Jos on olemassa absoluuttista pahaa ja hyvää niin narsisti ilman muuta kuuluu absoluuttisen pahuuden piiriin. Narsisti on yhtä paha ihminen kuin pedofiili, molemmat tuhoavat pienen lapsen psyykeen ja tekevät lapsesta tulevan skitson tai muuten raunioituneen ihmisen.
Narsistin pahuuden taso
66
501
Vastaukset
- toknetti
Pahuudella ja häikäilemättömyydellä ei ole mitään rajaa, kun kyseessä on narsisti. Olkoon se sitten vaikka absoluutista pahaa. Joka tapauksessa se on jotain sellaista, mitä normaali ihminen ei voi käsittää.
- Järkeä päähän
"Narsisti on yhtä paha ihminen kuin pedofiili"
Hyvä että ollaan taas järkevällä yksinkertaistamis- ja stereotyyppien luomislinjalla, saadaan paljon aikaan...
surullista että katkerat ihmiset yrittävät provosoida muita vihaansa.
- LK
En usko absoluuttiseen pahuuteen. Itsekkyys ja pahuus on eri asioita.
- fgj
En mä tiedä onko kukaan läpeensä paha,kun ei kukaan ole läpeensä hyväkään.
ja jonku paha tyyppi on toisen hyvä,riippuu mistä roikkuu...
oliko esim Osama Bin Laden terroristi vai vapaustaistelija? tai murhamies Eugen Schauman,joka ampui Bobrikofin,joka halus venäläistää suomen.
Mä olen henkilökohtasesti sitä mietä että koko psyologia on vähän semmosta pseudotiedettä,eli suomeksi sanottuna haista p.aska hommaa.- LK
Hyvän ja pahan keinotekoiset käsitteet ja psykologia ei kyllä liity mitenkään toisiinsa.
- eilen taas
tuli katsottua vähän kuin puolivahingossa teema kanavalta selviytymistarina ohjelmaa. Siinä oli mm. nainen, joka nuorena 19-vuotiaana oli joutunut sarjamurhaajan käsiin, mutta päässyt ainoana psykopaatin uhrina pakenemaan ja kertomaan kokemuksestaan.
Nainen kertoi tämän miehen olevan kuin itse paholainen, demoni, jolla ei ollut minkäänlaisia tunteita, hän olin läpeensä paha. Nainen kertoi yksityiskohtaisesti, kun mies vei hänet kauas autiomaahan ja niistä piinaavista hetkistä tämän pahuuden armoilla. Mies lopulta kuristi naista, niin että hän kävi kuoleman rajalla ja tunsi vain hyvää ja rauhallista oloa ja halusi päästä tuonpuoleiseen, mutta sitten hän havahtui ja tunsi miten hänen rintaansa ja päätään hakattiin ja miten mies ei antanut hänen kuolla niin helpolla vaan halusi "leikkiä" saaliillaan.
Mies laittoi naisen takakonttiin sidottuna ja lähti ajamaan kohti sivistystä tarkoituksenaan paloitella nainen...
Oli tuskaisaa tosiaan katsoa ja miettiä, että maailmassa todellakin on absoluuttista pahuutta, joka ei tunne sääliä, eikä armoa vaan nauttii kiduttamisesta ja tappamisesta.
Nainen pääsi kuin ihmeen kaupalla pakenemaan ja viiden vuoden päästä mies saatiin kiinni, hän oli ehtinyt tappaa 8 naista ja vain tämä yksi nainen oli niin onnekas, että pääsi pakenemaan. Nainen oli rukoillut takakontissa näin: "Jumala, olen tosi pahassa tilanteessa ja sinun on nyt autettava minua sillä minulla ei ole ketään muuta, joka minua auttaisi"...Hän sanoi jostain saaneensa voimaa ja alkoi kieputtaa itseään niin, että narut lopulta katkesivat ja hän sai kädet vapaana avattua takaluukun auki...loppukin oli kamppailua, mutta hän selvisi.
