IS: Merivartiosto pelasti purjehduskilpailijoita Suomenlahdella

Kisa

128

1349

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kuka maksaa?

      Laskuttaako merivartio laitos kilpailun järjestäjältä pelastuskustannukset. Käsittääkseni (toivottavasti) ei mene veronmaksajien piikkiin?

      • 13+17

        Merivartiosto sai hiukan harjoitella, ei siitä todellisia lisäkustannuksia veronmaksajille tullut.


      • VihainenVeronmaksaja

        Jos joudun joskus itse turvautumaan Rajavartiolaitokseen helikopteripalveluun, niin ei kyllä hävetä yhtään. Veneen, varusteiden ja palveluiden veroilla se tulee kyllä maksetuksi moninkertaisesti. Saavatpahan harjoitusta ja osaavat sitten mahdollisesti pelastaa sinutkin joskus pulasta.

        Voidaan tietysti kieltää purjehdus ja veneily -> jää kohtuullinen määrä veroeuroja saamatta ja katoaa siinä jonkin verran työpaikkojakin. Mutta pääasiassa tietysti, ettei muilla ole kivaa ja sinä voit kohdistaa kateutesi seuraavan epäkohtaan.

        Ja ei kannattaisi huudella rannalta/tietokoneen näytön takaa, jos ei ole itse ollut mukana eikä ymmärrä, miten olosuhteet voivat muuttua. Tietonne perustuvat vain netistä löydettyihin tuulitietoihin yms.


      • mistä näitä vajakkej

        juuri näin.

        ja sama muillekin harrastajille. jos loukkaannut niin toivottavasti ei mene veronmaksajien piikkiin.

        ziisös mikä pelle!!!


      • dfgert3456
        VihainenVeronmaksaja kirjoitti:

        Jos joudun joskus itse turvautumaan Rajavartiolaitokseen helikopteripalveluun, niin ei kyllä hävetä yhtään. Veneen, varusteiden ja palveluiden veroilla se tulee kyllä maksetuksi moninkertaisesti. Saavatpahan harjoitusta ja osaavat sitten mahdollisesti pelastaa sinutkin joskus pulasta.

        Voidaan tietysti kieltää purjehdus ja veneily -> jää kohtuullinen määrä veroeuroja saamatta ja katoaa siinä jonkin verran työpaikkojakin. Mutta pääasiassa tietysti, ettei muilla ole kivaa ja sinä voit kohdistaa kateutesi seuraavan epäkohtaan.

        Ja ei kannattaisi huudella rannalta/tietokoneen näytön takaa, jos ei ole itse ollut mukana eikä ymmärrä, miten olosuhteet voivat muuttua. Tietonne perustuvat vain netistä löydettyihin tuulitietoihin yms.

        Heh.

        Ai meinaat että se muutama tonni jota olet alvia maksanut menee suoraan meripelastukseen :)

        Melkoinen koijari olet.

        Mielestäni kilpailutoiminnan pelastukset pitäisi ehdottomasti mennä esim järjestäjän tai kilpailijan itsensä piikkiin.


      • 6543trew
        dfgert3456 kirjoitti:

        Heh.

        Ai meinaat että se muutama tonni jota olet alvia maksanut menee suoraan meripelastukseen :)

        Melkoinen koijari olet.

        Mielestäni kilpailutoiminnan pelastukset pitäisi ehdottomasti mennä esim järjestäjän tai kilpailijan itsensä piikkiin.

        Paljon sitä ennen pitäisi itse aiheutettujen sairauksien kustannukset periä potilailta itseltään. Ja voisit toki perustella, miksi kilpailutoiminnan yhteydessä tapahtuneet pelastustoimet pitäisi itse maksaa, mutta moottoriveneen merkitylle kivelle ajoa ei. Molemmat ovat samanarvoisia, kuten kaikki muukin ihmisten vapaa-aikanaan tekemät avun tarpeeseen johtavat toimet. Suursaarta seuraavana viikonloppuna uutisoitiin peräsinvaurioisen veneen pelastuksesta Helsingin itäpuolella, kenen sekin pitäisi maksaa?

        Minä muuten maksan alvia pikemminkin pari tonnia vuodessa veneen omistamisesta johtuen. Sen lisäksi olen maksanut sen alvin verotetusta tulostani. Ja näin olen tehnyt useamman kymmentä vuotta tarvitsematta ikinä ulkopuolista apua. Minun puolestani minun maksamia verorahoja saa käyttää myös kanssakilpailijan avustamiseen. Ja miksei vaikka sen hölmöilleen moottorivenelijänkin vetämiseen pois kiveltä.


      • segelsäkert
        6543trew kirjoitti:

        Paljon sitä ennen pitäisi itse aiheutettujen sairauksien kustannukset periä potilailta itseltään. Ja voisit toki perustella, miksi kilpailutoiminnan yhteydessä tapahtuneet pelastustoimet pitäisi itse maksaa, mutta moottoriveneen merkitylle kivelle ajoa ei. Molemmat ovat samanarvoisia, kuten kaikki muukin ihmisten vapaa-aikanaan tekemät avun tarpeeseen johtavat toimet. Suursaarta seuraavana viikonloppuna uutisoitiin peräsinvaurioisen veneen pelastuksesta Helsingin itäpuolella, kenen sekin pitäisi maksaa?

        Minä muuten maksan alvia pikemminkin pari tonnia vuodessa veneen omistamisesta johtuen. Sen lisäksi olen maksanut sen alvin verotetusta tulostani. Ja näin olen tehnyt useamman kymmentä vuotta tarvitsematta ikinä ulkopuolista apua. Minun puolestani minun maksamia verorahoja saa käyttää myös kanssakilpailijan avustamiseen. Ja miksei vaikka sen hölmöilleen moottorivenelijänkin vetämiseen pois kiveltä.

        Itse asiassa tuossa dfger... nicin kommentissa on aavistus järkeä. Rajanveto on tietysti kovin vaikeaa eikä ehdotus siksi välttämättä ole ainakaan suoraan toteuttamiskelpoinen, mutta voisi ajatella, että kilpailutoiminnassa vaadittaisiin erillinen vakuutus, josta maksetaan pelastustoiminnan kulut ainakin silloin, kun sääennusteett ovat jo ennen kisan alkua sisältäneet huomatuksia tai varoituksia kyseiselle merialueelle. Silloin on kuitenkin jo kyse huomattavan tietoisesta välittömän riskin ottamisesta.

        Itseaiheutetut sairaudet ovat muuten todellisuudessa täysin mahdottomia määritellä.


    • 4gggg

      Ihan aloittelijoita mukana, fmi:n mukaa sielläpäin tuuli oli vain 12 m/s. Jäänyt vantit kiristämättä parista paatista, meritautipillerit mukaan ottamata yms.

      • Sailor_

      • 12

      • Matkapurjehtija
        12 kirjoitti:

        Aallonkorkeus yöllä jopa 3 metriä. Ihan kaikista ei ole tällaiseen menoon..

        Säälittävää...


      • Matkapurjehtija 2
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Säälittävää...

        Koeta ymmärtää, ovat niitä kilpapurjehtijoita, paljon melua tyhjästä


      • Matkapurjehtija3
        Matkapurjehtija 2 kirjoitti:

        Koeta ymmärtää, ovat niitä kilpapurjehtijoita, paljon melua tyhjästä

        Minä olen myös matkapurjehtija. Sen lisäksi pärjäsin siinä kisassa kilpapurjehtijana. Kelihän oli sellainen, johon eivät matkapurjehtijat lähde, vaan jäävät meluamaan sitä tyhjää satamaan.


      • gast
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Säälittävää...

        Olin ihan itse paikalla. Kaikki saamamme ennusteet lupasivat korkeintaan 11 m/s ja tämäkin ennustus tuli vasta samana iltapäivänä. Ennusteiden tarkkuutta ei ymmärrettävästi ole optimoitu ko. kisan tarpeiden kannalta. Rintaman tullessa tuuli oli meidän veneen kohdalla toista tuntia luokkaa 20 m/s. Huiput näyttivat käyvän yli 26 m/s. Kun tähän lisätään vaakasuorassa tuleva vesisade, toista vuorokautta kilpaa purjehtinut miehistö, pimenevä ilta ja todella nopeasti nousseet 3 m aallot voidaan sanoa olosuhteiden olevan kenelle tahansa purjehtialle hyvin haastavat. Yli 30 v lajia harrastaneena keli oli kolmen vaikeimman joukossa missä olen koskaan ollut. Me keskeytimme ja siirryimme yöksi saarten suojaan- kippari ei ymmärrettävästi halunnut vaarantaa kenenkään tulevan loman purjehduksia rikkomalla purjeita, takilaa tai miehistöä. Jos pelastus- ja muita sosiaalitoimia ryhdytään rajoittamaan em. harrastus- tai omavastuuperusteilla voidaan samalla lopettaa lähes kaikki kallis ja turha toiminta maalla, ilmassa ja vesillä. Mitätön osa ihmisen toiminnasta maailmassa on puhtaasti rationaalisesti perusteltavissa. Lisäksi ko purjehtijaporukka on todennäköisesti hoitanut tasajakoa huomaatavasti suuremman osan veronmaksamisesta.


      • Matkapurjehtija 2
        Matkapurjehtija3 kirjoitti:

        Minä olen myös matkapurjehtija. Sen lisäksi pärjäsin siinä kisassa kilpapurjehtijana. Kelihän oli sellainen, johon eivät matkapurjehtijat lähde, vaan jäävät meluamaan sitä tyhjää satamaan.

        Ai niinkö? Kerro sitten minulle, miten se tehdään isoilla merillä, joilla ylitys kestää 3-5 viikkoa. Tähän saakka olen tyytynyt siihen, että jos kovaa keliä matkalla tulee, se on otettava vastaan. Eikö siinä saa varusteet hajota.


      • Matkapurjehtija3
        Matkapurjehtija 2 kirjoitti:

        Ai niinkö? Kerro sitten minulle, miten se tehdään isoilla merillä, joilla ylitys kestää 3-5 viikkoa. Tähän saakka olen tyytynyt siihen, että jos kovaa keliä matkalla tulee, se on otettava vastaan. Eikö siinä saa varusteet hajota.

        Puhut nyt aivan eri asiasta. Valtameripurjehdus on eräänlainen matkapurjehduksen alalaji, mutta täällä matkapurjehtijoiksi itseään tituleeraavat ovat saaristopurjehtijoita. He myös kuvittelevat kaikkien kilpailuun osallistuvien olevan niitä kilpapurjehtijoita, vaikka suurin osa niistäkin on samoja saaristopurjehtijoita. Valtameripurjehtijoita on jopa kilpapurjehtijoihin verrattuna todella vähän.

        Montakos isoa ylitystä sinulla muuten on takana? Aika monta pidempää reissua tekevää tunnen, mutta heillä ei ole tarvetta pullistella täällä aiheella. Yksi oli minulla miehistössäkin viikonloppuna.


      • Sailor_
        gast kirjoitti:

        Olin ihan itse paikalla. Kaikki saamamme ennusteet lupasivat korkeintaan 11 m/s ja tämäkin ennustus tuli vasta samana iltapäivänä. Ennusteiden tarkkuutta ei ymmärrettävästi ole optimoitu ko. kisan tarpeiden kannalta. Rintaman tullessa tuuli oli meidän veneen kohdalla toista tuntia luokkaa 20 m/s. Huiput näyttivat käyvän yli 26 m/s. Kun tähän lisätään vaakasuorassa tuleva vesisade, toista vuorokautta kilpaa purjehtinut miehistö, pimenevä ilta ja todella nopeasti nousseet 3 m aallot voidaan sanoa olosuhteiden olevan kenelle tahansa purjehtialle hyvin haastavat. Yli 30 v lajia harrastaneena keli oli kolmen vaikeimman joukossa missä olen koskaan ollut. Me keskeytimme ja siirryimme yöksi saarten suojaan- kippari ei ymmärrettävästi halunnut vaarantaa kenenkään tulevan loman purjehduksia rikkomalla purjeita, takilaa tai miehistöä. Jos pelastus- ja muita sosiaalitoimia ryhdytään rajoittamaan em. harrastus- tai omavastuuperusteilla voidaan samalla lopettaa lähes kaikki kallis ja turha toiminta maalla, ilmassa ja vesillä. Mitätön osa ihmisen toiminnasta maailmassa on puhtaasti rationaalisesti perusteltavissa. Lisäksi ko purjehtijaporukka on todennäköisesti hoitanut tasajakoa huomaatavasti suuremman osan veronmaksamisesta.

        Tuulimittarisi näyttää väärin. Kalboda mittasi max keskituuleksi alle 15 m/s, puuskat 17 m/s.


      • 8+14
        gast kirjoitti:

        Olin ihan itse paikalla. Kaikki saamamme ennusteet lupasivat korkeintaan 11 m/s ja tämäkin ennustus tuli vasta samana iltapäivänä. Ennusteiden tarkkuutta ei ymmärrettävästi ole optimoitu ko. kisan tarpeiden kannalta. Rintaman tullessa tuuli oli meidän veneen kohdalla toista tuntia luokkaa 20 m/s. Huiput näyttivat käyvän yli 26 m/s. Kun tähän lisätään vaakasuorassa tuleva vesisade, toista vuorokautta kilpaa purjehtinut miehistö, pimenevä ilta ja todella nopeasti nousseet 3 m aallot voidaan sanoa olosuhteiden olevan kenelle tahansa purjehtialle hyvin haastavat. Yli 30 v lajia harrastaneena keli oli kolmen vaikeimman joukossa missä olen koskaan ollut. Me keskeytimme ja siirryimme yöksi saarten suojaan- kippari ei ymmärrettävästi halunnut vaarantaa kenenkään tulevan loman purjehduksia rikkomalla purjeita, takilaa tai miehistöä. Jos pelastus- ja muita sosiaalitoimia ryhdytään rajoittamaan em. harrastus- tai omavastuuperusteilla voidaan samalla lopettaa lähes kaikki kallis ja turha toiminta maalla, ilmassa ja vesillä. Mitätön osa ihmisen toiminnasta maailmassa on puhtaasti rationaalisesti perusteltavissa. Lisäksi ko purjehtijaporukka on todennäköisesti hoitanut tasajakoa huomaatavasti suuremman osan veronmaksamisesta.

        Tuosta voi lukea oikeita tuulen nopeuksia:
        http://sybluecafe.blogspot.fi/


      • Matkapurjehtija 2
        Matkapurjehtija3 kirjoitti:

        Puhut nyt aivan eri asiasta. Valtameripurjehdus on eräänlainen matkapurjehduksen alalaji, mutta täällä matkapurjehtijoiksi itseään tituleeraavat ovat saaristopurjehtijoita. He myös kuvittelevat kaikkien kilpailuun osallistuvien olevan niitä kilpapurjehtijoita, vaikka suurin osa niistäkin on samoja saaristopurjehtijoita. Valtameripurjehtijoita on jopa kilpapurjehtijoihin verrattuna todella vähän.

        Montakos isoa ylitystä sinulla muuten on takana? Aika monta pidempää reissua tekevää tunnen, mutta heillä ei ole tarvetta pullistella täällä aiheella. Yksi oli minulla miehistössäkin viikonloppuna.

        Ai se vastaukseni oli pullistelua, hhmmm. Mutta kun nyt kysyt siitä kokemuksesta niin vastaan vielä. Valtamerillä olen pitkiä reissuja tehnyt vuosina 2002, 2003, 2005, 2006, 2008, 2009 ja 2010, Nyt vielä pari kuukautta kotona ja lähden taas. Ei voi mitään, jos katsot omaan kysymykseesi vastauksen taas pullisteluksi.


      • _/)_
        8+14 kirjoitti:

        Tuosta voi lukea oikeita tuulen nopeuksia:
        http://sybluecafe.blogspot.fi/

        Blue Cafen havainnot on suunnilleen samoja kuin omat. Ja Blue Cafen mittarien kalibrointi tiedetään varsin hyväksi.


      • Matkapurjehtija3
        Matkapurjehtija 2 kirjoitti:

        Ai se vastaukseni oli pullistelua, hhmmm. Mutta kun nyt kysyt siitä kokemuksesta niin vastaan vielä. Valtamerillä olen pitkiä reissuja tehnyt vuosina 2002, 2003, 2005, 2006, 2008, 2009 ja 2010, Nyt vielä pari kuukautta kotona ja lähden taas. Ei voi mitään, jos katsot omaan kysymykseesi vastauksen taas pullisteluksi.

        OK, olet siis tehnyt enemmän kuin sapattivuoden karibiankierroksen. Sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, että tulet tänne pitämään itseäsi parempana ja vähättelemään kilpapurjehtijoita. Sellaista sanotaan pullisteluksi.


