etten kerjää sinulta mitä ikinä kerjäsinkään ja mitä et voinut antaa minulle. Minä päätin että sinä et loukkaa minua enää, enkä minä sinua. Minä katsoin itseäni silmästä silmään enkä pitänyt näkemästäni. Näin paljon pimeyttä, katkeruutta, vihaa tuntematonta kohtaan. Minä en pidä itsestäni tällaisena. Tarvitsen turvaa, selkeyttä. En saa sitä tästä. Se minkä sinä näet sitomisena, on tarve saada tietoa. Kuulla sanoja, puhetta. Nähdä ja hengittää samaa ilmaa. En usko, että se sama merkitsee jollekin toiselle yhtä ylivoimaista vaatimusta kuin se merkitsee sinulle. Jatkoa ajatellen omissa ihmissuhteissani yritän puhua toiveistani ja kysyä, kuunnella. Se on vuorovaikutuksen perusta. En ryhdy enää arvailemaan, mitä toisen päässä liikkuu. Teen omat johtopäätökseni. Niinkuin tein nyt. Minä en kerjää enää. En pyydä, en kysy, en kuiskaa. Pidä blondisi ;). Tunkiksi häntä tuskin voi kutsua...mä etsin omani. Ja löydän sen vielä. Tämä ei kenellekään, ei minnekään. Jostain joskus, yhtenä kauniina pilvipoutaisena päivänä. Kun kaikki alkoi alusta.
Minä päätin
Vuorovaikutuksen perusta
11723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
koskaan tiedä. varmuuden vuoksi kaikki ovet avoinna kannattaa pitää
;)
Minusta tuo päätös kuulostaa hyvältä. Jos kumpikaan ei ymmärrä toisiaan niin silloin on varmasti parempi jatkaa elämäänsä omaan suuntaan.
Itsellä oli vähän samanlainen tilanne talvella.. Ehdimme olla tekemisissä vain jonkun kuukauden.. Ihan vain sellaista ihastusta.. Ainakin minun puolelta. Mut sit huomasin ettei meillä mene oikein jutut yksiin ja kiinnostuksetkin taisi olla aika erilaiset.. Joten päätin et homma saa jäädä siihen. Ja voin sanoa et hyvä näin.. Elämä jatkuu.. Vaikkei ihastusta tällä hetkellä olekaan.
t. eräs joka on nämä palstat jo taakseen jättänyt (ja tämäkin kommentti minulta ainoa tänne, tämänkin päivän osalta)
:)
Tuttu tilanne minullekin. Asioista ei pystytty puhumaan. Ei siinä silloin voi ymmärrystä syntyä, eikä luottamusta. Jalat maassa mutta pää pystyssä. Niin sitä mennään. Eteenpäin.
Aivan.. Minullekin tuli tunne ettei hän halunnut jutella joten..
Muusta en tiedä mut tavoitteena olisi et puolen vuoden päästä asuisin toisaalla, tuolla ihan eteläisessä Suomessa. Se on ollut ajatuksenani jo kauan..
(Minulta ei muita viestejä tänne tänään.)
Tuohon vielä..
No en ole ihan varma vielä siitä muuttamisesta toiselle paikkakunnalle.. Senhän näkee sit.. Työpaikka se varmaan joka aika pitkälle määrää asuinsijainnin..
Mutta.. Pois täältä taas..
(Ainoa kommentti minulta tänne tänään..)
Ja siitä ihastuksesta.. En minä tiedä.. Olen kai minä jotain välillä huomannut mut kun sitä on sen verran omissa ajatuksissaan. Asiat vähän painaa.. Ja väsykin välillä..
Ja voihan olla et sain sen verran tarpeekseni tuosta yhdestä ihastuksesta talvella et ajattelin et antaa olla kaikki miehet.. Vaan eihän ne kaikki ole samanlaisia.. Kai..
Mutta nyt pois täältä samoin tein.. Ei ole minun paikka nämä palstat.
No ikävä, kaipaus ja siitä kertominen ei oo kerjäämistä.
ap on palstapelle provo, esiintyy toisena.
pitää kerjätä, oli se mitä hyvänsä, mutta etenkin jos se on puhumista, keskinäistä kommunikaatiota, kannattaa puhaltaa peli poikki.
Kukaan kun ei ole ajatustenlukija.
Pyysin paljon enemmän. Hänen rakkauttaan ja lupaa päästä elämäänsä. Lopulta vain apua, jonka hän kerran lupasi. Saanut en mitään niistä. Lopetin pyytämisen. Kauan se kesti, mutta lopulta lopetin pyytämisen.