ja taistelutahtoa.

      • Minä ja punkero

        Eli pitäiskö mun oikeastaan tehdä sitten niin, että leikin koirani kanssa vain yhdellä ainoalla lelulla, enkä millään muulla ja itse päätän, että nyt leikitään? Se nimittäin on leikkisä, ja tarjoaa itse mulle jotain lelujaan, että "leikittäskö tällä..?" ja minä kai sitten tyhmyykissäni olen antanut sen melkolailla ehdottaa itselle, että milloin leikitään ja millä. Mulla on aiemmin ollut vaan kissoja, joten en näitä koirien aivoitusten hienouksia niin tiedä ja tajua, että mitä kannattaa tehdä ja milloin. Mullekin noita ongelmia vieraitten kanssa tuli oikeastaan siitä, että päästin ihmiset jututtaan koiraani sen ollessa pentu, kun kaikki sanoi että siitä tulee sillä tavalla sosiaalinen, enkä tietysti halunnut että siitä vihaista tulis. Vasta myöhemmin oon saanut tietoa, että niin ei kannatakaan tehdä.


      • ...
        Minä ja punkero kirjoitti:

        Eli pitäiskö mun oikeastaan tehdä sitten niin, että leikin koirani kanssa vain yhdellä ainoalla lelulla, enkä millään muulla ja itse päätän, että nyt leikitään? Se nimittäin on leikkisä, ja tarjoaa itse mulle jotain lelujaan, että "leikittäskö tällä..?" ja minä kai sitten tyhmyykissäni olen antanut sen melkolailla ehdottaa itselle, että milloin leikitään ja millä. Mulla on aiemmin ollut vaan kissoja, joten en näitä koirien aivoitusten hienouksia niin tiedä ja tajua, että mitä kannattaa tehdä ja milloin. Mullekin noita ongelmia vieraitten kanssa tuli oikeastaan siitä, että päästin ihmiset jututtaan koiraani sen ollessa pentu, kun kaikki sanoi että siitä tulee sillä tavalla sosiaalinen, enkä tietysti halunnut että siitä vihaista tulis. Vasta myöhemmin oon saanut tietoa, että niin ei kannatakaan tehdä.

        Voit huoletta antaa koiran määrätä leikkimsitä omilla leluillaan milloin se haluaa. Mutta pidät sen yhden tietyn lelun itselläsi, sen jolla sitten otat varman mielenkiinnon itseesi tarvittaessa.

        Toisten kohtaamisesta olet saanut ihan hyvän neuvon, sosiaalistuakseen koiran pitää kohdata paljon erilaisia ihmisiä. Neuvo on voinut jäädä kohdallasi puolitiehen, eli kun koira tapaa uuden ihmisen ja ihminen huomioi sitä, koiran varsinainen palkkio hyvin sujuneesta tapaamisesta ei voi tulla tuolta toiselta ihmiseltä, vaan sen tulee tulla sinulta. Jos koiran kanssa on ollut esim. pientä ongelmaa toisten ihmisten tapaamisessa, on saatettu tehdä niinkin, että se toinen ihminen on antanut koiralle makupaloja, antaakseen kuvan, että muutkin ihmiset ovat kivoja, eikä ollenkaan pahoja. Hyvä keino, mutta oleellisinta on se, että sen jälkeen kun koira on saanut makupaan siltä toiselta, se saa vielä suuremman kiitoksen sinulta. Tällöin ei tule tätä ongelmaa, että koira menee aivan sekaisin vieraista ihmisistä, koska kokee ne palkitsevaksi, vaan se sietää vieraidenkin kosketusta, mutta menee onnesta soikeaksi vain sinusta, eli saat kontaktin koiraan vaikka sillä olisi päällä tällainen häsellys vieraista aihetuvasta ilosta.


      • Minä ja punkero
        ... kirjoitti:

        Voit huoletta antaa koiran määrätä leikkimsitä omilla leluillaan milloin se haluaa. Mutta pidät sen yhden tietyn lelun itselläsi, sen jolla sitten otat varman mielenkiinnon itseesi tarvittaessa.