      • 31
        8+14 kirjoitti:

        Tuosta voi lukea oikeita tuulen nopeuksia:
        http://sybluecafe.blogspot.fi/

        35 solmua (kuka ihmeen hömelö muuten mittaa tai ilmoittaa tuulennopeutta SOLMUISSA? Suomessa on ollut SI-järjestelmä ja sen mukaisesti tuulen nopeuden mittayksikkönä m/s käytössä jo 70-luvun alusta saakka!) vastaa n. 18 m/s. Vastaa aika hyvin Kalbådagrundin lukemia. Lisäksi on syytä muistaa, että FMI:n mittaama ja ilmoittama tuule nopeus on 10 m korkeudella merenpinnasta. Purjeveneiden tuulimittarit taas ovat tyypillisesti mastonhuipussa eli 7-10 metriä korkeammalla.


      • 6+3
        31 kirjoitti:

        35 solmua (kuka ihmeen hömelö muuten mittaa tai ilmoittaa tuulennopeutta SOLMUISSA? Suomessa on ollut SI-järjestelmä ja sen mukaisesti tuulen nopeuden mittayksikkönä m/s käytössä jo 70-luvun alusta saakka!) vastaa n. 18 m/s. Vastaa aika hyvin Kalbådagrundin lukemia. Lisäksi on syytä muistaa, että FMI:n mittaama ja ilmoittama tuule nopeus on 10 m korkeudella merenpinnasta. Purjeveneiden tuulimittarit taas ovat tyypillisesti mastonhuipussa eli 7-10 metriä korkeammalla.

        Vi u mikä örvelö. Tuulimittarin solmuja käytetään suoraan vertaamaan venenopeutta solmussa. Purjehditko sinä kilometreja tunnissa ja onko sinullakin polaarit konveroitu metreiksi?


      • 35 kts
        31 kirjoitti:

        35 solmua (kuka ihmeen hömelö muuten mittaa tai ilmoittaa tuulennopeutta SOLMUISSA? Suomessa on ollut SI-järjestelmä ja sen mukaisesti tuulen nopeuden mittayksikkönä m/s käytössä jo 70-luvun alusta saakka!) vastaa n. 18 m/s. Vastaa aika hyvin Kalbådagrundin lukemia. Lisäksi on syytä muistaa, että FMI:n mittaama ja ilmoittama tuule nopeus on 10 m korkeudella merenpinnasta. Purjeveneiden tuulimittarit taas ovat tyypillisesti mastonhuipussa eli 7-10 metriä korkeammalla.

        Solmu on aivan käypä tuulennopeuden yksikkö. Sitä käyttää suurin osa muuta maailmaa ja veneiden polaarit tehdään aina solmuasteikolle. Antaa myös suoremman referenssin veneen nopeuteen.

        Maa-asemien anturit eivät suinkaan ole normikorkeudella, vaikka normimittaus onkin 10 m korkeudella. Eivätkä mastot toisaalta ole ihan pystysuorassa 35 solmun tuulessa.


      • jksasdf
        31 kirjoitti:

        35 solmua (kuka ihmeen hömelö muuten mittaa tai ilmoittaa tuulennopeutta SOLMUISSA? Suomessa on ollut SI-järjestelmä ja sen mukaisesti tuulen nopeuden mittayksikkönä m/s käytössä jo 70-luvun alusta saakka!) vastaa n. 18 m/s. Vastaa aika hyvin Kalbådagrundin lukemia. Lisäksi on syytä muistaa, että FMI:n mittaama ja ilmoittama tuule nopeus on 10 m korkeudella merenpinnasta. Purjeveneiden tuulimittarit taas ovat tyypillisesti mastonhuipussa eli 7-10 metriä korkeammalla.

        "(kuka ihmeen hömelö muuten mittaa tai ilmoittaa tuulennopeutta SOLMUISSA"

        ÖÖ, tota. Eikös lentoliikennekin pelaa vain solmunopeuksilla?? Eli siis kansainvälinen ilmailujärjestö IATA on hömelöporukka?


      • 31
        jksasdf kirjoitti:

        "(kuka ihmeen hömelö muuten mittaa tai ilmoittaa tuulennopeutta SOLMUISSA"

        ÖÖ, tota. Eikös lentoliikennekin pelaa vain solmunopeuksilla?? Eli siis kansainvälinen ilmailujärjestö IATA on hömelöporukka?

        Vastaus kysymykseesi on: kyllä. Kun SI-järjestelmä on kerran olemassa ja hyväksytty tieteellisen käytön mittajärjestelmäksi, niin ei ole MITÄÄN järkevää syytä pysyä vanhoissa yksiköissä. Perinne ei ole sellainen.

        Solmujen tai meripeninkulmien käytölle on ainoastaan yksi käytännöllinen peruste, nimittäin yhteys karttakoordinaatistoon eli leveysasteisiin. Tämänkin yhteyden merkitys on nykyaikana minimaalinen. sillä valtaosa vesillä tai sen puoleen ilmassakaan liikkujista ei luultavasti edes osaa sitä hyödyntää ja osaavistakaan tuskin edes yksi tuhannesta tekee sitä jotensakin säännöllisesti.

        Sinänsä on kuitenkin samantekevää, mitä yksiköitä kukin vesillä käyttää, koska eihän niillä todellisuudessa kommukoida kuin enintään venekunnan sisällä eli sekaannuksen vaaraa ei ole. Mutta solmujen käyttö tuulen nopeudessa osoittaa kuitenkin käyttäjänsä olevan kivikautinen aivovammapotilas.


      • Matkapurjehtija
        Matkapurjehtija3 kirjoitti:

        OK, olet siis tehnyt enemmän kuin sapattivuoden karibiankierroksen. Sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, että tulet tänne pitämään itseäsi parempana ja vähättelemään kilpapurjehtijoita. Sellaista sanotaan pullisteluksi.

        Minusta säälittävintä jutssa on se, kilpailijat eivät päässeet omin voimin edes pois jos olvaia päättäneet keskeyttää. Yleensähän noissa kilpaveneissä on ainakin 3 suht purjehdustaitoista.


      • 36
        31 kirjoitti:

        Vastaus kysymykseesi on: kyllä. Kun SI-järjestelmä on kerran olemassa ja hyväksytty tieteellisen käytön mittajärjestelmäksi, niin ei ole MITÄÄN järkevää syytä pysyä vanhoissa yksiköissä. Perinne ei ole sellainen.

        Solmujen tai meripeninkulmien käytölle on ainoastaan yksi käytännöllinen peruste, nimittäin yhteys karttakoordinaatistoon eli leveysasteisiin. Tämänkin yhteyden merkitys on nykyaikana minimaalinen. sillä valtaosa vesillä tai sen puoleen ilmassakaan liikkujista ei luultavasti edes osaa sitä hyödyntää ja osaavistakaan tuskin edes yksi tuhannesta tekee sitä jotensakin säännöllisesti.

        Sinänsä on kuitenkin samantekevää, mitä yksiköitä kukin vesillä käyttää, koska eihän niillä todellisuudessa kommukoida kuin enintään venekunnan sisällä eli sekaannuksen vaaraa ei ole. Mutta solmujen käyttö tuulen nopeudessa osoittaa kuitenkin käyttäjänsä olevan kivikautinen aivovammapotilas.

        Miksi olet täällä purjehtijoiden palstalla. Et ole mikään purjehtija, koska solmujen käyttö tuulen nopeutena on sinulle vieras ja hankala juttu. Niin kauan, kuin veneiden nopeudet ovat solmuina on tuulen nopeuden käsittely solmuina varsin järkevää. Tosin m/s on myös yleisesti tunnettu ja helpostihan tuo muuntuu riittävällä tarkkuudella solmuiksi kertomalla kahdella.

        'Tämänkin yhteyden merkitys on nykyaikana minimaalinen. sillä valtaosa vesillä tai sen puoleen ilmassakaan liikkujista ei luultavasti edes osaa sitä hyödyntää ja osaavistakaan tuskin edes yksi tuhannesta tekee sitä jotensakin säännöllisesti'.

        Väittäisin varsin suuren osan veneilijöistä käyttävän paperisia merikortteja. Oletko koskaan sellaista käyttänyt? Matkat kun ovat sieltä mitattavissa vain merimaileina. Jos siirryttäisiin SI-järkestelmään pitäisi merikortit uusia ja koko karttajärjestelmät (huom. myös plottereissa koordinaatisto). Lisäksi olisi syytä unohtaa nopeuden ilmaiseminen km/h koska jos tuuli on m/s niin nopeudenkin tulisi olla m/s jotta vältyttäisiin hankalilta muutoksilta. Tunnit kun eivät ole kymmenjärjestelmässä.

        Ei ne ilmailuihmiset ehkä niin hölmöjä olekaan. Tosin tuo kirjoittelusihan oli selvä Provo. Jotkut banjonsoittajat saavat provoilusta kiksejä.


      • olet säälittävä
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Minusta säälittävintä jutssa on se, kilpailijat eivät päässeet omin voimin edes pois jos olvaia päättäneet keskeyttää. Yleensähän noissa kilpaveneissä on ainakin 3 suht purjehdustaitoista.

        Mitähän mahdat tarkoittaa? Yksi ohjauksensa menettänyt ei päässyt omin voimin pois. Yhtä mastonsa menettänyttä käytiin katsomassa.


      • duelling banjos
        36 kirjoitti:

        Miksi olet täällä purjehtijoiden palstalla. Et ole mikään purjehtija, koska solmujen käyttö tuulen nopeutena on sinulle vieras ja hankala juttu. Niin kauan, kuin veneiden nopeudet ovat solmuina on tuulen nopeuden käsittely solmuina varsin järkevää. Tosin m/s on myös yleisesti tunnettu ja helpostihan tuo muuntuu riittävällä tarkkuudella solmuiksi kertomalla kahdella.

        'Tämänkin yhteyden merkitys on nykyaikana minimaalinen. sillä valtaosa vesillä tai sen puoleen ilmassakaan liikkujista ei luultavasti edes osaa sitä hyödyntää ja osaavistakaan tuskin edes yksi tuhannesta tekee sitä jotensakin säännöllisesti'.

        Väittäisin varsin suuren osan veneilijöistä käyttävän paperisia merikortteja. Oletko koskaan sellaista käyttänyt? Matkat kun ovat sieltä mitattavissa vain merimaileina. Jos siirryttäisiin SI-järkestelmään pitäisi merikortit uusia ja koko karttajärjestelmät (huom. myös plottereissa koordinaatisto). Lisäksi olisi syytä unohtaa nopeuden ilmaiseminen km/h koska jos tuuli on m/s niin nopeudenkin tulisi olla m/s jotta vältyttäisiin hankalilta muutoksilta. Tunnit kun eivät ole kymmenjärjestelmässä.

        Ei ne ilmailuihmiset ehkä niin hölmöjä olekaan. Tosin tuo kirjoittelusihan oli selvä Provo. Jotkut banjonsoittajat saavat provoilusta kiksejä.

        Huoh, sanoi Aku Ankka. Nimimerkki 31 on tietty joku Pertti Perusinsinööri, joka näkee kaiken vain ja ainoastaan SI-järjestelmän takaa. Onneksi elävä elämä ei vielä taivu siihen. Jos nyt ajatellaan esimerkiksi alapään asioita, 31 todennäköisesti kuksii mahdollista puolisoaan vain ja ainoastaan lähetyssaarnaaja-asennossa, koska se on joidenkin mukaan ainoa oikea ja käytetään vain lisääntymistarkoitukseen. Me muut paukutamme edestä, takaa, alta päältä ja sivulta, koska hyväksymme muutkin alan "standardit".


      • 31
        36 kirjoitti:

        Miksi olet täällä purjehtijoiden palstalla. Et ole mikään purjehtija, koska solmujen käyttö tuulen nopeutena on sinulle vieras ja hankala juttu. Niin kauan, kuin veneiden nopeudet ovat solmuina on tuulen nopeuden käsittely solmuina varsin järkevää. Tosin m/s on myös yleisesti tunnettu ja helpostihan tuo muuntuu riittävällä tarkkuudella solmuiksi kertomalla kahdella.

        'Tämänkin yhteyden merkitys on nykyaikana minimaalinen. sillä valtaosa vesillä tai sen puoleen ilmassakaan liikkujista ei luultavasti edes osaa sitä hyödyntää ja osaavistakaan tuskin edes yksi tuhannesta tekee sitä jotensakin säännöllisesti'.

        Väittäisin varsin suuren osan veneilijöistä käyttävän paperisia merikortteja. Oletko koskaan sellaista käyttänyt? Matkat kun ovat sieltä mitattavissa vain merimaileina. Jos siirryttäisiin SI-järkestelmään pitäisi merikortit uusia ja koko karttajärjestelmät (huom. myös plottereissa koordinaatisto). Lisäksi olisi syytä unohtaa nopeuden ilmaiseminen km/h koska jos tuuli on m/s niin nopeudenkin tulisi olla m/s jotta vältyttäisiin hankalilta muutoksilta. Tunnit kun eivät ole kymmenjärjestelmässä.

        Ei ne ilmailuihmiset ehkä niin hölmöjä olekaan. Tosin tuo kirjoittelusihan oli selvä Provo. Jotkut banjonsoittajat saavat provoilusta kiksejä.

        1) Olen purjehtija. Se osa vastaväitettäsi sortui siihen. Myönnän käyttäväni solmuja veneen nopeusnäytössä, mutta se johtuu lähinnä tottumuksesta, mikään ongelma ei olisi käyttää km/h.

        2) Ei ole mitään syytä, miksi tuulen nopeuden ja veneen nopeuden pitäisi olla samassa yksikössä. Miksi olisi? Eihän niitä ole mitään tarvetta verrata.

        3) Tänä päivänä todennäköisesti selvästi suurempi osa veneilijöistä käyttää plotteria yms. ja paperikartat ovat vain varalla (eivätkä kaikilla edes sitä, mikä sinänsä on valitettavaa).

        4) Väite, että matkat olisivat kartalta mitattavissa vain merimaileina on (hämmästyttävän usein esiintyvä) myytti, suorastaan valhe. Kun kartan mittakaavan tietää, voi mitata aivan missä yksikössä lystää. Merikartoissa tyypillisesti käytetty suorakulmaprojekti aiheuttaa toki pienen virheen, mutta sen suuruus ei ole käytännössä merkitsevää luokkaa.

        5) Koordinaatiston ja matkan/nopeuden mittayksiköiden välinen yhteys ei siis ole luonteeltaan "pakottava" ominaisuus. Sitä voi hyödyntää, mutta homma käy loistavasti myös siitä välittämättä. Jopa silloin, kun harrastaa välimatkojen laskemista sijaintikoordinaattien avulla, mutta kuinka moni huviveneilijä todellisuudessa on edes tehnyt sitä laskentaa ikinä muualla kuin navigaatiotentissä ja siihen harjoitellessa? Väitän, että hyvin harva.

        Asian ydin on siinä, että ne, jotka väittävät noiden perinteisten yksiköiden käyttämistä välttämättömäksi, ovat yksinkertaisesti tietämättömiä. Tai sitten kyse on siitä samasta snobbailsuta, joka tekee ns. järjestäytyneet veneilijät varsin vastenmielisiksi huviveneilijöiden enemmistölle.

        Tuolle alatyylisemmin vastanneelle kuittaan samaan tyylilajiin: turha leveillä, ette te kilpapurjehtijat nai vaimoanne missään asennossa. Johtuu siitä, että olette runkkareita.


      • 36
        31 kirjoitti:

        1) Olen purjehtija. Se osa vastaväitettäsi sortui siihen. Myönnän käyttäväni solmuja veneen nopeusnäytössä, mutta se johtuu lähinnä tottumuksesta, mikään ongelma ei olisi käyttää km/h.

        2) Ei ole mitään syytä, miksi tuulen nopeuden ja veneen nopeuden pitäisi olla samassa yksikössä. Miksi olisi? Eihän niitä ole mitään tarvetta verrata.

        3) Tänä päivänä todennäköisesti selvästi suurempi osa veneilijöistä käyttää plotteria yms. ja paperikartat ovat vain varalla (eivätkä kaikilla edes sitä, mikä sinänsä on valitettavaa).

        4) Väite, että matkat olisivat kartalta mitattavissa vain merimaileina on (hämmästyttävän usein esiintyvä) myytti, suorastaan valhe. Kun kartan mittakaavan tietää, voi mitata aivan missä yksikössä lystää. Merikartoissa tyypillisesti käytetty suorakulmaprojekti aiheuttaa toki pienen virheen, mutta sen suuruus ei ole käytännössä merkitsevää luokkaa.

        5) Koordinaatiston ja matkan/nopeuden mittayksiköiden välinen yhteys ei siis ole luonteeltaan "pakottava" ominaisuus. Sitä voi hyödyntää, mutta homma käy loistavasti myös siitä välittämättä. Jopa silloin, kun harrastaa välimatkojen laskemista sijaintikoordinaattien avulla, mutta kuinka moni huviveneilijä todellisuudessa on edes tehnyt sitä laskentaa ikinä muualla kuin navigaatiotentissä ja siihen harjoitellessa? Väitän, että hyvin harva.

