Käyttäytymisgeneetikkojen tutkimusten perusteella esimerkiksi persoonallisuutemme ja älykkyytemme ovat ainakin perinnöllisiä. Pinkerin mielestä geenit muovaavat meistä sen mikä meistä tulee. Kasvatuksella ja ympäristöllä on vain vähäinen osuus persoonallisuutemme kehityksessä.
Pinkeri kertoo: "Siitä, että perimämme tekevät meistä ainutlaatuisia, ei ole luvallista puhua, koska geenien vaikutuksen tunnustamisen pelätään jollakin lailla uhkaavan humaaneja arvoja".
Nykyintellektuelleilla on kumma refleksi: kun tulee puhe geeneistä, he lakkaavat tajuamasta , miten 50 prosenttia eroaa sadasta , miten "hieman" eroaa "kaikesta" ja "vaikuttava" "määräävästä".
Erityisesti Yhdysvalloissa aihe on tabu, ja siihen tarttuva saa loat silmilleen. Esimerkiksi Thomas Bouchard, persoonallisuusgenetiikan pioneeri ja Minnesotan ensimmäisen laajan kaksostutkimuksen johtaja on, saanut kuulla olevansa rasisti, natsi ja Mengele.
Tälläinen äärimmäisen kielteinen...
artikkeli jatkuu mielenkiintoisena mm. kasvatustutkimuksen osalta, jossa vanhempia syytetään, kun kasvatus ei tuota tulosta.
Hyvin mielenkiintoinen artikkeli. Kannattaa lukea.
http://www.tiede.fi/artikkeli/394/geenit_vai_kasvatus_kumpi_tekee_ihmisen_
Kuten sanottua geenit ratkaisevat!
Geenit vai kasvatus, kumpi...
31
247
Vastaukset
- LK
Hmm.. siis onko se väite että ympäristö ei vaikuta ihmiseen?
Vai että geenit määräävät miten ihminen reagoi ympäristön ärsykkeisiin, se olisi paljon niinkun uskottavampaa kun ottaa huomioon tämän arkielämän missä eletään. Itse ainakin koen monen oman ominaisuuteni jopa mahdottomaksi jos minulla ei olisi ollut ympäristötekijöitä jotka sen ovat luoneet/mahdollistaneet. - yxex
Oli hyvä artikkeli!
Ihmisen evoluutiolle edullisinta on että isän ja äidin yhtyessä, lapseen siirtyy kummankin parhaimmat ominaisuudet henkiinjäämisen kannalta. Persoonallisuuden kehittymisessä olen Pinker.in kannalla: perimä, toverit ja sattuma vaikuttavat meihin kaikki yhdessä.
Jos näin ei olisi; miksi susien kasvattamasta tytöstä tuli susityttö?- lottamari<3
Ajattelisin, että kysymys voisi olla olosuhteista johtuvasta ehdollistumisesta.
- RASSISMUS
Geenit ei vaikuta älykkyyteen lainkaan! Etelä-Afrikkalainen busmanni voi olla seuraava Einstein jos hänelle annetaan mahdollisuus! Muun väittäminen on rasismia pahimmasta päästä.
- lottamari<3
Einstainiksi on moni halunnut, mutta näitä neroja ei synny vain mahdollisuuksien kautta vaan ovat saaneet älykkyytensä geeneissään. Hmm..valitettavasti joudun tässä kohtaa olemaan rasissmus hominus :D
- LK
Toisaalta geenien ei tarvitse hirveästi huolehtia siitä onko ne rasistisia vai ei, sen enempää kuin todellisuudenkaan. Se vaan meinaa että sen ääneen toteaminen olisi epäkorrektia. Tosiasioihin se ei vaikuta.
En siis tällä tarkoita että minusta tummaihoiset ovat tyhmempiä (tietääkseni eivät ole, en kyllä ole erityisesti ottanut selvääkään). Vaan sitä että asianlaitaa ei voi perustella 'se olisi rasistista' toteamuksella.
- paska rasisti
yritätkö sanoa ettei mustaihoinen voi olla einsteinin veroinen?
- Psykologian Proffa
Voi geenigekko parkaa!