        Toisten kohtaamisesta olet saanut ihan hyvän neuvon, sosiaalistuakseen koiran pitää kohdata paljon erilaisia ihmisiä. Neuvo on voinut jäädä kohdallasi puolitiehen, eli kun koira tapaa uuden ihmisen ja ihminen huomioi sitä, koiran varsinainen palkkio hyvin sujuneesta tapaamisesta ei voi tulla tuolta toiselta ihmiseltä, vaan sen tulee tulla sinulta. Jos koiran kanssa on ollut esim. pientä ongelmaa toisten ihmisten tapaamisessa, on saatettu tehdä niinkin, että se toinen ihminen on antanut koiralle makupaloja, antaakseen kuvan, että muutkin ihmiset ovat kivoja, eikä ollenkaan pahoja. Hyvä keino, mutta oleellisinta on se, että sen jälkeen kun koira on saanut makupaan siltä toiselta, se saa vielä suuremman kiitoksen sinulta. Tällöin ei tule tätä ongelmaa, että koira menee aivan sekaisin vieraista ihmisistä, koska kokee ne palkitsevaksi, vaan se sietää vieraidenkin kosketusta, mutta menee onnesta soikeaksi vain sinusta, eli saat kontaktin koiraan vaikka sillä olisi päällä tällainen häsellys vieraista aihetuvasta ilosta.

        Luulen että mun koirani kohdalla meni pieleen tuo vieraisiin tutustuminen siinä, että ne aloitteet tuli ventovierailta ihmisiltä yleensä ulkona. Eli kun näkivät söpön pennun, niin tulivat vaan ihan itsekseen jututtaan sitä, ja myös hyppyyttivät päälleen. En sitten tajunnut kieltää tuota, kun mulle oli monet neuvoa antaneet, että ihmisten pitää antaa koskea siihen, että siitä tulee sosiaalinen. Luulen että se melkolailla oppi hyppimään vieraitten päälle sillä, että vieraat hyppyyttivät sitä, ehkä se luulee että vieraitten kanssa pitää tehdä niin, kun ei se ikinä ole hyppinyt minun päälle. Ja taisi ehkä oppia senkin, että noissa kohtaamisissa mulla ei ole niin väliä, kun nuo vieraat ihmiset tavallaan ohitti minut ja oli vaan että "onpa söpö koira, tule tänne" eli kutsuivat sitä luokseen kysymättä multa edes lupaa, tai sanomatta ylipäänsä mitään mulle, kun jossain olin ulkoilemassa sen kanssa.. tuskin ihan noin saa asiat mennä. :/ No ollaan siis jo kuitenkin muuten päästy tuosta säheltämisestä vieraitten kanssa, mutta toisinaan jos joku tulee liian lähelle ja alkaa ottaa katsekontaktia koiraani tai puhua sille, niin hirveä hyppiminen alkaa. Joskus saan sen estettyä jos ehdin käskeä sen istumaan, mutta minusta se vähän ahdistuukin liian päälle käyvistä ihmisistä, ja väistää katsetta, eli se ei ehkä kuitenkaan pidä siitä, että siihen kosketaan. Voisko tuo hyppiminenkin olla joku merkki jostain ahdistuneisuudesta?


    • ...

      " Voisko tuo hyppiminenkin olla joku merkki jostain ahdistuneisuudesta? "

      Tuskin. Koirat jotka hyppivät ihmisten päälle, yleensä haluavat siltä ihmiseltä jotain (rapsutuksia, makupalaa, huomiota...). Jos ihmiset ahdistaisivat sitä, se kyllä toimisi eritavoin.

      Jos saat koirasi istumaan ja se tuntuu ahdistuvan vieraiden lähestymisestä, niin eiköhän kyseessä ole se, että koiralla on purkautumatonta energiaa, jota se ei pääse purkamaan, koska sen pitää istua. Vieraan ihmisen lähestyminen siis nostaa sen vireen huippuun, mutta se ei pääse purkamaan virettä. Sinulla on erittäin lujapäinen koira jos se ei piippaa mitenkään, vaan psytyy vain istumaan noissa tilanteissa. Jos olet tuossa vaiheessa, niin olette todella hyvin hoitaneet hommat. Sitä koiran virettä ei pidä jättää purkamatta ja siitä pääsetkin hyvin ottamaan pisteitä itsellesi koirasi silmissä, eli jos koira istuu ja vieras käy rapsuttelemassa, koiralla on hirveä paine päässä, koska joutui istumaan, voit purkaa tuon paineen kunnon leikkituokiolla heti sen perään kun vieras on poistunut paikalta. Vireen purkaminen on siis tärkeää, koska stressin pikkupeikko ei ole hyvä yhteistyökumppani, jos se jää asumaan. Muuten se on kyllä koiran koulutuksessa erittäin toivottu vieras, koska sen ollessa päällä, koira on erittäin motivoitunut...