        Asian ydin on siinä, että ne, jotka väittävät noiden perinteisten yksiköiden käyttämistä välttämättömäksi, ovat yksinkertaisesti tietämättömiä. Tai sitten kyse on siitä samasta snobbailsuta, joka tekee ns. järjestäytyneet veneilijät varsin vastenmielisiksi huviveneilijöiden enemmistölle.

        Tuolle alatyylisemmin vastanneelle kuittaan samaan tyylilajiin: turha leveillä, ette te kilpapurjehtijat nai vaimoanne missään asennossa. Johtuu siitä, että olette runkkareita.

        1. myönnät käyttäväsi solmuja tottumuksesta kuitenkin vaahtoat SI jäejestelmän käytöstä. Saat napin painallukslla km näytön halutessasi, mutta et siis haluakaan. Muiden tulisi kuitenkin näin tehdä.

        2. Tähän on monta syytä. Esim vain suhteellista tuulta näyttävä tuulimittari.

        3. Tuo on oletusta. Kaiken lisäksi vastuullinen veneilijä varmistaa paperikartasta plotterin toimivuuden. Plotteri ei myöskään korvaa missään tilanteessa paperikarttaa. Tämä opetetaan jo saaristolaivurikurssin ensimmäisellä tunnilla.

        4. Toki voi mitata vaikka kyynärinä, mutta kyse on siitä ettei tarvitse laskea mitään muunnoksia vai oletko nähnyt merikorteissa km / m mittajanan?

        5. Ei toki, mutta helpottaa pirusti laskemista, kun jää muunnokset pois.
        Ei tietenkään ole 'pakottava', mutta en kyllä ymmärrä, miksi yleisesti käytetty 'solmu' tuulen nopeuden yksikkönä saa sinulle herneet nenään. Muuta vain lokisi km/h näyttäväksi ja tee merikarttoihin metrinen mittajana yms. Älä silti vaadi kaikkia tekemään niin. Mielestäni snobbailua on juuri se kun esittää tietävänsä, kuinka muiden tulisi toimia veneillessä ja vain oma mielipide on oikea, vaikka suurin osa veneilijöistä pitää solmuja ja merimaileja helppoina ja järkevinä.


      • seppomartti
        36 kirjoitti:

        1. myönnät käyttäväsi solmuja tottumuksesta kuitenkin vaahtoat SI jäejestelmän käytöstä. Saat napin painallukslla km näytön halutessasi, mutta et siis haluakaan. Muiden tulisi kuitenkin näin tehdä.

        2. Tähän on monta syytä. Esim vain suhteellista tuulta näyttävä tuulimittari.

        3. Tuo on oletusta. Kaiken lisäksi vastuullinen veneilijä varmistaa paperikartasta plotterin toimivuuden. Plotteri ei myöskään korvaa missään tilanteessa paperikarttaa. Tämä opetetaan jo saaristolaivurikurssin ensimmäisellä tunnilla.

        4. Toki voi mitata vaikka kyynärinä, mutta kyse on siitä ettei tarvitse laskea mitään muunnoksia vai oletko nähnyt merikorteissa km / m mittajanan?

        5. Ei toki, mutta helpottaa pirusti laskemista, kun jää muunnokset pois.
        Ei tietenkään ole 'pakottava', mutta en kyllä ymmärrä, miksi yleisesti käytetty 'solmu' tuulen nopeuden yksikkönä saa sinulle herneet nenään. Muuta vain lokisi km/h näyttäväksi ja tee merikarttoihin metrinen mittajana yms. Älä silti vaadi kaikkia tekemään niin. Mielestäni snobbailua on juuri se kun esittää tietävänsä, kuinka muiden tulisi toimia veneillessä ja vain oma mielipide on oikea, vaikka suurin osa veneilijöistä pitää solmuja ja merimaileja helppoina ja järkevinä.

        Tuuliyksiköt m/s loppuu varsin pian jos veneellä jättää kotirannat. Tai menee lentokentälle. Solmut ja beauforttit ovat voimassa mm. kaikissa Välimeren maissa ja Karibialla. Norjasta ja Tanskasta en ole nykyään varma, 80-luvulla ei ollut m/s. Eli ennusteen "force eight" tai Windstärke acht" ei todella ole 8 m/s vaan kovaa keliä ja fregattilaivan kapteenin Beaufortin yksikköjä. Englantilaiset yllättäen ovat vaihtaneet kartan syvyydet sylestä metreihin ja painaneet reunaan mpk, metri ja feet skaalat. Että ei hirveen tosissaan kannata yksikoistä kinata. Henkilökohtaisesti en koskaan ole tottunut m/s tai km/h yksikköihin vesillä.


      • Joakim_
        seppomartti kirjoitti:

        Tuuliyksiköt m/s loppuu varsin pian jos veneellä jättää kotirannat. Tai menee lentokentälle. Solmut ja beauforttit ovat voimassa mm. kaikissa Välimeren maissa ja Karibialla. Norjasta ja Tanskasta en ole nykyään varma, 80-luvulla ei ollut m/s. Eli ennusteen "force eight" tai Windstärke acht" ei todella ole 8 m/s vaan kovaa keliä ja fregattilaivan kapteenin Beaufortin yksikköjä. Englantilaiset yllättäen ovat vaihtaneet kartan syvyydet sylestä metreihin ja painaneet reunaan mpk, metri ja feet skaalat. Että ei hirveen tosissaan kannata yksikoistä kinata. Henkilökohtaisesti en koskaan ole tottunut m/s tai km/h yksikköihin vesillä.

        Käytetäänhän Jenkeissä vielä lähes yksinomaan Imperial-yksiköitä, vaikka he ovat päättäneet siirtyä metrijärjestelmään jo hyvin kauan sitten. Se, että jossain ollaan vanhanaikaisia (tai jopa tyhmiä) ei ole hyvä peruste sille, ettei olisi syytä pyrkiä kohti SI-järjestelmää, joka on kuitenkin ainoa looginen lähes kaikkeen.

        Meripeninkulma/solmulla on sentään joku looginen peruste, kun se liittyy suoraan karttakoordinaatistoon. Imperial-yksiköissä taas ei ole järjen häivää kuten ei oikein noissa Beauforteissakaan.

        Omassa veneessäni tuulimittari näyttää m/s ja loki kn/mpk. En tiedä tuleeko koskaan aikaa, jolloin solmuista veneen nopeudessa luovutaan, mutta minulle km/h veneessä on todella outo yksikkö. Lisäksi km/h ei ole varsinainen SI-yksikkö vaan johdannainen. "Oikea" yksikkö olisi m/s, joka taas olisi minulle paljon luontevampi kuin km/h.

        GPS:n mukana km/h on jo tullut aika vahvasti veneilyyn. Ehkä enemmän moottorivenepuolelle, jossa usein kuulee puhuttavan veneiden huippunopeuksista km/h:na. Maamailit taas ovat Jenkeissä olleet pitkään myös venepuolella moottoriveneiden nopeusmittareissa sekä tuulilukemissa.


      • 31
        36 kirjoitti:

        1. myönnät käyttäväsi solmuja tottumuksesta kuitenkin vaahtoat SI jäejestelmän käytöstä. Saat napin painallukslla km näytön halutessasi, mutta et siis haluakaan. Muiden tulisi kuitenkin näin tehdä.

        2. Tähän on monta syytä. Esim vain suhteellista tuulta näyttävä tuulimittari.

        3. Tuo on oletusta. Kaiken lisäksi vastuullinen veneilijä varmistaa paperikartasta plotterin toimivuuden. Plotteri ei myöskään korvaa missään tilanteessa paperikarttaa. Tämä opetetaan jo saaristolaivurikurssin ensimmäisellä tunnilla.

        4. Toki voi mitata vaikka kyynärinä, mutta kyse on siitä ettei tarvitse laskea mitään muunnoksia vai oletko nähnyt merikorteissa km / m mittajanan?

        5. Ei toki, mutta helpottaa pirusti laskemista, kun jää muunnokset pois.
        Ei tietenkään ole 'pakottava', mutta en kyllä ymmärrä, miksi yleisesti käytetty 'solmu' tuulen nopeuden yksikkönä saa sinulle herneet nenään. Muuta vain lokisi km/h näyttäväksi ja tee merikarttoihin metrinen mittajana yms. Älä silti vaadi kaikkia tekemään niin. Mielestäni snobbailua on juuri se kun esittää tietävänsä, kuinka muiden tulisi toimia veneillessä ja vain oma mielipide on oikea, vaikka suurin osa veneilijöistä pitää solmuja ja merimaileja helppoina ja järkevinä.

        "2. Tähän on monta syytä. Esim vain suhteellista tuulta näyttävä tuulimittari."

        Miten niin? On täysin samantekevää, mitä yksikköä tuulimittari näyttää, ei sitä edelleenkään ole mitään tarvetta verrata veneen nopeuteen. Vene kulkee sen minkä kulkee ja tuulta on sen minkä on.

        "4. ...oletko nähnyt merikorteissa km / m mittajanan?"

        Taidat olla idiootti? Mihin sitä mittajanaa tarvitaan? Jokaisen kartan reunassa on tieto siitä, mikä on mittakaava, näillä vesillä useimmiten käytetyissä se on 1:50 000. Eli sentti kartalla on 500 metriä, 10 cm on 5 km. "Sormimitta" antaa riittävän tarkkuuden silloin, kun karttaa pidetään sylissä, pöydän ääressä tietysti viivotin on tarkempi.

        Ihan vihjeeksi: sinun on ihan turha vängätä tästä. Minä olen suunnistanut sekä maalla että vesillä yli 40 vuotta ja TIEDÄN sen onnistuvan noin. On minulla kaikki Navigaatioliiiton laivuritutkinnotkin suoritettuna, joten tiedän myös, mikä niissä on todellisuudessa turhaa hifistelyä.


      • minäkin tiedän
        31 kirjoitti:

        "2. Tähän on monta syytä. Esim vain suhteellista tuulta näyttävä tuulimittari."

        Miten niin? On täysin samantekevää, mitä yksikköä tuulimittari näyttää, ei sitä edelleenkään ole mitään tarvetta verrata veneen nopeuteen. Vene kulkee sen minkä kulkee ja tuulta on sen minkä on.

        "4. ...oletko nähnyt merikorteissa km / m mittajanan?"

        Taidat olla idiootti? Mihin sitä mittajanaa tarvitaan? Jokaisen kartan reunassa on tieto siitä, mikä on mittakaava, näillä vesillä useimmiten käytetyissä se on 1:50 000. Eli sentti kartalla on 500 metriä, 10 cm on 5 km. "Sormimitta" antaa riittävän tarkkuuden silloin, kun karttaa pidetään sylissä, pöydän ääressä tietysti viivotin on tarkempi.

        Ihan vihjeeksi: sinun on ihan turha vängätä tästä. Minä olen suunnistanut sekä maalla että vesillä yli 40 vuotta ja TIEDÄN sen onnistuvan noin. On minulla kaikki Navigaatioliiiton laivuritutkinnotkin suoritettuna, joten tiedän myös, mikä niissä on todellisuudessa turhaa hifistelyä.

        2. Jos se sinulle on täysin yhdentekevää, se ei muille sitä ole. Ei ainakaan minulle. Vene ei kulje sen mitä kulkee, vaan sen mitä minä haluan sen kulkevan suhteessa siihen, mihin tiedän sen pystyvän.

        4. Senttien mittaaminen vaatii viivotinta ja mutkilla olevan matkan osalta yhteenlaskua. Kartan asteikon käyttö menee harpilla takuuvarmasti vaivattomammin ja virheettömämmin. Turha sinun puhua muiden idiotismista.

        Lähes kaiken voi tehdä monella tavalla. Tiedäthän, oikea tapa, väärä tapa ja laivaston tapa. Joku tapa vain on helpoin ja varmin. Ja minä olen suunnistanut 50 v maalla, vesillä ja ilmassa myös kaikki Navigaatioliiton tutkinnot suoritettuina.


      • 36
        31 kirjoitti:

        "2. Tähän on monta syytä. Esim vain suhteellista tuulta näyttävä tuulimittari."

        Miten niin? On täysin samantekevää, mitä yksikköä tuulimittari näyttää, ei sitä edelleenkään ole mitään tarvetta verrata veneen nopeuteen. Vene kulkee sen minkä kulkee ja tuulta on sen minkä on.

        "4. ...oletko nähnyt merikorteissa km / m mittajanan?"

        Taidat olla idiootti? Mihin sitä mittajanaa tarvitaan? Jokaisen kartan reunassa on tieto siitä, mikä on mittakaava, näillä vesillä useimmiten käytetyissä se on 1:50 000. Eli sentti kartalla on 500 metriä, 10 cm on 5 km. "Sormimitta" antaa riittävän tarkkuuden silloin, kun karttaa pidetään sylissä, pöydän ääressä tietysti viivotin on tarkempi.

        Ihan vihjeeksi: sinun on ihan turha vängätä tästä. Minä olen suunnistanut sekä maalla että vesillä yli 40 vuotta ja TIEDÄN sen onnistuvan noin. On minulla kaikki Navigaatioliiiton laivuritutkinnotkin suoritettuna, joten tiedän myös, mikä niissä on todellisuudessa turhaa hifistelyä.

        2. Jos ajat 5kn nopeudella myötätuuleen ja tuulimittari näyttää 5kn on tuulen nopeus 10kn. Osuu katsos yksiköt yhteen. Tämä vain yksi esimerkki.
        Polaarit ovat solmuina jne.

        4. Minä mittaan harpilla tai 'rullamitalla 'mailit tai kaapelit kartalta. Mittaa sinä
        viivottimella ja laske mittakaavamuutokset. Kumpikohan on helpompaa.
        En ole missään väittänyt, että tuo ei onnistuisi. Siinä nyt vain ei ole mitään järkeä.
        Arvostelet täällä 'nimittelijöitä', mikä onkin ihan oikein.
        Itse kuitenkin olet minut nimennyt 'runkkariksi' (koska olen pääasiassa kilpapurjehtija) ja tuossa seuraavassa viestissäsi idiootiksi. Kuka siis täällä nimittelee?


      • yksiköt ja lainsäädn
        Joakim_ kirjoitti:

        Käytetäänhän Jenkeissä vielä lähes yksinomaan Imperial-yksiköitä, vaikka he ovat päättäneet siirtyä metrijärjestelmään jo hyvin kauan sitten. Se, että jossain ollaan vanhanaikaisia (tai jopa tyhmiä) ei ole hyvä peruste sille, ettei olisi syytä pyrkiä kohti SI-järjestelmää, joka on kuitenkin ainoa looginen lähes kaikkeen.

        Meripeninkulma/solmulla on sentään joku looginen peruste, kun se liittyy suoraan karttakoordinaatistoon. Imperial-yksiköissä taas ei ole järjen häivää kuten ei oikein noissa Beauforteissakaan.

        Omassa veneessäni tuulimittari näyttää m/s ja loki kn/mpk. En tiedä tuleeko koskaan aikaa, jolloin solmuista veneen nopeudessa luovutaan, mutta minulle km/h veneessä on todella outo yksikkö. Lisäksi km/h ei ole varsinainen SI-yksikkö vaan johdannainen. "Oikea" yksikkö olisi m/s, joka taas olisi minulle paljon luontevampi kuin km/h.

        GPS:n mukana km/h on jo tullut aika vahvasti veneilyyn. Ehkä enemmän moottorivenepuolelle, jossa usein kuulee puhuttavan veneiden huippunopeuksista km/h:na. Maamailit taas ovat Jenkeissä olleet pitkään myös venepuolella moottoriveneiden nopeusmittareissa sekä tuulilukemissa.

        " mutta minulle km/h veneessä on todella outo yksikkö. "
        " GPS:n mukana km/h on jo tullut aika vahvasti veneilyyn. "

        km/h on veneilyn yksikkönä pakollinen, koska vesiliikenteen nopeusrajoitukset on annettu kyseisessä yksikössä, ja jokainen on niitä velvollinen noudattamaan.
        GPS tai sen yleistyminen ei siis ole syy, vaan kätevä apuväline yksikkömuunnoksiin nopeusmittauksen lisäksi. Varsinkin kun lainsäädännössä ei ole lainkaan määritelty minkä suhteen nopeuksia rajoitetaan, joten myös maanopudet kannattaa mitata virtapaikoissa.

        SI järjestelmään voidaan siirtyä vasta sitten, kun lainsäätäjä tekee sen mahdolliseksi pistämällä laiinsäädännön sen mukaiseksi.


      • mittaamaan
        36 kirjoitti:

        2. Jos ajat 5kn nopeudella myötätuuleen ja tuulimittari näyttää 5kn on tuulen nopeus 10kn. Osuu katsos yksiköt yhteen. Tämä vain yksi esimerkki.
        Polaarit ovat solmuina jne.

        4. Minä mittaan harpilla tai 'rullamitalla 'mailit tai kaapelit kartalta. Mittaa sinä
        viivottimella ja laske mittakaavamuutokset. Kumpikohan on helpompaa.
        En ole missään väittänyt, että tuo ei onnistuisi. Siinä nyt vain ei ole mitään järkeä.
        Arvostelet täällä 'nimittelijöitä', mikä onkin ihan oikein.
        Itse kuitenkin olet minut nimennyt 'runkkariksi' (koska olen pääasiassa kilpapurjehtija) ja tuossa seuraavassa viestissäsi idiootiksi. Kuka siis täällä nimittelee?

