Olen alle 25-vuotias nainen, tupakoimaton, alkoholiton ja normaalipainoinen. Suvussa on hyvin paljon ollut sydän- ja verisuonitauteja. Isovanhempia kuollut alle 50-vuotiaana infarkteihin, veritulppia lähisukulaisilla ja vanhemmat molemmat syövät lääkkeitä verisuonitauteihin.
Lapsena söin lääkkeitä astmaan, pienestä asti on ollut hengenahdistusta varsinkin liikkuessa. Astmadiagnoosi todettiin kuitenkin vääräksi n. puolen vuoden lääkkeiden käytön jälkeen. Asia jätettiin sikseen. Vanhempana yritin aloittaa urheilemaan enemmän, jotta saisin nostettua surkeaa kuntoani. Niin hidasta tahtia eikä niin lyhyttä matkaa ollut että olisin voinut juosta. Juoksu ja muu vähänkään reippaampi liikunta aiheuttaa nopeasti hengenahdistuksen, lihasten voimattomuuden ja kauhean päänsäryn jonka loppumiseen menee tunteja liikunnan lopettamisen jälkeen. Mitenkään harvinaista ei ole kylki- tai rintakipukaan.
Verenpaine minulla on ollut aina hyvin matala, usein yläpaine alle 100. Muutaman kerran on silmissä pimennyt saunan tai zumban jälkeen. Samalla puristavaa tunnetta rintakehässä ja tietysti hengenahdistusta.
Hakeuduin itse uudelleen astmatutkimuksiin jälleen epäonnistuttuani liikunnan aloittamisessa. Heittoa näkyi rasituksessa mutta ei kuulemma tarpeeksi jotta se olisi ollut rasitusastmaa. Päättivät sitten tutkia sydämen varalta. EKG näytti normaalia. Röntgenkuvissa sydän näytti lääkärin mukaan "hieman laajentuneelta". Kuvat vietiin röntgenlääkäreiden neuvonpitoon josta tuli vastaus että kuvat on ihan ok. Asia jätettiin siihen. Neuvoksi annettiin tarkkailla pulssia jotta liikkumistahti olisi sopiva. Se on aika mahdotonta. Kevytkin hölkkä (jota nopeampaa en siis edes voi liikkua enkä sitäkään kuin hyvin lyhyissä pätkissä). Liikkumistahdin tai -matkan lisääminen ei onnistu eli kunto ei nouse vaikka aloittaisi ensin "keveästi". Pulssi nousee hyvin helposti, pitäisikö minun muka kävellen kuntoa parantaa?
Masennuksen takia olen aloittanut lääkkeet puolisen vuotta sitten. Ennen niiden aloittamista otettiin taas EKG eikä mitään erikoista siinä ollut. Myös labrakokeet otettiin ja kaikki oli erinomaisesti. Nyt nämä uudet lääkkeet ovat aiheuttaneet huimausta, ei pelkästään ylös noustessa vaan esim. ihan päätä rauhallisesti kääntäessä tai eteenpäin kävellessä. Lääkäri mittasi verenpaineen joka oli matala ja samalla huomasi jotain "heittoa" pulssissa. Huomenna on taas aika EKG:hen ja labroihin.
Hoitaja-siskoni otti esille mahdollisuuden että sydämessä olisi kuitenkin jotain vikana. Lääkärit tuntuu olevan vaan luottavaisia. Kertooko EKG kaiken vai pitäisikö minun alkaa vaatimaan muita tutkimuksia? Vai olenko ihan turhaan huolissani?
Lapsena söin lääkkeitä astmaan, pienestä asti on ollut hengenahdistusta varsinkin liikkuessa. Astmadiagnoosi todettiin kuitenkin vääräksi n. puolen vuoden lääkkeiden käytön jälkeen. Asia jätettiin sikseen. Vanhempana yritin aloittaa urheilemaan enemmän, jotta saisin nostettua surkeaa kuntoani. Niin hidasta tahtia eikä niin lyhyttä matkaa ollut että olisin voinut juosta. Juoksu ja muu vähänkään reippaampi liikunta aiheuttaa nopeasti hengenahdistuksen, lihasten voimattomuuden ja kauhean päänsäryn jonka loppumiseen menee tunteja liikunnan lopettamisen jälkeen. Mitenkään harvinaista ei ole kylki- tai rintakipukaan.
Verenpaine minulla on ollut aina hyvin matala, usein yläpaine alle 100. Muutaman kerran on silmissä pimennyt saunan tai zumban jälkeen. Samalla puristavaa tunnetta rintakehässä ja tietysti hengenahdistusta.
Hakeuduin itse uudelleen astmatutkimuksiin jälleen epäonnistuttuani liikunnan aloittamisessa. Heittoa näkyi rasituksessa mutta ei kuulemma tarpeeksi jotta se olisi ollut rasitusastmaa. Päättivät sitten tutkia sydämen varalta. EKG näytti normaalia. Röntgenkuvissa sydän näytti lääkärin mukaan "hieman laajentuneelta". Kuvat vietiin röntgenlääkäreiden neuvonpitoon josta tuli vastaus että kuvat on ihan ok. Asia jätettiin siihen. Neuvoksi annettiin tarkkailla pulssia jotta liikkumistahti olisi sopiva. Se on aika mahdotonta. Kevytkin hölkkä (jota nopeampaa en siis edes voi liikkua enkä sitäkään kuin hyvin lyhyissä pätkissä). Liikkumistahdin tai -matkan lisääminen ei onnistu eli kunto ei nouse vaikka aloittaisi ensin "keveästi". Pulssi nousee hyvin helposti, pitäisikö minun muka kävellen kuntoa parantaa?
Masennuksen takia olen aloittanut lääkkeet puolisen vuotta sitten. Ennen niiden aloittamista otettiin taas EKG eikä mitään erikoista siinä ollut. Myös labrakokeet otettiin ja kaikki oli erinomaisesti. Nyt nämä uudet lääkkeet ovat aiheuttaneet huimausta, ei pelkästään ylös noustessa vaan esim. ihan päätä rauhallisesti kääntäessä tai eteenpäin kävellessä. Lääkäri mittasi verenpaineen joka oli matala ja samalla huomasi jotain "heittoa" pulssissa. Huomenna on taas aika EKG:hen ja labroihin.
Hoitaja-siskoni otti esille mahdollisuuden että sydämessä olisi kuitenkin jotain vikana. Lääkärit tuntuu olevan vaan luottavaisia. Kertooko EKG kaiken vai pitäisikö minun alkaa vaatimaan muita tutkimuksia? Vai olenko ihan turhaan huolissani?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.