Todellakin, pahuus on jotakin sellaista jota ihminen ei voi käsittää, jos on rakkauskin. - yxex
eilen taas kirjoitti:
tuli katsottua vähän kuin puolivahingossa teema kanavalta selviytymistarina ohjelmaa. Siinä oli mm. nainen, joka nuorena 19-vuotiaana oli joutunut sarjamurhaajan käsiin, mutta päässyt ainoana psykopaatin uhrina pakenemaan ja kertomaan kokemuksestaan.
Nainen kertoi tämän miehen olevan kuin itse paholainen, demoni, jolla ei ollut minkäänlaisia tunteita, hän olin läpeensä paha. Nainen kertoi yksityiskohtaisesti, kun mies vei hänet kauas autiomaahan ja niistä piinaavista hetkistä tämän pahuuden armoilla. Mies lopulta kuristi naista, niin että hän kävi kuoleman rajalla ja tunsi vain hyvää ja rauhallista oloa ja halusi päästä tuonpuoleiseen, mutta sitten hän havahtui ja tunsi miten hänen rintaansa ja päätään hakattiin ja miten mies ei antanut hänen kuolla niin helpolla vaan halusi "leikkiä" saaliillaan.
Mies laittoi naisen takakonttiin sidottuna ja lähti ajamaan kohti sivistystä tarkoituksenaan paloitella nainen...
Oli tuskaisaa tosiaan katsoa ja miettiä, että maailmassa todellakin on absoluuttista pahuutta, joka ei tunne sääliä, eikä armoa vaan nauttii kiduttamisesta ja tappamisesta.
Nainen pääsi kuin ihmeen kaupalla pakenemaan ja viiden vuoden päästä mies saatiin kiinni, hän oli ehtinyt tappaa 8 naista ja vain tämä yksi nainen oli niin onnekas, että pääsi pakenemaan. Nainen oli rukoillut takakontissa näin: "Jumala, olen tosi pahassa tilanteessa ja sinun on nyt autettava minua sillä minulla ei ole ketään muuta, joka minua auttaisi"...Hän sanoi jostain saaneensa voimaa ja alkoi kieputtaa itseään niin, että narut lopulta katkesivat ja hän sai kädet vapaana avattua takaluukun auki...loppukin oli kamppailua, mutta hän selvisi.
Todellakin, pahuus on jotakin sellaista jota ihminen ei voi käsittää, jos on rakkauskin.Kyllä vahingollisia ja pahoja ihmisiä on olemassa, saavat huomiota mediassa äärikäytöksensä takia. Onneksi heitä on prosentuaalisesti vähän.
Mahtaako psykopaatti vihata sarjamurhaamiaan ihmisiä, vai murhaako hän 'jotakin' (piinaavaa) ajatusta itsessään, sijaiskärsijöinä poloiset viattomat uhrit (?) *pohtii* - dizel
yxex kirjoitti:
Kyllä vahingollisia ja pahoja ihmisiä on olemassa, saavat huomiota mediassa äärikäytöksensä takia. Onneksi heitä on prosentuaalisesti vähän.
Mahtaako psykopaatti vihata sarjamurhaamiaan ihmisiä, vai murhaako hän 'jotakin' (piinaavaa) ajatusta itsessään, sijaiskärsijöinä poloiset viattomat uhrit (?) *pohtii*Psykopaatti ei osaa vihata aidosti.
- LK
eilen taas kirjoitti:
tuli katsottua vähän kuin puolivahingossa teema kanavalta selviytymistarina ohjelmaa. Siinä oli mm. nainen, joka nuorena 19-vuotiaana oli joutunut sarjamurhaajan käsiin, mutta päässyt ainoana psykopaatin uhrina pakenemaan ja kertomaan kokemuksestaan.
Nainen kertoi tämän miehen olevan kuin itse paholainen, demoni, jolla ei ollut minkäänlaisia tunteita, hän olin läpeensä paha. Nainen kertoi yksityiskohtaisesti, kun mies vei hänet kauas autiomaahan ja niistä piinaavista hetkistä tämän pahuuden armoilla. Mies lopulta kuristi naista, niin että hän kävi kuoleman rajalla ja tunsi vain hyvää ja rauhallista oloa ja halusi päästä tuonpuoleiseen, mutta sitten hän havahtui ja tunsi miten hänen rintaansa ja päätään hakattiin ja miten mies ei antanut hänen kuolla niin helpolla vaan halusi "leikkiä" saaliillaan.
