Tallinnan yliopisto

Itse yhden tutkinnon ulkomailla opiskelleena ja opetusta Suomeen verranneena olen todennut opetuksen ulkomaisissa yliopistoissa olevan huomattavasti suomalaista tasokkaampaa ja vaatimustason korkeampi. Ks. tutkinto pätevöittää toimimaan samoissa tehtävissä kuin Suomalaisesta yliopistosta valmistunut. Tarvittavista osa-alueista on vain suoritettava näyttö. Ja kuten ap sanoi, osa proffista on ks. koulutuksessa samoja kuin Helsingin yliopistolla.

Lisäksi opiskelun osa-aikaisuus on plussaa, jotta aikaa jää myös muun tutkinnon opiskeluun, työelämään sekä harrastuksiin.

... kirjoitti:

Itse yhden tutkinnon ulkomailla opiskelleena ja opetusta Suomeen verranneena olen todennut opetuksen ulkomaisissa yliopistoissa olevan huomattavasti suomalaista tasokkaampaa ja vaatimustason korkeampi. Ks. tutkinto pätevöittää toimimaan samoissa tehtävissä kuin Suomalaisesta yliopistosta valmistunut. Tarvittavista osa-alueista on vain suoritettava näyttö. Ja kuten ap sanoi, osa proffista on ks. koulutuksessa samoja kuin Helsingin yliopistolla.

Lisäksi opiskelun osa-aikaisuus on plussaa, jotta aikaa jää myös muun tutkinnon opiskeluun, työelämään sekä harrastuksiin.

Lue lisää

Kyse ei ole tosimaailmassa opetuksen laadusta. Kyllähän sen nyt imbesillikin tajuaa, että Helsingin oikiksen opetus on ajottain täysin luokatonta proffien puutteellisten pedagogisten kykyjen vuoksi. Asialle kyllä koitetaan koko ajan tehdä jotain, mutta rahat eivät vain riitä ihmeisiin kovin nopealla aikataululla.

Esimerkiksi Harvard Law School käyttää n. 400 miljoonaa usd vuosittain noin alle 2000 opiskelijan kouluttamiseen, eli karkeasti noin 200 000 usd per opiskelija per vuosi. Helsingin yliopistolla sama luku on n. ~4000 usd (3000 eur) per opiskelija (n. 20 000 eur per yksi tutkinto, jonka opiskeluun menee keskimäärin piirun verran alle 6v).

Näin ollen Helsingin yliopisto kouluttaa 50 juristia sillä rahalla mitä Harvard yhden. Onko suuri ylläripylläri, että Helsingin yliopiston opetuksen taso on aika olematon jos sitä vertaa johonkin?

Oikeasti kyse on ihan vain siitä ketä tuntee ja onko työkokemusta. Työkokemusta saa kovin usein tuttujen kautta hankituilla paikoilla. Ei nyt kyse ole mistään oikeaan juristisukuun syntymisestä tai vastaavasta, vaan ihan opiskelu- ja työkavereiden kesken tapahtuvasta normaalista hiljaisesta tiedonvaihdosta ja seurustelusta.

Ulkopuolisena (ulkomailla opiskelleena tai tälläisellä muropaketinkannella) on vain kovin, kovin vaikeaa saada kiinni tuollainen etumatka.

Ei se mahdotonta ole, mutta siitä palataan alkuperäiseen kysymykseeni, että jos kykenee tekemään sen, miksi ei suoraan hae Helsinkiin?

Juromakettipuristi kirjoitti:

Kyse ei ole tosimaailmassa opetuksen laadusta. Kyllähän sen nyt imbesillikin tajuaa, että Helsingin oikiksen opetus on ajottain täysin luokatonta proffien puutteellisten pedagogisten kykyjen vuoksi. Asialle kyllä koitetaan koko ajan tehdä jotain, mutta rahat eivät vain riitä ihmeisiin kovin nopealla aikataululla.

Esimerkiksi Harvard Law School käyttää n. 400 miljoonaa usd vuosittain noin alle 2000 opiskelijan kouluttamiseen, eli karkeasti noin 200 000 usd per opiskelija per vuosi. Helsingin yliopistolla sama luku on n. ~4000 usd (3000 eur) per opiskelija (n. 20 000 eur per yksi tutkinto, jonka opiskeluun menee keskimäärin piirun verran alle 6v).

Näin ollen Helsingin yliopisto kouluttaa 50 juristia sillä rahalla mitä Harvard yhden. Onko suuri ylläripylläri, että Helsingin yliopiston opetuksen taso on aika olematon jos sitä vertaa johonkin?

Oikeasti kyse on ihan vain siitä ketä tuntee ja onko työkokemusta. Työkokemusta saa kovin usein tuttujen kautta hankituilla paikoilla. Ei nyt kyse ole mistään oikeaan juristisukuun syntymisestä tai vastaavasta, vaan ihan opiskelu- ja työkavereiden kesken tapahtuvasta normaalista hiljaisesta tiedonvaihdosta ja seurustelusta.

Ulkopuolisena (ulkomailla opiskelleena tai tälläisellä muropaketinkannella) on vain kovin, kovin vaikeaa saada kiinni tuollainen etumatka.

Ei se mahdotonta ole, mutta siitä palataan alkuperäiseen kysymykseeni, että jos kykenee tekemään sen, miksi ei suoraan hae Helsinkiin?

Lue lisää

Ja ei manse/rollo nyt huonoja ole nekään, niissäkin tapahtuu tuota samaa, lisäyksenä edelliseen.

Seuraavat elämänviisaukset ovat sitten 200e/h. Uskokoot ken tahtoo.

Purojakettimuristi kirjoitti:

Ja ei manse/rollo nyt huonoja ole nekään, niissäkin tapahtuu tuota samaa, lisäyksenä edelliseen.

Seuraavat elämänviisaukset ovat sitten 200e/h. Uskokoot ken tahtoo.

Lue lisää

turku/rollo*

Purojakettimuristi kirjoitti:

Ja ei manse/rollo nyt huonoja ole nekään, niissäkin tapahtuu tuota samaa, lisäyksenä edelliseen.

Seuraavat elämänviisaukset ovat sitten 200e/h. Uskokoot ken tahtoo.

Lue lisää

Mitä on "viisaukset"?

20 kirjoitti:

Mitä on "viisaukset"?

Sukua "elkää":lle, "enään":lle, ym, tottakai!

Siis law.tlu.ee löytyy hinnat, mutta päälle 3000e maksaa lukuvuosi

http://www.tlu.ee/?LangID=2&CatID=5285&ArtID=10294&action=article

Tuolla mainitaan hinnaksi 1976€/lukukausi.

gigglegiggle: ei en ole tulossa (vielä), mutta ehkä vuoden päästä, kun saan lukion käytyä ensin. Voisitko kertoa täällä millaista opiskelu siellä on?

Minä olen tulossa :)

Heinäkuun loppuun mennessä kannattaa hakea - mitä aiemmin, sen parempi :)

Komppaan ylläolevaa.

Avoimeenkin kannattaa mennä ennemmin kuin tänne. Tai sitten vaan myöntää, että jossei viidennellä yrityksellä ovet aukea lähellekään, niin ei äidin annu-jaakosta tule juristia.

Pääsykoe on vain yksi pienehkö osa, jossa ei mitään ihan mielettömän vaativaa kysytä. Myös koulusta valmistuminen (sanoivat mitä sanoivait) on työn takana, puhumattakaan siitä, että mielekkäimmät juristintyöt on haastavia ja työläitä.

Hep ylläolevalle.

Jos onnistuu saamaan työkokemusta ja on oikeantyyppistä määrätietoista sorttia, ei Tallinnan paperitkaan ole este siinä missä Stadin paperitkaan ei ole automaatiojäsenyys korkkiin.

Kysymys vain kuuluukin, että jos osaa pärjätä näillä Tallinnan papereilla, pääsisi varmasti myös sisään suomalaista tutkintoa suorittamaan, joten miksi ei näin tekisi?

Omalla työpaikalla (toimisto Helsingissä) kaikki juristikoulutusta omaavat ovat valmistuneet tai opiskelevat paikkakunnalla.

Jos ei oikeasti pääse mihinkään suomalaiseen yliopistoon suorittamaan KTM-tutkintoa niin ei tosiaan kannata lähtä Tallinnaan ostamaan tutkintoa.

Kauppatieteitä on kuitenkin Suomessa suht helppo päästä lukemaan jos paikkakunnalla ei ole niin suurta merkitystä. Joten joku ostettu bachelor's degree Tallinnan teknillisestä ei todellakaan tee vaikutusta.

Oletko aloittamassa opinnot syksyllä TLU:ssa? Monta pistettä sait haastattelusta? Minkätasoiset paperit sulla on? Mietin, riittävätkö omat pisteet sisäänpääsyyn :)

Ihan hyvät suunnitelmat, mutta ihan ystävällismielisenä huomiona onko sulla käsitystä siitä, mitä oikeus tai kv-oikeus on, ja siitä, kuinka loppujenlopuksi kansallista oikeutta ei pääse karkuun siinäkään? Lähinnä kirjoituksestasi paistaa vähän samanlainen kunnioitettava naiivi kirkasotsainen kiinnostus vailla paljoa tietoa mikä itselläni oli ennen yliopisto-opintojeni alkua.

Suvereenilla valtiolla on oma oikeusjärjestyksensä, ja vaikka useat länsimaiset oikeusjärjestykset päätyvätkin monasti samaan ratkaisuun, eroja löytyy. Otetaan esimerkiksi Miranda-oikeudet (ks. Wikipedia: "Miranda Rights"), joille sysivasemmistolaisessa Suomessa on naureskeltu, mutta jotka esim. Yhdysvalloissa osavaltiosta riippumatta otetaan vakavasti.

Kv-oikeus loppuunsahan koskee lähinnä sitä, miten ratkaistaan kysymykset, joissa osallisina on useamman oikeusjärjestyksen osia. Miten ratkaistaan huoltajuuskiista, jossa vastakkain on yhdysvaltalainen isä ja suomalainen äiti? Miten Espanjaan muuttaneen mummin perii tämän Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa asuva jälkikasvu? Mitä tapahtuu, jos Ranskassa valmistetun esineen myy saksalainen nettikauppa Suomeen kuljetusvastuun ollessa hollantilaisella kuriirifirmalla? Usein vastaus kysymykseen on lähinnä se, minkä valtion lakia sovelletaan ja vastaus löytyy valtioidenvälisistä sopimuksista.

KV-oikeus ei ole kuitenkaan mikään kupla muun oikeuden ulkopuolella. Sitähän on kolmessa tasossa: kv-julkisoikeus (valtioidenvälistä oikeutta), kv-yksityisoikeus (kansainvälinen kauppa, avioliitto, ym.) ja vähän liberaalisti ilmaisten modernimpana eu-oikeus.

Kv-julkisoikeudessa huiput käärii rahaa niin paljon, ettei ns. p***alle taivu, mutta huippujen määrän voi laskea yhden käden sormilla. Muuten ala ei ole kultakaivos, koska oikeudella on valtioidenvälisissä suhteissa hyvin vähän asiaa: sitä voidaan käyttää argumenttina, mutta suhteet ratkaistaan pääasiassa diplomatialla ja lopullisena doktriinina kv-suhteissa on ns. "might makes right" -- isot valtiot voivat suhteellisen vapaasti olla välittämättä oikeudesta. Lähinnä kyse on sopimuksista toistensa jälkeen. Tämä on ainoa puhtaasti kansallisesta oikeudesta riippumaton ala, joka on ihan mielenkiintoinen ja hyvä akateemista uraa varten, mutta käytännössä hyvin harvoja työllistävä ja vähäpäteinen juurikin diplomatian ensisijaisuuden vuoksi.

Toinen perinteinen kv-oikeudenala, kv-yksityisoikeus, taas kattaa sateenvarjona alleen paljon kaikenlaista. Pääasiassa alaan mielletään kv-kauppasopimukset, mutta siihen kuuluu myös perhe-, avioliitto-, ym. oikeutta. Lähinnä kyse on lainvalinnan teoriasta, eli siitä, miten ratkaistaan ristiriita kahden sinänsä pätevän oikeusjärjestyksen välillä. On olemassa joitain ns. kansainvälisiä "lakeja", eli teknisesti multilateraalisia sopimuksia, jotka on ratifioitu sopijavaltioissa kansalliseksi lainsäädännöksi, tärkeimpänä esimerkkinä tietysti kv-kauppalaki.

Kv-yksityisoikeus on väistämättä aina sidoksissa siihen, mitkä valtiot ovat kyseessä. Usein vastausta haetaan jonkun maan kansallisesta lainsäädännöstä. Näin ollen vastausta ei anna kv-oikeus, vaan sitä pitää hakea kansallisesta lainsäädännöstä. Soppaa mutkistaa myös se, että lainvalintasopimukset ovat päteviä tietyin ehdoin. Näin ollen kaksi eri maalaista yritystä voi sopia, että tiettyä sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Lontoon kauppakamarin välityslautakunnan toimesta käyttäen Iso-Britannian kansallista lainsäädäntöä.

Tämän takia kv-yksityisoikeuden käytäntö onkin usein sitä, että kun lainvalinta on tehty, käytännön juridiikasta vastaa sovellettavan lain asiantuntija, eli käytännössä senmaalainen asianajotoimisto. Tiettyjen tärkeimpien oikeusjärjestysten asiantuntijoita työskentelee tietysti myös näiden maiden ulkopuolella, esimerkiksi suomesta löytää kyllä yhdysvaltalaisen tai saksalaisen lain pätijöitä, mutta käytännössä leijonanosan keisseistä hoitaa kansalliset toimistot.

