ensimmäisen koiran hankinta

Toivottavasti koko perhe ottaa osaa koiran kasvattamiseen aikuiseksi 11-vuotias lapsi ei voi ottaa päävastuuta koirasta.

Mitä ajattelitte harrastaa koiran kanssa? Entä miten paljon liikuntaa annatte koiralle päivässä? Entä muuta aktivointia? Miten paljon jaksatte hoitaa turkkia?

Pentu saattaisi olla parempi vaihtoehto tai sitten ongelmaton aikuinen koira, joka on tottunut lapsiin ja on lapsen hallittavissa kokonsa puolesta.

Pentu kannattaa hankkia aina ko. rodun rotuyhdistyksen pentuvälityksestä.

Cockeri ei sovi pelkäksi sohvakoiraksi ja se turkinhoito ei ole kaikkein helpointa: http://www.saunalahti.fi/cockerit/faq.shtml. Yorkkin turkihhoito http://www.yorkshirenterrieri.fi/ vaatii vielä enemmän. En suosittele kumpaakaan lapsen koiraksi enkä muitakaan terriereitä.

Ehdotan lempeää kiinanharjakoiraa http://www.kiinanharjakoirat.fi/, shelttiä http://www.shetlanninlammaskoirat.fi/ tai welsh corgi pembrokea http://www.corgiseura.net/

Minulle tuli italianvinttikoira mieleen helppona ja lempeänä rotuna.

Yleisesti shelttiä pidetään helppona ja nuorellekin sopivana rotuna: http://www.shetlanninlammaskoirat.fi/index.php?action[]=IArticleShow::showArticle('1907') . Arkoja yksilöitä on, joten emän luonteeseen kannattaa kiinnittää huomiota.ja pentua tulee sosiaalistaa runsaasti (kuten mitä vain pentua). Turkki on helppohoitoinen, sitä ei tarvitse harjailla päivittäin.

Cavalier http://www.cavalieryhdistys.com/ on myös luonteeltaan helppo ja ihana, mutta se terveystilanne...

Tässä vielä italiaanoyhdistyksen sivut http://sic.fi/

Cockeria en kyllä lempeäksi sanoisi, kiltti (oikein koulutettuna) se on mutta ei lempeä sitä oikein kuvaile. Cavalier on lempeä, cockeri hyväntuulisen touhukas.
Enkä kyllä ensimmäiseksi koiraksi hirveästi suosittele, onhan se mukava mutta myös kova, itsepäinen ja aktiivinen eli metsästyskoira. Vaativat jämäkän koulutuksen jottei tulisi kurittomia.

Jenkkiä (Amerikancockerspanieli) suosittelisin paremmin, enkkucockeria seurakoiramaisempi, pienempi, pehmeämpi ja vähemmän aktiivinen mutta silti monipuolinen harrastuskoira.
Tai miksei vaikka cavalier, suosittu perhekoira niin sohvalle kuin harrastuksiin, luonne on lempeä ja hellä. Huono puoli on vain se että koska cavalier on todella suosittu rotu niin arkoja ja sairaita yksilöitä löytyy entistä enemmän ja enemmän. Kasvattajan valinnassa pitää olla todella tarkka.

Yorkkia en suosittelisi, onhan se pieni ja söpö mutta kovapäinen ja tempperamenttinen terrieri. Ottaa helposti pomon paikan ja kova pomottamaan jos sen sallii tehdä.

Vinttikoiraryhmästä whippet ja italianvinttikoira voisivat sopia, turkki on äärettömän helppo, luonne sosiaalinen ja seurallinen, eivät vaadi hirveästi aktivointia mutta irti juoksemista kyllä muutaman kerran viikossa.
Harrastaminen mahdollista mutta vain huvikseen, vinttikoirilla ei hirveästi miellyttämishalua ole mutta namin voimalla tekevät vaikka mitä.

Bichoneista suosittelisin havannankoiraa, iloinen ja pirteä seurakoira mutta toimii silti hyvin harrastuksissa. Pitkä valkea turkki, vaatii hoitoa.

Ottaako pennun vai aikuisen, sillä ei liiemmin ole eroa, yhtä mukavia ja kiintyviä ne silti ovat.
Mutta erojakin on, keräsin tähän nyt nopeasti muutamia asioita
Pentu:
Ei ole aikaisempia opittuja tapoja
tottuu asioihin paremmin (esim. kissoihin)
Tiedät koirasi historian
-ei ole sisäsiisti
-ei tiedä mikä on sallittua, mikä kiellettyä
-pitää sosiaalistaa hyvin erilaisiin ihmisiin, paikkoihin, eläimiin, koiriin ja kulkuvälineisiin.
-ei ole peruskoulutettu

Aikuinen:
yleensä sisäsiisti ja peruskoulutettu
uhittelu ja murkkuikä ohitettu
Ulkonäkö ja luonne selvät
-voi omistaa aikaisemmin opittuja pahoja tapoja
-ei totu yhtä nopeasti (esim. kissoihin)

Ps. Tuire Kaimion kirjat ovat varsin käteviä, selkeät ja helpot ohjeet :)

Minä suosittelisin Tiibetinspanielia ekaksi koiraksi. Vähän itsepäinen, mutta lapsirakas, ja helppohoitoinen. Ei tarvitse trimmata, ja harjata vain kerran viikossa.
Pitkäikäinen, elää n. 15 vuotiaaksi..