Mies laittoi naisen takakonttiin sidottuna ja lähti ajamaan kohti sivistystä tarkoituksenaan paloitella nainen...
Oli tuskaisaa tosiaan katsoa ja miettiä, että maailmassa todellakin on absoluuttista pahuutta, joka ei tunne sääliä, eikä armoa vaan nauttii kiduttamisesta ja tappamisesta.
Nainen pääsi kuin ihmeen kaupalla pakenemaan ja viiden vuoden päästä mies saatiin kiinni, hän oli ehtinyt tappaa 8 naista ja vain tämä yksi nainen oli niin onnekas, että pääsi pakenemaan. Nainen oli rukoillut takakontissa näin: "Jumala, olen tosi pahassa tilanteessa ja sinun on nyt autettava minua sillä minulla ei ole ketään muuta, joka minua auttaisi"...Hän sanoi jostain saaneensa voimaa ja alkoi kieputtaa itseään niin, että narut lopulta katkesivat ja hän sai kädet vapaana avattua takaluukun auki...loppukin oli kamppailua, mutta hän selvisi.
Todellakin, pahuus on jotakin sellaista jota ihminen ei voi käsittää, jos on rakkauskin.Jos joku kiduttaa sinua ja koittaa tappaa niin tottakai se niinkun sinun näkökulmastasi vaikuttaa aika tosi pahalta.
Sen sijaan se varsinainen motiivi tekijän kannalta ei ole välttämättä (tai väitän ettei yleensä olekaan) tehdä pahaa. Vaan ehkä pitää hauskaa tms. Periaatteessa uskon kyllä siihen että 'pahana' pidetyt ihmiset tahtovat lähinnä hyvää itselleen ja se muille aiheutuva paha on lähinnä hyväksytty sivuvaikutus. - onkojokukotona
dizel kirjoitti:
Psykopaatti ei osaa vihata aidosti.
Minkälainen on "ei aito viha"?
Tämä oli päivan piristys näin jussin jälkeen, dizel osaa heittää näitä mahtavia ajatuksiaan...... - dizel
onkojokukotona kirjoitti:
Minkälainen on "ei aito viha"?
Tämä oli päivan piristys näin jussin jälkeen, dizel osaa heittää näitä mahtavia ajatuksiaan......Miten pinnalliset tunteet eroaa tavallisista? Jaa paha sanoa...
- yxex
dizel kirjoitti:
Miten pinnalliset tunteet eroaa tavallisista? Jaa paha sanoa...
...puhumattakaan dissosiaatiohäiriöiden vaikutuksesta kokemiseen.
- tätä pohdin
itsekkin. Tuossa ohjelmassa nainen kertoi, että mies oli aluksi vaikuttanut ihan normaalilta, ujolta vähän ressukalta ja oli naisen mielestä sen verran hintelä, että naisen mielestä hän olisi voinut kamppailussa voittaa tämän miehen. Mies oli ottanut naisen kyytiin, koska nainen pelkäsi myöhästyvänsä töistä, kun oli jäänyt bussista. Mies oli tarjonnut hänelle kyytiä, jutellut niitä näitä ja vaikuttanut mukavalta. Mies oli pyytänyt saada hakea hänet seuraavana päivän kahville ja nainen ajatteli pääsevänsä hänestä eroon antamalla miehelle väärän puhelinnumeron.
Naisen tultua aamulla yövuorosta mies odottelikin häntä työpaikan pihalla ja tarjosi taas kyytiä. He vaihtoivat muutaman sanan "miten yö oli mennyt" jne..sitten mies sanoi yhtäkkisesti, että "se numero, jonka annoit minulle,,...se oli väärä" Silloin nainen huomasi miehen käytöksessä totaalisen muutoksen. Nainen sanoi, että miehen ilme muuttui täysin ja se oli pahan ihmisen ilme, mies oli täysin pahuuden vallassa, hän oli itse pahuus nainen sanoi.