Eu-oikeus taas on eräänlainen sekamelska kv-julkis-, yksityis- ja kansallista oikeutta. Siinäkin käytännön tarina on taas se, että pääasiallisesti keisseistä leijonanosan hoitaa kansalliset toimistot, koska usein eu-oikeus vaikuttaa välikäden kautta osana kansallista lainsäädäntöä (esimerkiksi direktiivin pohjalta säädettynä lakina).

Lähinnä halusin tuoda esille sen, että oikeus on aika paljon sidoksissa valtioihin. Oikeasti KV-areenoille haluavalle paras vaihtoehto on käydä brittiläinen tai yhdysvaltalainen (tai miksei kiinalainen?) juristitutkinto, koska leijonanosa kv-oikeudesta on juuri näiden maiden ulkomaankauppaa.

Kyllä tuolla TLU:n "muropaketinkannella" löytää sen oman nichensä varmasti, mutta se on ehkä vaikeampaa kuin mitä voisi kirkasotsaisesti ensin kuvitella, juuri tuon oikeusjärjestysten kansallisuuden vuoksi. Kansainvälisesti juristiala on muuten todella kilpailtu, koska muualla juristien koulutusmääriä ei sidota niiden tarpeeseen, joten jenkkilässä valmistuu todella paljon työttömiä juristeja.

1648 kirjoitti:

Ihan hyvät suunnitelmat, mutta ihan ystävällismielisenä huomiona onko sulla käsitystä siitä, mitä oikeus tai kv-oikeus on, ja siitä, kuinka loppujenlopuksi kansallista oikeutta ei pääse karkuun siinäkään? Lähinnä kirjoituksestasi paistaa vähän samanlainen kunnioitettava naiivi kirkasotsainen kiinnostus vailla paljoa tietoa mikä itselläni oli ennen yliopisto-opintojeni alkua.

Suvereenilla valtiolla on oma oikeusjärjestyksensä, ja vaikka useat länsimaiset oikeusjärjestykset päätyvätkin monasti samaan ratkaisuun, eroja löytyy. Otetaan esimerkiksi Miranda-oikeudet (ks. Wikipedia: "Miranda Rights"), joille sysivasemmistolaisessa Suomessa on naureskeltu, mutta jotka esim. Yhdysvalloissa osavaltiosta riippumatta otetaan vakavasti.

Kv-oikeus loppuunsahan koskee lähinnä sitä, miten ratkaistaan kysymykset, joissa osallisina on useamman oikeusjärjestyksen osia. Miten ratkaistaan huoltajuuskiista, jossa vastakkain on yhdysvaltalainen isä ja suomalainen äiti? Miten Espanjaan muuttaneen mummin perii tämän Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa asuva jälkikasvu? Mitä tapahtuu, jos Ranskassa valmistetun esineen myy saksalainen nettikauppa Suomeen kuljetusvastuun ollessa hollantilaisella kuriirifirmalla? Usein vastaus kysymykseen on lähinnä se, minkä valtion lakia sovelletaan ja vastaus löytyy valtioidenvälisistä sopimuksista.

KV-oikeus ei ole kuitenkaan mikään kupla muun oikeuden ulkopuolella. Sitähän on kolmessa tasossa: kv-julkisoikeus (valtioidenvälistä oikeutta), kv-yksityisoikeus (kansainvälinen kauppa, avioliitto, ym.) ja vähän liberaalisti ilmaisten modernimpana eu-oikeus.

Kv-julkisoikeudessa huiput käärii rahaa niin paljon, ettei ns. p***alle taivu, mutta huippujen määrän voi laskea yhden käden sormilla. Muuten ala ei ole kultakaivos, koska oikeudella on valtioidenvälisissä suhteissa hyvin vähän asiaa: sitä voidaan käyttää argumenttina, mutta suhteet ratkaistaan pääasiassa diplomatialla ja lopullisena doktriinina kv-suhteissa on ns. "might makes right" -- isot valtiot voivat suhteellisen vapaasti olla välittämättä oikeudesta. Lähinnä kyse on sopimuksista toistensa jälkeen. Tämä on ainoa puhtaasti kansallisesta oikeudesta riippumaton ala, joka on ihan mielenkiintoinen ja hyvä akateemista uraa varten, mutta käytännössä hyvin harvoja työllistävä ja vähäpäteinen juurikin diplomatian ensisijaisuuden vuoksi.

Toinen perinteinen kv-oikeudenala, kv-yksityisoikeus, taas kattaa sateenvarjona alleen paljon kaikenlaista. Pääasiassa alaan mielletään kv-kauppasopimukset, mutta siihen kuuluu myös perhe-, avioliitto-, ym. oikeutta. Lähinnä kyse on lainvalinnan teoriasta, eli siitä, miten ratkaistaan ristiriita kahden sinänsä pätevän oikeusjärjestyksen välillä. On olemassa joitain ns. kansainvälisiä "lakeja", eli teknisesti multilateraalisia sopimuksia, jotka on ratifioitu sopijavaltioissa kansalliseksi lainsäädännöksi, tärkeimpänä esimerkkinä tietysti kv-kauppalaki.

Kv-yksityisoikeus on väistämättä aina sidoksissa siihen, mitkä valtiot ovat kyseessä. Usein vastausta haetaan jonkun maan kansallisesta lainsäädännöstä. Näin ollen vastausta ei anna kv-oikeus, vaan sitä pitää hakea kansallisesta lainsäädännöstä. Soppaa mutkistaa myös se, että lainvalintasopimukset ovat päteviä tietyin ehdoin. Näin ollen kaksi eri maalaista yritystä voi sopia, että tiettyä sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Lontoon kauppakamarin välityslautakunnan toimesta käyttäen Iso-Britannian kansallista lainsäädäntöä.

Tämän takia kv-yksityisoikeuden käytäntö onkin usein sitä, että kun lainvalinta on tehty, käytännön juridiikasta vastaa sovellettavan lain asiantuntija, eli käytännössä senmaalainen asianajotoimisto. Tiettyjen tärkeimpien oikeusjärjestysten asiantuntijoita työskentelee tietysti myös näiden maiden ulkopuolella, esimerkiksi suomesta löytää kyllä yhdysvaltalaisen tai saksalaisen lain pätijöitä, mutta käytännössä leijonanosan keisseistä hoitaa kansalliset toimistot.

Eu-oikeus taas on eräänlainen sekamelska kv-julkis-, yksityis- ja kansallista oikeutta. Siinäkin käytännön tarina on taas se, että pääasiallisesti keisseistä leijonanosan hoitaa kansalliset toimistot, koska usein eu-oikeus vaikuttaa välikäden kautta osana kansallista lainsäädäntöä (esimerkiksi direktiivin pohjalta säädettynä lakina).

Lähinnä halusin tuoda esille sen, että oikeus on aika paljon sidoksissa valtioihin. Oikeasti KV-areenoille haluavalle paras vaihtoehto on käydä brittiläinen tai yhdysvaltalainen (tai miksei kiinalainen?) juristitutkinto, koska leijonanosa kv-oikeudesta on juuri näiden maiden ulkomaankauppaa.

Kyllä tuolla TLU:n "muropaketinkannella" löytää sen oman nichensä varmasti, mutta se on ehkä vaikeampaa kuin mitä voisi kirkasotsaisesti ensin kuvitella, juuri tuon oikeusjärjestysten kansallisuuden vuoksi. Kansainvälisesti juristiala on muuten todella kilpailtu, koska muualla juristien koulutusmääriä ei sidota niiden tarpeeseen, joten jenkkilässä valmistuu todella paljon työttömiä juristeja.

Lue lisää

Aika moni kv-oikeutta muualla opiskellut tuntuu löytävän paikkansa yritysten juristipalleilta. Yrityksiä ei kiinnosta tutkinnot, vaan pätevyys. On myös AA-toimistoissa noita kv-tutkinnon tehneitä jonkun verran tukitehtävissä, osat maat (ml. Suomi) tunnustavat toki myös muunmaalaiset ja -laiset tutkinnot, joka mahdollistaa varsinaisen toiminnan, mutta kaikkialla tämä ei päde, jolloin varsinaiseen juridiikkaan on vaikea päästä käsiksi.

PS: Helsingin yliopisto on muuten aika kova kv-oikeuden tyyssijä. Kansainvälisesti mitattuna yksi kovimmista suomalaisista nimistä oikeustieteessä, Martti Koskenniemi, on juuri toissijaisesti professori HY:llä ja ensisijaisesti Erik Castrén -instituutin johtaja (kv-oikeuteen keskittyvä tutkimuslaitos HY:n sisällä).

TLU sensijaan on perustettu 2008 usean yliopiston yhdistymisellä (vrt. HY 1640), ja on vielä kansainvälisesti suht tuntematon nimi (kun kovin harva lienee sieltä vielä valmistunut). Viron arvostetuin (myös kv. arvostettu) yliopisto on Tarton yliopisto, jota voisin jo melkein suositella.

1648 (jatkoa) kirjoitti:

Aika moni kv-oikeutta muualla opiskellut tuntuu löytävän paikkansa yritysten juristipalleilta. Yrityksiä ei kiinnosta tutkinnot, vaan pätevyys. On myös AA-toimistoissa noita kv-tutkinnon tehneitä jonkun verran tukitehtävissä, osat maat (ml. Suomi) tunnustavat toki myös muunmaalaiset ja -laiset tutkinnot, joka mahdollistaa varsinaisen toiminnan, mutta kaikkialla tämä ei päde, jolloin varsinaiseen juridiikkaan on vaikea päästä käsiksi.

PS: Helsingin yliopisto on muuten aika kova kv-oikeuden tyyssijä. Kansainvälisesti mitattuna yksi kovimmista suomalaisista nimistä oikeustieteessä, Martti Koskenniemi, on juuri toissijaisesti professori HY:llä ja ensisijaisesti Erik Castrén -instituutin johtaja (kv-oikeuteen keskittyvä tutkimuslaitos HY:n sisällä).

TLU sensijaan on perustettu 2008 usean yliopiston yhdistymisellä (vrt. HY 1640), ja on vielä kansainvälisesti suht tuntematon nimi (kun kovin harva lienee sieltä vielä valmistunut). Viron arvostetuin (myös kv. arvostettu) yliopisto on Tarton yliopisto, jota voisin jo melkein suositella.

Lue lisää

TLU:n oikeustieteellinen koulutus juontaa juurensa Akadeemia Nord -nimiseen yksityiskouluun, joka tarjosi vuodesta 1991 lähtien oikeustieteellisiä tutkintoja, joka joutui taloudellisten ja opetuksen laadullisten vaikeuksien vuoksi yhdistymään muiden yliopistojen kanssa (laadukkaimpana Tallinnan pedagoginen yliopisto).

2+15 kirjoitti:

Oletko aloittamassa opinnot syksyllä TLU:ssa? Monta pistettä sait haastattelusta? Minkätasoiset paperit sulla on? Mietin, riittävätkö omat pisteet sisäänpääsyyn :)

Kouluun valitaan joitain kymmeniä oppilaita, kaikki ainoastaan haastattelun perusteella. Kielitaitoa ei tarvitse todistaa jos yo arvosana on vähintään C (muuten TOEF tai vastaava).
Haastattelun lisäksi hakijan tulee olla hakukelpoinen. Motivaatiota ei näissä kokeissa mitata perslihaksilla eikä lukion papereilla, vaan kouluun otetaan oikealla asenteella ja kyvyllä ajatella.

Ebe kirjoitti:

Kouluun valitaan joitain kymmeniä oppilaita, kaikki ainoastaan haastattelun perusteella. Kielitaitoa ei tarvitse todistaa jos yo arvosana on vähintään C (muuten TOEF tai vastaava).
Haastattelun lisäksi hakijan tulee olla hakukelpoinen. Motivaatiota ei näissä kokeissa mitata perslihaksilla eikä lukion papereilla, vaan kouluun otetaan oikealla asenteella ja kyvyllä ajatella.

Lue lisää

hei, tää blokin kirjottaja kirjottaa sen elämäs tallinnas ja se opiskelee TLussa!:
http://highwaytosun.blogspot.fi/2012/08/tallinnaan-opiskelemaan-tulevat.html
mäkin aloitan opinnot nyt tlussa :))
tuu toho tapaamisen mitä se tos mainostaa:)

Ebe kirjoitti:

Kouluun valitaan joitain kymmeniä oppilaita, kaikki ainoastaan haastattelun perusteella. Kielitaitoa ei tarvitse todistaa jos yo arvosana on vähintään C (muuten TOEF tai vastaava).
Haastattelun lisäksi hakijan tulee olla hakukelpoinen. Motivaatiota ei näissä kokeissa mitata perslihaksilla eikä lukion papereilla, vaan kouluun otetaan oikealla asenteella ja kyvyllä ajatella.

Lue lisää

Tallinnan yliopistoon ei pääse pelkän haastattelun perusteella.

Ongelma on juuri siinä, että oikeudenalat ovat oikeasti vain seniilien professoreiden pedagoginen apuväline enemmän kuin tiukka erikoistumisen osa-alue. Käytännön juridiikassa oikeudenalat ovat iloisesti lomittain. Esimerkiksi kv-oikeuden osalta relevanttia on lähes aina sopimusoikeus (kv-oikeus on todellakin lähes yksinomaan valtioidenvälisiä sopimuksia, pl. EU:n toimielinten säätämät direktiivit ja asetukset) ja kustakin keissistä riippuen esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeus, irtaimen kauppa, vahingonkorvaus (sekä deliktivastuu että sopimusperusteinen) ja miljoona muuta alaa.

Näin ollen on ongelmallista fokusoitua opiskellessa johonkin (vrt. esim. yritysjuridiikan lukijat kauppiksela) kun yleiskuvaa ei ole. Kyllä sitä kaiken konkreettisen unohtaa mitä ei aktiivisesti tarvitse, mutta se yleisten oppien avulla operoiva "tatsi" jää.