Kerettiläinen mataharihan se uskoo geeneihin, vaikka hyvin tietää ettei ympäristön kiistatonta vaikutusta voida sulkea pois. Palsta olisi pitänyt sulkea kauan sitten.
Suomen tiedelehti nyt ei vaan julkaise mitään älyllistä.. Tiede on sitä paitsi politiikkaa varsinkin rasisteille ja geenitutkijoille.
Eihän tässä meidän ympäristössä voi mitään vikaa olla. Geeneissähän se on.
Miten sitten identtiset kaksoset voivat kehittyä niin erilaisiksi eri ympäristöissä.
http://www.youtube.com/watch?v=4Z9WVZddH9w
Ja älykkyydestä. Oppimiskyky kyllä on vahvasti geneettistä, mutta älykkyys ei periydy. Tämän mataharikin tajuaisi jos tekisi vaikkapa äpärän tukimustarkoituksiin. Genius are made not born.
Myönnän proffana etten tiedä mitään, mutta en usko geenien kakkivoipaisuuteen.
Ympäristöllä on nimittäin kiistatta todistettu olevan kyky vaikuttaa geenien aktivoitumiseen tai ei-aktivoitumiseen. MOT. Lottamari on kerettiläinen noita-akka. Femme fatalen tunnistaa valovuden päästä. - Ihanturhaapohdintaa
Jos lottamari ja muutkin ette ole vielä tähän ikään mennessä huomanneet, miten "asiantuntijat" käyttäytyvät, niin kerronpa teille:
biologi uskoo biologiaan, psykologi psykologiaan, lääkäri lääketieteeseen jne.
Biologi ei usko psykologiaan, psykologi ei usko biologiaan jne.- että näin
Ja vielä selvennykseksi:
biologi selittää asiat biologialla, psykologi selittää asiat psykologialla jne. - LK
että näin kirjoitti:
Ja vielä selvennykseksi:
biologi selittää asiat biologialla, psykologi selittää asiat psykologialla jne.Nuo kaikki tieteenalat ovat tapoja jäsentää maailmaa ja niihin paneutuneet jäsentävät maailmaa mielellään sen sapluunan mukaan minkä tuntevat. Jos olet vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.
Toisaalta taas ei se välttämättä meinaa että ne on väärässäkään.
- lynett
Musta on henk.koht. aika vieras ajatus, että jokin tai mikään yksittäinen tekijä, osatekijä tai solun pinnan väre tekisi ihmisestä suoraan sen mitä tekee.
Eiköhän ole aika loogista, että geenit määräävät tavallaan ylä-ja alakaton siinä mihin ihminen voi kehittyä ja ohjaavat suuntaan jos toiseen esim tietynlaisessa ympäristössä - joka vaikuttaa sitten siihen, kuinka nämä tietyt ominaisuudet ainakin ääripäissään aktivoituvat.
Eli perimä ja ympäristö yhdessä.
Onhan esim ihan ilmiselvää, että jos jotain perittyä ominaisuutta ei "ruokita" tai se tukahdutetaan, se ei "näy" enää samalla tavoin kuin yltäkylläisessä ympäristössä.
Ihanko ihmisen olemukseen löytyisi jokin yksinkertainen selitys ?
En usko vaikka mitä lukisin ja mistä. - koulutus,tasa-arvo
Ei todellakaan noin. Geenit ei vaikuta millään tavalla älykkyyden kehittymiseen. Kaikki muu kyllä vaikuttaa. Jos simpanssilla olisi tarvittavat geenit ihmisen käytöksen oppimiseen niin simpanssi olisi yhtä fiksu, mutta simpanssilta puuttuu sama "kieli" joten se ei siksi pysty oppimaan ihmiseksi koska ajatusmaailma on erilainen. Mutta simpanssi ei ole yhtään ihmistä tyhmempi! Puistattava ajatus.
- LK
Jos nyt oletetaan että aivoilla ja älykkyydellä on jotain tekemistä toistensa kanssa niin niissä kyllä toteutuvat sekä geenien että ympäristön vaikutukset aika näkyvällä tavalla.
Siis ei niinkun sillein näkyvällä että kadulla näkisi, mutta semmoisella mistä voi saada oikeilla laitteilla ihan kuvan ruudulle että joo, on näissä eroja ihmisten aivoissa.
