Hei,
mietin tällaista asiaa. Olen saanut isoäitini äidiltä nimen periytyvänä. Kuusivuotiaana sain häneltä perintönä hänen kaksi sormusta (en tiedä ovatko avioliiton sormuksia, ei ole kaiverrusta). En sillä tavalla oikein tiedä, miksi minulle on nämä sormukset niin pienenä annettu kuin, että olen siis ns. suorien jälkeläisten ainoa naispuolinen suvussa. Olisiko mautonta, jos ottaisin omaksi kihlasormuksekseni toisen näistä sormuksista ja se pienennettäisiin kokooni? Minua jotenkin stressaa, että onko hän näin tarkoittanut vai olisiko sitä vastaan (en tuntenut ihmistä kun olin niin pieni). Äitini ei osaa auttaa, koska ei kuulu tähän sukuun ja isä ei tiedä sormuksista. Sormukset ovat hyvin säilyneet ja 18karaatin kultaa. Olisiko mautonta ottaa sormus käyttööni? En halua loukata hänen muistoa. Eikö joissain suvuissa sormukset periydy?
mietin tällaista asiaa. Olen saanut isoäitini äidiltä nimen periytyvänä. Kuusivuotiaana sain häneltä perintönä hänen kaksi sormusta (en tiedä ovatko avioliiton sormuksia, ei ole kaiverrusta). En sillä tavalla oikein tiedä, miksi minulle on nämä sormukset niin pienenä annettu kuin, että olen siis ns. suorien jälkeläisten ainoa naispuolinen suvussa. Olisiko mautonta, jos ottaisin omaksi kihlasormuksekseni toisen näistä sormuksista ja se pienennettäisiin kokooni? Minua jotenkin stressaa, että onko hän näin tarkoittanut vai olisiko sitä vastaan (en tuntenut ihmistä kun olin niin pieni). Äitini ei osaa auttaa, koska ei kuulu tähän sukuun ja isä ei tiedä sormuksista. Sormukset ovat hyvin säilyneet ja 18karaatin kultaa. Olisiko mautonta ottaa sormus käyttööni? En halua loukata hänen muistoa. Eikö joissain suvuissa sormukset periydy?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei mitenkään mautonta, jos poikaystäväsi tämän hyväksyy. Jos sormuksen aiempi käyttäjä oli oman isoäitisi äiti, hän on varmaankin jo kuollut (?) tuskin hänellä olisi mitään sitä vastaan että sormukset ovat käytössä eivätkä makaa lipaston laatikossa. Ja voithan laitattaa koristeeksi vaikka pienen timantin, niin sormukst tuntuvat omemmilta.
Minä ottaisin ehdottomasti käyttöön! Olisi muistona omasta sukulaisesta ja tavallaan kunnioittaisi hänen muistoaan.
Tottakai voit ottaa käyttöön, ja tuollainen suvussa kulkenut perintösormus on erityisen arvokas myös muistoarvoltaan ja tarkoitettu käytettäväksi. Aikanaan ne on haluttu antaa juuri sinun käyttöösi, arvosta siis antajan tahtoa ja käytä sormuksia, kihlasormuksena tai muuten vaan. Antaja on halunnut että sormukset pysyvät suvussa, eikä niistä ole kenellekään iloa jossain laatikon pohjalla. On myös sopivaa muokata sormus omiin tarpeisiisi.
Esim kuninkaallisilla on vuosisatoja suvuissa kulkeneita koruja, joita on hyvinkin paljon muuteltu kulloisenkin käyttäjän mukaan, on lisätty ja poistettu kiviä, muutettu kokoa tai rakennettu vanhoista koruista kokonaan uusia. Tällaisilla koruilla on elävä historia