Opetuksen laadukkuudesta ei ole mielekästä puhua. Useimmiten ratkaisevin tekijä on opiskelija-aineksen laadukkuus (kansainväliset huippuyliopistot ovat huippuja juuri siksi että voivat valita kermat päältä). Juridiikan perusteet oppii oikeasti kirjoista parhaiten (ja käytännössä vain oikeasti tekemällä juridiikkaa). Ryhmätöitä HY voisi teettää välillä enemmän, mutta näitä ollaan itseasiassa tutkinnonuudistuksessa (voimaan syksyllä 13 aloittaville) juuri lisäämässä. Kyse on vähän samanlaisesta illuusioista kuin millä "huippulukiot" porskuttaa: ressu, sykki, ym. keräävät ruuhkasuomen opiskelijoista fiksuimmat, joten tuloksiakin on mahdollista saada, kun taas seiskan keskiarvon lukioon päätyy fiksumpi vain vahingossa.

Fakta on kuitenkin se, että juristintutkinto (kuten muut ns. "kovat tutkinnot" kuten lääketiede, insinööritieteet, ym.) vaatii ihan helvetisti perslihaksia ja kovaa työtä. Tämä fakta ei ole eri niin Harvardissa kuin HY:ssä vaikka puitteet ovatkin hulppeammat. Myös kaikki se vähemmän mielenkiintoinen osuus työstä kuin opiskelusta on tehtävä jos haluaa olla hyvä.

1648 kirjoitti:

Ongelma on juuri siinä, että oikeudenalat ovat oikeasti vain seniilien professoreiden pedagoginen apuväline enemmän kuin tiukka erikoistumisen osa-alue. Käytännön juridiikassa oikeudenalat ovat iloisesti lomittain. Esimerkiksi kv-oikeuden osalta relevanttia on lähes aina sopimusoikeus (kv-oikeus on todellakin lähes yksinomaan valtioidenvälisiä sopimuksia, pl. EU:n toimielinten säätämät direktiivit ja asetukset) ja kustakin keissistä riippuen esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeus, irtaimen kauppa, vahingonkorvaus (sekä deliktivastuu että sopimusperusteinen) ja miljoona muuta alaa.

Näin ollen on ongelmallista fokusoitua opiskellessa johonkin (vrt. esim. yritysjuridiikan lukijat kauppiksela) kun yleiskuvaa ei ole. Kyllä sitä kaiken konkreettisen unohtaa mitä ei aktiivisesti tarvitse, mutta se yleisten oppien avulla operoiva "tatsi" jää.

Opetuksen laadukkuudesta ei ole mielekästä puhua. Useimmiten ratkaisevin tekijä on opiskelija-aineksen laadukkuus (kansainväliset huippuyliopistot ovat huippuja juuri siksi että voivat valita kermat päältä). Juridiikan perusteet oppii oikeasti kirjoista parhaiten (ja käytännössä vain oikeasti tekemällä juridiikkaa). Ryhmätöitä HY voisi teettää välillä enemmän, mutta näitä ollaan itseasiassa tutkinnonuudistuksessa (voimaan syksyllä 13 aloittaville) juuri lisäämässä. Kyse on vähän samanlaisesta illuusioista kuin millä "huippulukiot" porskuttaa: ressu, sykki, ym. keräävät ruuhkasuomen opiskelijoista fiksuimmat, joten tuloksiakin on mahdollista saada, kun taas seiskan keskiarvon lukioon päätyy fiksumpi vain vahingossa.

Fakta on kuitenkin se, että juristintutkinto (kuten muut ns. "kovat tutkinnot" kuten lääketiede, insinööritieteet, ym.) vaatii ihan helvetisti perslihaksia ja kovaa työtä. Tämä fakta ei ole eri niin Harvardissa kuin HY:ssä vaikka puitteet ovatkin hulppeammat. Myös kaikki se vähemmän mielenkiintoinen osuus työstä kuin opiskelusta on tehtävä jos haluaa olla hyvä.

Lue lisää

http://law.tlu.ee/fi/116
kts. vielä maisteriopinnot erikseen, jos kiinnostaa.

Hmm.. näyttää mielenkiintoiselta tutkinnolta ainakin asiasisältönsä puolesta! ja kyllä, on siellä sopimusoikeuttakin, varmaan juuri sen verran kuin kuuluukin :)

Tämä ei ehkä sovi sinun urallesi, mutta varmasti monelle mielenkiintoinen vaihtoehto.
Kivaa kesää ja nousukasta uraa toivotellen.

. kirjoitti:

http://law.tlu.ee/fi/116
kts. vielä maisteriopinnot erikseen, jos kiinnostaa.

Hmm.. näyttää mielenkiintoiselta tutkinnolta ainakin asiasisältönsä puolesta! ja kyllä, on siellä sopimusoikeuttakin, varmaan juuri sen verran kuin kuuluukin :)

Tämä ei ehkä sovi sinun urallesi, mutta varmasti monelle mielenkiintoinen vaihtoehto.
Kivaa kesää ja nousukasta uraa toivotellen.

Lue lisää

Ensin tutkinnon pointti on se, että voi keskittyä ("300 op") mielenkiintoiseen kv-oikeuteen, sitten se onkin yleisjuristintutkinto. Ota sitten selvää.

Lähinnä halusin kertoa intresseistä (niin markkinoinnillisista kuin aloittavien opiskelijoiden itsetunnon pönkityksestä johtuvien; itseäni ei kiinnosta pönkittää omaa statustani, johan tunnustin HY:n ilmiselvät heikkoudet) vapaata tietoa koulutuksesta. Ei minua henkilökohtaisesti kiinnosta muiden ratkaisut, kunhan vain ihan altruismin nimissä tuon esille sen tosiseikan, ettei tuo koulutus ole oikotie onneen, suhteellisen kiistatta jopa vielä vähemmän kuin mitä HY on.

Vaikka sinne onkin helpompi päästä ja se varmasti mietyttää montaa opiskeluvalinnaksi hylätyksi tullutta B-suunnitelmana niin myös muita vaihtoehtoja kannattaa oikeasti miettiä, eikä ainakaan luottaa suomi24:n tietoihin. Jokaisella muulla mittarilla suomalainen tutkinto voittaa tuon TLU:n vastaavan paitsi sisäänpääsyyn vaadittavassa työssä.

Konkreettisia kurssien sisältöjä en löytänyt arvioitavaksi sillä minuutilla joka minua enää kiinnostaa asiaan käyttää, joten opintopisteiden vaatimaa työtä en lähde vertaamaan.

Onnea ihan itse kullekin taaplaamalleen tyylilleen. Vaihtoehtoja kannattaa tutkia avoimin mielin: liian harva menee ulkomaille opiskelemaan suomesta, vaikka jo B-luokan brittiyliopisto voitaa helposti Suomen parhaatkin yliopistot kaikilla mahdollisilla mittareilla.

B-luokalla tarkoitin jotain hieman huippujen alapuolella olevaa. Jos A-luokassa on vaikka top 10 (Oxford/Cambridge/LSE/UCL/King's College jne. ilmiselvät) -yliopistot, niin B-luokassa olisi sitten seuraavat 10. Tähän mahtuu sinänsä hyviä, mutta ehkä hieman vähemmän legendaarisen statuksen omaavia, yliopistoja kuten Glasgow, Edinburgh, ym...

Isossa Britanniassa oikeustieteellisen koulutuksen tarjoaa satakunta yliopistoa. Sen sanon, että ehdottomasti häntäpäässä mitään takeita ei kannata odottaa sijoitukselleen eivätkä suomalaiset yliopistot nyt automaattisesti häviä ränkkäyksessä edes puolellekaan vaihtoehdoista varsinkin jos mietitään koulutuksen hintaa yhtenä tekijänä.

Tosiasia Suomessa on juuri se, että koska koulutus on valtion subventoimaa, ei kilpailua paikoista ole, vaan koulutuksen suhteen voimassa on suunnitelmatalous. Usein laatu korreloi lähinnä poltetun rahan kanssa, koska opetusta on helppo parantaa pienentämällä opiskelija/professori -suhdelukua. Suomessa juristeihin käytetty raha on häntäpäässä per opiskelija, koska juristeja on niin helppo kouluttaa massaluennoilla ja lätkimällä kirjoja luettavaksi, vrt. vaikka lääkis, jossa learn by doing on todellakin ainoa mahdollinen metodi.

Sinänsä kokonaisuutena todellakin suosittelen syvällisiä pohdintoja, mutta jos kiinnostus on kv-areenoille ja nimenomaan lakia lukemaan, voisi sitä kai huonomminkin tehdä kuin mennä oxfordiin lakia lukemaan jos vain rahkeet riittävät sisäänpääsyyn.

Suomessa kyllä riittää ihan minkä tahansa kansallisen yliopiston tutkinto helposti vaikka pieniä erojakin on, mutta kolmesta valitessa ei voi ihan metsään mennä jos valinnan tekee jollain järkevällä kriteerillä (Joensuusta paha sanoa vielä yhtään mitään, tuskin ne leipäjonoon kaikki voivat päätyä).

Edellinenkirjoittaja kirjoitti:

B-luokalla tarkoitin jotain hieman huippujen alapuolella olevaa. Jos A-luokassa on vaikka top 10 (Oxford/Cambridge/LSE/UCL/King's College jne. ilmiselvät) -yliopistot, niin B-luokassa olisi sitten seuraavat 10. Tähän mahtuu sinänsä hyviä, mutta ehkä hieman vähemmän legendaarisen statuksen omaavia, yliopistoja kuten Glasgow, Edinburgh, ym...

Isossa Britanniassa oikeustieteellisen koulutuksen tarjoaa satakunta yliopistoa. Sen sanon, että ehdottomasti häntäpäässä mitään takeita ei kannata odottaa sijoitukselleen eivätkä suomalaiset yliopistot nyt automaattisesti häviä ränkkäyksessä edes puolellekaan vaihtoehdoista varsinkin jos mietitään koulutuksen hintaa yhtenä tekijänä.

Tosiasia Suomessa on juuri se, että koska koulutus on valtion subventoimaa, ei kilpailua paikoista ole, vaan koulutuksen suhteen voimassa on suunnitelmatalous. Usein laatu korreloi lähinnä poltetun rahan kanssa, koska opetusta on helppo parantaa pienentämällä opiskelija/professori -suhdelukua. Suomessa juristeihin käytetty raha on häntäpäässä per opiskelija, koska juristeja on niin helppo kouluttaa massaluennoilla ja lätkimällä kirjoja luettavaksi, vrt. vaikka lääkis, jossa learn by doing on todellakin ainoa mahdollinen metodi.

Sinänsä kokonaisuutena todellakin suosittelen syvällisiä pohdintoja, mutta jos kiinnostus on kv-areenoille ja nimenomaan lakia lukemaan, voisi sitä kai huonomminkin tehdä kuin mennä oxfordiin lakia lukemaan jos vain rahkeet riittävät sisäänpääsyyn.

Suomessa kyllä riittää ihan minkä tahansa kansallisen yliopiston tutkinto helposti vaikka pieniä erojakin on, mutta kolmesta valitessa ei voi ihan metsään mennä jos valinnan tekee jollain järkevällä kriteerillä (Joensuusta paha sanoa vielä yhtään mitään, tuskin ne leipäjonoon kaikki voivat päätyä).

Lue lisää

Leikkimielinen kriteeri B-yliopistolle voisi olla laadukas koulutus, mutta sinne pääsee opiskelijavaihtoon Suomesta :). Huiput eivät yleensä ota maksuttomia opiskelijoita (pl. vaikka kauppiksen CEMS-ohjelma jotakautta voisi päästä lukemaan johtamista LSE:hen tai HEC:iin, mutta se on poikkeus pääsäännöstä).

Kysymys toki on, että mitä (musuta kuin tutkija-)vaihdosta huippuyliopistoon saisi lisää verrattuna normivaihtoon.

siis ei HUOno, vaan ei-HUOno ;P

Mummot Pietarin metrossa myy tutkintoa, parillakymmenellä eurolla irtoaa jo ihan vakuuttava.

Samapa se kunhan saa oikiksen tutkinnon :)

"Valintakokeilla on ihan aito funktio soveltuvuuskokeena, mitä nämä rahalla opiskelevat eivät jotenkin tunnu tajuavan. Juristin työ on kirjoittamista ja lukemista, suurten aineistojen hallitsemista ja hyvää kielitaitoa (etenkin oman äidinkielen on oltava puikoissa), mitä valintakokeessa kattavasti mitataan. Jollei siitä pääsykokeesta toisellakaan yrittämällä selviä, ala on ihan oikeasti väärä."

Höpöhöpö. Itse jäin aikoinaan molemmilla hakukerroilla yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Välivuosina opiskelin avoimessa yliopistossa keskiarvolla 4,6 ja tulin valituksi avoimen kautta sisään. Vaikka en päässyt valintakokeen kautta sisälle, voin sanoa, että ala ei ole väärä. Monet valintakokeilla sisäänpäässeet sen sijaan rämpivät juuri ja juuri tenteistä läpi. Valintakoe ei mittaa soveltuvuutta juristin työhön, vaan lähinnä luetun ymmärtämistä ja muistia.

jepjep kirjoitti:

"Valintakokeilla on ihan aito funktio soveltuvuuskokeena, mitä nämä rahalla opiskelevat eivät jotenkin tunnu tajuavan. Juristin työ on kirjoittamista ja lukemista, suurten aineistojen hallitsemista ja hyvää kielitaitoa (etenkin oman äidinkielen on oltava puikoissa), mitä valintakokeessa kattavasti mitataan. Jollei siitä pääsykokeesta toisellakaan yrittämällä selviä, ala on ihan oikeasti väärä."

Höpöhöpö. Itse jäin aikoinaan molemmilla hakukerroilla yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Välivuosina opiskelin avoimessa yliopistossa keskiarvolla 4,6 ja tulin valituksi avoimen kautta sisään. Vaikka en päässyt valintakokeen kautta sisälle, voin sanoa, että ala ei ole väärä. Monet valintakokeilla sisäänpäässeet sen sijaan rämpivät juuri ja juuri tenteistä läpi. Valintakoe ei mittaa soveltuvuutta juristin työhön, vaan lähinnä luetun ymmärtämistä ja muistia.