Vaikka ei niitä vielä täysin osata tulkitakkaan. - LK
"Mutta simpanssi ei ole yhtään ihmistä tyhmempi! Puistattava ajatus."
En tiedä puistattavuudesta, mutta todellisuudenhan ei tarvitse olla miellyttävää.
Kumminkin: Simpanssi ja muut eläimet voivat hyvinkin yksiselitteisesti olla ihmistä tyhmempiä. Koska älykkyyden käsite ja sen mittaaminen on ihmisten juttu ja silloin sitä mitataan ihmisten lähtökohdista ja on aika luonnollista että ihmiset ovat siinä vahvemmilla. Jos apinoilla olisi oma 'älykkyyttä' vastaava käsite niin todennäköisesti se mittaisi vähän muita juttuja ja mahdollisesti ihmiset olisivat siinä huonompia kuin apinat.
- lottamari<3
Viisaus ja älykkyys, niitä pitää tarkastella vähän eri tavoin. Älykkyys on periytyvää, mutta viisastuminen ei. Viisastumiseen tarvitaan vain tiedon pänttäystä päähän. Tyhmäkin voi viisastua, mutta hän ei pääse pitkälle ellei hänellä on perinnöllistä älykkyyden lahjaa. Geenit määräävät kykymme oppia soveltamaan tietoa. Älykkyys on kykyä ajattella asioita, päättelykykyä ja oivalluskykyä. Älykkyyden lahjakkuus määräytyy vanhempien geenien avulla siten, että pääsääntöisesti älykkäät vanhemmat saavat älykkäitä lapsia ja tyhmät tyhmiä.
Näin se vaan menee.- Älytöntä
Ihmisen päässä ei tapahdu mitään älykästä ilma soluja jotka mahdollistavat asian. On käsittääkseni löydetty soluja jotka mahdollistavat tiettyjä "älyn" alueita, esim. peilisolut joita ilman ei olisi ns. sosiaalista älykkyyttä. Uskon että erilaisten solujen määrään ja laatuun vaikuttaa perimä. Miten noita soluja sitten kukin käyttää, jos käyttää, voi enemmänkin riippua ympäristötekijöistä.
On todettu että esim jonkin liikeradan oppimista helpottaa jo se kun näkee liikeen, pelkkä näkeminen kehittää niitä "yhteyksiä" aivoissa jotka liikkeeseen tarvitaan. On myös tultu siihen tulokseen että jonkin omianisuuden kehittyminen ja vahvistuminen yksilössä saattaa siirtyäkin perinnölliseksi, seuraava sukupolvi saa sen "valmiina". Periaatteesa voisi kai ajatella että "tyhmäkin" ihminen voisi harjoittaa älyään ja saada siten vähän älykkäämpiä jälkeläisiä jotka reenaamalla voivat sitten siirtää vähän enemmän älyä omille jälkeläisilleen.
Toisaalta, älykkyyttäkin on monen laista, oheinen lista lienee Harvardin kasvatustieteen professori Howard Gardnerin käsialaa:
Kielellinen älykkyys
Loogis-matemaattinen älykkyys
Musikaalinen älykkyys
Ruumiillis-kinesteettinen älykkyys
Avaruudellinen älykkyys
Interpersonaalinen älykkyys
Intrapersonaalinen älykkyys
Luontoympäristöälykkyys
Hengellinen älykkyys
Eksistentiaalinen älykkyys
Ukoisin että pelkästään yhden lajin älystä ei lopulta ole suurta iloa ihmiselle vaan tarvitaan useampaa niin elämästä tulee täydempää ja miellyttävämpää.
Viisaus voi taas tulla vain ajan kanssa ja perustuu siihen että kykenee oppimaan ja tekemään johtopäätösiä. Käyttää sitä älyään monipuolisesti. - lottamari<3
Älytöntä kirjoitti:
Ihmisen päässä ei tapahdu mitään älykästä ilma soluja jotka mahdollistavat asian. On käsittääkseni löydetty soluja jotka mahdollistavat tiettyjä "älyn" alueita, esim. peilisolut joita ilman ei olisi ns. sosiaalista älykkyyttä. Uskon että erilaisten solujen määrään ja laatuun vaikuttaa perimä. Miten noita soluja sitten kukin käyttää, jos käyttää, voi enemmänkin riippua ympäristötekijöistä.