      • Minä ja punkero

        No vielä siihen ei kestä koskea vieraitten ollenkaan, jos saan sen istumaan, ehkä siihenkin vielä päästään. En ole tajunnut reagoida siihen sitten jälkeenpäin sen kummemmin, kun vaan sanallisesti tai namilla palkitsemalla, mutta ehkä se kaipais jotain vähän railakkaampaakin kiitosta ja palkitsemista... Kiitos vinkistä. :)


      • ...
        Minä ja punkero kirjoitti:

        No vielä siihen ei kestä koskea vieraitten ollenkaan, jos saan sen istumaan, ehkä siihenkin vielä päästään. En ole tajunnut reagoida siihen sitten jälkeenpäin sen kummemmin, kun vaan sanallisesti tai namilla palkitsemalla, mutta ehkä se kaipais jotain vähän railakkaampaakin kiitosta ja palkitsemista... Kiitos vinkistä. :)

        Meidän elukoiden (siis niin ihmisten kuin koirienkin) pää on kuin painekattila, kestää tietyn hetken ekrtyvää painetta ja sen jälkeen alkaa viheltämään. Jokaisen tilavuus on eri, joikllakin vihellys kuuluu jo aiemmin, toisilla myöhhemmin.

        Tästä puhutaan mielestäni liian vähän koirine koultuksen kohdalla ja ihmiset tekevät mitä ihmeellisimpiä hurjuuksia koiransa kanssa (esim. rankaisevat piippaamisesta), kun eivät tätä ymmärrä tai mieti tarpeeksi. Olen kehoitanut aina ihmsiä miettimään ensin omalle kohdalleen vastaavaa tilannetta jota koira kokee, kun joku nsotaa sen vireen. eli istu ihan paikallasi, evääkään et saa liikuttaa ja ala miettiä sanaa kivaa mielessäsi. Toistat sanaa kivaa, kivaa, kivaa, niin, että se muuttuu päässäsi karjumiseksi. Montako kertaa itse pystyt toistelemaan sanaa, kunnes on pakko tehdä jotain (piipata), ehkä sormi alkaa vipattaa, ehkä huulesi liikkua, mutta jotain aivan tatusti alkaa tapahtua ja jso pääset jo kunnon karjumiseen asti, sinun pitää melko varmasti ihan nosuta penkiltä ja tehdä jotain konkreettista, että saat "stressin" loppumaan. Mitä enemmän treenaat tätä sitä pitempään kykenet olemaan paikallasi, paineen sietosi siis kasvaa...

        Eli älä odota koiraltasikaan ihmeitä, vaan suko, että sekin on vain elukka ja lähde siltä pohjalta siedättämään. Olette hyvässä vaiheessa menossa, kun koira pystyy istumaan, vaikka sillä kivat päässä raikuvat (tämä siis johtuu siitä, että vieraan lähestyminen on yhdistynyt koiralle rapsutuksiin, jtoka ovat koirasta kivaa). Siitä se pikkuhiljaa tarpeeksi kovalla treenaamisella kykenee myös sietämään kosketuksen, mutta muista se kiitos loppuun, eli koiran pitää saada sitten räjähtää tuo energia ulos, jottei jää jatkuvasti stressaamaan ihmisiä.


      • Minä ja punkero
        ... kirjoitti:

        Meidän elukoiden (siis niin ihmisten kuin koirienkin) pää on kuin painekattila, kestää tietyn hetken ekrtyvää painetta ja sen jälkeen alkaa viheltämään. Jokaisen tilavuus on eri, joikllakin vihellys kuuluu jo aiemmin, toisilla myöhhemmin.