Lue lisää

Hakoteillä olet jos kuvittelet tenttimenestyksen kertovan työelämässä pärjäämisestä. Yksi joutuu lukemaan viikkotolkulla saadakseen edes kakkosen ja toinen lukee työkiireiden läpi tenttiin edellisen yön ja menee läpi. Vitosia saava on lahjakas ainoastaan jos käyttää lukemiseen todella vähän aikaa.

Sulla on paineensietokyvyssä vikaa jos mokaan pääsykokeet, mutta tentit onnistuu. Juuri sitä tarvitaan ainakin asianajotouhuissa kun aikataulu on kova ja silti pään pitää toimia.

Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma. Itse en ole tällaisiin törmännyt.

Mutatis mutandis kirjoitti:

Hakoteillä olet jos kuvittelet tenttimenestyksen kertovan työelämässä pärjäämisestä. Yksi joutuu lukemaan viikkotolkulla saadakseen edes kakkosen ja toinen lukee työkiireiden läpi tenttiin edellisen yön ja menee läpi. Vitosia saava on lahjakas ainoastaan jos käyttää lukemiseen todella vähän aikaa.

Sulla on paineensietokyvyssä vikaa jos mokaan pääsykokeet, mutta tentit onnistuu. Juuri sitä tarvitaan ainakin asianajotouhuissa kun aikataulu on kova ja silti pään pitää toimia.

Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma. Itse en ole tällaisiin törmännyt.

Lue lisää

Haha, kaikki ovatkin päässeet ekalla. Yeah right. Pärjääminen työelämässä korreloi sisäänpääsyn kanssa... NOT.

Suoli244 kirjoitti:

Haha, kaikki ovatkin päässeet ekalla. Yeah right. Pärjääminen työelämässä korreloi sisäänpääsyn kanssa... NOT.

Öö no eivät tietenkään ole kun eiköhän monilla oo kerta tai kaks sellasta "kävin katsomassa kysymykset" kokeita tai sitten tyttökaveri jättää just ennen koetta tai jotain. Mut samaa mieltä oon siinä, että jos tosissaan hakee eikä pääse niin on alavalinta pielessä. Katsokaa taas syksyllä minkälaista räkänokkaa ja teiniprinsessaa siel on Portsussa ekana päivänä jännittämässä koulun alkua. Jos ei niille pärjää niin on syytä hakea ihan muualle. Tosin tää tuntuu olevan lähinnä ekalla sisään päässeiden mielipide, minkä ymmärrän. Ei kai kukaan halua myöntää olevansa kakkoslaatua.

Lagimimmi kirjoitti:

Öö no eivät tietenkään ole kun eiköhän monilla oo kerta tai kaks sellasta "kävin katsomassa kysymykset" kokeita tai sitten tyttökaveri jättää just ennen koetta tai jotain. Mut samaa mieltä oon siinä, että jos tosissaan hakee eikä pääse niin on alavalinta pielessä. Katsokaa taas syksyllä minkälaista räkänokkaa ja teiniprinsessaa siel on Portsussa ekana päivänä jännittämässä koulun alkua. Jos ei niille pärjää niin on syytä hakea ihan muualle. Tosin tää tuntuu olevan lähinnä ekalla sisään päässeiden mielipide, minkä ymmärrän. Ei kai kukaan halua myöntää olevansa kakkoslaatua.

Lue lisää

Et varmaan ole ketään tavannut ketään, joka on päässyt useammalla kuin yhdellä kerralla? Ei, mutta et kai sä Portsussa varmaan hengaakkaan, koska sielä on aivan liikaa tuota "kakkoslaatua" yms räkänokkia. Get a grip.

Ps. No sinähän et varmaan sitten ollut teiniprinsessa. Hauska trolli silti.

lagirölli kirjoitti:

Et varmaan ole ketään tavannut ketään, joka on päässyt useammalla kuin yhdellä kerralla? Ei, mutta et kai sä Portsussa varmaan hengaakkaan, koska sielä on aivan liikaa tuota "kakkoslaatua" yms räkänokkia. Get a grip.

Ps. No sinähän et varmaan sitten ollut teiniprinsessa. Hauska trolli silti.

Lue lisää

Ei ees ollut trolli :D Pääsin sisään abiturienttina ja olin sellanen rintessa ja lissu et huh huh (ei sillä ettenkö ois vieläkin mut pääsykoe natsas JA olen lagimies). Senpä takii en arvostakaan niitä jotka hakee monta kertaa. Jos mä, täysin kokematon, näköalaton ja suoraan äiskän helmoista tullut teinimimmi pääsin sisään niin mikä ihme porukalla mättää kun ne ei pääse vaik lukee paljon. Huono lajivalinta ja se siitä. Niinku jo aiemmin sanoin, tajuun ihan hyvin et käydään kokeilemassa kerran tai käy muuta ikävää mut se et joutuu tosissaan hakeen useempana vuonna on vaan säälittävää.

Btw. kyllä, haluaisin suojata koulutusalaani vähälahjaisilta, mutta kovapäisiltä allymcbeal-wannabeilta.

Mutatis mutandis kirjoitti:

Hakoteillä olet jos kuvittelet tenttimenestyksen kertovan työelämässä pärjäämisestä. Yksi joutuu lukemaan viikkotolkulla saadakseen edes kakkosen ja toinen lukee työkiireiden läpi tenttiin edellisen yön ja menee läpi. Vitosia saava on lahjakas ainoastaan jos käyttää lukemiseen todella vähän aikaa.

Sulla on paineensietokyvyssä vikaa jos mokaan pääsykokeet, mutta tentit onnistuu. Juuri sitä tarvitaan ainakin asianajotouhuissa kun aikataulu on kova ja silti pään pitää toimia.

Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma. Itse en ole tällaisiin törmännyt.

Lue lisää

"Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma."

Kerrotko vielä lisää. Oletko kysellyt ihmisiltä sen sinun ykkösluokan piirin ulkopuolelta? Kyselläänkö työhönotettaessa sitä, kuinka monennella kerralla pääsi? Saatko omissa lakimiestehtävissäsi "ykkösellä sisään"-lisää?

þ kirjoitti:

"Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma."

Kerrotko vielä lisää. Oletko kysellyt ihmisiltä sen sinun ykkösluokan piirin ulkopuolelta? Kyselläänkö työhönotettaessa sitä, kuinka monennella kerralla pääsi? Saatko omissa lakimiestehtävissäsi "ykkösellä sisään"-lisää?

Lue lisää

Täh? Et taida ite olla alalla? Pääsykokeet on tosi tavallinen keskusteluaihe opiskelijoiden ja juristien kesken. Se on helppoo small talkia. Kyl mä tiedän ainakin kaikkien työkavereideni opiskelupaikat ja yrityskertojen määrän ja tiedän monista muistakin. Totta on, et kaikki ei noista halua niin puhua, yhden tyypin olin tuntenut yli vuoden ennen kun se myönsi et se joutu tosissaan lukemaan kahtena vuonna et pääsi sisään. Ja ylläripylläri kyl se sitten näkyy työn laadussa jos on vähän useemman yrityskerran ihminen... Ja eihän multa työhaastatteluissa ole kyselty, montako kertaa yritit kun se näkyy CV:ssä. Joka kerta siitä on haastattelija kyllä erikseen mainittu, et pääsit näemmä heti sisään, kyl ne sen noteeraa ja oon melkein kaikki paikat saanut mitä oon hakenu. Nykyisen duunin sain pari kertaa pyrkineen tyypin nokan edestä. Tosin se nyt ei tietty ollu ainoo syy.

Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa? ;)

Lagimimmi kirjoitti:

Täh? Et taida ite olla alalla? Pääsykokeet on tosi tavallinen keskusteluaihe opiskelijoiden ja juristien kesken. Se on helppoo small talkia. Kyl mä tiedän ainakin kaikkien työkavereideni opiskelupaikat ja yrityskertojen määrän ja tiedän monista muistakin. Totta on, et kaikki ei noista halua niin puhua, yhden tyypin olin tuntenut yli vuoden ennen kun se myönsi et se joutu tosissaan lukemaan kahtena vuonna et pääsi sisään. Ja ylläripylläri kyl se sitten näkyy työn laadussa jos on vähän useemman yrityskerran ihminen... Ja eihän multa työhaastatteluissa ole kyselty, montako kertaa yritit kun se näkyy CV:ssä. Joka kerta siitä on haastattelija kyllä erikseen mainittu, et pääsit näemmä heti sisään, kyl ne sen noteeraa ja oon melkein kaikki paikat saanut mitä oon hakenu. Nykyisen duunin sain pari kertaa pyrkineen tyypin nokan edestä. Tosin se nyt ei tietty ollu ainoo syy.

Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa? ;)

Lue lisää

Nainen juristina... lolololol. Huono tsägä, kun et syntyny mieheksi. En ikinä palkkaisi naista saatikka antaisi toimeksiantoa sellaiselle.

Ps. En ole sovinisti, jos sitä korttia yrität heittää.

hyvävitsiih kirjoitti:

Nainen juristina... lolololol. Huono tsägä, kun et syntyny mieheksi. En ikinä palkkaisi naista saatikka antaisi toimeksiantoa sellaiselle.

Ps. En ole sovinisti, jos sitä korttia yrität heittää.

Lue lisää

Ja sieltä löyty taas yks sadannen kerran yrittäjä. Tätä parempaa egonpönkitysmestaa ei kyl oo olemassakaan, täs tuntee itsensä ihan yli-ihmiseks.

Lagimimmi kirjoitti:

Täh? Et taida ite olla alalla? Pääsykokeet on tosi tavallinen keskusteluaihe opiskelijoiden ja juristien kesken. Se on helppoo small talkia. Kyl mä tiedän ainakin kaikkien työkavereideni opiskelupaikat ja yrityskertojen määrän ja tiedän monista muistakin. Totta on, et kaikki ei noista halua niin puhua, yhden tyypin olin tuntenut yli vuoden ennen kun se myönsi et se joutu tosissaan lukemaan kahtena vuonna et pääsi sisään. Ja ylläripylläri kyl se sitten näkyy työn laadussa jos on vähän useemman yrityskerran ihminen... Ja eihän multa työhaastatteluissa ole kyselty, montako kertaa yritit kun se näkyy CV:ssä. Joka kerta siitä on haastattelija kyllä erikseen mainittu, et pääsit näemmä heti sisään, kyl ne sen noteeraa ja oon melkein kaikki paikat saanut mitä oon hakenu. Nykyisen duunin sain pari kertaa pyrkineen tyypin nokan edestä. Tosin se nyt ei tietty ollu ainoo syy.

Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa? ;)

Lue lisää

"Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa?"

Njoo ihan oikeassa olet, ensi vuonna tulisi neljäs hakukerta täyteen, olettaen, että jaksan hakea. Ensimmäiset 2 oli säälittävää räpellystä ja tällä kerralla jäin puolen pisteen päähän kun kerrankin jaksoin yrittää.

Kuitenkin minulla on todella paljon kavereita ja muita tuttuja tiedekunnassa, eikä kukaan siellä häpeile, jos on joutunut hakemaan useammin. Siellä vaikuttaa olevan enemmän sellaisia tyyppejä, jotka ovat joutuneet pariin tai kolmeen kertaan yrittämään uudestaan. Suurimmaksi osaksi siellä suhtaudutaan kanssaopiskelijoihin ihmisinä ja sellainen ns. kunnioitus tai muunlainen maine tulee muualta kuin pääsykoemenestyksestä. En kiellä, että kaltaisiasi ihmisarvon pk-menestyksen mukaan määrittäviä tapauksia olisi oikeasti olemassa tiedekunnissa, mutta noiden tuttujen puheista päätellen sellaiset taitavat valitettavasti päätyä syrjityiksi niiden sijaan, joita tällainen prinsessaporukka yrittäisi potkia.

Näiden tuttujen kohdalla voisin sanoa vielä sen, että juuri ne, jotka ovat päässeet useammalla yrittämällä, ovat päässeet ainakin omasta mielestäni todella hyviin oman alan työpaikkoihin. Sen verran, kun olen joutunut kuuntelemaan niitä ykkösen yli-ihmisiä, he ovat lähinnä avautuneet siitä, kun heille ei töitä löydy.

"Jos mä, täysin kokematon, näköalaton ja suoraan äiskän helmoista tullut teinimimmi pääsin sisään niin mikä ihme porukalla mättää kun ne ei pääse vaik lukee paljon."

Voiko olla, että työnantajasi vakuuttui enemmän huonosta itsetunnostasi ja empatiakyvyttömyydestäsi? Tuollainen työpaikka vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta, jossa sanojesi mukaan pistettiin porukkaa edes jossain määrin järjestykseen sen perusteella, kuinka monentena kertana on päässyt.

þ kirjoitti:

"Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa?"

Njoo ihan oikeassa olet, ensi vuonna tulisi neljäs hakukerta täyteen, olettaen, että jaksan hakea. Ensimmäiset 2 oli säälittävää räpellystä ja tällä kerralla jäin puolen pisteen päähän kun kerrankin jaksoin yrittää.

Kuitenkin minulla on todella paljon kavereita ja muita tuttuja tiedekunnassa, eikä kukaan siellä häpeile, jos on joutunut hakemaan useammin. Siellä vaikuttaa olevan enemmän sellaisia tyyppejä, jotka ovat joutuneet pariin tai kolmeen kertaan yrittämään uudestaan. Suurimmaksi osaksi siellä suhtaudutaan kanssaopiskelijoihin ihmisinä ja sellainen ns. kunnioitus tai muunlainen maine tulee muualta kuin pääsykoemenestyksestä. En kiellä, että kaltaisiasi ihmisarvon pk-menestyksen mukaan määrittäviä tapauksia olisi oikeasti olemassa tiedekunnissa, mutta noiden tuttujen puheista päätellen sellaiset taitavat valitettavasti päätyä syrjityiksi niiden sijaan, joita tällainen prinsessaporukka yrittäisi potkia.