On todettu että esim jonkin liikeradan oppimista helpottaa jo se kun näkee liikeen, pelkkä näkeminen kehittää niitä "yhteyksiä" aivoissa jotka liikkeeseen tarvitaan. On myös tultu siihen tulokseen että jonkin omianisuuden kehittyminen ja vahvistuminen yksilössä saattaa siirtyäkin perinnölliseksi, seuraava sukupolvi saa sen "valmiina". Periaatteesa voisi kai ajatella että "tyhmäkin" ihminen voisi harjoittaa älyään ja saada siten vähän älykkäämpiä jälkeläisiä jotka reenaamalla voivat sitten siirtää vähän enemmän älyä omille jälkeläisilleen.
Toisaalta, älykkyyttäkin on monen laista, oheinen lista lienee Harvardin kasvatustieteen professori Howard Gardnerin käsialaa:
Kielellinen älykkyys
Loogis-matemaattinen älykkyys
Musikaalinen älykkyys
Ruumiillis-kinesteettinen älykkyys
Avaruudellinen älykkyys
Interpersonaalinen älykkyys
Intrapersonaalinen älykkyys
Luontoympäristöälykkyys
Hengellinen älykkyys
Eksistentiaalinen älykkyys
Ukoisin että pelkästään yhden lajin älystä ei lopulta ole suurta iloa ihmiselle vaan tarvitaan useampaa niin elämästä tulee täydempää ja miellyttävämpää.
Viisaus voi taas tulla vain ajan kanssa ja perustuu siihen että kykenee oppimaan ja tekemään johtopäätösiä. Käyttää sitä älyään monipuolisesti.Kyseessä on geneettisesti perityvät taipumukset kuten; jos on taidokas suutari niin hänellä voi olla innostusta myöskin "siirtää" siis opettamalla siirtää näitä taitoja jo geeneissä kädentaitoiselle jälkeläiselleen. Sitä kautta siis opittu tieto on "geneettistä", mutta opittua tietoa ei koskaan voi siirtää jälkeläiselle, jolla ei geneettistä taipumusta-lahjakkuutta saatuun tietotaitoo ole.
Harva meistä on monilahjakkuus, mutta heitä joita tällä on siunattu voivat todella saada monilahjakkaita lapsia hekin. Ei meidän kaikkien tarvitsekaan olla kaikilla aloilla älykkäitä tullaksemme onnelliseksi, riittää kun mielenkiintomme on tarpeeksi suuntautunut johonkin mielekkääksi tuntemaamme alueseen, jossa taitomme, älykkyytemme ja kykymme pääsevät oikeuksiinsa. - hyvääkesääantakaapal
lottamari<3 kirjoitti:
Kyseessä on geneettisesti perityvät taipumukset kuten; jos on taidokas suutari niin hänellä voi olla innostusta myöskin "siirtää" siis opettamalla siirtää näitä taitoja jo geeneissä kädentaitoiselle jälkeläiselleen. Sitä kautta siis opittu tieto on "geneettistä", mutta opittua tietoa ei koskaan voi siirtää jälkeläiselle, jolla ei geneettistä taipumusta-lahjakkuutta saatuun tietotaitoo ole.
Harva meistä on monilahjakkuus, mutta heitä joita tällä on siunattu voivat todella saada monilahjakkaita lapsia hekin. Ei meidän kaikkien tarvitsekaan olla kaikilla aloilla älykkäitä tullaksemme onnelliseksi, riittää kun mielenkiintomme on tarpeeksi suuntautunut johonkin mielekkääksi tuntemaamme alueseen, jossa taitomme, älykkyytemme ja kykymme pääsevät oikeuksiinsa.Koko nature vs nurture on vähän samanlainen malli kuin aaltohiukkasdualismi tai muna kana väittely. Sovitaan kompromissiksi että molemmat esiintyvät yhtä aikaa.
Valo on yhtä aikaa sekä hiukkanen että aalto. Ilman mitään ristiriitaa.
Samoin älykkyys on ympäristön ja geenien yhteistulosta.