        4) matkat voi aivan hyvin mitata harpilla kartalta ja verrata sitä kartan mpk asteikon sijasta viivoittimen asteikkoon, jolloin saa tulokset kilometreinä tai metreinä ihan samalla vaivalla kuin mpk:nakin. Tarkkuuskin on suomen 1:50 000 rannikkokartoilla ihan samaa luokkaa. Vasta avomerikartoilla mittakaava vaihtelee kartan alueella niin paljon, että se on syytä huomioida.

        tuulimittarissa ja lokissa toki samat yksiköt, ihan sama mitkä.


      • 31
        36 kirjoitti:

        2. Jos ajat 5kn nopeudella myötätuuleen ja tuulimittari näyttää 5kn on tuulen nopeus 10kn. Osuu katsos yksiköt yhteen. Tämä vain yksi esimerkki.
        Polaarit ovat solmuina jne.

        4. Minä mittaan harpilla tai 'rullamitalla 'mailit tai kaapelit kartalta. Mittaa sinä
        viivottimella ja laske mittakaavamuutokset. Kumpikohan on helpompaa.
        En ole missään väittänyt, että tuo ei onnistuisi. Siinä nyt vain ei ole mitään järkeä.
        Arvostelet täällä 'nimittelijöitä', mikä onkin ihan oikein.
        Itse kuitenkin olet minut nimennyt 'runkkariksi' (koska olen pääasiassa kilpapurjehtija) ja tuossa seuraavassa viestissäsi idiootiksi. Kuka siis täällä nimittelee?

        Aloitetaan lopusta: enpä huomaa, että olisin missään kohtaa arvostellut "nimittelijöitä".

        Sitten se neloskohta: en ole sen 40 vuoden aikana huomannut mitään ongelmaa mittakaavan kanssa. Jotenkin se on niin selvästi päässä, että tällaisella kartalla tuommoinen matka vastaa kilometriä jne. Ja lisäksi totuushan on se, ettei ikinä tarvitsekaan mitata ihan sadan metrin tarkkuudella eikä siinä olisi mitään järkeäkään, koska virtaukset ja mekaanisen lokin epätarkkuus (se kun mittaa vettä eikä maata vasten) tekee homman aina epätarkaksi.

        Kakkoskohtaan: en sitten millään osaa nähdä tuota esimerkkiäsi millään tavalla merkityksellisenä. Tai polaareja sen puoleen; mihin niitä tarvitsee?


      • ala mitata
        mittaamaan kirjoitti:

        4) matkat voi aivan hyvin mitata harpilla kartalta ja verrata sitä kartan mpk asteikon sijasta viivoittimen asteikkoon, jolloin saa tulokset kilometreinä tai metreinä ihan samalla vaivalla kuin mpk:nakin. Tarkkuuskin on suomen 1:50 000 rannikkokartoilla ihan samaa luokkaa. Vasta avomerikartoilla mittakaava vaihtelee kartan alueella niin paljon, että se on syytä huomioida.

        tuulimittarissa ja lokissa toki samat yksiköt, ihan sama mitkä.

        Siis kartalle se irtonainen viivotin kartan ja harpin lisäksi. Yli 30 cm viivotin olisi epäkäytännöllinen jopa mun reilun kokoisella karttapöydällä ja vastaa vasta reilun 10 mpk:n matkaa. Minä ainakin mittaa usein pidempiä. Varmaan sitten rullamitta vielä lisävarusteeksi. Olet varmaan oikeassa, että matkat voi hyvin mitata kilometreissä, mutta hemmetin paljon epäkätevämpää ja epävarmempaa se on.

        Tuulimittarissa ja lokissa voi pitää samat yksiköt. Tosin suunnilleen ainoa yhteinen yksikkö niissä on solmu. Kovinkaan monesta lokista ei löydy m/s-asetusta, joka olisi toinen edes jotenkin käyttökelpoinen yksikkö. Jo sääennusteiden m/s-lukemia on typerää muunnella km/h:ksi, solmuiksi menee erittäin helposti.


      • sinä vs. muut
        31 kirjoitti:

        Aloitetaan lopusta: enpä huomaa, että olisin missään kohtaa arvostellut "nimittelijöitä".

        Sitten se neloskohta: en ole sen 40 vuoden aikana huomannut mitään ongelmaa mittakaavan kanssa. Jotenkin se on niin selvästi päässä, että tällaisella kartalla tuommoinen matka vastaa kilometriä jne. Ja lisäksi totuushan on se, ettei ikinä tarvitsekaan mitata ihan sadan metrin tarkkuudella eikä siinä olisi mitään järkeäkään, koska virtaukset ja mekaanisen lokin epätarkkuus (se kun mittaa vettä eikä maata vasten) tekee homman aina epätarkaksi.

        Kakkoskohtaan: en sitten millään osaa nähdä tuota esimerkkiäsi millään tavalla merkityksellisenä. Tai polaareja sen puoleen; mihin niitä tarvitsee?

        Jos sinä et niitä polaareja tarvitse tai ymmärrä, se ei tarkoita sitä, etteivät muut tarvitsisi. Ovatko he mielestäsi väärässä?

        Mittakaava selvästi päässä tietää vain virheitä aamuyön tunteina. 40 v aikana et ilmeisesti ole kertaakaan ennen plotterien aikakautta ajellut saaristoreittejä sumussa. Kyllä 100 m tarkkuudessa on paljonkin järkeä, sellaisen kivellä tai väylällä olon verran. Eli sama kuin edellisessä, jos sinä et ole huomannut ongelmaa, moni muu olisi huomannut. Taasko ne muut väärässä?


      • Joakim_
        ala mitata kirjoitti:

        Siis kartalle se irtonainen viivotin kartan ja harpin lisäksi. Yli 30 cm viivotin olisi epäkäytännöllinen jopa mun reilun kokoisella karttapöydällä ja vastaa vasta reilun 10 mpk:n matkaa. Minä ainakin mittaa usein pidempiä. Varmaan sitten rullamitta vielä lisävarusteeksi. Olet varmaan oikeassa, että matkat voi hyvin mitata kilometreissä, mutta hemmetin paljon epäkätevämpää ja epävarmempaa se on.

        Tuulimittarissa ja lokissa voi pitää samat yksiköt. Tosin suunnilleen ainoa yhteinen yksikkö niissä on solmu. Kovinkaan monesta lokista ei löydy m/s-asetusta, joka olisi toinen edes jotenkin käyttökelpoinen yksikkö. Jo sääennusteiden m/s-lukemia on typerää muunnella km/h:ksi, solmuiksi menee erittäin helposti.

        Useissa merikartoissahan on alareunassa kilometriasteikko, josta voi sen matkan katsoa ihan yhtä hyvin kuin koordinaateista merimailit. Yli 30 cm mittaus kannattanee ei onnistu useimmilla harpeillakaan kerralla vaan vaatii pari pyöräytystä.

        Miksi ihmeessä jollain olisi vielä tuulimittari, joka ei näytä tosituulta(kin)? Tosituulta näyttäviä on sentään ollut 70-luvulta saakka ja 90-luvulta saakka juuri muita ei ole myyty.


      • ala mitata
        Joakim_ kirjoitti:

        Useissa merikartoissahan on alareunassa kilometriasteikko, josta voi sen matkan katsoa ihan yhtä hyvin kuin koordinaateista merimailit. Yli 30 cm mittaus kannattanee ei onnistu useimmilla harpeillakaan kerralla vaan vaatii pari pyöräytystä.

        Miksi ihmeessä jollain olisi vielä tuulimittari, joka ei näytä tosituulta(kin)? Tosituulta näyttäviä on sentään ollut 70-luvulta saakka ja 90-luvulta saakka juuri muita ei ole myyty.

        Eipä taida käytön kannalta riittää, että useissa kartoissa olisi km-skaalakin. Pitää olla kaikissa ja yhtä hyvin käsillä kuin kartan reunan asteikko.

        Yli kolmen mpk:n etäisyyksien mittaamiseen harpin pyörittely taas on peruskauraa. Otetaan kärkien väliin yksi tai kaksi mailia ja lasketaan pyöräytykset. Menee varsin tarkasti kulmien ympärikin. Ja lukumäärän laskeminen on sentään helppoa, onnistuu jo suunnilleen viisivuotiaalta.


      • mittaamaan
        ala mitata kirjoitti:

        Eipä taida käytön kannalta riittää, että useissa kartoissa olisi km-skaalakin. Pitää olla kaikissa ja yhtä hyvin käsillä kuin kartan reunan asteikko.

        Yli kolmen mpk:n etäisyyksien mittaamiseen harpin pyörittely taas on peruskauraa. Otetaan kärkien väliin yksi tai kaksi mailia ja lasketaan pyöräytykset. Menee varsin tarkasti kulmien ympärikin. Ja lukumäärän laskeminen on sentään helppoa, onnistuu jo suunnilleen viisivuotiaalta.

        Ja ihan samoin voit ottaa harpin kärkien väliin vaikka 3 km (vastaa 6cm rannikkokartalla ), ja laskea pyöräytykset ihan samoin kuin mpk:ta käytettäessäkin.
        Mitään eroa vaikeudessa mpk:n ja kilometrien välillä ei tuossa asiassa ole.
        30cm viivoitinta ei myöskään siis tarvita, vaan navigointikolmion asteikko riittää mainiosti, ja sitähän tarvitaan suuntien mittaamiseen joka tapauksessa, joten se on mukana muutenkin ja esillä myös.

        Kyllä ne yksiköt voi siis valita ihan vapaasti, eikä tarvitse tekemällä tehdä niistä mitään ongelmaa.


      • ala mitata
        mittaamaan kirjoitti:

        Ja ihan samoin voit ottaa harpin kärkien väliin vaikka 3 km (vastaa 6cm rannikkokartalla ), ja laskea pyöräytykset ihan samoin kuin mpk:ta käytettäessäkin.
        Mitään eroa vaikeudessa mpk:n ja kilometrien välillä ei tuossa asiassa ole.
        30cm viivoitinta ei myöskään siis tarvita, vaan navigointikolmion asteikko riittää mainiosti, ja sitähän tarvitaan suuntien mittaamiseen joka tapauksessa, joten se on mukana muutenkin ja esillä myös.

        Kyllä ne yksiköt voi siis valita ihan vapaasti, eikä tarvitse tekemällä tehdä niistä mitään ongelmaa.

        Tarvitset silti sen 6 cm mitan, jota ei joka kartalta löydy ja päädyt laskemaan kolmen kerrannaisia, joka on jo astetta vaikeampaa kuin kahden kerrannaiset. Erittäin helppoa tässä ja nyt, mutta navigoinnin pitää onnistua myös umpiväsyneenä, joten kaikki mahdollinen helpotus kannattaa hyödyntää. Karttapöytäkään ei aina ole suorassa ja sillä olevat esineet karttakolmio mukaan lukien voivat löytyä hetken päästä veneen toiselta laidalta. Vaikka on täysin mahdollista perustaa navigointinsa kilometreihin, voi silti esittää vastakysymyksen: mikä on siitä saatava hyöty?


      • 31
        sinä vs. muut kirjoitti:

        Jos sinä et niitä polaareja tarvitse tai ymmärrä, se ei tarkoita sitä, etteivät muut tarvitsisi. Ovatko he mielestäsi väärässä?

        Mittakaava selvästi päässä tietää vain virheitä aamuyön tunteina. 40 v aikana et ilmeisesti ole kertaakaan ennen plotterien aikakautta ajellut saaristoreittejä sumussa. Kyllä 100 m tarkkuudessa on paljonkin järkeä, sellaisen kivellä tai väylällä olon verran. Eli sama kuin edellisessä, jos sinä et ole huomannut ongelmaa, moni muu olisi huomannut. Taasko ne muut väärässä?

        Sana "tarvita" on mielenkiintoinen. Minä kun työkseni olen päivittäin tekemisissä erilaisten vaatimusmäärittelyjen parissa, suhtaudun kriittisesti koko sanaan. "Olisi kiva olla" ja "tarvitaan" ovat kaksi eri asiaa ja jälkimmäinen ei toteutu polaarien kohdalla, koska vene liikkuu kyllä eteenpäin semmoisista välittämättä.

        Pidän myös kiinni siitä, että kovin suurella kartanluvun mittatarkkuudella ei ole merkitystä, koska ilman gps-laitetta tai vastaavaa ei veneen kulkemaa matkaa voi mitata tarkasti. Toisin sanoen, jos sellaista ei ole käytettävissä eikä näköhavainnoilla voida varmistaa sijaintia, on huomattavassa määrin tuurista kiinni, onko vene siinä paikassa, jossa sen kuljetuksi oletetun matkan perusteella oletetaan olevan. Olen useinkin silkasta mielenkiinnosta vertaillut perinteisen lokin ja satelliittipaikannuksen osoittamaa kuljettua matkaa ja todennut, että virhemarginaali on tyypillisesti n. /- 3%. Ansa on siinä, että se ei pysy vakiona, vaan riippuu virtauksista. Ja sitten vielä tuulen ja aallokon aiheuttama sorto. Jos siis yrität suuntia periaatteella "5 mpk (tai 5 km) tähän suuntaan ja sitten käännytään tuohon suuntaan" eli navigaatiokurssien peruskauralla, on se kääntymispisteesi todellisuudessa jossakin sellaisen suunnikkaan sisällä, jonka sivut ovat satoja metrejä pitkät.


      • ????
        31 kirjoitti:

        Sana "tarvita" on mielenkiintoinen. Minä kun työkseni olen päivittäin tekemisissä erilaisten vaatimusmäärittelyjen parissa, suhtaudun kriittisesti koko sanaan. "Olisi kiva olla" ja "tarvitaan" ovat kaksi eri asiaa ja jälkimmäinen ei toteutu polaarien kohdalla, koska vene liikkuu kyllä eteenpäin semmoisista välittämättä.

        Pidän myös kiinni siitä, että kovin suurella kartanluvun mittatarkkuudella ei ole merkitystä, koska ilman gps-laitetta tai vastaavaa ei veneen kulkemaa matkaa voi mitata tarkasti. Toisin sanoen, jos sellaista ei ole käytettävissä eikä näköhavainnoilla voida varmistaa sijaintia, on huomattavassa määrin tuurista kiinni, onko vene siinä paikassa, jossa sen kuljetuksi oletetun matkan perusteella oletetaan olevan. Olen useinkin silkasta mielenkiinnosta vertaillut perinteisen lokin ja satelliittipaikannuksen osoittamaa kuljettua matkaa ja todennut, että virhemarginaali on tyypillisesti n. /- 3%. Ansa on siinä, että se ei pysy vakiona, vaan riippuu virtauksista. Ja sitten vielä tuulen ja aallokon aiheuttama sorto. Jos siis yrität suuntia periaatteella "5 mpk (tai 5 km) tähän suuntaan ja sitten käännytään tuohon suuntaan" eli navigaatiokurssien peruskauralla, on se kääntymispisteesi todellisuudessa jossakin sellaisen suunnikkaan sisällä, jonka sivut ovat satoja metrejä pitkät.

        So?


      • rytfghjygf
        ala mitata kirjoitti:

        Tarvitset silti sen 6 cm mitan, jota ei joka kartalta löydy ja päädyt laskemaan kolmen kerrannaisia, joka on jo astetta vaikeampaa kuin kahden kerrannaiset. Erittäin helppoa tässä ja nyt, mutta navigoinnin pitää onnistua myös umpiväsyneenä, joten kaikki mahdollinen helpotus kannattaa hyödyntää. Karttapöytäkään ei aina ole suorassa ja sillä olevat esineet karttakolmio mukaan lukien voivat löytyä hetken päästä veneen toiselta laidalta. Vaikka on täysin mahdollista perustaa navigointinsa kilometreihin, voi silti esittää vastakysymyksen: mikä on siitä saatava hyöty?

        Ainakin yksi selkeä hyöty on siinä, ettei tarvitse "kääntää" ajatteluaan sellaiseen mittayksikköön, jota ei käytä muussa elämässä. Kilometrit ovat meille kaikille tuttuja jokapäiväisestä elämästä.


      • rerfd
        ala mitata kirjoitti:

        Tarvitset silti sen 6 cm mitan, jota ei joka kartalta löydy ja päädyt laskemaan kolmen kerrannaisia, joka on jo astetta vaikeampaa kuin kahden kerrannaiset. Erittäin helppoa tässä ja nyt, mutta navigoinnin pitää onnistua myös umpiväsyneenä, joten kaikki mahdollinen helpotus kannattaa hyödyntää. Karttapöytäkään ei aina ole suorassa ja sillä olevat esineet karttakolmio mukaan lukien voivat löytyä hetken päästä veneen toiselta laidalta. Vaikka on täysin mahdollista perustaa navigointinsa kilometreihin, voi silti esittää vastakysymyksen: mikä on siitä saatava hyöty?

