ei 70vuotis MIES NAISTA TARTTE KUIN PASSAAJAKSI..

Kaksin jaettu suru, on vain puolet surusta.
Kaksin jaettu ilo, on kaksinkertainen ilo.

Kyllä hyvä parisuhde on ihmisen autuus.

Kaikki me vanhenemme päivä kerrallaan. Lupasimme rakastaa hyvinä ja pahoina päivinä, kunnes kuolema erottaa.
Nyt taitaa olla harvinaista että kuolema erottaa, toinen nainen tai mies se erottaja on tai paremminkin omat mielikuvat että toisen kanssa olisi parempaa.
Mikä liitto se on, jossa ei toinen toistaan loppuun asti tarvitse ? Minä tarvitsen jonkun jota rakastaa ja jolle puhua kaikesta, jota pitää hyvänä kaikin tavoin. Samaa hän sanoo minulle. Meillä on pian viiden vuosikymmenen yhteinen historia, eikä yhteinen omaisuuskaan ole mikään pikkujuttu. Yhteisestä jälkikasvusta puhumattakaan. Ollaan kauniina esimerkkinä nuoremmille, niin he ovat sanoneet.

Sitä omaisuutta ei mukaan tule. ALASTI olet tullu ja alasti lähdet.

On muunkinlaista omaisuutta, joka on paljon arvokkaampaa kuin varakkuus!
Ihmisen sisäinen maailma, kypsyys, lempeys ja muiden huomioonottaminen. Sitä ei mitata rahassa, sen saavuttaa vain itsensä unohtamisella, kiitollisuudella ja ilolla elämän anneista ja kanssaihmisistä.
Silloin on hyvä lähteäkin, kasvettuaan ihmisen mittaan! Aloituksen aiheeseen sanoisin, paljon on meillä toisillemmekin annettavaa, jos emme vain vaadi, vaan annamme itsestämme, onhan sanottu ohjeeksi: *palvelkaa toinen toisianne*.

Voiko kauniinpaa olla?

Jos yhteiselämän intiimi puoli ei parilta suju, aloituksessa esitetty väite on varsin oikea.

Tällaiset tapaukset edustavat tosin ja onneksi vain vähemmistöä joukosta.

että vähemmistönä , ehkä niin sanotussa normaalielämässä, mutta täällä seksin puutteessa olevia kiukkuisia mummoja enimmäkseen.

Minä Miilaste erehdyin, luin tuolla aivan nuorisen palstoja oppiakseni jotain .Siellä etsi 78V mummo teräs sellainen ite kertoi,tietenkin teräsvaaria itselleen..
PITÄISKÖ MEIDÄN KOLEHTI KERÄTÄ,ETTÄ SAATAIS HÄNELLE SE VEHJE
joita seksi kaupasta saa ,en raukka sen nimeä enkä näköä tiedä.

...lisäisin tuohon, että passaajaksi ja riemurasiaksi, jos vielä korsi jaksaa nousta.