Loppujen lopuksi olemme vain tähtipölyä. Kiistely älykkyydestä heijastaa jo sinänsä ihmisen rajallisuutta ja vajaaälyisyyttä. Einsteinikin oli vain tähtipölyä.
http://www.youtube.com/watch?v=djTpuq6RruI - LK
lottamari<3 kirjoitti:
Kyseessä on geneettisesti perityvät taipumukset kuten; jos on taidokas suutari niin hänellä voi olla innostusta myöskin "siirtää" siis opettamalla siirtää näitä taitoja jo geeneissä kädentaitoiselle jälkeläiselleen. Sitä kautta siis opittu tieto on "geneettistä", mutta opittua tietoa ei koskaan voi siirtää jälkeläiselle, jolla ei geneettistä taipumusta-lahjakkuutta saatuun tietotaitoo ole.
Harva meistä on monilahjakkuus, mutta heitä joita tällä on siunattu voivat todella saada monilahjakkaita lapsia hekin. Ei meidän kaikkien tarvitsekaan olla kaikilla aloilla älykkäitä tullaksemme onnelliseksi, riittää kun mielenkiintomme on tarpeeksi suuntautunut johonkin mielekkääksi tuntemaamme alueseen, jossa taitomme, älykkyytemme ja kykymme pääsevät oikeuksiinsa."opittua tietoa ei koskaan voi siirtää jälkeläiselle, jolla ei geneettistä taipumusta-lahjakkuutta saatuun tietotaitoo ole."
Tässäkin ilmeisesti on todettu että menestyminen about kaikissa asioissa on enemmän kiinni motivaatiosta kuin mistään synnynnäisestä ominaisuudesta, oli kyse musiikin soittamisesta tai urheilusta. Paitsi tietysti jonkinlaiset vammaat lienevät jossain tilanteissa este.
Mut niin, siis minusta oli vaan jännä tämä juttu että varsinaista 'lahjakkuutta' ei välttämättä erityisesti ole olemassa. Ainakaan musiikin parissa ilmeisesti ei olisi. Kyse on motivaatiosta ja treenimäärästä. - Keittiöeugeenikko
LK kirjoitti:
"opittua tietoa ei koskaan voi siirtää jälkeläiselle, jolla ei geneettistä taipumusta-lahjakkuutta saatuun tietotaitoo ole."
Tässäkin ilmeisesti on todettu että menestyminen about kaikissa asioissa on enemmän kiinni motivaatiosta kuin mistään synnynnäisestä ominaisuudesta, oli kyse musiikin soittamisesta tai urheilusta. Paitsi tietysti jonkinlaiset vammaat lienevät jossain tilanteissa este.
Mut niin, siis minusta oli vaan jännä tämä juttu että varsinaista 'lahjakkuutta' ei välttämättä erityisesti ole olemassa. Ainakaan musiikin parissa ilmeisesti ei olisi. Kyse on motivaatiosta ja treenimäärästä.Mutta se motivaatio vaatii sitä että pärjää ja jaksaa.
Miten pärjää?
Hyvillä geeneillä!
Mutta ympäristö voi muokata geenejä. Joten voidaan unohtaa tällainen keittiöeugeenikkojen pohdinta jossa ei ole mitään mieltä.
- lottamari<3
Luin vain otsikon, koska tiedän että geeneihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan manipuloida. Ihmistä voidaan tulevaisuudessa muokata ( jos maailma säilyy ) ja mitä tahansa ihmisen osaa voidaan tulevaisuudessa "fiksata"
Mielenkiintoiselta vaikuttava artikkeli, mutta nyt ei jaksa lukea.- M.B.
Geeneihin vaikuttaa jo pelkästään jokapäiväiset valinnat. Identtisistä kakssosista tiedetään jo, että toisen terveet elämäntavat muuttavat geenistöä eri suuntaan kuin toisen epäterveet elintavat... Sitä kutsutaan epigenetiikaksi ja on äärimmäisen mielenkiintoista. Ihan vaan jo senkin takia, että osa muunnoista periytyy.
- ent.ilkikurimus
Valovuoden vanhoja tekstejä....
Huoh.- ..
alle 10 vuotta kuitenkin. Onko alalla tullut jotain uusia läpimurtoja viime vuosina?
- ent.ilkikurimus
.. kirjoitti:
alle 10 vuotta kuitenkin. Onko alalla tullut jotain uusia läpimurtoja viime vuosina?