        Mihin jotain erityistä "6 cm mittaa" tarvittaisiin? 5 tai 10 cm on helppo arvioida silmämäärällä tai vaikka sormilla.


      • joo, mutta
        rerfd kirjoitti:

        Mihin jotain erityistä "6 cm mittaa" tarvittaisiin? 5 tai 10 cm on helppo arvioida silmämäärällä tai vaikka sormilla.

        Navigointi ei ole arviointia.


      • hyöty?????
        rytfghjygf kirjoitti:

        Ainakin yksi selkeä hyöty on siinä, ettei tarvitse "kääntää" ajatteluaan sellaiseen mittayksikköön, jota ei käytä muussa elämässä. Kilometrit ovat meille kaikille tuttuja jokapäiväisestä elämästä.

        Seuran saareen on kotisatamasta 15 mpk, Hankoon 80 mpk ja Marikseen pari sataa. Kilometreistä minä vaan en tiedä, enkä viitsi ruveta jokapäiväisiä tuttuja mittoja muuntelemaan. Enkä toisaalta tarvitse niitä lukuja maissa, mutta vene etenee edelleen solmuja. Joo, eniten käyttämäni lentokone etenee mittarin mukaan 100 solmun matkavauhtia ja marikseen taas se parisataa mpk.


      • navigerare inter par
        joo, mutta kirjoitti:

        Navigointi ei ole arviointia.

        On se. Jos käytettävissä ei ole elektronisia paikannusvälineitä eikä suuntimia tunnettuihin maastokohteisiin, on navigointi AINA arviointia. Kyllä nuo kommentit siitä, ettei


      • navigare inter par
        navigerare inter par kirjoitti:

        On se. Jos käytettävissä ei ole elektronisia paikannusvälineitä eikä suuntimia tunnettuihin maastokohteisiin, on navigointi AINA arviointia. Kyllä nuo kommentit siitä, ettei

        Jäi näköjään loppuvirke kesken. Piti siis sanomani, että ei ole mitään käytännön merkitystä sillä, mittaako kartalta jonkin matkan 10-15% pieleen vai ei. Jos kyse on matka-ajan tai vaikkapa polttoaineen riittävyyden arvioinnista, pitää tuollaista varten olla marginaalia arvioissa joka tapauksessa, jos taas varsinaisesta navigoinnista, niin virhe korjautuu kyllä maastohavaintojen avulla myöhemmin. Eli olen täysin samaa mieltä tuon aiemman kirjoittajan kanssa, joka väheksyi merkintälasku-tyyppistä suunnistamista.


      • joo, mutta
        navigare inter par kirjoitti:

        Jäi näköjään loppuvirke kesken. Piti siis sanomani, että ei ole mitään käytännön merkitystä sillä, mittaako kartalta jonkin matkan 10-15% pieleen vai ei. Jos kyse on matka-ajan tai vaikkapa polttoaineen riittävyyden arvioinnista, pitää tuollaista varten olla marginaalia arvioissa joka tapauksessa, jos taas varsinaisesta navigoinnista, niin virhe korjautuu kyllä maastohavaintojen avulla myöhemmin. Eli olen täysin samaa mieltä tuon aiemman kirjoittajan kanssa, joka väheksyi merkintälasku-tyyppistä suunnistamista.

        Merkintälasku on aivan asia erikseen. Samoin perheelle annetun matka-ajan arvio, joka ei ole edes navigointia. Elelktroniikalla mennään metrien takkuuteen, tarkalla perinteisellä navigoinnilla tarkkuus on kymmenistä metreistä ylöspäin riippuen siitä, kuinka pitkälle edetään edellisestä varmasta paikasta tai kuinka kaukana suuntimakohteet ovat.


    • >20 ms vastaseen 12h

      Matkapurjehtijakin joka on riittävän kaukana rannasta, joutuu paljon pahempiinkin keleihin ihan tahtomattaan ja pärjättävä on vaikka vähän oksettaisi ja pelottaisikin. 15 m/s on ihan normikeli purjeveneelle ei pitäis olla mikään ameriikan temppu.

      • nii, mutta

        Onhan se noinkin. Mutta ne matkapurjehtijat eivät ole täällä pullistelemassa.


      • dfgrty456
        nii, mutta kirjoitti:

        Onhan se noinkin. Mutta ne matkapurjehtijat eivät ole täällä pullistelemassa.

        Ei varmaan, mutta ne kilpaveneilijät jotka olivat hädissään ovat, siis täällä pullistelemassa, ja heillä jäi peli kesken, toisin kuin perhemiehistöllä matkaa purjehtivilla.

        Summa summarum, kilpapurjehtijat pitävät melu tyhjästä ja luulevat olevansa "merikarhuja".


      • poiuytgg
        dfgrty456 kirjoitti:

        Ei varmaan, mutta ne kilpaveneilijät jotka olivat hädissään ovat, siis täällä pullistelemassa, ja heillä jäi peli kesken, toisin kuin perhemiehistöllä matkaa purjehtivilla.

        Summa summarum, kilpapurjehtijat pitävät melu tyhjästä ja luulevat olevansa "merikarhuja".

        Mistä tiedät, ketkä purjehtivat maaliin, ketkä keskeyttivät? Melua täällä näköjään pitävät ainoastaan rannalla olleet besserwisserit.


      • kjhiuy976

      • piutkatgg
        kjhiuy976 kirjoitti:

        Vaikka tuolta esim.
        Ei se nyt mitään ydinfysiikkaa ole tulosten lukeminen.

        http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/tulokset-2012.html

        Siinäkö kerrotaan, kuka heistä on matkapurjehtija, kuka kilpapurjehtija?

        Toisaalta useampien tuloslistojen seuraaminen vuosien ajan kertoo, että keskeyttäneet esiintyvät niillä harvemmin ja vaativuustasoltaan vähäisemmissä kilpailuissa. Sen perusteella mikään ei viittaa siihen, että kilpapurjehtijat olisivat olleet hädissään. Varusterikkoja tapahtuu kevyemmissäkin olosuhteissa matkapurjehduksissa, tässä kilpailussa sellaisia oli varsin vähän.


    • Raippaverotettava

      Jep jep. Maalla on hyvä uhota. Kisassa itse mukana olleena ja keskeyttäneenä voin hyvin ybtyä nimimerkin gast kommentteihin. Meillä mittari näytti pahimmillaan 25 m/s ja aallot olivat todella suuria. Me keskeytimme kisan ihan vain kuuden ihmisen ja veneen vuoksi. Toissa kesänä meni purjeita ihan riittävän monta. Keskeyttäminen ei ole häpeä vaan myös osoitus hyvästä harkintakyvystä.
      Kaikille uhoajille: olisittepa itse olleet mukana.
      Hatun nosto korkealle niille jotka yötä vasten kryssivät takaksin maaliin. Ja emmeköhän me ole osamme yhteiskunnan hyvinvoinnista huolehtineet.

    • ca

      Jos uskotaan kilpapurjehtijoiden käsitystä itsestään purjehduksen eliittinä ja keskimääräistä parempina purjehtijoina, niin ihmetellä täytyy että vain 40% heistä kykeni selviytymään yhden yön rannikkopurjehduksesta Suomen keveissä kesätuulissa. Aika hyvin olisi sijoittunut jälleen merenkäyntiä kestämään tarkoitetulla veneellä, riippumatta sen nopeudesta, tässäkin "kilpailussa".

      • 3+9hju

        Tämä veneetön täällä kommentoiva porukka on täysin tietämätöntä meriolosuhteista ja kilpapurjehduksesta. Ylläkin kirjoitetaan "Suomen keveissä kesätuulissa", kun kyse 15 m/s keskituulesta ja 25m/s puuskista sekä kolmen metrin aalloista. Keskeytyksen syynä on monta kertaa myös halu säästää kalliita purjeita ja muita varusteita. Tätä ei kukaan tee ammatikseen ja kulut maksetaan omasta pussista. Viisas kippari ajattelee miehistön turvallisuutta päätöksiä tehdessään.


      • maalla uhotaan

        Kilpapurjehtijat löytyvät lähinnä ORC/IRC-luokista. Heistä purjehti läpi pikemminkin 75 %. Heillä oli myös eniten menetettävää mahdollisissa välinerikoissa, koska elokuussa purjehditaan Suomessa ORC-maailmanmestaruudet. Siihen osallistuu moni, eikä yhden kisan takia kannata kesäkuussa silloin purjeita repiä, ei edes venyttää. LYS-luokissa, joissa kilpaileminen on veneen toissijainen käyttötapa ja miehistötkin paljon enemmän niistä matkapurjehtijoista koottua, oli keskeyttämisprosentti iso.

        Mitähän ne merenkäyntiä kestämään tarkoitetut veneet ovat? Nimimerkki viittasi jotenkin CA:n suuntaan. Sellaisella olisi varmasti päässyt perille, mutta vain pienimmässä LYS-luokassa olisi tullut sijoitus viiden parhaan joukkoon. Olettaen, että matkanteko ei olisi keskeytynyt jo ennen kovan sään tuloa eväiden loppumiseen kevyiden avotuuliosuuksien jälkeen.


      • Uho&Tuho
        3+9hju kirjoitti:

        Tämä veneetön täällä kommentoiva porukka on täysin tietämätöntä meriolosuhteista ja kilpapurjehduksesta. Ylläkin kirjoitetaan "Suomen keveissä kesätuulissa", kun kyse 15 m/s keskituulesta ja 25m/s puuskista sekä kolmen metrin aalloista. Keskeytyksen syynä on monta kertaa myös halu säästää kalliita purjeita ja muita varusteita. Tätä ei kukaan tee ammatikseen ja kulut maksetaan omasta pussista. Viisas kippari ajattelee miehistön turvallisuutta päätöksiä tehdessään.

        ....ja keskeyttäminenhän ei tarkoita vielä pois hinaamista vaan kilpailun keskeyttämistä ja suojaan purjehtimista.


      • VSSR

        Keskeyttämisissä ei ollut kyse veneen kestävyydestä, kuin muutamassa tapauksessa. Maaliin tuli niin J-veneitä, kuin Swanejakin. Toisaalta keskeyttäneitä oli ihan vastaavasti kaikenlaisia veneitä IRC-rassista Balticciin.
        Viime vuonna CA-40 vene keskeytti, kun oli jo melkein vuorokauden jäljessä muita.
        'On se kumma että CA purjehtijat pitävät itseään ainoina tosipurjehtijoina, mutta keskeyttävät jos ei voi ajaa koneella'.

        Eikö kuulostanutkin aika hölmöltä. CA-kippari totesi olosuhteiden olevan heille sellaiset että oli parasta keskeyttää. Jos oikein hiuksia halotaan, niin siinä tapauksessa oli kyse veneen ominaisuuksista toisin kun myrskyssä keskeyttäneiden kohdalla. Se CA vaan oli niin älyttömän hidas.
        Silti CA:n kipparilla ei ollut mitään pakottavaa syytä jättää kisaa kesken.
        On aivan järkevää toimintaa kipparilta keskeyttää purjehdus, jos katsoo olosuhteiden tai miehistön kunnon sitä vaativan. Olen aivan varma, että kuka tahansa matkapurjehtija olisi tehnyt jo paljon aiemmin samoin. On eri asia, jos olet keskellä Atlanttia, niin silloin on pakko jatkaa. Silloinkin kurssi valitaan siten, että ei ajeta täyttä kryssiä.
        Itse tulimme maaliin tosin johtopaikka muuttui kolmoseksi, kun säästelimme MM kisoihin hankittuja purjeita. Jos totta puhutaan, niin siellä ei CA:lla olisi päässyt eteenpäin haluttuun suuntaan. Matkapurjehtija kun voi valita reittinsä tuulen mukaan, mutta meillä oli noin 30mpk:n kryssi suoraan vastaseen. Omasta mielestäni tuuli ei ollut paha, mutta aallokko on valtameristä poiketen todella hankalaa lyhyytensä takia.
        On typerää sanoa, ettei joku kykene selviytymään, jos keskeyttää. Ei kyse ole kyvystä , vaan kekeyttäminen tapahtuu sen takia, kun se on mahdoillista ja järkevää. Toki keskeyttäminen oli pakollista heillä, joilla meni masto tai tuli peräsinvaurio.


    • lkjsdhfg

      Kuules nyt ca. Olet (jos olet sama tyyppi joka aina jaksaa dissata muita) Suurin osa osallisujista on ihan tavallisia peruspurjehtijoita; ainoastaan muutamaa venekuntaa voidaan pitää "oikeina kilpapurjehtijoina". Niin niin, Colin Archer on ainoa oikea vene keliin kun muut jäävät satamaan. Toi on niin kuultu jo vuosia. Vaihda levy. Kyseessä EI ollut kevyt kesätuuli.
      Olen purjehtinut ja omistanut veneitä vuodesta 1978. Edes 15m/s ei ole normikeli perhepurjehtijalle. Minä en vie perhettäni sellaiseen, mutta kokemuksesta tiedän., että selviämme siitä.
      Tää sama keskustelu näytetään käyvän joka kerran, kun tulee keskeytyksiä. Ihan samalla tavalla kuin kehä kolmosen ulkopuolella asuvat eivät ymmärrä, miksi pelti kolisee kun tulee huono keli kehäteillä tai sisääntuloväylillä. Maalla ollaan aina niin oikeassa ja parempia kuin muut.

      • ca

        Purjehduskilpailun päivä oli varmaan päätetty vuotta ennen kilpailua, eli ajankohdan keli oli tapahtumaan nähden täysin sattumanvarainen. Tavallinen kesäkuun alkupuolen keli, joka yleensä tällä foorumilla väitetään olevan kevyttuulinen, jolloin "uppotukkiveneillä" ei tee yhtään mitään. Nyt olisi kuitenkin ollut tilaisuus näyttää miten sporttiveneet surffaavat, mutta veneitä ja varusteita päätettiinkin säästää elokuun kilpailuun. Mitähän jos elokuussakin tuulee.


      • 1+10
        ca kirjoitti:

        Purjehduskilpailun päivä oli varmaan päätetty vuotta ennen kilpailua, eli ajankohdan keli oli tapahtumaan nähden täysin sattumanvarainen. Tavallinen kesäkuun alkupuolen keli, joka yleensä tällä foorumilla väitetään olevan kevyttuulinen, jolloin "uppotukkiveneillä" ei tee yhtään mitään. Nyt olisi kuitenkin ollut tilaisuus näyttää miten sporttiveneet surffaavat, mutta veneitä ja varusteita päätettiinkin säästää elokuun kilpailuun. Mitähän jos elokuussakin tuulee.

        toissavuonnakin purjeita repeili ihan liikaa ja oli epämukavaa kun tuuli liikaa. surffataan, mutta surffataan netissä


    • -Mika-

      Niinpä niin...
      Keli oli erittäin kevyttuulinen kisan alkupuolella ja myös lopussa, jolloin päästiin vihdoin avotuuleen. Se kova keli sattui juuri siihen Kallbådagrund-Kasuuni kryssiosuuteen.
      Uppotukkiveneellä olisi päässyt maaliin, mutta ei sillä olisi pärjännyt. Ainoa kovan tuulen kryssiosuus oli noin 20 mailia, kun kisa oli 167 mailia.
      Sporttivenekään ei surffaa kryssissä.
      Me tultiin maaliin aamuyöstä ja jos elokuussakin tuulee, niin maaliin ajetaan silloinkin. Jos kalusto vaan kestää ja sen näkee sitten.

      • Hyvä Jussi!

        Pienemmät veneet, kuten me jouduimme kryssille melkein Kotkan portilta. Eipä siinä mittään, maaliin tultiin ja varusteet kestivät.


    • mäenlaskija

      ca on on mitä tyypillisin "minä olisin näyttänyt"-uhoaja, todellinen mäenlaskija jänöjussi.

      Tällä foorumilla on tasan yksi jodlari, jonka mielestä muilla kuin sporttiveneillä ei tee mitään. Hän taas ei ole edes kilpapurjehtija, koska osallistumisoikeuksia ei ole. Älä siis viitsi puhua mitään "yleensä tällä foorumilla väitetään"-juttua.

      Jos elokuussakin tuulee, sitten mennään niillä välineillä, mitä on. Nehän on paljolti hankittu sitä tilaisuutta varten ja siihen ne voi uhratakin. Ja vielä silloinkin on alkupäivinä syytä miettiä, perääntyykö jatkaakseen taistelua seuraavanakin päivänä. Aina ei keskeyttämispäätökset ole kiinni siitä, pystyykö jatkamaan.

      • ca

        Vitsit vitseinä. Pointtini oli vain se että turha naureskella jos joku varustaa veneensä myrskyn varalle heikkotuuliseksi uskotulla vesialueella. Nytkin lähtö oli kevyessä kelissä, mutta moni joutui pulaan alle vuorokauden sisällä, sääennusteisiin kun ei nykyään voi juuri luottaa ja sitä kovaakin tuulta voi tulla yllättäen.