        Tästä puhutaan mielestäni liian vähän koirine koultuksen kohdalla ja ihmiset tekevät mitä ihmeellisimpiä hurjuuksia koiransa kanssa (esim. rankaisevat piippaamisesta), kun eivät tätä ymmärrä tai mieti tarpeeksi. Olen kehoitanut aina ihmsiä miettimään ensin omalle kohdalleen vastaavaa tilannetta jota koira kokee, kun joku nsotaa sen vireen. eli istu ihan paikallasi, evääkään et saa liikuttaa ja ala miettiä sanaa kivaa mielessäsi. Toistat sanaa kivaa, kivaa, kivaa, niin, että se muuttuu päässäsi karjumiseksi. Montako kertaa itse pystyt toistelemaan sanaa, kunnes on pakko tehdä jotain (piipata), ehkä sormi alkaa vipattaa, ehkä huulesi liikkua, mutta jotain aivan tatusti alkaa tapahtua ja jso pääset jo kunnon karjumiseen asti, sinun pitää melko varmasti ihan nosuta penkiltä ja tehdä jotain konkreettista, että saat "stressin" loppumaan. Mitä enemmän treenaat tätä sitä pitempään kykenet olemaan paikallasi, paineen sietosi siis kasvaa...

        Eli älä odota koiraltasikaan ihmeitä, vaan suko, että sekin on vain elukka ja lähde siltä pohjalta siedättämään. Olette hyvässä vaiheessa menossa, kun koira pystyy istumaan, vaikka sillä kivat päässä raikuvat (tämä siis johtuu siitä, että vieraan lähestyminen on yhdistynyt koiralle rapsutuksiin, jtoka ovat koirasta kivaa). Siitä se pikkuhiljaa tarpeeksi kovalla treenaamisella kykenee myös sietämään kosketuksen, mutta muista se kiitos loppuun, eli koiran pitää saada sitten räjähtää tuo energia ulos, jottei jää jatkuvasti stressaamaan ihmisiä.

        Olenkin ihmetellyt, kun toisinaan lenkillä kun olen koirani kakkaa noukkimassa maasta ja käsken sen istumaan kun toinen koira ohittaa meidät, niin kun siitä sitten lähdetään liikkeelle, niin koirani saa jonkun ihme hepulin ja alkaa vetää semmoista pientä rinkiä hurjaa vauhtia, ja minä katselen sitä hoo moilasena, että mitäs nyt...? :D Paineet siis vaan pääsee ja tilanne olikin sille jännittävempi kuin tiesinkään, no nytpä tiedän tuonkin. :)


    • canis.familiaris

      "Jos saat koirasi istumaan ..." ...olipas hyvin ja selkeästi selvitetty. Iso komppi.

    • toinen riiviö

      Itselläni on kans vähän liian (otetaan tuo sana 'vähän' pois) yli-innokas vieraiden läheisyydessä, oli se lenkillä, kotona, vierailulla tai missä vain. Haluais pomppia ja päästä nuolemaan naaman ja kiivetä syliin (koira painaa atm 26kg ja on 7kk) joten hihnassa pitäminenkin alkaa olemaan jo aika työlästä. Silloin saan hillittyä tätä riehumista, kun on oikein maittavia herkkuja mukana (ei siis normi koiran palkitsemis herkkuja, vaan puhun näistä kuivatuista lihanpaloista tai muista haisevista herkuista) ja silloinkin pysyy nahoissaan niin kauan kun mulla niitä herkkuja on.
      Yhdessä vaiheessa kokeilin niin, että pidin hihnassa sisälläkin vieraiden käydessä ja päästin moikkaamaan vasta kun oli nätisti, mutta heti jos vieras vilkaisi koiraan oli helvetti irti *hyppy pomppu lips lups* ja tässä vaiheessa vein koiran taas pois. Se myös on auttanut, että kun vieras tulee käymään ja se ei anna minkäänlaista huomiota koiralle vaikka se kuinka remuaa, niin sitten se osaa rauhoittua. Mutta lenkillä ei_vain_tunnu_tajuavan että ketään ei moikata. En ole tätä koiraa ikinä lenkillä edes päästänyt tutustumaan muihin ihmisiin joten en tajua mistä se on opiskellu tuon lenkillä moikkaamisen. Alussa tämä oli vielä tuskaa, kun lenkkeilijä meni ohi ja en päästäny moikkaamaan, ni tämä alkoi vinkumaan ja rääkymään niinkuin siihen sattuisi ja sitten se muuttui möreäksi haukuksi. Tuo on onneksi loppunut. Tuota möreää ja agressiivisen kuuloista haukkua päästää enään vain jos tällä toisella on koira ja ei pääse moikkaamaan (en ole sitäkään ikinä sallinut)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1979
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      989
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      868
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      747
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      740
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      12
      718
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      683
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      80
      674
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      662
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      207
      655
    Aihe