Perimä määrää, että meillä on esim. puheen tuottamiseen tarkoitetut elimet, mutta silti kaikki eivät opi puhumaan....Ei ihminen ole "rikkoontumaton" minkään osalta - edes psyykkeensäkään.
Vakavasti puhuen....Vuosikymmeniä sitten uskottiin, että että kaikki johtuu vain geeneistä....Enää ei olla niin tyhmiä....Nyt tunnetaan jo periytyviä geenin toiminnan muutoksiakin, joita tutkii epigenetiikka. Joten ei se niin yksinkertaista ollutkaan....sano.
:D - jos geenit
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Perimä määrää, että meillä on esim. puheen tuottamiseen tarkoitetut elimet, mutta silti kaikki eivät opi puhumaan....Ei ihminen ole "rikkoontumaton" minkään osalta - edes psyykkeensäkään.
Vakavasti puhuen....Vuosikymmeniä sitten uskottiin, että että kaikki johtuu vain geeneistä....Enää ei olla niin tyhmiä....Nyt tunnetaan jo periytyviä geenin toiminnan muutoksiakin, joita tutkii epigenetiikka. Joten ei se niin yksinkertaista ollutkaan....sano.
:Dmäärittelevät meidät, niin mitä epigenetiikka muuta on kuin geeniperiytymää? Kyllä 90% ihmisen käyttäytymistä on geeneistä ja loppu muuta. Joten niin yksinkertaista se edelleen on. Kaikki on genetiikkaa, jo Darwin tutkimuksissaan ymmärsi sen. Evoluutio muokkaa myös geenejä ympäristön vaatimusten mukaan, mutta mikään ei tapahdu hetkessä vaan vie yleensä vuosikymmeniä ellei satoja vuosia, jotta geenit sopeutuvat uuteen ympäristön asettamiin vaatimuksiin.
- ent.ilkikurimus
jos geenit kirjoitti:
määrittelevät meidät, niin mitä epigenetiikka muuta on kuin geeniperiytymää? Kyllä 90% ihmisen käyttäytymistä on geeneistä ja loppu muuta. Joten niin yksinkertaista se edelleen on. Kaikki on genetiikkaa, jo Darwin tutkimuksissaan ymmärsi sen. Evoluutio muokkaa myös geenejä ympäristön vaatimusten mukaan, mutta mikään ei tapahdu hetkessä vaan vie yleensä vuosikymmeniä ellei satoja vuosia, jotta geenit sopeutuvat uuteen ympäristön asettamiin vaatimuksiin.
Joo, ei tarvinne jatkaa?
Minä luin jo tarpeeksi.... - --k..k,,
jos geenit kirjoitti:
määrittelevät meidät, niin mitä epigenetiikka muuta on kuin geeniperiytymää? Kyllä 90% ihmisen käyttäytymistä on geeneistä ja loppu muuta. Joten niin yksinkertaista se edelleen on. Kaikki on genetiikkaa, jo Darwin tutkimuksissaan ymmärsi sen. Evoluutio muokkaa myös geenejä ympäristön vaatimusten mukaan, mutta mikään ei tapahdu hetkessä vaan vie yleensä vuosikymmeniä ellei satoja vuosia, jotta geenit sopeutuvat uuteen ympäristön asettamiin vaatimuksiin.
Jos 90% olisi perittyä älykkyydestäkin, niin miksi monilapsisen perheen esikoinen on sisaruksiaan älykkäämpi?
- M.B.
--k..k,, kirjoitti:
Jos 90% olisi perittyä älykkyydestäkin, niin miksi monilapsisen perheen esikoinen on sisaruksiaan älykkäämpi?
Millä tavalla älykkäämpi? Ehkä joukon nuorin on eritavalla älykkäämpi kuin joukon vanhin ja yhteiskunnan arvostama älykkyys on sitä, jota joukon vanhimmalle siunaantuu esikoisasemansa johdosta, tavalla tai toisella?
Eikö se esikoinen ole se vastuunsa kantava, sisukas ja hiljainen puurtaja, joka pärjää itsekseen ja ymmärtää vanhempiaan, vai miten se meni..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341967Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.29959- 69866
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?260740Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65726- 10709
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132680- 79665
- 26659
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.205652