Näiden tuttujen kohdalla voisin sanoa vielä sen, että juuri ne, jotka ovat päässeet useammalla yrittämällä, ovat päässeet ainakin omasta mielestäni todella hyviin oman alan työpaikkoihin. Sen verran, kun olen joutunut kuuntelemaan niitä ykkösen yli-ihmisiä, he ovat lähinnä avautuneet siitä, kun heille ei töitä löydy.

"Jos mä, täysin kokematon, näköalaton ja suoraan äiskän helmoista tullut teinimimmi pääsin sisään niin mikä ihme porukalla mättää kun ne ei pääse vaik lukee paljon."

Voiko olla, että työnantajasi vakuuttui enemmän huonosta itsetunnostasi ja empatiakyvyttömyydestäsi? Tuollainen työpaikka vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta, jossa sanojesi mukaan pistettiin porukkaa edes jossain määrin järjestykseen sen perusteella, kuinka monentena kertana on päässyt.

Lue lisää

Oho, en tajunnut, että noin monen kerran yrittäjiä oikeasti on olemassa :DD

Kuuntele vaan sitten niiden kavereiden neuvoja. Ilmeisesti jo tiedät kaiken tarpeellisen koko koulusta. Kysy vielä niiltä kavereilta, miten sinne pääsee sisään niin ehkä neljäs kerta toden sanoo :)

Lagimimmi kirjoitti:

Oho, en tajunnut, että noin monen kerran yrittäjiä oikeasti on olemassa :DD

Kuuntele vaan sitten niiden kavereiden neuvoja. Ilmeisesti jo tiedät kaiken tarpeellisen koko koulusta. Kysy vielä niiltä kavereilta, miten sinne pääsee sisään niin ehkä neljäs kerta toden sanoo :)

Lue lisää

Oikis on koulu? Tuo koulu jo paljastaa, että et opiskele tiedekunnassa. Eräs proffa repis pelihousunsa, jos tuon kuulis. Kuulostat tän kevään abilta, joka jäi rannalle. No onneksi aina on uusi vuosi yrittää. Älä kuitenkaan hae please Stadiin.
=)

lagirölli kirjoitti:

Et varmaan ole ketään tavannut ketään, joka on päässyt useammalla kuin yhdellä kerralla? Ei, mutta et kai sä Portsussa varmaan hengaakkaan, koska sielä on aivan liikaa tuota "kakkoslaatua" yms räkänokkia. Get a grip.

Ps. No sinähän et varmaan sitten ollut teiniprinsessa. Hauska trolli silti.

Lue lisää

Olen. Tällaisten toisella/ kolmannella kerralla sisäänpäässeen kanssa olen keskustellut heidän koordinoimistaan/ toteuttamistaan lakihankkeista.

Erään sellaisen kanssa keskustelin siitä, miten hyvä munkki hänellä kävikään, kun pääsi osakkaaksi erääseen arvostetuimpaan helsinkiläiseen lakifirmaan muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta.

Ja olen kuullut, että tällaiset "kakkos- ja kolmosluokan kansalaiset" tulevat valmennuskursseille opettamaan teiniprinsessoja.

Ja kyllä, myös kovan luokan juristilta voi olettaa kykyä ihmihillisyyteen. Jos et siihen pysty työelämässä, koeta pyrkiä siihen edes vapaa-ajallasi.

Ja opettele kirjoittamaan. Firmassani ei palkata ketään naks-poks-lagimimmit-on-jees -tyyppisiä henkilöitä, koska toivomme työntekijöiltämme asiallisuutta. Ihmimillisyyttä ei tuo kirjoituskyvyttömyys, vaan aito empatiakyky. Tosin, voithan aina hakea esim. Lampelan toimistoon töihin ellet siellä jo ole mitä hyvin vahvasti epäilen ;)

Suoli244 kirjoitti:

Haha, kaikki ovatkin päässeet ekalla. Yeah right. Pärjääminen työelämässä korreloi sisäänpääsyn kanssa... NOT.

Jossain oli, että keskimäärin haetaan 2,8 kertaa. Useimmilla varmaan eka kerta sellanen luin kirjat kerran läpi ja tulin katsomaan kokeen. Itse kyllä työelämässä vähän varauksella suhtaudun näihin "ekalla sisään abiturienttina" -tyyppeihin. Ihan siitä syystä, että juristin ammatissa tärkeää on tietynlainen elämänkokemus. Siksi mielestäni on hyvä pitää muutama välivuosi ja vähän kasvaa. Ymmärtää sitten oikeasti niitä lukemiaan asioita ulkoaluvun sijasta. Eli ihan plussaa on rekrytoinnissa jos on muutaman välivuoden pitänyt. Sinällään samaa mieltä olen, että jos ei millään opi ja vielä viidennelläkin hakukerralla jää 5 pisteen päähän, kannattaa harkita toista alaa..

Työelämässä jo tovin kirjoitti:

Jossain oli, että keskimäärin haetaan 2,8 kertaa. Useimmilla varmaan eka kerta sellanen luin kirjat kerran läpi ja tulin katsomaan kokeen. Itse kyllä työelämässä vähän varauksella suhtaudun näihin "ekalla sisään abiturienttina" -tyyppeihin. Ihan siitä syystä, että juristin ammatissa tärkeää on tietynlainen elämänkokemus. Siksi mielestäni on hyvä pitää muutama välivuosi ja vähän kasvaa. Ymmärtää sitten oikeasti niitä lukemiaan asioita ulkoaluvun sijasta. Eli ihan plussaa on rekrytoinnissa jos on muutaman välivuoden pitänyt. Sinällään samaa mieltä olen, että jos ei millään opi ja vielä viidennelläkin hakukerralla jää 5 pisteen päähän, kannattaa harkita toista alaa..

Lue lisää

Tarkennus: Helsinkiin siis haetaan keskimäärin 2,8 kertaa, Lapista ja Turusta en tiedä.

En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.

Lagimimmi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.

Lue lisää

"Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla."

Eipä oo mun opiskelumenestykseen eikä töiden saamiseen vaikuttanu.

Lagimimmi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.

Lue lisää

JooJoo, lässyn lässyn.

Lagimimmi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.

Lue lisää

Kohteliaisuus se oli, sillä vaihtoehtona oli sinun haukkuminen tyhmäksi provon sijaan.

Faktahan on kyllä silti se, että pääsykoe on suht helppo eikä siihen montaa tosissaan tehtyä yritystä kannata uhrata.

Yrityskertojen määrä itsessään on silti suht irrelevantti seikka. Enemmän väliä on sillä, monestiko yrittää tosissaan kuin se, monestiko yrittää. Itse esimerkiksi en päässyt lukiosta suoraan mihinkään kun tiesi, että puolen vuoden päästä intti kutsuu itseään. Luinkohan yhden pääsykoekirjan puoliksi, muuten dokasin ja lojuin hietsussa sekä kävin duunissa.

Itse asiassa lukiosta suoraan tulevia jätkiä vähän ihmettelen, koska en näe mitään järkeä jättää inttiä lojumaan. Enemmän se sitten vituttaa kun on jo opiskellut. Toki jos saa junailtua vapautukset, se on eri asia.

Totta kai tiedän suurimmalta osalta opiskelukavereista sen, että monenellako he pääsivät sisään, mutta korrelaatio ei ole aivan noin voimakas. Eniten tienaava opiskelijatuttuni ei päässyt ekalla sisällä ja opiskelutkin ovat jo venähtäneet yli suositusajan, mutta kk-palkka alkaa jo nelosella. Sitten taas monellakaan ekalla päässeellä ei ole vielä edes ensimmäistä alan työpaikkaa takana.

Kyllä kerran tai kaksi voi kokeen mokata ihan itsestä riippumattomista syistä. Ylenpalttinen taktikointi ("jätän tämän luvun vähemmälle kun ei tästä kysytä"), tai vaikka esimerkiksi se, että lähisukulainen kuolee koetta edeltävällä viikolla ja pääsykokeessa mielessä on pikemminkin äidin hautajaiset kuin itse koe.

Sitten kun tosissaan tehdyt pyrkimiskerrat ylittävät sen 2-3, on kyllä aika itsetutkiskelun, mutta ensimmäisellä sisäänpääsy ei ole mikään itseisarvo. Itse pääsin toisella yrittämällä ja pyrkimiskertojen välillä oli useampi vuosi.

PS: Omasta CV:stäni näkyy lähinnä että vuodet intin ja oikiksen välillä vietin hankkien kandin eräässä toisessa yliopistossa Arkadiankadun paremmalla puolella. Siitä on paha nähdä monestiko hain kun putki ei katkea.

Ehkä lähinnä pohdin, onko liian hajottavaa ottaa kursseja hieman sieltä sun täältä (kv, Eu) ja kaikki Suomen lainsäädäntöön liittyvät kurssit vai kannattaisiko keskittyä vain tiettyihin osa-alueisiin? Minkälaisia käyttökelpoisia "paketteja" tuosta listasta olisi mahdollista muodostaa?

eikö ne lue siellä helsingin sivuilla

s kirjoitti:

eikö ne lue siellä helsingin sivuilla

En löytänyt, mutta osoitteesta www.sais.ee selviää, että syksyllä Helsingissä aloittajia on 20. Tallinnan yksikössä suomalaisia nimiä oli reilu 10.

1632 kirjoitti:

En löytänyt, mutta osoitteesta www.sais.ee selviää, että syksyllä Helsingissä aloittajia on 20. Tallinnan yksikössä suomalaisia nimiä oli reilu 10.

Aloittajamäärä on tällä hetkellä Helsingissä 35 ja voi vielä kasvaa.

No siis pitäisi osoittaa opiskelun olevan kokoaikaista (full time), ettäkö oikeuttaisi tukeen. Kaikkialla yliopiston tiedoissa opiskelu kuvataan osa-aikaiseksi.

Kirjoittelin tässä illalla myös yliopistolle asiasta. Katsotaan, mitä vastaavat.

9 kirjoitti:

No siis pitäisi osoittaa opiskelun olevan kokoaikaista (full time), ettäkö oikeuttaisi tukeen. Kaikkialla yliopiston tiedoissa opiskelu kuvataan osa-aikaiseksi.

Kirjoittelin tässä illalla myös yliopistolle asiasta. Katsotaan, mitä vastaavat.

Lue lisää

Onko jo kuulunut vastausta?

Kiitos asiallisista vastauksista.

Lähinnä tosiaan kiinnostaa, onko joku saanut jo Helsingissä järjestettäviin opintoihin myönteistä tukipäätöstä. Opinnot Tallinnassahan ovat päätoimisia, kun taas Helsingissä kontaktipäiviä tulee olemaan n. 6/kk. Varsinainen työmäärähän näissä kuitenkin on sama (180 op kolmessa vuodessa). Helsingin opintoihin liittynee vaan enemmän itsenäistä työtä.

Minkä verran muuten sait tukea?

tupuluputtaja kirjoitti:

Minkä verran muuten sait tukea?

Opintorahaa 298,00 e/kk ja lainatakausta 600,00 e/kk. Asumislisää en hakenut, koska asun omistusasunnossa.

18+9 kirjoitti:

Opintorahaa 298,00 e/kk ja lainatakausta 600,00 e/kk. Asumislisää en hakenut, koska asun omistusasunnossa.

Vink vink. Yleistä asumistukea voi saada myös omistusasuntoon. Ja noilla (ja vähän isommillakin) tuloilla saakin..

Mitä töitä on mahdollista saada kyseisellä tutkinnolla jos ei suorita Suomessa Eta-kokeita? Onko tutkinnolla ilman Eta-kokeita mitään arvoa?

10+7 kirjoitti:

Mitä töitä on mahdollista saada kyseisellä tutkinnolla jos ei suorita Suomessa Eta-kokeita? Onko tutkinnolla ilman Eta-kokeita mitään arvoa?

Ilman ETAa tuo tutkinto minkä saat on verrattavissa oikeustieteen tohtorin arvoon, pääsee samoihin hommiin ellei parempiinkin.

þ kirjoitti:

Ilman ETAa tuo tutkinto minkä saat on verrattavissa oikeustieteen tohtorin arvoon, pääsee samoihin hommiin ellei parempiinkin.

Yllä on väärä tieto, ilman ETAa tuo tutkinto käytännössä vastaa oikeusneuvoksen arvoa. Tuolla pääsee suoraan jäseneksi kaikkine etuineen korkeimpiin oikeuksiin.

¤¤¤ kirjoitti:

Yllä on väärä tieto, ilman ETAa tuo tutkinto käytännössä vastaa oikeusneuvoksen arvoa. Tuolla pääsee suoraan jäseneksi kaikkine etuineen korkeimpiin oikeuksiin.

Olen kuullut huhuja että tulevaisuudessa tasavallan presidentiltä sekä tärkeimmiltä ministereiltä tullaan vaatimaan Tallinnan yliopiston oikeustieteiden tutkinto. Samaten puolustusvoimien komentajalta sekä Kale Kummolan seuraajalta.

¤¤¤þ¤¤¤ kirjoitti:

Olen kuullut huhuja että tulevaisuudessa tasavallan presidentiltä sekä tärkeimmiltä ministereiltä tullaan vaatimaan Tallinnan yliopiston oikeustieteiden tutkinto. Samaten puolustusvoimien komentajalta sekä Kale Kummolan seuraajalta.

Lue lisää

Unohdit myös mainita, että ilman tuota B.Sc. (Social sciences) on turha edes haaveilla asianajajan urasta. Nykyiset OTK:t ja OTM:t pikkuhiljaa viedään uraputkessaan sivuraiteille, jotta B.Sc. (Social sciences) pääsisi ohitse ansaitsemalleen paikalle työelämässä.