      • mäenlaskija
        ca kirjoitti:

        Vitsit vitseinä. Pointtini oli vain se että turha naureskella jos joku varustaa veneensä myrskyn varalle heikkotuuliseksi uskotulla vesialueella. Nytkin lähtö oli kevyessä kelissä, mutta moni joutui pulaan alle vuorokauden sisällä, sääennusteisiin kun ei nykyään voi juuri luottaa ja sitä kovaakin tuulta voi tulla yllättäen.

        Suurin osa oli varustanut veneensä myrskyn varalle ja purjehti perille. Naureskeliko joku sille? Keskeyttäneistä hyvin harva joutui pulaan, keskeyttämiseen on paljon muitakin syitä. Taisit aloittaakin väittämällä, että yli puolet olisi keskeyttänyt.


      • manööveriman
        ca kirjoitti:

        Vitsit vitseinä. Pointtini oli vain se että turha naureskella jos joku varustaa veneensä myrskyn varalle heikkotuuliseksi uskotulla vesialueella. Nytkin lähtö oli kevyessä kelissä, mutta moni joutui pulaan alle vuorokauden sisällä, sääennusteisiin kun ei nykyään voi juuri luottaa ja sitä kovaakin tuulta voi tulla yllättäen.

        ca:n kaverit ovat vetäneet tämän pellen liian monta kertaa kölin alta.
        siinä määrin vähän on happea kaverin korvien välissä.

        tämähän on juuri niitä viisastelijoita, joita kukaan ei halua gastiksi kun on kaverin luonteen havainnut.

        olitko ca itse kisassa?

        no eipä tietenkään...

        itse kisassa olleena ja palkintosijoille tulleena voin sanoa, että ymmärrän keskeyttäneitä erittäin hyvin. miehistön ja veneen turvallisuudesta pitää huolehtia ensisijaisesti. ei siis huudella rannalta kuten pelkureiden puheenjohtaja ca.


    • I-33

      Hämmästyttävän pieni prosentti Suursaaren kiertäneistä veneistä joutui turvautumaan pelastusviranomaisten apuun. Siis muutama vene yli sadasta. Taitavaa porukkaa.

    • mukana ollut

      Ja hinausta vaati vain tietääkseni vain yksi First 36,7, jonka ohjaus vioittui, varaohjauksessa oli häikkää valmiiksi ja kone haukkasi ilmaa.
      Nopeimmat veneet olivat jo valmiiksi kiskaisseet kaulan Kotkan portilta länteen, kun tuuli oli vielä perän takaa. Hitaammat jäivät pläkään Kallbdagrundin nurkille ja myräkkä tuli päälle alle vartissa. Siksi ORC/IRC -paateista suhteessa suurempi osuus klaarasi reitin.

      • Hyvä Jussi!

        Kun alkoi puhaltamaan, olimme paljon kauempana vielä. Myräkkä taisi alkaa noin klo 21 ja Kalbågrundin sivuutimme klo 3, kasuunilla olimme vaille klo 8. Myrääkä kesti ehkä 8-9 tuntia.


      • samoin me
        Hyvä Jussi! kirjoitti:

        Kun alkoi puhaltamaan, olimme paljon kauempana vielä. Myräkkä taisi alkaa noin klo 21 ja Kalbågrundin sivuutimme klo 3, kasuunilla olimme vaille klo 8. Myrääkä kesti ehkä 8-9 tuntia.

        Selvästi suurin osa fleettiä oli samassa asemassa. Ainakin koko pienin ORC-luokka, jossa keskeyttämisprosentti oli pienin, tuli suurimman osan paluumatkasta kovassa tuulessa. Nopeimmatkin veneet olivat tänä vuonna tavallista pienemmällä etumatkalla Suursaaren kierron jälkeen.


      • Helppo sanoa jälkeen
        samoin me kirjoitti:

        Selvästi suurin osa fleettiä oli samassa asemassa. Ainakin koko pienin ORC-luokka, jossa keskeyttämisprosentti oli pienin, tuli suurimman osan paluumatkasta kovassa tuulessa. Nopeimmatkin veneet olivat tänä vuonna tavallista pienemmällä etumatkalla Suursaaren kierron jälkeen.

        ORC3 ajoi lyhyemmän radan, joka helpotti jonkin verran, sensijaa LYS 2 jossa oli suuri keskeyttämisprosentti ajoi pitkän, ja he lähtivät Kotkan portilta viimeisinä.
        Kova tuuli alkoi jo heti Kotkan portin pläkän jälkeen. Tästa paikasta keskeyttäminen oil helpompaa, kuin niillä jotka olivat jo tunteja sitten sieltä hyvässä kelissä lähteneet ,heillä oli helpompaa ajaa maaliin (siis lyhyttä rataa) kuin etsiä rantaanmeno väylää. Keskeyttäminen oli tuolla mielestäni järkevä ratkaisu. Noissa olosuhteissa on tuhka vaarantaa ihmishenkiä, jos ei ole pakko. Mikä vene tahansa voi hajota, jos huono tuuri käy. Sekin seikka ihmetyttää miksi LYS 2 jossa oli amatööripurjehtijoita ja hitaat veneet ajoivat pitkan radan ja ORC 3 jossa taas oli nopeat veneet ja "ammattilaismiehistöt lyhyen.


      • ei osoitella
        Helppo sanoa jälkeen kirjoitti:

        ORC3 ajoi lyhyemmän radan, joka helpotti jonkin verran, sensijaa LYS 2 jossa oli suuri keskeyttämisprosentti ajoi pitkän, ja he lähtivät Kotkan portilta viimeisinä.
        Kova tuuli alkoi jo heti Kotkan portin pläkän jälkeen. Tästa paikasta keskeyttäminen oil helpompaa, kuin niillä jotka olivat jo tunteja sitten sieltä hyvässä kelissä lähteneet ,heillä oli helpompaa ajaa maaliin (siis lyhyttä rataa) kuin etsiä rantaanmeno väylää. Keskeyttäminen oli tuolla mielestäni järkevä ratkaisu. Noissa olosuhteissa on tuhka vaarantaa ihmishenkiä, jos ei ole pakko. Mikä vene tahansa voi hajota, jos huono tuuri käy. Sekin seikka ihmetyttää miksi LYS 2 jossa oli amatööripurjehtijoita ja hitaat veneet ajoivat pitkan radan ja ORC 3 jossa taas oli nopeat veneet ja "ammattilaismiehistöt lyhyen.

        Radat on valittu nopeusresurssien mukaan. ORC 3-veneiden LYS-luvut ovat alle 1,2, joten hyvin samoissa ovat LYS 3-veneiden kanssa. Tarkoitushan on tuoda veneet vähän pienemmässä aikaikkunassa, ettei tartte maalilinjaakaan iltaan saakka päivystää. Ovathan ORC-veneet kilpailullisempia varustukseltaan ja miehitykseltään keskimäärin kuin LYS-luokissa, mutta varsinaisia raasereita ei pikkuORCeissa ole mukana. Luultavasti suurin ero LYS 2 ja ORC 3 luokkien erosta keskeyttämisissä on siitä miehistöjen erosta. Eikä niitä keskeyttäneitä pidä mitenkään sormella osoitella. Jokainen vene tekee omat ratkaisunsa oman tilanteensa mukaan.

        Pääseehän sieltä monestakin kohtaa pois tarvittaessa. Virallista väylää pitäisi Venäjän aluevesiltä saavuttaessa tulla, mutta niitäkin matkan varrella riittää.


      • Vai niin
        ei osoitella kirjoitti:

        Radat on valittu nopeusresurssien mukaan. ORC 3-veneiden LYS-luvut ovat alle 1,2, joten hyvin samoissa ovat LYS 3-veneiden kanssa. Tarkoitushan on tuoda veneet vähän pienemmässä aikaikkunassa, ettei tartte maalilinjaakaan iltaan saakka päivystää. Ovathan ORC-veneet kilpailullisempia varustukseltaan ja miehitykseltään keskimäärin kuin LYS-luokissa, mutta varsinaisia raasereita ei pikkuORCeissa ole mukana. Luultavasti suurin ero LYS 2 ja ORC 3 luokkien erosta keskeyttämisissä on siitä miehistöjen erosta. Eikä niitä keskeyttäneitä pidä mitenkään sormella osoitella. Jokainen vene tekee omat ratkaisunsa oman tilanteensa mukaan.

        Pääseehän sieltä monestakin kohtaa pois tarvittaessa. Virallista väylää pitäisi Venäjän aluevesiltä saavuttaessa tulla, mutta niitäkin matkan varrella riittää.

        Va iniin, onko X332 lys alle 1.20 (1.25) eikä tainnut olla edes suurin. Lys 3 alin taitaa olla 1.08, ei siis ihan samoissa.


      • kyllä niin
        Vai niin kirjoitti:

        Va iniin, onko X332 lys alle 1.20 (1.25) eikä tainnut olla edes suurin. Lys 3 alin taitaa olla 1.08, ei siis ihan samoissa.

        Suurin osa joka tapauksesta ORC kolmosista oli alle 1,20 LYS-luvultaan ja pienin FE83, LYS 1,08. Sanoisin, että samoissa ovat.


      • VSSR
        Helppo sanoa jälkeen kirjoitti:

        ORC3 ajoi lyhyemmän radan, joka helpotti jonkin verran, sensijaa LYS 2 jossa oli suuri keskeyttämisprosentti ajoi pitkän, ja he lähtivät Kotkan portilta viimeisinä.
        Kova tuuli alkoi jo heti Kotkan portin pläkän jälkeen. Tästa paikasta keskeyttäminen oil helpompaa, kuin niillä jotka olivat jo tunteja sitten sieltä hyvässä kelissä lähteneet ,heillä oli helpompaa ajaa maaliin (siis lyhyttä rataa) kuin etsiä rantaanmeno väylää. Keskeyttäminen oli tuolla mielestäni järkevä ratkaisu. Noissa olosuhteissa on tuhka vaarantaa ihmishenkiä, jos ei ole pakko. Mikä vene tahansa voi hajota, jos huono tuuri käy. Sekin seikka ihmetyttää miksi LYS 2 jossa oli amatööripurjehtijoita ja hitaat veneet ajoivat pitkan radan ja ORC 3 jossa taas oli nopeat veneet ja "ammattilaismiehistöt lyhyen.

        ORC3:ssa ovat kaikki veneet, joiden GPH on suurempi, kuin 651. Eli siellä oli esimerkiksi FE-83. LYS 2:sen pienin vene oli luvultaan 1,20 eli tällaisen veneen GPH luku olisi jotain 660-670 paikkeilla, kun FE-83:lla se on jotain 740 paikkeilla. X-332 olivat ORC 3:sen nopeimpia veneitä ja LYS 2:sen hitain oli siis melkein yhtä nopea. Valitsin siis radan pituuden luokan hitaimpien veneiden perusteella.


      • Vai niin
        VSSR kirjoitti:

        ORC3:ssa ovat kaikki veneet, joiden GPH on suurempi, kuin 651. Eli siellä oli esimerkiksi FE-83. LYS 2:sen pienin vene oli luvultaan 1,20 eli tällaisen veneen GPH luku olisi jotain 660-670 paikkeilla, kun FE-83:lla se on jotain 740 paikkeilla. X-332 olivat ORC 3:sen nopeimpia veneitä ja LYS 2:sen hitain oli siis melkein yhtä nopea. Valitsin siis radan pituuden luokan hitaimpien veneiden perusteella.

        Arvasin, että viittaat siihen yhten Fe83 seen joka oli ihan eri maailmasta kuin muut,
        kyllä siitäkin luokasta pari hitaammasta päästa keskeytti. Mutta esim Tarantella oli
        noin neljäi tuntia ennen Kotkanportilla kuin Lys 2 hitaimmat. Olivat siis ihan eri tuulissa. Enkä suinkaan tarkoittanut sitä, että ORC3 olis pitänyt ajaa pitkää rataa, vaan sitä, että LYS 2 olis pitänyt ajaa myös lyhyttä.


      • ei noinkaan
        Vai niin kirjoitti:

        Arvasin, että viittaat siihen yhten Fe83 seen joka oli ihan eri maailmasta kuin muut,
        kyllä siitäkin luokasta pari hitaammasta päästa keskeytti. Mutta esim Tarantella oli
        noin neljäi tuntia ennen Kotkanportilla kuin Lys 2 hitaimmat. Olivat siis ihan eri tuulissa. Enkä suinkaan tarkoittanut sitä, että ORC3 olis pitänyt ajaa pitkää rataa, vaan sitä, että LYS 2 olis pitänyt ajaa myös lyhyttä.

        Tarantellaan nyt taas on turha verrata. Se ajoi sille parhaassa kelissä ja he todella sen osaavat. Kaksi vuotta sitten vielä kovemmassa tuulessa se oli kisan nopeimpia veneitä. Purjehtimalla mittaluvun mukaan, ei eroa Tarantellaan olisi helpon alun jälkeen ollut neljää tuntia. Satun tietämään, missä Tarantella oli tuulen noustessa, eikä se niin kaukana Kotkanportista ollut. Rataa ei voi päättää sään mukaan, vaan veneiden tiedossa olevien nopeusresurssien mukaan ja niistä hitaimpien mukaan.

        ORC 3:sta keskeytti luokan toiseksi nopein ja yksi lähellä luokan keskiarvoa oleva, tunnetusti keveiden tuulten kulkija.


      • Vai niin
        ei noinkaan kirjoitti:

        Tarantellaan nyt taas on turha verrata. Se ajoi sille parhaassa kelissä ja he todella sen osaavat. Kaksi vuotta sitten vielä kovemmassa tuulessa se oli kisan nopeimpia veneitä. Purjehtimalla mittaluvun mukaan, ei eroa Tarantellaan olisi helpon alun jälkeen ollut neljää tuntia. Satun tietämään, missä Tarantella oli tuulen noustessa, eikä se niin kaukana Kotkanportista ollut. Rataa ei voi päättää sään mukaan, vaan veneiden tiedossa olevien nopeusresurssien mukaan ja niistä hitaimpien mukaan.

        ORC 3:sta keskeytti luokan toiseksi nopein ja yksi lähellä luokan keskiarvoa oleva, tunnetusti keveiden tuulten kulkija.

        Siihen asti kuin Kotkan portilta lähdettiin maliin päin ei kelit todellakaan olleet Tarantellan suhteen parhaita mahdollisia, mutta siitä maaliin kyllä. Eroksi, josLYS 2
        häntäpää olis ajanut maaliin olis tullut vähintään 10 tuntia. Mielestäni kilpailujärjästäjien pitäsi olla sen verran selvillä ilmoittautuneista veneistä, että osaisivat arvioidan niiden kilpailuvauhtia. Porukassa oli useita veneitä, joiden nimeä ei ole näkyny koskaan missään muissa kisoissa kuin korkeintaa Helsinki-Tallinna kisassa. Itse ole ollut mukana 15 kertaa, mutta nyt en olis startannut, kun näin perjantain puolenpäivän aikaan sääennusteet. Tai jos olisin niin sillä ajatuksella, että Kotkassa, tai Loviisassa yövytään.


      • yeees
        Vai niin kirjoitti:

        Siihen asti kuin Kotkan portilta lähdettiin maliin päin ei kelit todellakaan olleet Tarantellan suhteen parhaita mahdollisia, mutta siitä maaliin kyllä. Eroksi, josLYS 2
        häntäpää olis ajanut maaliin olis tullut vähintään 10 tuntia. Mielestäni kilpailujärjästäjien pitäsi olla sen verran selvillä ilmoittautuneista veneistä, että osaisivat arvioidan niiden kilpailuvauhtia. Porukassa oli useita veneitä, joiden nimeä ei ole näkyny koskaan missään muissa kisoissa kuin korkeintaa Helsinki-Tallinna kisassa. Itse ole ollut mukana 15 kertaa, mutta nyt en olis startannut, kun näin perjantain puolenpäivän aikaan sääennusteet. Tai jos olisin niin sillä ajatuksella, että Kotkassa, tai Loviisassa yövytään.

        Kotimatka oli Tarantellan paraatikeliä. Mutta huonosti se vene ei pärjää oikein missään kelissä. Joskus sen on huomattu hidastuvan kevyellä lenssillä ikävässä mainingissa. Tarantella on silti vain yksi vene luokassaan, se FE 83 ajoi sekin maaliin saakka. Meillä tuuli keveni vasta hieman ennen Hramtsowille tuloa ja silloin toimintakuntoisina oli kaksi henkilöä. Eli se sen helpompaa ollut.


      • Joakim_
        Vai niin kirjoitti:

        Arvasin, että viittaat siihen yhten Fe83 seen joka oli ihan eri maailmasta kuin muut,
        kyllä siitäkin luokasta pari hitaammasta päästa keskeytti. Mutta esim Tarantella oli
        noin neljäi tuntia ennen Kotkanportilla kuin Lys 2 hitaimmat. Olivat siis ihan eri tuulissa. Enkä suinkaan tarkoittanut sitä, että ORC3 olis pitänyt ajaa pitkää rataa, vaan sitä, että LYS 2 olis pitänyt ajaa myös lyhyttä.

