Liianko vanhat vadelmapensaat?

"Vadelma-aita?"
Ei kai se nyt mikään aitakasvi sinänsä ole, vaikka voikin kasvaa rytäkässä kuin pensas. mutta kyllä ne taimet ova jokainen yksilöitä, joita voi harventaa.

Ei kannata niitä vanhan vuoden varsia ottaa aivan heti pois, koska ne ovat seuraavan vuoden taimen tukirakennetta.

Jalo vattua saa tosiaan harventaa tehokkasti taimi taimelta , emopensas leviää parahaiten kun auttaa uusia taimia irti vanhoista. Ei se sillä tavalla ole ikäloppu koskaan.
Vasta kun seuraava kesän vattutaimi on tarpeeksi vahva, voi mielestäni leikata vanhan vuoden kuivaa oksaa, joka on ollut tukioksa. Sitäpaitsi se voi toimia tavallaan reimarina, josta tietää mistä kohtaa voi taimi sitten tulla esiin. keväällä.

Jalovatuissa on isoja marjoja harkitusti ja villivatussa pieniä aivan tavattoman paljon. Molempien läsnäolo alueella tavallaan stimuloi vattusatoa.

Kollega tuossa puhuu pötyä, älä usko! Villivadelmia ei kannata suosia, jos tontilla on jalostettuja - niihin ja niistä leviää taudit ja tuholaiset pongaa ne herkästi.
Harvennuskin on turhaa eikä marjoneista versoista ole mitään hyötyä, pois vaan. Virallisesti keväällä, mutta myöhään syksyllä olen aina leikannut ja vatukko voi loistavasti.

Todennäköisesti maasta on loppunut paukut ja eloperäinen aines. Levitä juurelle kanankakkaa, reilu kerros komposti- tai säkkimultaa ja päällimmäiseksi joku eloperäinen kate (puolikypsä komposti, hake, kuorike tai kesällä nurmikon leikkuujäte). Maata ei sinällään kannata myllätä, juuret on aika pinnassa. Pieneliöt ilostuu uudesta pintakerroksesta ja maa möyhentyy itekseen siellä piilossa.
Mikäli on jo syntynyt aukkopaikkoja, niihin voi istuttaa uusia taimia ihan millon vaan. Joko taimitarhalta tai omia rivistä karanneita voi käyttää.
Tällä taktiikalla on elvytetty kahden kaverin vatut, toiset istutettu vuonna 1968. , toiset 70-luvulla.
Onnea matkaan, hyvä siitä tulee!

lehtipuunpurua se olisi hyvää ravinne palanutta (kompostoitua) hevosen lantaa.