þþþ¤þþþ kirjoitti:

Unohdit myös mainita, että ilman tuota B.Sc. (Social sciences) on turha edes haaveilla asianajajan urasta. Nykyiset OTK:t ja OTM:t pikkuhiljaa viedään uraputkessaan sivuraiteille, jotta B.Sc. (Social sciences) pääsisi ohitse ansaitsemalleen paikalle työelämässä.

Lue lisää

taitaa olla kova paikka palstan vakkareille kun porukka alkaa suorittelemaan tutkintoja ulkomailla suomen sijaan.

Raha ei haise.

Varsinkaan omassa taskussa.

Muiden taskussa raha taas haisee.

Siksi B.Sc (social sciences).

-Vanha viidakon sanonta

TLU Law school Helsinki, Voin suositella, opettajat olleet tähän asti (suurin osa) todellä päteviä ja luennot erittäin mielenkiintoisia, suurin osa opettajista taitaa tulla Helsigin ja Rovaniemen yliopistoista. Opetuksen tasoa en osaa verratta Suomalaiseen oikikseen koska en ole tällaisessa opiskellut. Helsingin yliopistossa muita aineina opiskelleena voin sen verran sanoa että pienen ryhmäkoon ansioista luennot ovat huomattavasti interaktiivisempia ja niistä saa huomattavasti enemmän irti kuin massaluennoilla suoritettavista kalvosulkeisista.

Opetus on mielestäni korkeatasoista ja vaativaa, koska minulla on kuitenkin vertailupohjaa myös Helsingin yliopistoon (eri ala tosin), voin sanoa että TLU:sta ei todellakaan mennä vain ostamaan papereita vaan opetus on vaativaa ja ihan yliopistotasoista, ei tämä mikään amis ole vaikka tätäkin kuulee.

Mitä työllistymiseen tulee, kuten kaikilla muillakin aloilla kyse on henkilö, ei paperivalinnasta. Tältä "alalta" on mahdollisuus työllistyä niin moneen muuhunkin kuin ihan "tavan" asianajajan tehtäviin. Toki jos tarkoituksesi on työskennellä Suomessa asianajajana vaikka perintöoikeuden saralla, niin varmastikkin suomalainen yliopisto on parempi vaihtoehto tähän tarkoitukseen. Mikään ei kuitenkaan estä myös TLU:sta valmistunutta hakemaan samoihin hommiin.

Mikään koulutus ei varmasti mene hukkaan, varsinkaan jos siitä nauttii. Itse olen nauttinut opiskelusta suunattomasti tähän mennessä ja odotan innolla tulevaa. Vaikka sitten jäisinkin työttömäksi 5-vuoden opiskelujen jälkeen, olen varmasti oppinut huomattavan määrän kaikkea mielenkiintoista.

Kukin meistä valitsee parhaaksi näkemänsä tien, kukaan ei tiedä miltä työmarkkinat Suomessa näyttävät 5 tai 10 vuoden kuluttua. Pahin mikä voi mennä mokaan on että työllistymisen kanssa saattaa olla haasteita, sekö on niin painava syy että kannattaa jättää yrittämättä? Muilla ihmisillä ei ole ongelmia työllistymisen kanssa, vaan taivaan portit aukeavat kun on opiskellut Helsingissä tai Turussa? Eikös se naapurin Ferrarikin tuppaa olemaan aina se halpismalli, viallinenkin vielä.

Aika ja raha ei ole koskaan mennyt hukkaan jos ne on käytetty johonkin josta nauttii ja josta saa jotain irti, kannattaa opiskeluakin ajatella päämääränä sinänsä eikä vain välineenä työmarkkinoille. Kaikki eivät pääse Helsinkiin sisään, toisille ei sovi ulkoaluku tuossa mittakaavassa, toisilla ei riitä motivaatio ja toisilla ei aika töiden, perheiden yms ohella, eikö ole kuitenkin positiivinen asia että erilaisille, erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja sivistää itseään, ei sen pitäisi olla keneltäkään pois.

helsingissä on maisterivalinta vielä erikseen, joten kyllä, on.

yrittänyttä ei laiteta, ja koittanutta ei tuomita.

iha jees ollu. töitä joutuu tekeen.

arvosanat ihan jees. mä sain ekast kokeest e:n eli 1:sen.

nyt sä kyl juksaat gloria estefan.

hain osa-aikatyötä koulun ohella, ja pääsin aika isoon asianajotoimistoon koko kevääks, 15h/vko, eli ei hassummin tallinnan yliopiston opiskelijalta ;-)

http://law.tlu.ee/gb/48

Tuolta löytyy linkki hakuilmoitukseen, jonka mukaan haku alkaa 7. tammikuuta 2013.

Opiskelu on ollut antoisaa ja hyvää. Ja nyt parhaillaan työskentelen kiikerin tehtävien parissa. Rankkaa.

Mulla oli sama homma, nimittäin, en viittinyt käyttää montaa kuukautta pääsykokeisiin vaan nyt työstän täydellä vauhdilla opintoja Tallinnan yliopistolla!

marengi3 kirjoitti:

http://law.tlu.ee/gb/48

Tuolta löytyy linkki hakuilmoitukseen, jonka mukaan haku alkaa 7. tammikuuta 2013.

Opiskelu on ollut antoisaa ja hyvää. Ja nyt parhaillaan työskentelen kiikerin tehtävien parissa. Rankkaa.

Mulla oli sama homma, nimittäin, en viittinyt käyttää montaa kuukautta pääsykokeisiin vaan nyt työstän täydellä vauhdilla opintoja Tallinnan yliopistolla!

Lue lisää

hitto noi on kyl työläitä.

mitä sait kirjoitettua 5 artikkeliin marxista

marengi3 kirjoitti:

http://law.tlu.ee/gb/48

Tuolta löytyy linkki hakuilmoitukseen, jonka mukaan haku alkaa 7. tammikuuta 2013.

Opiskelu on ollut antoisaa ja hyvää. Ja nyt parhaillaan työskentelen kiikerin tehtävien parissa. Rankkaa.

Mulla oli sama homma, nimittäin, en viittinyt käyttää montaa kuukautta pääsykokeisiin vaan nyt työstän täydellä vauhdilla opintoja Tallinnan yliopistolla!

Lue lisää

Kiitti noista tiedoista! =)

Mä laitan kans hakupaperit jo meneen tammikuussa, vaikka osan kirjoituksista saan suoritettua vasta ens keväänä! =)

Niin mäkin luultavasti !! =)

mulla ne kysy että miten eu-oikeus ja kansallinen oikeus asettuu toisiinsa nähden toimivallaltaan :--D no olinpa lukenut lakimiesliiton artikkelista tosta aiemmin niin osasin vastata :--D

mulla on E äikästä ja M enkusta. tiedättekö voisinko päästä sisään ??

77777777 kirjoitti:

mulla on E äikästä ja M enkusta. tiedättekö voisinko päästä sisään ??

Sanotaan että sulla on ihan kohtalaisen hyvät tsäänssit päästä sisään! Mut loppupeleissä kaikki riippuu susta itestäs; kyllä noi professorit Tallinnassa sen näkee, että onko susta juristiks! Ja saattaahan noissa pääsykokeissa haastatella noi Suomen Oikisten Proffatkin ens keväänä!

Tässä ois kans yks hyvä

http://uzweb.uz.ac.zw/law/

neuvoja, jyrki! kirjoitti:

Tässä ois kans yks hyvä

http://uzweb.uz.ac.zw/law/

Kai se ois hyvä jos Zimbabween haluu töihi mut muuten sun pointti jää vähä tyhjäks.

Kuluttajavirastoon pääsee kuka vaan ja millä papereilla vaan....tai sitten voit perustaa valmennuskurssifirman tai ryhtyä itse opeks johonkin firmaan.

Eli Helsinki on muka parempi koska sinne ei heti pääse sisään?! :D
Todella hyvä perustelu.... NOT
Ootkohan ikin ollu luennolla HY:ssa? Kuiva proffa jauhaa samaa kuivaa asiaa vuodesta toiseen. Sitä paitsi koulutusta vastaavaa työtä on moni jo saanut esim. TTU:n oikeustieteellisellä tutkinnolla.
p.s. Miks kaikki hermannit tääl luulee et jokainen joka lähtee Tallinnaan opiskelemaan tulis ikin takaisin Suomeen? :D Kannattaisko vähän ottaa selvää mikä se tutkinto on ennen kun lähtee aukomaan asiasta. esim. TU:n kautta voi opiskella: EU oikeutta, kansainvälistä yritysjuridiikkaa tai sitten englanniksi Suomen oikeusjärjestelmää. ELI 2/3 tutkinnoista on ensisijaisesti tarkotettu ihmisille jotka ehkä haluu mennä jonnekki muualle ku palata Suomeen. Viel lisäyksenä missä laatikossa oot elänyt jos et oo kuullu et Suomessa odotetaan kokoajan sitä et mitä ongelmia tulee siitä et suurimmat ikäluokat siirtyvät eläkkeelle eikä tääl oo tarpeeks porukkaa hoitamaan heiltä jääviä töitä etc. Eli toisin sanoen on tutkinto sitten vaikka Kenyasta niin tulevaisuudessa työtä on tarjolla vaikka millä mitalla. Plus jos nyt käy toteen se mitä kokoajan ennustellaan et EU:sta tulee liittovaltio niin Tarve Suomen lakia osaavista juristeista vähenee exponentiaalisesti. Mites sit suu pannaan kun Suomen laki muuttuukin EU: lakiin :DD
Et tee ny hyvä ihminen jotain taustatyötä ennen ku alat laukoo tyhjii kommenttei tänne palstalle.

Täytyykin muistaa huomenna käydä tsekkaas ständi.

Samaa mieltä, näistä saadaan oikein ystävällisiä ja koulutettuja siivoojia tulevaisuudessa kun alan ylikoulutus alkaa purra.

Realisti-nisti kirjoitti:

Samaa mieltä, näistä saadaan oikein ystävällisiä ja koulutettuja siivoojia tulevaisuudessa kun alan ylikoulutus alkaa purra.

selkeesti kateellisen ja kapeekatseisen juntin kommentti :D taidat vissiin olla siel siivous alalla jo?

nisti vetää kuivat kirjoitti:

selkeesti kateellisen ja kapeekatseisen juntin kommentti :D taidat vissiin olla siel siivous alalla jo?

Täl hetkel suomes iha selkee alikoulutus täl ala ku ei oo kilpailuu ja samat vanhat proffat pyörii oikikses ja opettaa samal vanhal kaaval joka on tuttu 1900-luvun alku puolelt! Loistavaa et tulee lisää kilpailua markkinoille.

T. Oikkari

Ei-kateellinen oik kirjoitti:

Täl hetkel suomes iha selkee alikoulutus täl ala ku ei oo kilpailuu ja samat vanhat proffat pyörii oikikses ja opettaa samal vanhal kaaval joka on tuttu 1900-luvun alku puolelt! Loistavaa et tulee lisää kilpailua markkinoille.

T. Oikkari

Lue lisää

Ei mun tarvitse olla kateellinen todetessani, että nykyisellään näyttää, että kilpailu hyvistä juristinpaikoista voi koventua. Sama koskee toki myös vanhempien tiedekuntien opiskelijoita; osalla voi pahimmillaan olla myöhemmin uranvaihto edessä.

Proffien suhteen taas nykytilanteessa kilpailu viroista on jo aika brutaalia. On helpompaa mennä yksityiselle kuin päätyä tutkijaksi. Professuurit kun ovat eläkevirkoja, niin kiertoa ei varsinaisesti tule lisää.

T. Nisti

Aika moni on jo tämän "mahdottoman" polun käynyt menestyksellä loppuun ja on on nyt töissä suomessa.
Kyllä vastaa opintopisteiltään ON tutkintoa, tiedän montakin jotka ovat nyt suorittamassa OM tutkintoa suomessa ilman täydennysopintoja.
Ja iso osa Tallinnalaisista on töissä ja harjoittelussa suomessa.

Se on hassuu miten ihmiset joilla ei oo mitään tietoo tulee esittämää asioita faktoina. Eiks se yleensä meekki nii et tyhmä/tietämätön huutaa koviten ja luulee eniten.

Moi,

En tiedä Tallinan järjestelmästä, mutta ainakin "tavalliseen" oikikseen pääset tuolla toisen asteen tutkinnolla. Miksi et siis hakisi suoraan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen?

oikkari2 kirjoitti:

Moi,

En tiedä Tallinan järjestelmästä, mutta ainakin "tavalliseen" oikikseen pääset tuolla toisen asteen tutkinnolla. Miksi et siis hakisi suoraan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen?

Lue lisää

Aion kyllä hakea, mutta olen jo henkisesti varautunut siihen, etten pääse sisään ja mietin varasuunnitelmaa. Kaikki sisällä olevat pelottelevat pääsykokeiden vaikeudella ja kuinka lukea pitää 7 päivää viikossa 8 tuntia päivässä.

Ilmoittauduin kuitenkin avoimen kursseille ja aion mennä valmennuskurssillekin. Voihan se olla, että pääsen Helsingin oikikseen sisällekin.

Yhtä kaikki, aion opiskella oikeustieteitä tavalla tai toisella. Jos en sisällä Helsingin oikiksessa niin sitten yksityisessä yliopistossa. Jos en sinnekään pääse niin suoritan avoimessa kursseja niin paljon kuin mahdollista.

-J

japadapa1 kirjoitti:

Aion kyllä hakea, mutta olen jo henkisesti varautunut siihen, etten pääse sisään ja mietin varasuunnitelmaa. Kaikki sisällä olevat pelottelevat pääsykokeiden vaikeudella ja kuinka lukea pitää 7 päivää viikossa 8 tuntia päivässä.