Mieleeni tuli heti kultainennoutaja! :)
http://www.goldenring.fi/

Mitä aiotte harrastaa koiran kanssa? Rotuvalinta lähtee siitä.

Paljonko olette valmiit oikeasti päivittäin tarjoamaan koiralle liikuntaa. Lapsen vauhtia kävelty hihnalenkki ei ole liikuntaa eikä koirapuistoilu tai omassa pihassa jatkuva pallon perässä juoksu. Sellainen stressaa koiraa, tulee ärtyisäksi ja syystäkin.

Paljonko rahaa saa kulua koiraan/kk?

Koiran hankintahinta on se pienin menoero. Rokotukset, vakuutus, aktivointi, koulutukset, testit, terveystutkimukset, ruoka, hihnat ja muut. Koiraharrastus ei ole halpa.

Onko lapsia tulossa lisää?

Mikään koira ei ole helppo, jos omistajaperhe ei mieti näitä juttuja koiran kannalta. Koira pitää ottaa perheenjäseneksi, ei leluksi, jonka kanssa ollaan kun huvittaa.

Sen kummemmin en ala tässä roduista puhua, kun itselläni on sekarotuinen (hui kauhistus sanoo nyt kaikki, onko se koira ollenkaan??) ja ihan ensimmäinen koira ikinä. Haluan vaan sanoa sinulle, että minkä rodun valitsettekaan niin te kyllä pärjäätte jos halua riittää. Ne uhmaiät ja "murrosiät" sitten raastaa päästä ja meinaa hermot mennä, mutta muistakaa että se koira on maailman ihanin kuitenkin. Meillä on nyt se 7-9kk:n "murrosikä" päällä. Välillä tuntuu ettei jaksa, mutta on tuo koira jo nyt niiiiiiin rakas että kuolisin varmaan itsekin suruun jos jotain sille sattuisi. Koirassani on karjalankarhukoiraa todella vahvasti joten vahvaa luontoa löytyy muutenkin. Tsemppiä vaan teille koiran hommaamiseen ja onnea uudesta perheenjäsenestä :)

Pentu on aina parempi, mikäli jaksaa vain panostaa sen tapakasvatukseen. Täällä myös tuli ekana tuo Cavalier mieleen, että se saattaisi sopia. En kuitenkaan varsinaisesti kannata kyseistä rotua juuri noiden sairauksien vuoksi, tai kasvattasta kannattaa olla hyvin perillä, terveet sukujuuret pennulla on oltava.

Pentu on paras vaihtoehto mikäli koiran kanssa aikoo harrastaa jotain, sillä harrastus olisi hyvä aloittaa jo pentu iällä. Tiibetinspanieli olisi aika hyvä vaihtoehto, vaatii tietysti hyvää kasvatusta, mutta niin jokainen koira. Länsigöötanmaanpystykorva on erittäin lapsiläheinen rotu, helpompi ja ''lempeämpi'' kuin corgit. Mikäli noista roduista olisi toinen valittava, suosittelisin cockeria. Ovat kuitenkin monesti hiukan itsepäisiä. Mitään terrieriä en lähtisi minäkään koittamaan, mikäli ei aiempaa kokemusta koirista löydy.

Sheltti on mielestäni myös aika hyvä vaihtoehto, tosin erittäin tarkkana, että pennun emä on rohkea eikä vaikuta stressaantuneelta. Kokemuksella voin sanoa, että helposti stressaantuvan collien tai sheltin kanssa voi tulla ongelmia. Myös novascotiannoutaja voisi ehkä olla hyvä, mikäli hiukan suurempi koko vaihtoehtoihinne verrattuna ei haittaa.

Toivottavasti löydätte kokoperheen kaveriksi itsellenne sopivan rodun. :)

Niin tosiaan ja toivoitte koiralta pitkäikäisyyttä, joten silloin spanielit eivät ole paras vaihtoehto. Siinä tapauksessa länsigöötanmaanpystykorva on erittäin hyvä vaihtoehto. Myös sheltti ja novascotti on suhteellisen pitkäikäisiä. :)

kyllä, toivoisimme pitkäikäisen kaverin. eikä spanielit elä pitkään?

Joo siis itseasiassa ilmaisin asiani hiukan väärin, en oikeastaan tiedä niiden pitkäikäisyydestä, mutta yleisesti ottaen useilla spanieliroduilla on ihan jonkin verran sairauksia... Pahoittelut väärästä sanamuodosta. :) Etenkin tuo cavalier on erittäin sairas, tipsuilla myös jonkin verran... Cockerin terveystilannetta en oikeastaan tunne, siihen vastatkoon joku asiasta enempi tietävä. :)