        Olihan siellä ORC3:ssa myö Inferno 31 ja Siesta 32. Taitaa yli puolet ORC3-veneistä olla LYS-luvultaa LYS3-veneitä.

        LYS2:ssa taas suuri (suurin?) osa veneistä olisivat ORC2:ssa.

        En kyllä ymmärrä mitä pahaa on ajattaa LYS2 pitkää rataa. Siellä ei ole yhtään todella hidasta venettä, toisin kuin LYS3/ORC3, jossa voi olla hyvinkin hitaita. Sama tietysti koskee ainokaista IRC-luokkaa, jossa tosin tänä vuonna ei ollut hitaita veneitä, toisin kuin aiempina vuosina.


      • Vai niin
        Joakim_ kirjoitti:

        Olihan siellä ORC3:ssa myö Inferno 31 ja Siesta 32. Taitaa yli puolet ORC3-veneistä olla LYS-luvultaa LYS3-veneitä.

        LYS2:ssa taas suuri (suurin?) osa veneistä olisivat ORC2:ssa.

        En kyllä ymmärrä mitä pahaa on ajattaa LYS2 pitkää rataa. Siellä ei ole yhtään todella hidasta venettä, toisin kuin LYS3/ORC3, jossa voi olla hyvinkin hitaita. Sama tietysti koskee ainokaista IRC-luokkaa, jossa tosin tänä vuonna ei ollut hitaita veneitä, toisin kuin aiempina vuosina.

        No, eihä siinä ORC kolmosessa ollut kuin muutama hasu vene, ja nekin kaikki (Feneestä en tiedä) kaikki kahdolliset kisat koluavia. Sensijaan LYS 2 oli pirusti veneitä ja vain pari, kolme kilpailevia. Järjästäjät mainostavat (jotta saisivat mahdollisimmina paljon maksajia) tätä kisaa jonkinlaisena hauskaa yhdessä purjehdustapahtumana, jota se ei todellakaan ole. Jos sattuisi, joku vakavampi(esim kuolemantapaus) niin järjästäjät eivät ottaisi muuta kantaa, kuin voi voi:
        Nytkin vielä kisan pahimman myräkän aikana FB.s ja kotisivuilla hehkutettiin, että ompas hyvät tuulet, ja ihme kun vain niin vähän veneitä on tullut maaliin, vaikka on hyvät tuulet. Mielestäni jotain huolta voisivat kantaa, ja esim antaa VHF.llä varoituksia, kun tietävät mitä on tulossa. Niin ja mikä nyt on hidas vene, se voi olla vaikka se, jonka miehistöstä puolet ei ole koskaa kilpaillut, tai ollut avomerellä purjehtimassa. Järjästäkaa oma sarja ammattilaisille (yksi tasoitus luokka) ja harrastelijoille oma., joka voisi kiertää vaikka kasuunin, lisäksi maaliin runsas ilmaskalja tarjoilu.


      • pthui...
        Vai niin kirjoitti:

        No, eihä siinä ORC kolmosessa ollut kuin muutama hasu vene, ja nekin kaikki (Feneestä en tiedä) kaikki kahdolliset kisat koluavia. Sensijaan LYS 2 oli pirusti veneitä ja vain pari, kolme kilpailevia. Järjästäjät mainostavat (jotta saisivat mahdollisimmina paljon maksajia) tätä kisaa jonkinlaisena hauskaa yhdessä purjehdustapahtumana, jota se ei todellakaan ole. Jos sattuisi, joku vakavampi(esim kuolemantapaus) niin järjästäjät eivät ottaisi muuta kantaa, kuin voi voi:
        Nytkin vielä kisan pahimman myräkän aikana FB.s ja kotisivuilla hehkutettiin, että ompas hyvät tuulet, ja ihme kun vain niin vähän veneitä on tullut maaliin, vaikka on hyvät tuulet. Mielestäni jotain huolta voisivat kantaa, ja esim antaa VHF.llä varoituksia, kun tietävät mitä on tulossa. Niin ja mikä nyt on hidas vene, se voi olla vaikka se, jonka miehistöstä puolet ei ole koskaa kilpaillut, tai ollut avomerellä purjehtimassa. Järjästäkaa oma sarja ammattilaisille (yksi tasoitus luokka) ja harrastelijoille oma., joka voisi kiertää vaikka kasuunin, lisäksi maaliin runsas ilmaskalja tarjoilu.

        11 ilmoittautunutta = muutama hassu
        22 ilmoittautunutta = niin pirusti

        LYS kakkosessa näkyy silti listalla monta tulosluetteloista tuttua venettä ja sporttivenettäkin mahtuu joukkoon. Vastaavasti ORC kolmosessa on useampia kisan tai pari kaudessa kiertäviä. Kasuunin kierto taas ei niin kovin kummoista eroa lenkkiin tee.

        Jos on leppeä kesäkeli, jota sattuu usein, VSSR on hauska purjehdustapahtuma. Ja jos tulee kova keli, se on sitten rankkaa. Ei avomerikisaa voi säiden mukaan muutella, eikä siitä lasten kanssa tehtävää viikonloppupurjehdustakaan voi tehdä.

        Kyllä kipparin pitää se huoli omistaan kantaa, ei kilpailunjärjestäjällä ole siihen mitään mahdollisuuksia. VHF varoitteli nytkin ihan virallisesti tulevasta tuulesta, sitäkään ei järjestäjä pysty tekemään pitkin Suomenlahtea levinneelle fleetille. Ja sitten pitäisi vielä olla ympärivuorokautinen ilmaiskaljatarjoilu...


      • Joakim_
        Vai niin kirjoitti:

        No, eihä siinä ORC kolmosessa ollut kuin muutama hasu vene, ja nekin kaikki (Feneestä en tiedä) kaikki kahdolliset kisat koluavia. Sensijaan LYS 2 oli pirusti veneitä ja vain pari, kolme kilpailevia. Järjästäjät mainostavat (jotta saisivat mahdollisimmina paljon maksajia) tätä kisaa jonkinlaisena hauskaa yhdessä purjehdustapahtumana, jota se ei todellakaan ole. Jos sattuisi, joku vakavampi(esim kuolemantapaus) niin järjästäjät eivät ottaisi muuta kantaa, kuin voi voi:
        Nytkin vielä kisan pahimman myräkän aikana FB.s ja kotisivuilla hehkutettiin, että ompas hyvät tuulet, ja ihme kun vain niin vähän veneitä on tullut maaliin, vaikka on hyvät tuulet. Mielestäni jotain huolta voisivat kantaa, ja esim antaa VHF.llä varoituksia, kun tietävät mitä on tulossa. Niin ja mikä nyt on hidas vene, se voi olla vaikka se, jonka miehistöstä puolet ei ole koskaa kilpaillut, tai ollut avomerellä purjehtimassa. Järjästäkaa oma sarja ammattilaisille (yksi tasoitus luokka) ja harrastelijoille oma., joka voisi kiertää vaikka kasuunin, lisäksi maaliin runsas ilmaskalja tarjoilu.

        Nyt LYS3:n hitain vene oli LYS-luvultaan 1,09 ja ORC3:n 1,08. Olisi voinut olla hitaampiakin. LYS2:n luokkarajan takia hitain mahdollinen on 1,20. Tuon eron pitäisi kompensoida sekä pidempi matka, että myöhempi lähtöaika, joten lähtökohtaisesti viimeisenä maaliin pitäisi tulla LYS3/ORC3 hitaimmat. Ei ole järjestäjän tehtävä arvuutella miehistöjen taitoeroja etukäteen ja LYS2:n lähtölistalta tunnistan ulkomuistista yli puolet "paljon kilpailevina".

        Muuttaako Kasuunin kierto kilpailun luonnetta jotenkin hirveästi? Lyhythän tuo jokatapauksessa on vaikkapa Gotland Runtiin verrattuna. Tietysti kovassa lounaistuulessa on kiva kääntyä rantaa kohti eikä kryssiä Kasuunille, mutta se kova kryssi voi tulla monessa muussakin paikassa.

        Omaan Suursaarihistoriaan (taitaa olla 6 kpl) on osunut kovimmat kryssit itä- tai kaakkoistuulessa Kotkan Portin tienoille. Viime vuonnakin oli 10 m/s itätuulia tuolla ja 2008 paljon enemmän varsin suuri aallokko (taisi olla virallisten tietojen mukaan suurempi kuin tänä vuonna) ja moni keskeytti jo ennen Kotkan Porttia. 90-luvun alkupuoliskolla Kotkan Portilla iski kunnon ukkosmyräkkä, jossa kovin väitetty tuuli oli 36 m/s. Tilanne oli täysin kaoottinen, kun kevyestä tuulesta hetkessä nousi myrsky ja näkyvyys meni. Me emme ehtineet edes reiviä ottaa ennen kuin isopurje oli poikki ja keulassa oli vielä G1. Kokemattomuutta tietysti, mutta emme suinkaan olleet ainoita.


      • Hyvä Jussi!
        pthui... kirjoitti:

        11 ilmoittautunutta = muutama hassu
        22 ilmoittautunutta = niin pirusti

        LYS kakkosessa näkyy silti listalla monta tulosluetteloista tuttua venettä ja sporttivenettäkin mahtuu joukkoon. Vastaavasti ORC kolmosessa on useampia kisan tai pari kaudessa kiertäviä. Kasuunin kierto taas ei niin kovin kummoista eroa lenkkiin tee.

        Jos on leppeä kesäkeli, jota sattuu usein, VSSR on hauska purjehdustapahtuma. Ja jos tulee kova keli, se on sitten rankkaa. Ei avomerikisaa voi säiden mukaan muutella, eikä siitä lasten kanssa tehtävää viikonloppupurjehdustakaan voi tehdä.

        Kyllä kipparin pitää se huoli omistaan kantaa, ei kilpailunjärjestäjällä ole siihen mitään mahdollisuuksia. VHF varoitteli nytkin ihan virallisesti tulevasta tuulesta, sitäkään ei järjestäjä pysty tekemään pitkin Suomenlahtea levinneelle fleetille. Ja sitten pitäisi vielä olla ympärivuorokautinen ilmaiskaljatarjoilu...

        Joskus avomeripurjehdus on raskasta. Se on lajin luonne. Avomerikilpapurjehdukseen kuuluvat tyynet ja tuiskut ja silloin osa keskeyttää. Siinäkin on sen viehätys.

        Itse pidin olosuhteita turvallisina, mutta toki ajateltiin, miten tästä paikasta keskeytetään, jos tilanne muuttuu huonommaksi. Sekään ei ole helppoa ja vaatii navigointia, kun ulkopaikkuntalaisina vesialueet ovat outoja.

        Maraton juoksu tai wasa loppetkin ovat aina raskaita. Silti näissä tapahtumissa riittää osallistujia. Aina niissäkin on keskeyttäjiä, saattaapa joku kuollakin rasitukseensa.

        Minusta oli hieno kilpailu ja vaihtelevat tuulet.


      • Vai niin
        pthui... kirjoitti:

        11 ilmoittautunutta = muutama hassu
        22 ilmoittautunutta = niin pirusti

        LYS kakkosessa näkyy silti listalla monta tulosluetteloista tuttua venettä ja sporttivenettäkin mahtuu joukkoon. Vastaavasti ORC kolmosessa on useampia kisan tai pari kaudessa kiertäviä. Kasuunin kierto taas ei niin kovin kummoista eroa lenkkiin tee.

        Jos on leppeä kesäkeli, jota sattuu usein, VSSR on hauska purjehdustapahtuma. Ja jos tulee kova keli, se on sitten rankkaa. Ei avomerikisaa voi säiden mukaan muutella, eikä siitä lasten kanssa tehtävää viikonloppupurjehdustakaan voi tehdä.

        Kyllä kipparin pitää se huoli omistaan kantaa, ei kilpailunjärjestäjällä ole siihen mitään mahdollisuuksia. VHF varoitteli nytkin ihan virallisesti tulevasta tuulesta, sitäkään ei järjestäjä pysty tekemään pitkin Suomenlahtea levinneelle fleetille. Ja sitten pitäisi vielä olla ympärivuorokautinen ilmaiskaljatarjoilu...

        ORC 3 7 tuli maaliin, 9 lähti. Taitaa olla pienin osanottajamäärä missään luokassa (avoin poislukien) koskaan.


      • 15
        Joakim_ kirjoitti:

        Olihan siellä ORC3:ssa myö Inferno 31 ja Siesta 32. Taitaa yli puolet ORC3-veneistä olla LYS-luvultaa LYS3-veneitä.

        LYS2:ssa taas suuri (suurin?) osa veneistä olisivat ORC2:ssa.

        En kyllä ymmärrä mitä pahaa on ajattaa LYS2 pitkää rataa. Siellä ei ole yhtään todella hidasta venettä, toisin kuin LYS3/ORC3, jossa voi olla hyvinkin hitaita. Sama tietysti koskee ainokaista IRC-luokkaa, jossa tosin tänä vuonna ei ollut hitaita veneitä, toisin kuin aiempina vuosina.

        Juuri näin. Oikeat radat olivat ja hyvät lähtövälit. Isoille pidempi matka kuin pienille.

        Tänä vuonna kasuunin oikaisu helpotti aika paljon. Koska mennessä ei tuuli tullut niin takaa, ORC3/LYS3 ehtivät kauemmaksi ennen myräkkää. He saivat helpotusta takaisin tullessa, aivan kuten pienempien kuuluukin saada.


      • pthui...
        Vai niin kirjoitti:

        ORC 3 7 tuli maaliin, 9 lähti. Taitaa olla pienin osanottajamäärä missään luokassa (avoin poislukien) koskaan.

        Entä sitten?


      • scratchwin
        yeees kirjoitti:

        Kotimatka oli Tarantellan paraatikeliä. Mutta huonosti se vene ei pärjää oikein missään kelissä. Joskus sen on huomattu hidastuvan kevyellä lenssillä ikävässä mainingissa. Tarantella on silti vain yksi vene luokassaan, se FE 83 ajoi sekin maaliin saakka. Meillä tuuli keveni vasta hieman ennen Hramtsowille tuloa ja silloin toimintakuntoisina oli kaksi henkilöä. Eli se sen helpompaa ollut.

        Tarantellassa kristallisoituu kokemus: mitä pitempään olet oppinut tuntemaan venettäsi, sen paremmin saat siitä kaiken irti. Mittasäännön tarkoitushan on nimenomaan mitatöidä veneiden erot siten, että vain purjehdussuoritus jää jäljelle. Eli parasta lienee treenata sillä omalla vanhalla optimoidulla veneellä ja olla haikailematta uudempia kilpureita. Joskus ne mittasäännötkin kehittyvät sille tasolle, että itse veneellä ei ole niin suurta merkitystä.


      • Vai niin
        Joakim_ kirjoitti:

        Nyt LYS3:n hitain vene oli LYS-luvultaan 1,09 ja ORC3:n 1,08. Olisi voinut olla hitaampiakin. LYS2:n luokkarajan takia hitain mahdollinen on 1,20. Tuon eron pitäisi kompensoida sekä pidempi matka, että myöhempi lähtöaika, joten lähtökohtaisesti viimeisenä maaliin pitäisi tulla LYS3/ORC3 hitaimmat. Ei ole järjestäjän tehtävä arvuutella miehistöjen taitoeroja etukäteen ja LYS2:n lähtölistalta tunnistan ulkomuistista yli puolet "paljon kilpailevina".

        Muuttaako Kasuunin kierto kilpailun luonnetta jotenkin hirveästi? Lyhythän tuo jokatapauksessa on vaikkapa Gotland Runtiin verrattuna. Tietysti kovassa lounaistuulessa on kiva kääntyä rantaa kohti eikä kryssiä Kasuunille, mutta se kova kryssi voi tulla monessa muussakin paikassa.

        Omaan Suursaarihistoriaan (taitaa olla 6 kpl) on osunut kovimmat kryssit itä- tai kaakkoistuulessa Kotkan Portin tienoille. Viime vuonnakin oli 10 m/s itätuulia tuolla ja 2008 paljon enemmän varsin suuri aallokko (taisi olla virallisten tietojen mukaan suurempi kuin tänä vuonna) ja moni keskeytti jo ennen Kotkan Porttia. 90-luvun alkupuoliskolla Kotkan Portilla iski kunnon ukkosmyräkkä, jossa kovin väitetty tuuli oli 36 m/s. Tilanne oli täysin kaoottinen, kun kevyestä tuulesta hetkessä nousi myrsky ja näkyvyys meni. Me emme ehtineet edes reiviä ottaa ennen kuin isopurje oli poikki ja keulassa oli vielä G1. Kokemattomuutta tietysti, mutta emme suinkaan olleet ainoita.