Ilmoittauduin kuitenkin avoimen kursseille ja aion mennä valmennuskurssillekin. Voihan se olla, että pääsen Helsingin oikikseen sisällekin.

Yhtä kaikki, aion opiskella oikeustieteitä tavalla tai toisella. Jos en sisällä Helsingin oikiksessa niin sitten yksityisessä yliopistossa. Jos en sinnekään pääse niin suoritan avoimessa kursseja niin paljon kuin mahdollista.

-J

Lue lisää

Moi,

Itsehän olen sitä mieltä, että

Joo se oli lähinnä motivaatiohaastattelu et jos kiinnostaa opiskella se ainetta niin kannattaa ihmeessä hakea. Tosin pääsykokeen jälkeen sit alkaa se kova lukeminen et saa kursseista hyviä arvosanoja. Ne ratkasee aika paljon et mihin voi mennä tekemään Master's degreetä. Sen voi siis periaatteessa tehdä missä vaan jos on tarpeeksi hyvä kurssien keskiarvo.

Kuka tahansa, joka osaa analyyttisesti lukea tekstejä huomaa lakimiesliiton tekstin olevan täysin mielipidekirjoitus, joka ei pohjaudu faktoihin.

Jatkoa ap:lle vähän samoista asioista omasta näkökulmasta

En itse lähtisi kyllä edes lainkaan vertailemaan HY:n ja TLU:n kanditutkintoja, sillä jo pelkkä nopea vilkaisu kyseisten oppilaitosten opintosuunnitelmiin paljastaa hyvinkin suuria eroja, kun toinen keskittyy pelkästään suomalaiseen oikeusjärjestelmään niin toisessa pyritään kehittämään oikeudellista ajattelua vertailevan oikeustieteen kautta. Ainoana yhteisenä vertailukelpoisena kurssikokonaisuutena pitäisin TLU:n tarjoamia Suomen Oikeusjärjestelmä I ja II moduuleja ja niitä vastaavia HY:n kursseja ja nimenomaan näissä varmasti onkin lähinnä TLU:ssakin suomalaiset professorit luennoimassa.

Valitettava tosia-asia on, että jos näitä tutkintoja lähdetään rehellisesti opintosuunnitelmien perusteella vertailemaan niin kyllä se tlu:ssa opiskelu verrattuna hy:n tarkoittaa hyvin raakaa ja suppeampaa versiota (jos mietitään Suomessa juristina toimimista), mutta tämän nyt ei pitäisi mitenkään olla edes yllättävää. Asioita mistä joudut luopumaan on nimenomaan se, että se opiskelu EI pohjaudu Suomalaiseen oikeusjärjestelmään, mistä sitten seuraa myös se että asianajotoimistot tuskin ovat kiinnostuneita palkkaamaan tlu:sta harjoittelijoita. Tämän lisäksi myös yliopiston perinteisesti tarjoamat palvelut ovat lähestulkoon olemattomat lähtien tietysti opiskeluasunnoista, opiskelutiloista aina esim. Kelan kieltäytymistä myöntämään tlu:n opiskelijoille ruoka-alennusta (huvittavana positiivisena seikkana mainittakoon se että tlu:n opiskelijat saavat kuitenkin kaksinkertaista opintolainaa suhteessa suomalaisiin korkeakouluopiskelijoihin). Tämäkin asia kannattaa ennen hakemista jo ymmärtää ja hyväksyä, ettei sitten siitä pety liikaa. Tämäkin on täysin ymmärrettävää toisaalta ja se on vaan karu fakta että näissä asioissa HY:n tiloja ja palveluita Helsingissä on vastaaviin tlu:n tarjoamiin aivan naurettavaa edes verrata.

"Mitä sitten jää käteen?" Mikä onkin se olennaisin kysymys.

Jos tavoitteenasi on päästä suomalaisiin lakitoimistoihin harjoittelijaksi/töihin, kuten Roschier, Hannes Snellman, Merilampi, Krogens jne. niin kyllä Helsinkiläisillä on lähestulkoon ylitsepääsemätön etusija (valitettavasti myös aivan oikeutetusti). Kuitenkin ne lakitoimistojen asiakkaat ovat niitä jotka ovat asianomaisina Suomessa käytävissä riita-asioissa. Tlu toimiikin siis parhaimillaan ponnahduslautana oikeustieteellisiin opintoihin ja maisteritutkintoihin pääsemiseen. Kyllähän se tlu:n markkinointikin on suunnattu nimenomaan vaihtoehtona nille, jotka eivät HY:n yliopistoon ole päässeet ja tarjoaa avoimeen yliopistoon verrattavan opintokokonaisuuden, josta kuitenkin saa viralliset ja täysin pätevät kandin paperit.

Vielä lopuksi haluaisin huomauttaa, että en ymmärrä ollenkaan tätä kilpailuhenkistä itsetunnon pönkittämistä tlu ja halveksuntaa (??suomalaiset oikkarit??) keskellä. Terveellisempää olisi kasvattaa nimenomaan yhteishenkeä ja molemminpuolista arvostusta ja tutkintojen eroavaisuuksien kunnioittamista ja tunnustamista sekä tämän näkemisenä lähinnä rikkautena. Puhutaan kuitenkin kokonaan kahden eri suvereenin valtion yliopistoista.

ELSA:n sitseillä tavataan :)

Tlu Helsingissä ainoa mahdollinen maisterin tutkinto on "master's programme in international business law". Uskoisin että aika moni kuitenkin haluaa ulkomaille suorittamaan llm tutkintoa.

Täältä löytyy Bachelor's programme kurssit:
http://law.tlu.ee/gb/43

Master's programme:
http://law.tlu.ee/gb/63

wannabeoikkari kirjoitti:

Tlu Helsingissä ainoa mahdollinen maisterin tutkinto on "master's programme in international business law". Uskoisin että aika moni kuitenkin haluaa ulkomaille suorittamaan llm tutkintoa.

Täältä löytyy Bachelor's programme kurssit:
http://law.tlu.ee/gb/43

Master's programme:
http://law.tlu.ee/gb/63

Lue lisää

monet kakkosista ovat ainakin jäämässä suorittamaan tuota Tallinnan yliopiston maisterintutkintoa.. jonka siis voi suorittaa halutessaan myös 60 op laajuisena.. sitten hinta ois kai vaan sen neljä tonnia.

Kyllä. Ei. Ei.

ei mitään järkee suorittaa muropakettitutkintoo.
toihan tutkintonimikekin on joku yhteiskuntatieteiden kandidaatti. (BA Soc.Sci.)

kkkkkkkkk kirjoitti:

ei mitään järkee suorittaa muropakettitutkintoo.
toihan tutkintonimikekin on joku yhteiskuntatieteiden kandidaatti. (BA Soc.Sci.)

Kyseisen yliopiston tasoa yhtään puolustelematta, ehkä kannattaisi ottaa asioista selvää, ennen kun tekee johtopäätöksiä.

Tutkintonimikkeet vaihtelevat maittain ja Virossa alemman oikeustieteellisen tutkinnon englanninkieliseksi tutkintonimikkeeksi on valikoitunut BA Soc. Sci. Virossa ylempi oikeustieteellinen (yliopisto)tutkinto on Master of Arts in Law, mutta siitä käytetään alalla yleisesti lyhennettä M.A eli Master of Arts.

Ulkomaalaisen korvaan OTN ja OTM kuulostavat lähinnä skientologien tasoilta...

1918 kirjoitti:

Kyseisen yliopiston tasoa yhtään puolustelematta, ehkä kannattaisi ottaa asioista selvää, ennen kun tekee johtopäätöksiä.

Tutkintonimikkeet vaihtelevat maittain ja Virossa alemman oikeustieteellisen tutkinnon englanninkieliseksi tutkintonimikkeeksi on valikoitunut BA Soc. Sci. Virossa ylempi oikeustieteellinen (yliopisto)tutkinto on Master of Arts in Law, mutta siitä käytetään alalla yleisesti lyhennettä M.A eli Master of Arts.

Ulkomaalaisen korvaan OTN ja OTM kuulostavat lähinnä skientologien tasoilta...

Lue lisää

Merkkaaks sää sitten johonkin CV:hen että BA Soc. Sci :D:D:D:D:D:D:D:D

Epäilemättä TLÜ:n kupissa painaa raha sivistystoimea enemmän.Vuodesta 2013 virolaiset oppilaitokset eivät ole saaneet enää periä maksua vironkielisistä tutkinnoista. Rahoitus tulee nykyään valtiolta ja sitä myönnetään vain tietylle kiintiölle. Siksi TLÜ ja TTÜ markkinoivat innolla vieraskielisiä tutkintoja ulkomaalaisille. Tähän kun vielä lisätään kova (globaali) kysyntä lainopillisesta koulutuksesta, niin kaava on valmis. TLÜ:n meininkiä ei ole katsottu hyvällä Virossakaan.

Onko tietoa, ovatko TLÜ:n Helsingin yksikön opiskelijat löytäneet alalta töitä opintojen aikana? Miten työnantajat ovat suhtautuneet oppilaitokseen ja onko opiskelijoiden joukossa merkittävä osuus niitä, joiden sukulaiset ovat alalla?

Taidat olla tietämätön, finninaamainen ja huonon itsetunnon omaava pienen peniksen omistaja.

Perusteluja kehiin, arvon Oikkari. Eikö argumentointia opeteta opinahjossasi?

Trilemma kirjoitti:

Perusteluja kehiin, arvon Oikkari. Eikö argumentointia opeteta opinahjossasi?

Mihin tuo Bachelor of Arts kelpaa Suomessa?

Siihen mihin pelkkä oikeusnotaarin tutkinto: Ei mihinkään.

http://www.lakimiesuutiset.fi/kolumnit/me-juristit-nauroimme-niin/

Sellaista syntyykin, kun oikeustieteellisessä tiedekunnassa väitellyt hallintotieteen maisteri käyttää puheessaan ilmaisua ”me juristit”. Tämä tuo mieleen vanhaa kaskun: lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin.

Hallintotieteen-juristi kirjoitti:

http://www.lakimiesuutiset.fi/kolumnit/me-juristit-nauroimme-niin/

Sellaista syntyykin, kun oikeustieteellisessä tiedekunnassa väitellyt hallintotieteen maisteri käyttää puheessaan ilmaisua ”me juristit”. Tämä tuo mieleen vanhaa kaskun: lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin.

Lue lisää

Kirjoittaja on viitannut Erkki Tantun tunnetuksi tekemään sanontaan, mutta on samalla jättänyt mainitsematta sen sisällön kannalta oleellisen loppuosan: "Ja me papit nauroimme niin.. sanoi kirkonvartija".

Sanonnoista viis, kyseinen kirjoitus heijastelee jälleen vain Lakimiesliiton ylläpitämää agendaa siitä, että tosiasiallisesta osaamisesta ja tutkinnon sisältämistä opinnoista huolimatta vain OTM-koulutettu saisi edes tieteellisessä mielessä kutsua itseään oikeustieteen harjoittajaksi, eli juristiksi.

Mielestäni mitään sekaantumisen vaaraa näiden tohtoreiden osalta ei ole, sillä he ovat oletettavasti suorittaneet jatkotutkinnon akateemista uraa silmälläpitäen, ja heistä kukaan tuskin jopa kymmenen vuoden yliopistomaailmassa elämisen jälkeen pyrkii pelkän muodollisen tutkintonimikkeensä turvin ja ikään kuin petollisesti vietellen soluttautumaan tuomioistuimiin, syyttäjänvirastoihin tai lakiasiaintoimistoihin. Kaikki heistä ovat varmasti tietoisia siitä tosiasiasta, että osaan lakimiestehtävistä heidän tutkintokokonaisuutensa ei ole pätevä.

En vastusta lakimieskunnan ydintehtävien kelpoisuusvaatimuksia, mutta karsastan liiton ajamaa kantaa siitä, että edes akateemisessa maailmassa tehtäväänsä pätevä, lukenut ja ansioitunut henkilö ei saisi puhua itsestään ja hänen tekemästään työstä niiden oikeilla nimillä. Oikeustiede on muutakin kuin professio virkoineen ja kelpoisuusvaatimuksinenen. Se on ennen kaikkea tieteenala ja tutkimusta. Jos henkilö opiskelee, harjoittaa ja tutkii oikeustiedettä sen kaikkien sääntöjen ja tapojen mukaisesti, olisi nimenomaan harhaanjohtavaa väittää kyseistä toimintaa miksikään muuksi. Vielä kun muistetaan tohtorintutkinnon merkityksen akateemisuus (vrt. juurikin esim. OTM- tai lääkäritutkintojen merkitykseen ammattitutkintoina), olisi mielestäni varsin erikoista puhua asioista tieten tahtoen väärillä nimillä.

Mutta toki, olisihan idea filosofian tohtoriksi nimittämisestä ihan kaunis ajatus. Onhan oikeustiede pohjimmiltaan humanistinen tiede.

Tähän korjauksena, että soitto OPH:lle paljasti etteivät he kuulemma katso tutkintonimikettä vaan sisältöä rinnastuspäätöstä antaessaan. ELI BA on mahdollista rinnastaa, jos maisteritutkinto täyttää heidän kriteerinsä. Virossa ei myöskään ole BA ja LLB tutkintoja erikseen.

