Takasäätöä

Veneen varusteista löytyikin talja joka sopii juuri tuohon takaharuksien lähentämiseen eli kiristämiseen, liekö sitä varten tehtykin.

onko? kirjoitti:

Veneen varusteista löytyikin talja joka sopii juuri tuohon takaharuksien lähentämiseen eli kiristämiseen, liekö sitä varten tehtykin.

Tuollainen säätö on ollut takavuosina useammankin pienen veneen takastaagissa. Joissain oli yksinkertaisimmillaan talja niiden staagin haarojen välissä. Hieman hienostuneempi ratkaisu oli kaksi plokia joko köydellä tai latan pätkällä kiinni toisissaan ja juoksemassa niitä haaroja pitkin. Taljalla sai sitä yhdistelmää kiskottua alaspäin.

Toppirikissä tosiaan oleellisin säätö on pitää etustaagi kireänä ja se tapahtuu kiristämällä takastaagia. Kilpailevassa puolitonnarissa vedettiin hydrauliikalla perussäädöksi sellainen parin tonnin veto...

sitä varten kirjoitti:

Tuollainen säätö on ollut takavuosina useammankin pienen veneen takastaagissa. Joissain oli yksinkertaisimmillaan talja niiden staagin haarojen välissä. Hieman hienostuneempi ratkaisu oli kaksi plokia joko köydellä tai latan pätkällä kiinni toisissaan ja juoksemassa niitä haaroja pitkin. Taljalla sai sitä yhdistelmää kiskottua alaspäin.

Toppirikissä tosiaan oleellisin säätö on pitää etustaagi kireänä ja se tapahtuu kiristämällä takastaagia. Kilpailevassa puolitonnarissa vedettiin hydrauliikalla perussäädöksi sellainen parin tonnin veto...

Lue lisää

Tiedustelisin asiantuntijalta myös pitääkö noita takastaageja kiristämässä olla taljan molemmissa päissä tällaiset pylpyrät:

http://samfishing.fi/kauppa/product_info.php?cPath=71_107&products_id=249

vai pelkästään sakkelit:

http://kauppa.motonet.fi/motonet/tuotteet/387715/0

staagit käsittely? kirjoitti:

Tiedustelisin asiantuntijalta myös pitääkö noita takastaageja kiristämässä olla taljan molemmissa päissä tällaiset pylpyrät:

http://samfishing.fi/kauppa/product_info.php?cPath=71_107&products_id=249

vai pelkästään sakkelit:

http://kauppa.motonet.fi/motonet/tuotteet/387715/0

Lue lisää

Taljaa noista plokeista ei oikein synny, mutta sinne staagin haaroja pitkin juoksemaan ne sopivat. Pätkä dyneemaköyttä väliin ja sitten tällaisesta parista talja alasvetoon: http://www.bartonmarine.com/products-size-2-blocks.asp plokimallit 02430 ja 02731. Sakkelit eivät luista ja toisaalta liian pienisäteisinä mankeloivat staagin pintaa.

Barton on lajissaan halpiskamaa, mutta laatu saattaa tarkoituksen hyvin riittää.

Seppomatti puhuu asiaa, niinkuin yleensäkin tällä foorumilla. Pikku kommentti kuitenkin.

Nähin förstaagin sägin prosenttilukemiin pätee hyvin sanonta "On se tarkkaa puuhaa kun hyttyset panee, milli vinoon ja osuu silmään". Tällä tarkoitan sitä että 1,5% saattaa kuulostaa tarkalta, putta veneentekijät, rikisuunnittelijat ja purjeiden suunnittelijat miettivät näitä aioita 0.1% tarkkuudella tai jopa 0,01%. Retkipurjehtijalle riittänee 0.5% tarkkuus.

Mietitäänpä skaalaa.

1.5% on valtava taipuma. Yleispätevä skaala on enemmänkin 0,40% - 1,50%. Alempaan lukuun pääsee hädin tuskin edes kilpaveneet kevyellä tuulella. Joku light genua saatetaan suunnitella tällaiselle sägille (yleensä pyörivät kisaveneissä jossain puolen prosentin molemmin puolin.

Toinen ääripää, 1,50% taas on kisaveneessä aivan liian suuri ja retkiveneissäkin suuremmasta päästä.

Retkiveneilijälle jolla rullagenua 1,0% olisi parempi tavoite.

Ero konkretisoituu hyvin jos ajatellaan että keulaharus on vaikkapa 10m pitkä.:
- 0,5% tarkoittaa 5cm tai 500mm
- 1,5% tarkoittaa 15cm tai 150mm
Aikamoinen ero, vai mitä? Kun ottaa huomioon että keulaharus yleisesti mielletään suoraksi, niin 10 cm ero notkossa on paljon.

Mietitään seuraavaksi asiaa käytönnön kautta.

Kevyellä kelillä rikiin ei tule kummoisia voimia. Keulaharus pysyy suht suorana.

Kovemmalla tuulella keulahauksen notko on sitä vastoin hyvinkin suuri jollei sitä pyritä säätämään pienemmäksi. Ja vaikka yritetäänkin, niin silti se on suuri.

Purjetta ei voi suunnitella sekä pienelle että suurelle keulaharusnotkolle.Suunnittelussa pitää tehdä kompromissi. Käytännössä tämä tarkoittaa purjehtijalle että kevyellä kelillä förstaagi on liian suora (purje latistuu) ja kovemmalla tuulella liian notkolla. (purjeen muoto liian pyöreä).

Mitä siis neuvoksi? Seppomartin ohje että tavoitellaan 1,5% notkoa on hyvä, mutta säätäsin himan skaalaa. Sanotaan vaikka näin. Retkiveneilijälle:
- Tavoittele 1,0% notkoa
- Hyväksy että kevyellä kelillä notko on pienempi
- Tee kaikki sen eteen että pääset lähelle tavoitenotkoa tuulen yltyessä ja hyväksy se että et tule pääsemään tähän.

Ketjun aloittajalle:
Asenna säätötaljasi ja käytä sitä tuulen yltyessä.

Mastohuipputakilassa peräharuksen säätö vaikuttaa oleennaisesti keulaharuksen notkon kautta purjeen muotoon ja muodon kautta veneen kallistumiseen ja nousukykyyn.