        Ai Sinäkin (nuori sälli) olit silloin 90-luvu alussa siellä. Minäkin olin. Myrsky iski Tiiskerin kohdalla, sen jälkeen ajeltiin edes takas pelkäällä myrskyfokalla n.7 solmua johonkin suuntaan. Silloin olisin ilman muuta keskeyttänyt, mutta en uskaltanut yrittää rantaan, tuntui turvallisemmalta olla merellä Silloin ei ollut plottereita, eikä saaren kiertojakaan ollut vielä montaa takana. Kun sitten joskus päästiin Pentalan laituriin, sillä makas porukkaa pitkin,poikin täydessa unessa.
        Itse olin niin poikki, että kotiin päästyäni nukuin varmaan vuorokauden putkeen.
        Silloin jo menomatkalla Suursaaren itäpuolella laskin 17 salamaa samaan paikkaan saaressa. Tuli niin isoja rakeita, että varpaaseen sattui, vaikka oli saapas jalassa. Sitten parin päivän jälkeen oltiin polleeta poikaa kun oli tultu maaliin, ja kehuttiin, että hyvin meni, vaikka merellä pelättiin, paleltiin, oltiin merisairaita, Eli paskaa puhuttiin. Mutta nuorena sitä on kanttia, nyt ei enää.


    • jutila

      me keskeytimme kotkanportilla bläkään siitä moottori marssilla takaisin espooseen täytyy sanoa että olisi ollut parempi tulla purjeilla mutta ei siinä pesukoneessa voinut enää ruveta nostaa purjeita miehistössä 3 aikuista jolla on kokemusta sekä kolme kokematonta lasta ehjänä perille yhtä kokemusta rikkaampana

    • Naatiskellaan

      Toiset lähtevät tuohonkin kisaan pitämään hyvällä purjehdusporukalla hauskaa. Meiltä homma jäi tänä vuonna väliin muista syistä. Jotta jatkossakin olisi hauskaa, on joskus ehkä järkevämpää keskeyttää. Kukin taplaa tyylillään, ja ei aina voitto ole tärkeintä vaan joskus kannattaa nauttia matkanteosta.

    • Kulkija73

      Hyvinhän tuo kisa meni tänä vuonna verrattuna toissavuotiseen. Eikö silloin keskeyttäneitä ollut noin 90 ja Kotkan satama aika ruuhkainen? Ollaan siis opittu varustautumaan yllätyksiin sekä kestetään paremmin olosuhteiden muutoksia. Hienoa!

    • Keskeyttänyt

      Voi tsiisus mitä skeidaa täällä on suollettu. Vaan kun ei tiedä mistä puhuu, ei tiedä mistä puhuu.

    • Qwerty23

      Mielestäni kisa oli oikein onnistunut, oli kaikkea mahdollista keliä: millimetrin tarkkaa kevyen tuulen spinnuajoa sekä turvallisuuden maksimoivaa kovan tuulen kryssiä. Hieno kokemus. Merisairautta oli miehistöllä jonkin verran, mutta siitäkin selvittiin ja maaliin asti purjehdittiin aamuyön tunteina. Ymmärrän hyvin keskeyttäneitä, ei ole järkevää uhrata venettä ja varusteita tai miehistön terveyttä tilanteessa jossa miehistön tai veneen kunto ei riitä turvalliseen purjehtimiseen.

    • keskeyttanyt

      Mahtava kisa ja oli helvetin hauskaa, keskeytyksestä huolimatta varsin onnistunut reissu.

      Onnittelut niille jotka jaksoivat ja hatunnosto niille jotka keskeyttivät. Se on aina vaikea valinta ja ainoa virhe olisi olla keskeyttämättä silloin kun pitää keskeyttää. Sikäli kun varsinaisia haavereita ei sattunut, niin koko fleetti taisi tehdä ihan hyviä valintoja.

    • c-beer!

      Näkisin asian näin:

      1. Vain harjoittelemalla voit oppia. Pitkiä avomerikisoja voi harjoitella parhaiten purjehtimalla niitä. Jos tulee hankalat olosuhteet, on parempi keskeyttää ja ottaa opiksi, kuin hajottaa venettä/miehistöä. Nyt keskeyttäminen on helppoa, kun ollaan rannikon tuntumassa. Ensi kerralla sitten viisaampana ja paremmin varustautuneena.

      2. Venetyyppien vertailu Suursaaritulosten perusteella on typerää; on niin monta muuttujaa, jotka vaikuttavat kaikkeen, ettei johtopäätöksiä tule vetää tällaisesta. Maaliin tuli kaikenlaisia merkkejä ja keskeyttäneitäkin oli kaikenlaisia. Siitä ei voi vetää johtopäätöksiä veneiden paremmuudesta. Kyse on enemmänkin kipparien päätöstenteosta siihen hetkeen suhteutettuna.

      3. Toivoisin enemmän avomerikisoja Suomeen. Esim. joku vähän lyhyempi kuin VSSR olisi hyvä, mutta kuitenkin avomerikisa. HTR ei ole radaltaan hyvä.

    • Perhepurjehtija

      Jotenkin tämä keskustelu tuntuu oudolta. Kirjoituksiani aikojen kuluessa lukeneet varmasti tietävät, etten arvosta kilpapurjehdusta tai kilpapurjehtijoita oikein miksikään. Mutta minusta tämä nokittelu on nyt hölmöä: kuten taisin kirjoittaa jo sen parin vuoden takaisen Suursaari Racen yhteydessä, ainakin minun käsitystäni kappseglare-jengistä parantaa se, että siellä on ollut järkeä pelissä ja on keskeytetty olosuhteiden alkaessa vaikuttaa liian pahoilta eikä ole väkisin kaluston ja ihmisten terveydenkin uhalla yritetty painaa eteenpäin. Kuten sanonta kuuluu: taitava purjehtija selviää olosuhteista, joihin fiksu purjehtija ei edes joudu. Riskien minimointi on nimenomaan sitä fiksuutta.

    • FIN-XXXX

      Näin juuri. Olin aivan varma, että tämä keskustelu roihahtaa liekkeihin viimeistään maanantaina, mutta sunnuntaina jo ehdittiin. Ja kyllä -tämä on toissavuoden toisinto. Osa porukasta (jotkut ehkä olleet mukana, valtaosa ei) näkevät keskeyttäjät vellihousupelleinä ja että kilpapurjehtija ei ole tosipurjehtija. Olen lukenut nimimerkin Perhepurjehtija kirjoituksia, enkä ole hyvällä tahdollakaan voinut aina olla samaa mieltä. Otan ehkä snadisti takaisin, koska tuo edellinen on varsin viisaasti sanottu.
      Pitkään seilanneena tiedän, että alalla on tiettyä kuppikuntaisuutta enkä itsekään voi aina sietää näitä rannalla möhöttäviä Musto/HL/Jeantex-tyyppejä, jotka kovaan ääneen selvittävät VMG:t, apparentit ja muut suureet. Eniten vatuttaa kuitenkuin nuo putkiaivoiset ja tunnelinäköiset jodlaajat, 31:set ja ca:t, jotka paremmuuden tunnossaan pyyhkivät muiden näkemyksillä pöytää.
      Eniveis, kisa takana, vene ehjä, miehistö kunnossa eikä omasta keskeyttämisestä jäänyt elannon makua suuhun.

      • FIN-XXX+1

        Aika tarkkaan sanasta sanaan voisin toista ton edellisen. Ensimmäistä kertaa muistini mukaan minäkin voin tällä kertaa olla samaa mieltä myös Perhepurjehtijan kanssa. Tällä kertaa vain oli toissavuoden opit otettu onkeen ja ehjin miehistöin ja kamoin tultiin perille, jopa hyvin tuloksin.

        Kaikilla ei ollut edes yhtä vähän helppoa siellä. Perille tuli useampikin venekunta, joille voisi jakaa jonkinlaisen taistelijan palkinnon. Välinerikot aiheuttivat tietenkin osan keskeyttämisistä. Ja niitä tuli aivan siinä satunnaisesti kilpaileville matkaveneille kuin kilpaveneillekin. Ne ovat sentään eri asioita, vaikka samassa kisassa olivatkin. Ihmisiä oli molempia purjehtimassa ja ylivoimainen enemmistö ihmisistä on alttiita merisairaudelle. Kaikki ovat alttiita kylmälle ja niitä molempia oli tarjolla yllin kyllin. Sellaista vaatetusta ei oikein voi päällä pitääkään, ettei kylmä olisi tullut. Ja vähääkään meritautiin taipuvainen ei mielellään mennyt sisälle lämmittelemään. Meillä onneksi riitti parilla hengellä toimintakyky loppuun saakka, mutta sisätiloihin uupeneissa ei ollut yhtäkään vellihousua, eikä ilman heidän panostaan oltaisi pärjätty. Vellihousut naukkailivat konjakkia kotisohvalla.


      • alienum puto

        Seurasaaressa ja suursaartakin kiertäessä todetusti purjehtimisessa on sekin hyvän puolen, ettei kenenkään lajia harrastavan toiminnassa ole ylipäätään mitään järkeä


    • FIN-XXXX

      Toisaalta, käyttämällä nimimerkkiä alienum puto minkään inhimillisen ei pitäisi olla sinulle vierasta. Purjehdus voi olla aika inhimillistä, kuten myös kisan. keskeyttäminen. Ja Seurasaaren kierto, jos vaikka voi tehdä sen kauniin naisen seurassa.
      Nuija.

      • nil humani

        Että ei ole kaikessa aina järkeä on nimenomaan hyvin inhimillistä ja myös itselle tuttua, purjehdustakin on tullut harrastettua melko pitkään. Järkevintä viikonloppuna taisi olla se, kun heitimme launatai-iltana Loviisan edustalla pyyhkeen kehään. Seurasaari = seuran saari, meidän seuralla on niitä neljä.


    • FIN-XXXX

      Pahoittelen siis reaktiotani. Viestintä on välillä vaikeaa.

    • tillin tallin

      Kuinkahan moni venekunta näistäkin "kisaajista" olivat PÄISSÄÄN ?

      Lipittely purjehduksen aikana vaikuttaa olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Vain Duncker purjehti selvinpäin, satamassa sitten taas oltiin

      • 212121

        Arvelisin että 2/3 osaa purjehtijoista oli kännissä. Jossakin tallinnakisassa melkein kaikki on kännissä.


      • noinkohan..
        212121 kirjoitti:

        Arvelisin että 2/3 osaa purjehtijoista oli kännissä. Jossakin tallinnakisassa melkein kaikki on kännissä.

        Tallinaan lähtee suuri joukko veneitä, jotka eivät osallistu mihinkään muuhun kisaan. Heidän toilailuistaan en sano mitään, mutta kilpailun kilpailuna ottavat todella kantavat turhan painon pois veneestään, perillähän sitten tarjoilu pelaa vallan riittämiin ja pitkin yötä. Kilpaileminen loppuu siihen kun korkki aukeaa.

        Mun veneessä oli Suursaaren kierrolle varattu yksi kalja per gasti ruokajuomaksi. Ruoka syötiin hyvissä oloissa, mutta edes sitä yhtä kaljaa ei kukaan huolinut. Eikä ne mitään raittiusporukkaa ole. Todella monessa veneessä olen ollut kisamiehistönä, eikä yhdessäkään ole kukaan ollut kännissä kisan aikana.


    • ehkei kukaan

      Lipittely kisan aikana on epänormaalia toimintaa.

      • lakanahampuusit

        Taisivatkin ne viinilaatikot ja oluthäkit ollakin kölipainon korvikkeita. Myötäisessä se on niin mukavaa kaataa kuppia, mutta entäs sitten kun käännytään luoville.

        Toivottavasti merivartijat puhalluttivat kaikkien pelastettujen veneiden miehistöt.


      • Hdyrhdysjsbe
        lakanahampuusit kirjoitti:

        Taisivatkin ne viinilaatikot ja oluthäkit ollakin kölipainon korvikkeita. Myötäisessä se on niin mukavaa kaataa kuppia, mutta entäs sitten kun käännytään luoville.

        Toivottavasti merivartijat puhalluttivat kaikkien pelastettujen veneiden miehistöt.

        Varsinaisia sankareita nämä "kilpapurjehtijat". Kännissä purjehditaan ja heti kun on vaikeaa tai tulee huono olo soitetaan merivartijat hinaamaan. Voi tsiisös mitä porukkaa.


      • nukkuma-aika
        Hdyrhdysjsbe kirjoitti:

        Varsinaisia sankareita nämä "kilpapurjehtijat". Kännissä purjehditaan ja heti kun on vaikeaa tai tulee huono olo soitetaan merivartijat hinaamaan. Voi tsiisös mitä porukkaa.

        Kumpi avustetuista oli kännissä? Ilmeisesti olit siellä paikalla, kun tiedät purjehtijoiden kunnon. Voi tsiisös mitä porukkaa täällä maissa kirjoittelee. No kesäloma ja kakaroilla aikaa kirjoitella.


      • speedsailor
        nukkuma-aika kirjoitti:

        Kumpi avustetuista oli kännissä? Ilmeisesti olit siellä paikalla, kun tiedät purjehtijoiden kunnon. Voi tsiisös mitä porukkaa täällä maissa kirjoittelee. No kesäloma ja kakaroilla aikaa kirjoitella.

        Suositan seuraamaan satamassa, kun ensi vuonna purjehtijat valmistelevat veneitään, eivät suinkaan niinkuin me kilpaa purjehtijat eli tyhjennämme kaikesta turhasta veneemme.

        Nämä per (h) (s) epurjehtijat päinvastoin lisäävät painoa sadoilla kaljatölkeillä ja viinipakkauksilla


      • SpK
        nukkuma-aika kirjoitti:

        Kumpi avustetuista oli kännissä? Ilmeisesti olit siellä paikalla, kun tiedät purjehtijoiden kunnon. Voi tsiisös mitä porukkaa täällä maissa kirjoittelee. No kesäloma ja kakaroilla aikaa kirjoitella.

        Meidän venekunnassa oltiin ainakin kaikki ihan sekaisin. Miehistöä oli vajaa kymmenen ja a-juomia kului kisan aikana kokonaista 3 tölkkiä olutta.


      • 4
        SpK kirjoitti:

        Meidän venekunnassa oltiin ainakin kaikki ihan sekaisin. Miehistöä oli vajaa kymmenen ja a-juomia kului kisan aikana kokonaista 3 tölkkiä olutta.

        Meillä oli 7 äijälle 8 koria kaljaa ja terävät päälle. aika hyvin eväät riitti.


      • Hästvikeniin ratsia
        4 kirjoitti:

        Meillä oli 7 äijälle 8 koria kaljaa ja terävät päälle. aika hyvin eväät riitti.

        Lauantaina bongasin Hästvikissä rantaravintolan valomerkin jälkeen kaksi pariskuntaa jotka kompuroivat erittäin vahvassa humalatilassa keskikoppiveneeseen.
        Hilpeä porukka lähti heti satama-altaasta plaanissa länttä ja varmaan mökkiä kohti myteriin josta olimme juuri tulleet suojasataman. Ruorijuopot löytyvät minun muidenkin kokemusteni perusteella useinmiten muista kuin purjeveneistä. Pahemmat sikaripaattikänniääliöt tapaa tietysti Ruotsin puolella jossa on surkean nössöt santarmit.


    • Sailor_

      Onneksi tänään ei ole purjehduskilpailuja, koska muuten joutuisi taas pelastamaan.

      Harmajalla tuuli kovimmillaan 18 m/s, puuskissa 24.

      Tuuli-välilehti:

      http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa

      • seglare2

        Oli muuten Avomeriveneiden ratakisa Kytön ulkopuolella. Ja Melges 24:sten PM-kisat. Taisit itse olla sohvalla koko päivän...


      • sohvaperunalle
        seglare2 kirjoitti:

        Oli muuten Avomeriveneiden ratakisa Kytön ulkopuolella. Ja Melges 24:sten PM-kisat. Taisit itse olla sohvalla koko päivän...

        Purjehdittiin myös metriveneiden RRegatan toinen päivä. Kisaan saatiin vain kohtuullisia puuskia, mutta kotimatka oli osin vauhdikas. Säpinää oli vesillä riitämiin.


      • Joakim_
        sohvaperunalle kirjoitti:

        Purjehdittiin myös metriveneiden RRegatan toinen päivä. Kisaan saatiin vain kohtuullisia puuskia, mutta kotimatka oli osin vauhdikas. Säpinää oli vesillä riitämiin.

        Ja HTPS:n vuosipäivän kilpailu. Merellä kisaamassa oli varmaankin toistasataa venettä yhteensä noissa kaikissa. Harmajan kova tuuli tuli 17:00, jolloin itse olin jo köydet kiinni rannassa. Toivottavasti kaikki muutkin. Merellä tuuli ei ehtinyt nousta 11 m/s kovemmaksi, mutta otimme reivin ennusteiden mukaista tuulta odotellessa. Muuten oli mukava purjehdussää, mutta jatkuva sade latisti tunnelmaa. Kotimatkalla paukkuliivi aukesi omia aikojaan vain sateen kastelemana (ei ollut aallokkoa roiskeiksi asti).


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1979
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      989
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      868
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      747
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      740
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      12
      718
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      683
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      80
      674
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      662
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      207
      655
    Aihe