Aikaisempi viesti on siis tältä osin virheellinen

Huolestunutkansalainen14,

tunnut tietävän asiasta poikkeuksellisen paljon.
Silti tekstissäsi mikään ei viittaa siihen, että olisit laisinkaan ymmärtänyt kokonaisuutta ja syvältä kumpuaa syvä katkeruus Tallinan yliopistoa kohtaan. Olet kyllä poikkeuksellisen syventynyt teemaan tiedustelemalla asiaa OPH:lta ja tutustunut kahden oppilaitoksen nettisivuihin. Lisäksi osaat kertoa, että Tallinnan MA on lopetettu. Jos kuitenkin opiskelisit Tallinnan yliopiston Helsingin kampuksella, sinulla olisi varmasti tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa asiasta. Nyt tekstistäsi paistaa tunne, että olet joskus ehkä opiskellut tai selvittänyt opiskelumahdollisuuksia TLÜ:ssä ja olet kokenut syvän pettymyksen. (Tai sitten olet Suomen Lakimiesliiton palkkaama trolli :D )

Koska tätä palstaa lukee sen verran moni niin lyödään faktoja pöytään:

-Tutkinnon nimellä ei ole mitään väliä vaan sisältö ratkaisee. "In Finland we have this thing called oikeusnotaari, gib me plox LLM in ur country". Jokainen voi miettiä millaisen vastauksen tuohon saisi ulkomaisesta yliopistosta.

-Kaikki Viron opetusviraston akreditoimat oikeustieteelliset bachelor-tason tutkinnot ovat englanniksi "Bachelor or Arts in Social Science". TLÜ:n, TTÜ:n ja jopa TÜ:n. Tämä tieto löytyy kaikkien virolaisten oppilaitoisten sivuilta.

-LLM-tutkinnot on usein tarkoittu jo valmistuineille "ulkkareille" ja ovat juuri siksi englanninkielisiä ja 1-vuotisia. Käsitys siitä, että 2-vuotisia maisteriohjelmia olisi vaikeaa löytää on täysin väärä: Niitä löytyy jokaisesta maasta, mutta sisältö, pääsyvaatimukset ja kieli vaihtelevat. Se ettei niitä ohjelmia tarjota lähtökohtaisesti englanniksi/suomeksi/valittajan vaatimalla kielellä on tämän oma ongelma.

-Jos Tallinan yliopiston Helsingin kampuksen MA-tutkinto olisi ollut suosittu, niin sitä oltaisiin todennäköisesti jatkettu. Ilmeisesti MA-ohjelma ei kelvannut edes kampuksen omille opiskelijoille.

-ETA-kokeista luopumiselle on omat syynsä. Jos kokeiden tulokset ja työllistyminen olisivat rohkaisseet jatkamaan kokeita, niin varmasti olisi myös tehty. Mm. Helsingin yliopisto julkaisee tilastoja siitä, kuinka moni on päässyt OTM-ohjelmaan ETA-väylän kautta. Vuositasolla puhutaan 2-4 henkilöstä. Vaikka kaikki Suomen neljä oikeustieteellistä tiedekuntaa hyväksyisivät maksimimäärän ETA-väyläläisiä (tavallisesti 10/tiedekunta/vuosi), OTM-ohjelmiin pääsisi 40 opiskelijaa/vuosi.

Herääkin kysymys minne katoavat vuosittain TLÜ:n Tallinan ja Helsingin kampuksen ja TTÜ:n n. 200 valmistunutta kandia vuosittain? Tähän päälle vielä Ruotsista, Briteistä, Saksasta jne. valmistuneet kandit.

ps. Propsit siitä, että osasit kirjoittaa TTÜ:n oikein ;)

Minulla on jonkun verran tuttuja, jotka ovat suorittaneet ulkomailla BA:n ja LLM:n ja sivusta seuranneena kirjoitan näkemykseni ETA-kokeista ja ulkomaisella tutkinnolla työllistymisestä:

ETA-kelpoisuuskokeiden suorittaminen on edellytyksenä, mikäli haluaa työllistyä virkaan Suomessa. Toki kokeiden suorittaminen on myös muuten hyödyllistä ja varmasti vaikuttaa kansainvälisen LLM-tutkinnon suorittaneen työllistymiseen Suomessa. Monet toimistot saattavat vaatia, että kokeet ovat suoritettuna.

Täytyy kuitenkin huomioida, että ilman ETA-kelpoisuuskokeita on kuitenkin myös MAHDOLLISTA työllistyä juristiksi Suomessa yksityisellä puolella. Tiedän useita LLM-tutkinnon ulkomailla suorittaneita, jotka eivät tehneet ETA-kelpoisuuskokeita tai sitten aloittivat ja jättivät ne kesken, koska saivat juristin paikan yksityiseltä puolelta. Toki aina löytyy myös niitä, jotka eivät löydä oman alan työpaikkaa valmistumisen jälkeen, joten lopputulos riippuu henkilöstä itsestään.

Mikäli henkilö suorittaa kansainvälisen BA:n LLM:n, kannattaa hänen panostaa opiskelun aikana arvosanoihin, yrittää saada jo varhaisessa vaiheessa edes jotakin oman alan työkokemusta ja verkostoitua mahdollisimman paljon. Näiden avulla on ihan mahdollista päästä Suomessa yksityiselle puolelle (jopa asianajotoimistoihin) juristiksi (esim legal counsel-nimikkeellä). Eli eniten vaikuttaa varmasti työkokemus. Jos sitä on riittävästi, ei LLM-tutkinnolla välttämättä ole mahdotonta työllistyä juristiksi, vaikka ei tekisikään ETA-kelpoisuuskokeita. Olen kuullut, että jotkut BA/LLM-opiskelijat ovat jopa ulkomaille lähteneet hakemaan oman alan työkokemusta (esimerkiksi kesäksi) opintojen ohessa, mitä arvostetaan paljon Suomessa.

Toki ETA-kokeet kannattaa ehdottomasti tehdä mikäli OPH myöntää niihin luvan. Monet toimistot ja etenkin virat vaativat tätä. Halusin vain tuoda esiin että myös ilman kokeiden suorittamista on ihmisiä kyllä työllistynyt, koska ovat panostaneet arvosanoihinsa, hankkineet työkokemusta ja oleet ahkeria verkostoitumisessa.Tässä oma käsitykseni tilanteesta sivusta seuranneena ja asiasta tuttujen kanssa keskustelleena.

Never-a-notar kirjoitti:

Huolestunutkansalainen14,

tunnut tietävän asiasta poikkeuksellisen paljon.
Silti tekstissäsi mikään ei viittaa siihen, että olisit laisinkaan ymmärtänyt kokonaisuutta ja syvältä kumpuaa syvä katkeruus Tallinan yliopistoa kohtaan. Olet kyllä poikkeuksellisen syventynyt teemaan tiedustelemalla asiaa OPH:lta ja tutustunut kahden oppilaitoksen nettisivuihin. Lisäksi osaat kertoa, että Tallinnan MA on lopetettu. Jos kuitenkin opiskelisit Tallinnan yliopiston Helsingin kampuksella, sinulla olisi varmasti tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa asiasta. Nyt tekstistäsi paistaa tunne, että olet joskus ehkä opiskellut tai selvittänyt opiskelumahdollisuuksia TLÜ:ssä ja olet kokenut syvän pettymyksen. (Tai sitten olet Suomen Lakimiesliiton palkkaama trolli :D )

Koska tätä palstaa lukee sen verran moni niin lyödään faktoja pöytään:

-Tutkinnon nimellä ei ole mitään väliä vaan sisältö ratkaisee. "In Finland we have this thing called oikeusnotaari, gib me plox LLM in ur country". Jokainen voi miettiä millaisen vastauksen tuohon saisi ulkomaisesta yliopistosta.

-Kaikki Viron opetusviraston akreditoimat oikeustieteelliset bachelor-tason tutkinnot ovat englanniksi "Bachelor or Arts in Social Science". TLÜ:n, TTÜ:n ja jopa TÜ:n. Tämä tieto löytyy kaikkien virolaisten oppilaitoisten sivuilta.

-LLM-tutkinnot on usein tarkoittu jo valmistuineille "ulkkareille" ja ovat juuri siksi englanninkielisiä ja 1-vuotisia. Käsitys siitä, että 2-vuotisia maisteriohjelmia olisi vaikeaa löytää on täysin väärä: Niitä löytyy jokaisesta maasta, mutta sisältö, pääsyvaatimukset ja kieli vaihtelevat. Se ettei niitä ohjelmia tarjota lähtökohtaisesti englanniksi/suomeksi/valittajan vaatimalla kielellä on tämän oma ongelma.

-Jos Tallinan yliopiston Helsingin kampuksen MA-tutkinto olisi ollut suosittu, niin sitä oltaisiin todennäköisesti jatkettu. Ilmeisesti MA-ohjelma ei kelvannut edes kampuksen omille opiskelijoille.

-ETA-kokeista luopumiselle on omat syynsä. Jos kokeiden tulokset ja työllistyminen olisivat rohkaisseet jatkamaan kokeita, niin varmasti olisi myös tehty. Mm. Helsingin yliopisto julkaisee tilastoja siitä, kuinka moni on päässyt OTM-ohjelmaan ETA-väylän kautta. Vuositasolla puhutaan 2-4 henkilöstä. Vaikka kaikki Suomen neljä oikeustieteellistä tiedekuntaa hyväksyisivät maksimimäärän ETA-väyläläisiä (tavallisesti 10/tiedekunta/vuosi), OTM-ohjelmiin pääsisi 40 opiskelijaa/vuosi.

Herääkin kysymys minne katoavat vuosittain TLÜ:n Tallinan ja Helsingin kampuksen ja TTÜ:n n. 200 valmistunutta kandia vuosittain? Tähän päälle vielä Ruotsista, Briteistä, Saksasta jne. valmistuneet kandit.

ps. Propsit siitä, että osasit kirjoittaa TTÜ:n oikein ;)

Lue lisää

Hyvä viesti muuten mutta luultavasti yliarvioit raskaasti tuon valmistuneiden määrän, TTÜ lla aloittaa vuosittain max 40 suomalaista kandi-lakiopiskelijaa, TLÜ lla varmaan noin 25 plus Helsingin osastolla joku 75 jos sitäkään, eli yhteensä 140. Kuitenkin voin lyödä pääni pantiksi että näistä valmistuu maksimissaan 90-100, voi olla todellisuudessa vielä paljn vähemmänkin.

Sivustaseuraava kirjoitti:

Hyvä viesti muuten mutta luultavasti yliarvioit raskaasti tuon valmistuneiden määrän, TTÜ lla aloittaa vuosittain max 40 suomalaista kandi-lakiopiskelijaa, TLÜ lla varmaan noin 25 plus Helsingin osastolla joku 75 jos sitäkään, eli yhteensä 140. Kuitenkin voin lyödä pääni pantiksi että näistä valmistuu maksimissaan 90-100, voi olla todellisuudessa vielä paljn vähemmänkin.

Lue lisää

Ja vielä täytyy lisätä, että jos katsomme vuoden 2016 tilastoja SAIS ista, niin TLÜ lla aloitti Helsingin branchissä 53 ja Tallinnassa 15 jotka eivät edes kaikki varmasti ole suomalaisia, ja TTÜ lla 40 joista varmaan se puolet on suomalaisia joten jäämme reilusti alle 100 suomalaisen lakikandi-aloittajan vuonna 2016 Viron kouluissa.

https://sais.ee/PublicInfo/Rankings?institutionId=12a8478b-9292-4a90-9e49-b068b440565c

https://sais.ee/PublicInfo/Rankings?institutionId=0d1082b4-1cc3-455a-8819-a95232c92ac0

Ja lisäksi pitää huomioda että todella moni jättää opinnot kesken.. Joka kevät ainakin ttü:llä valmistuu kandiksi vain kourallinen, ehkä 5-15, suomalaista..

Juridicus kirjoitti:

Ja lisäksi pitää huomioda että todella moni jättää opinnot kesken.. Joka kevät ainakin ttü:llä valmistuu kandiksi vain kourallinen, ehkä 5-15, suomalaista..

Kappas niin näkyisi olevan. Virolaiset oppilaitokset julkaisevat valmistuineiden nimet oppialoittain. TTÜ:ltä näyttää valmistuneen n. 20 suomalaisen nimen omaavaa henkilöä vuonna 2015. TLÜ:llä määrä oli vuonna 2016 lähes 40 joka todennäköisesti kattaa myös Helsingin kampuksen. Maisteriksi asti ei näkynyt valmistuneen yhtäkään suomalaisen nimen omaavaa henkilöä kyseisinä vuosina.

NoNotar kirjoitti:

Kappas niin näkyisi olevan. Virolaiset oppilaitokset julkaisevat valmistuineiden nimet oppialoittain. TTÜ:ltä näyttää valmistuneen n. 20 suomalaisen nimen omaavaa henkilöä vuonna 2015. TLÜ:llä määrä oli vuonna 2016 lähes 40 joka todennäköisesti kattaa myös Helsingin kampuksen. Maisteriksi asti ei näkynyt valmistuneen yhtäkään suomalaisen nimen omaavaa henkilöä kyseisinä vuosina.

Lue lisää

Joo, todella harva jatkaa maisteriksi asti Virossa. Lähes kaikki lähtevät muihin maihin, kuten Ruotsiin, Englantiin, Hollantiin tai Tanskaan tekemään LLM-tutkintoa. Jotkut taas pitävät "välivuoden" kandin jälkeen ja tekevät ne ETA-kokeet, mikä ei vissiin ole enää mahdollista..

Tämä lienee asenne- että mielipidekysymys. Itse tiedän useita siellä viihtyneitä ja oman alan töitä löytäneitä. Suurin osa tekee vain kandiksi Virossa ja maisterin ulkomailla. Myös työllistyminen on pitkälti itsestä, mutta toki myös verkostoista ja tuurista kiinni. Tuskin pelkällä todistuksella mitään tekee, mutta jos panostaa arvosanoihin, verkostoituu, hankkii työkokemusta ja suorittaa tutkinnon vielä hyvässä ajassa, on hyvät mahdollisuudet saada oman alan työpaikka..

Jos työpaikan saa vain verkostoilla, eikä tutkinnolla itsellään (siksihän kouluja käydään, jotta saisi töitä), lienee se jo melko hälyttävä merkki. Ainakaan tuolla tekniikalla ei mitään järin hyvää uraa luo