Höpöttelen niitä näitä vaikka kenen kanssa, enkä pelkää mennä uusiin tilanteisiin yms. mutta sitten.... kun on tunteita jotain kohtaan niin ................... tuppisuu. Todella vaikeaa saada sanotuksi jotain järkevää, keksiä edes jotain, mistä voisi juttu lähteä liikkeelle. Mä inhoon sitä puolta itsessäni :(
En ole ujo
olen ujo
12280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mä tykkään siitä, se on suloista...
ja joskus isommassa seurassa ei saa sanaa sanottua. Tuttujen kanssa kyllä. Rajoittaa elämää.
No jospa se toinen osaPUOLI keksii sitä jutun tynkää ja sinun ei tarvitse, kuin vastailla ja myötäillä
varmaan siinä takana jotain pelkoa, että pelkää vain omia tunteitaan, tai häkeltyy itsekkin, että miten voi tuntea toista kohtaan jotain sellaista ja menee jotenki ymmälle ja ihan tuppisuuksi
Niin, on se kumma. Suu käy kuin papupata, mutta isommassa ja tuntemattomien seurassa iskee ujous päälle. Olen enemmänkin sivustaseuraaja. Syvimmistä tunteista puhuminen myös vaikeaa, vaikka iän myötä rohkaistunut tässäkin. Jännitän myös uusia tilanteita, vaikkei sitä päältä päin ehkä uskoisi.
No eiköhän kaikki jännitä uusissa ja oudoissa tilanteissa. Minäki menen aina kuoreeni, enkä kovin herkästi paljasti todellista minääni, ellei ole täysin luottamusta toiseen. Kaipa se on jossain määrin normaaliakin
Totta. Tunnustan, että olen kyllä ihastukseni läsnäollessa joskus jännittänyt, vaikka olisi jo toisen kanssa viettänytkin aikaa. No, siitä se on juttu lähtenyt luistamaan ja jännitykset unohtuneet.
Mulla on vähän sama ongelma! Jotenkin jähmetyn kun ihastukseni on lähellä, ja kaikki järkevät sanat katoaa jonnekin taivaan tuuliin... jos jotain saankin suustani ulos, niin sanat tulevat ihan sekavassa järjestyksessä eikä niissä ole oikein päätä eikä häntää. Voi itku... :(
:)
Muillakin samanlaisia ongelmia kun mulla.
Se on kait aikalailla normaalia:) don't worry Honey be Happy
Joo. Täytyy yrittää muistaa.