Uskon, että joka tapauksessa mies olisi naisen tappanut vaikka tämä ei olisi pettänytkään miestä, tapahtuma sai vain lisäpontta miehen sairaaloisessa mielessä.
Autiomaassa mies tunki naisen suuhun hänen alushousunsa ja sitoin ne naisen rintaliiveillä vielä tiukasti kiinni, niin ettei nainen saanut puhuttua. Sen jälkeen mies tivasi naiselta "sano, että rakastat minua" Nainen sai jotenkin työnnettyä tukkoa suussaan ja kertoi miehelle, että ei voinut sanoa, kun olet tukkinut hänen suunsa. Mies otti tukon pois naisen suusta ja tivasti uudelleen "sano, että rakasta minua" Nainen yritti sanoa, mutta se ei kelvannut miehelle....
Luultavasti jokin on mennyt pieleen tälläisen sarjamurhaajan varhaislapsuudessa, joko äitisuhteessa tai jossakin. Tai sitten mies on tullut niin pahasti petetyksi, että on alkanut kantaa naisvihaa sisällään,..tai sitten vaan psykopaatti on psykopaatti ja hänen mielestään kukaan ei oikeasti pysty rakastamaan, koska itse ei pysty siihen.,..niin eivät muutkaan muuta kuin valehtelevat...
uskon; että valhe, petturuus, luottamuksen pettäminen..näillä on jotain tekemistä ihmisen psyyken hajoamisessa..- LK
Mitäs jos sen psyyke ei ollutkaan hajonnut. Ihan näin ajatusleikkinä. Mitäs jos se oli vaan erilainen.
- erilainen
todellakin. Ei me ihmiset olla kovin erilaisia toisistamme poikkeavia psyykeltämmekään, vaan jokaisesta normaalista ihmisestä löytyy se tasapanoisuuden tila, joka pitää meidän vihan ja hyvätahtoisuutemme tasapainossa. Kun tämä tasapaino heilahtaa liian rajusti toiseen suuntaan, on mielestäni kysymys psyyken epätasapainosta, jolloin horjutettu psyyke alkaa toimia itseä ja toisia vastaan.
Liian kiltti tai liian paha on mielestäni merkki psyyken epätasapainosta ei luonteen erilaisuudesta, johon ehkä tuossa viittasit. - tosikko-
Ei ole olemassa hyvää eikä pahaa, nämä ovat vain kristillisiä moraalinäkemyksiä joilla ei ole tieteellistä pohjaa.
- onko tieteelliyys
ainoa keino päästä selville olemassa olevissa kysymyksissä?
- ent.ilkikurimus
On kokonaan eri asia valita (ja olla) pahuus, kuin sairastua niin, että tunne-elämä häiriintyy ja siksi tehdä asioita, jotka muista vaikuttavat siltä kuin kyseinen henkilö olisi paha.
Tällä palstalla toistuvasti sekoitetaan kaksi asiaa; tahallisuus ja tahattomuus.....- on aivan
sama onko ihmisen pahuus sairaudesta johtuvaa tai tahatonta pahuutta. Pahuus on pahuutta mistä näkökulmasta vaan katsottuna. Ethän sinä voi vedestäkään sanoa, että se ei ole vettä, jos toinen vesi virtaa vapaana, mutta toinen on seisovaa vettä. Vettä ne kuitenkin lopulta molemmat ovat ja niiden käyttötarkoitus sama.
- yxex
on aivan kirjoitti:
sama onko ihmisen pahuus sairaudesta johtuvaa tai tahatonta pahuutta. Pahuus on pahuutta mistä näkökulmasta vaan katsottuna. Ethän sinä voi vedestäkään sanoa, että se ei ole vettä, jos toinen vesi virtaa vapaana, mutta toinen on seisovaa vettä. Vettä ne kuitenkin lopulta molemmat ovat ja niiden käyttötarkoitus sama.
Ei sama. Vettä juodaan, sen toista olomuotoa käytetään mm hiihtämiseen.
