suomes maksetaan 2 miljardii €, silti ruotsin ruuat melkein puolet halvempia,,,
miksei ruotsis makseta kansallisia
,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.
1299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin, maanviljelijät eivät tuota sitä ruokaa, vaan raaka-ainetta. Vaikka vilja olisi ilmaista, niin leivän hinta kaupassa ei muutu juuri miksikään, pullasta puhumattakaan.
Juttelin erään Atrian pampun kanssa ja hän syytti kaupan myyntikatteita. Suomessa on kyllä kaikki muukin kallista, paitsi tietoliikennepalvelut, elektroniikka ja sähköenergia.
http://www.pty.fi/1091.html
Meillä kyllä menee ruokaan paljon enemmän kuin linkin 13%.
älä puhu paskaa alkutuotannon hintojen takia ruoka on kallista suomes,,,
Miksi Saksan Lidl:issä ruoka on halvempaa kuin sama ulkolainen tuote ketjun Suomen liikkeessä?
"Mistä on leivän hinta leivottu?
16.9.2011 4:00
”Leipä on ruokaa ja muu on särvintä.” ”Haetaanpa ruuan särvintä” sanottiin, kun lähdettiin erälle tai kalalle. Nämä ovat sanontoja vuosisatojen takaa. Silloin oli leipä pääruoka ja etenkin se oli ruisleipä. Ohraleipä ei ollut samassa arvossa ruisleivän kanssa. ”Nyt otti ohraleipä” on sanonta ajalta kun esimerkiksi linnanherran kirjuriparka joutui epäsuosioon ja herransa rukiisen pöydän sijasta syömään väentuvan pöydässä ohraleipää.
Kaupan hyllyllä on laaja leipävalikoima, jos nyt eräitä muovipusseihin pakattuja osaksi viipaloituja mössöjä voi leiväksi kutsua. Mutta kyllä hyvää puhtaasti rukiista tehtyä leipää on saatavilla. Äskettäin oli Hesarissa tilasto, mistä osista kaupan hyllyllä olevan ruisleivän hinta koostuu.
Olen kysellyt muutamilta henkilöiltä, paljonko on esimerkiksi maanviljelijän osuus kaupan hyllyllä olevan ruisleivän hinnasta. Vastaukset ovat liikkuneet 10—25 prosentin välillä. Mitä kertoi tilasto: maanviljelijän, joka kyntää, kylvää ja korjaa sadon, osuus on 4,2 prosenttia; valtio pistää kouransa väliin, arvonlisävero 11,5 prosenttia; teollisuuden, joka jauhaa ja leipoo ja kuljettaa leivän kauppaan, 40 prosenttia; kaupan, joka nostelee leivät hyllyyn josta asiakas kantaa sen kassalle, 44,3 prosenttia. Vertailussa me syömme EU-maiden kalleinta leipää. Tilaston luvuista voi etsiä syytä, vetääkö joku välistä.
Tapio Vilkuna
Lappeenranta
Suomi on tukipummi maajussien luvattumaa ruokitaan peräkammariin ja silitetään vaan päätä.
Tuon sanomiseen ilman perusteluja pystyy surkeinkinkin räkänokka, unohtaen, että Saksassa ja Ranskassa tuki on kaksinkertainen hehtaaria kohti.
SUOMEN KANSALLINEN TUKI HENKEE KOHREN VUORES 400 €.2 MILJARDIA.
SAKSAS SAMA TUKI VUORES 62 € 5 MILJARDIA €.
RANSKA SAMA TUKI 54 € 2,7 MILJARDII €
TÄSSÄ PERUSTELUT ÄLÄKÄ INTÄ PÖLJÄKE,,
Apukoulutason kirjoitustaito kertoo kapiteeleilla karjujan yleissivistyksestä riittävästi.
Anna linkkejä joista ilmoittamasi määrät voi tarkistaa.
Mieti miksi meillä maksetaan tukea enemmän per asukas jos Rankassa ja Saksassa maksetaan kaksinkertaisesti hehtaaria kohden.
Ei kai se ole suomalaisen viljelijän vika jos hän saa vain puolet siitä mitä saksalainen ja ranskalainen kollega.
Maajussi kolaa veroeuroja.
Ilmeisesti saksalainen käyttää kauhakuormaajaa tai ainakin kaksikertaa isompaa kolaa.
Suomi on pieni maa saksaan verrattuna täällä maajussi on iso rasite kunnon duunarille joka makselee myös maajussin elämisen.
Minäkin olen duunari, vaikka toimihenkilöksi lasketaankin, mutta näen asian hieman toisin ja ymmärrän tämän tuen paremmin kuin monen muun paljon turhemman kustannuksen. Jos emme maksaisi suomalaiselle maajussille, niin maksaisimme kuitenkin saksalaiselle ja ranskalaiselle EU:n jäsenmaksuna.
Sikäli voit olla iloinen, että maanviljelijöiden määrä Suomessa laskee koko ajan ja ala loppuisi kokonaan ilman tukia, samoin kuin monen siitä riippuvaisen duunarin työ.
Se on niin huvittavaa kun luullaan sen tuen menevän suoraan maajussin lystinpitoon, vaikka siitä pitää maksaa ensin tappiot. Jos homma olisi niin helppoa rahantekoa kuin täällä annetaan ymmärtää, niin minä ainakin ryhtyisin maanviljelijäksi.
On tosin hyvä, että asioista puhutaan, esitetään todellisia lukuja alkuperäviitteineen ja tehdään asiantuntevia vertailuja.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288451023750.html
http://farmsubsidy.org/
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/agriculture/introduction
Niin, miksi pari viikoa sitten Frankfurtissa syömäni ravintolaruoka oli halvempaa kuin täällä, vaikka possusta maksetaan sakulle enemmän? Onko suomalainen duunari niin kallis?
http://www.maataloustilastot.fi/en/raportti/1216