miksi ufot suosivat peltokuvioinformaatiota.
Syy on yksinkertaisesti se, että avaruusveljiemme teknologia ei tunne
sähköistä viestintää (radio, televisio) eikä heillä ole materiaaleja, joihin
viestit voitaisiin piirtää ja monistaa.
Ufoalusten äärimmäisen korkeatasoisen teknologian kehittäminen on
vienyt avaruusveljiemme resursseja niin, että informaation välittäminen
on jäänyt alkeelliselle pellontallausasteelle.
Syy on yksinkertaisesti se, että avaruusveljiemme teknologia ei tunne
sähköistä viestintää (radio, televisio) eikä heillä ole materiaaleja, joihin
viestit voitaisiin piirtää ja monistaa.
Ufoalusten äärimmäisen korkeatasoisen teknologian kehittäminen on
vienyt avaruusveljiemme resursseja niin, että informaation välittäminen
on jäänyt alkeelliselle pellontallausasteelle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
puhut paskaa! tai sit tiedostat paskaa! minkä takia sä valehtelet?
jos mä alkaisin puhua näistä niin en ainakaan valehtelis asiasta,opettele valehtelemaan niin opin jotai...
Tuntuu tosiaan ensi näkemältä oudolta , etteivät avaruusveljet näitä tuntemiamme viestintätekniikoita käytä, mutta hehän kommunikoivat keskenään kanavoidulla ajatusenergialla, jolloin sähköiset elementit, kirjoitetusta viestinnästä puhumattakaan, ovat tarpeettomia.
Käsittämättömän korkea on tosiaan ufoalusten kulkutekniikka.
Valovuosien takaisten kotiplaneettojensa pinnalta ne hallitusti kiihdyttävät vauhtinsa lähelle valon nopeutta ja väistävät erehtymättä eteen sattuneet kiinteät avaruuspartikkelit (asteroidit yms.) ja maan läheisyydessä taas hidastavat
hallitusti turvallista laskeutumista varten.
Ilmeisesti kriittisin osuus on juuri laskeutumisen viimeisin vaihe, jossa
joskus on todistetusti tapahtunut törmäyksiä puihin ja pensaisiin,
kuten esim. aikanaan Roswellissa USA:ssa.
Toinen tunnettu epäonnistunut lasku tapahtui Skotlannissa Loch Ness- järveen.
Siinä yksi miehistöön kuulunut reptiliaani jäi henkiin, ja sopeutui elämään
järven syvänteissä, silloin tällöin turisteille näyttäytyen.
Liskon sukua kun on, hänet on nimetty Loch Nessin hirviöksi, "Nessieksi".
Traagisuudestaan huolimatta tapahtumilla on myönteinenkin puoli. Vielä tänäänkin ne edistävät suuresti paikallista turismia.
Tietosi ovat syvälliset ja tyhmäkin näkee, etteivät ne ole tästä maailmasta. Siksi kysyisinkin seuraavaa.
Minua askarruttaa tuo nopeus. Asteroidien väisteleminen lienee helppoa niinkin kehittyneille apparaateille, mutta eikö siinä nopeudessa jo yksittäiset vetyatomit omaa melkoisen energian ja niitä kun on avaruudessa ihan liiankin kanssa, jopa 1/ kuutiometri oikein ruuhkaisilla alueilla. Miten niistä selvitään?
Roswell on selvää pässinlihaa. Aluksen tekniikka todennäköisesti petti viime hetkillä. Sehän oli varsin kehittymätöntä, jos ja kun ensimäiset transistoritkin kopsattiin heiltä. Ei alkeellisilla kärkitransistoreilla kovin kummosta automatiikkaa rakenneta ja lautanenhan on aerodynamisesti hyvin epävakaa ja vaatii tietokoneohjattua "fly by wire" toimintoa.
Tuo Nessiejuttu kyllä vähän panee epäilemään, mutta kai sen totta pitää olla, kun niin sanot.
Kaippa aluksen sisällä pitänee olla jonkinlaista painovoiman ja keskipakoisuuden hallintaakin, jos väitetyt liikemanööverit, joita näkyy joskus "aidoissa" videoissa. Saattaisi nimittäin aluksen sisältä löytyä vain harmaata hilloa moninkertaisella äänennopeudella tehtyjen yhtäkkisten suunnanmuutosten ja paikalta kiihdytysten jälkeen......vertailun vuoksi mainittakoon, että potkuri-taitolentäjä pystyy nippa-nappa toimimaan hetken tajuaan menettämättä 5-6 g kaarrossa ja kokenut taistelulentäjä G-puvun kanssa hetkellisesti n. 10 G.
Taitolennossa puhutaan 400-600 km/h tuntinopeuksista ja hävittäjälennossa ulkoisen tarkkalijan silmin melko loivahkon näköisistä kaarroista yleensä max. 2mach nopeudessa. Ufo-aluksethan juttujen mukaan pyörivät ripaskaa nopeimpien hävittäjien ympärillä....on siinä luisen pitkäsormisen isopäisen kaverin hauras lapsenruumis aika kovilla rasituksilla....
Pyrin vastaamaan lyhyesti kysymykseen ufo-aluksen liikemekaniikasta:
Ufoalusten kulkutekniikan täydellinen ymmärtäminen edellyttäisi meiltä
mm. 4 D- ajatusenergian, gravitaation, aikadimension sekä pimeän aineen ja energian syvimmän olemuksen ymmärtämistä. Tämä meille Telluksen asukkaille on, kuten tunnettua, tässä kehityksemme vaiheessa vielä mahdotonta.
Avaruusveljemme kuvailevatkin meille ymmärrettävällä tavalla asiaa näin:
Aluksen voimanlähteenä on gravitaatiogeneraattori, joka luo aluksen ympäristöön
keinotekoisen gravitaatiokentän. Se voidaan kuvitella pistemäiseksi massakeskittymäksi jonka sijaintia ja massan suuruutta (= kentän voimakkuutta)
voidaan portaattomasti muuttaa. (etäisyyttä välillä 0-100000 km, voimakkuutta
välillä 0-1000 g). Liikuttaessa alus siis "putoaa" keskittymää kohti. Jarrutettaessa
kenttä nollataan, siirretään aluksen taakse ja säädetään haluttuun arvoon.
Näin alus on aina vapaaseen putoamiseen tai tasaiseen (kenttä nollattu)liikkeeseen verrattavassa tilassa, joten G-voimia alukseen ei kohdistu. Suuntaa muutettaessa kenttä siirretään sivulle, jolloin alus kaartaa sitä kohden.
Kenttä kokoaa edessä olevat kevyet partikkelit (esim. vetyatomit) yhteen ja
"raivaa" näin alukselle esteetöntä väylää. Kun atomipilvi kasvaa riittävän suureksi
kenttä nollataan , jolloin pilvi jatkaa matkaansa ja alus voidaan sitten ohjata sen ohitse. Suuremmat partikkelit (asteroidit yms.) vältetään ylivalonnopeustutkilla.
Edellä esitetyn suhteen on huomattava, että kyseessä on vaillinainen havainnollistus alkup. prosessista, verrattavissa esim. tilanteeseen, jossa
neliulotteista kappaletta kuvailtaisiin 3-ulotteisella projektiolla.
Täten ei esimerkiksi voida selittää, miten tuo keinotekoinen gravitaatiokenttä
synnytetään ja "ankkuroidaan" tyhjään avaruuteen.
"tyhmäkin näkee, etteivät ne ole tästä maailmasta."
Olisin hyvin kiinnostunut, että mistä näkee/erottaa ihmisen tekemistä?
http://kylepounds.org/science/crop circles.html