Ilkikurimus mainitsi tahallisuuden ja tahattomuuden. Tahaton loukkaus esimerkiksi... - onko tieteellisyys
yxex kirjoitti:
Ei sama. Vettä juodaan, sen toista olomuotoa käytetään mm hiihtämiseen.
Ilkikurimus mainitsi tahallisuuden ja tahattomuuden. Tahaton loukkaus esimerkiksi...ainoa keino päästä selville olemmassa olevista kysymyksistä? Vettä ei käytetä hiihtämiseen yxex hyvä. Mikä on pahuuden toinen olomuoto, kerro minulle se?
Ilkikurimus mainitsi pahuuden, joka olomuodossaan on stabiili. Tahaton ja tahallisuus ovat keinoja, jotka eivät suoraan verrannollisina kuulu itse pahuutta koskevaan tematiikkaan. - M.B.
onko tieteellisyys kirjoitti:
ainoa keino päästä selville olemmassa olevista kysymyksistä? Vettä ei käytetä hiihtämiseen yxex hyvä. Mikä on pahuuden toinen olomuoto, kerro minulle se?
Ilkikurimus mainitsi pahuuden, joka olomuodossaan on stabiili. Tahaton ja tahallisuus ovat keinoja, jotka eivät suoraan verrannollisina kuulu itse pahuutta koskevaan tematiikkaan.Jos pahuus on stabiili, silloin se on jotakin itseksensä olemassaolevaa.. jonka olemassaolossa ei tapahdu muutoksia suuntaan eikä toiseen, vaan se "on".
Kuitenkin se tarttuu, leviää, valtaa ...
Pahuus on yhtä lailla alkuolomuodossaan samassa pisteessä kuin hyvyyskin, siitä se versoaa ja ravittuu ja kasvaa ja laajenee. Narsisti ei ole pahuus, pahuus ei ole konkreettista sinänsä ja pahuuden toisen olomuodon voi ihan hyvin katsoa olevan hyvyys. Sillä ei niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin...
Pahuutta ei ole ilman ihmistä, joka määrittelee pahuuden.
Mitä on pahuutta koskeva tematiikka?? - ed
M.B. kirjoitti:
Jos pahuus on stabiili, silloin se on jotakin itseksensä olemassaolevaa.. jonka olemassaolossa ei tapahdu muutoksia suuntaan eikä toiseen, vaan se "on".
Kuitenkin se tarttuu, leviää, valtaa ...
Pahuus on yhtä lailla alkuolomuodossaan samassa pisteessä kuin hyvyyskin, siitä se versoaa ja ravittuu ja kasvaa ja laajenee. Narsisti ei ole pahuus, pahuus ei ole konkreettista sinänsä ja pahuuden toisen olomuodon voi ihan hyvin katsoa olevan hyvyys. Sillä ei niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin...
Pahuutta ei ole ilman ihmistä, joka määrittelee pahuuden.
Mitä on pahuutta koskeva tematiikka??Kaikki peruselementit maailmassa ovat stabiileja. Kauneus on kauneutta, rumuus on rumuutta, viha on vihaa, pahuus on pahuutta, ilo on iloa, suru on surua.
Alkumuoto pahuus on alkumuotoa pahuus, eikä se siitä miksikään muuksi muutu samoin on hyvän laita. Kuten äsken esitin, niin laajeneminen ja kasvaminen taas liittyvät keinohin, joilla nämä voimat saadaan valtaan.
Narsisti ei itsessään tietysti ole alkuelementti vaan hän on sen soitin, joka soittaa sen orkesterin soittimia.
Paha on olemassa ilman ihmistäkin, kuten hyväkin. Tämä ei tietenkään kuulosta kovin tieteelliseltä, mutta kuten tiedämme emme myöskään näe sähköä silmillämme, emmekä voi aistia muitakaan aisteiltamme piilossa olevia näkymättömiä elementtejä.
Minä taas puolestani kysyn sinulta. "Sillä ei niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin"....Mitä hyvää pahassa voi olla, jos pahan tarkoitus on tehdä pahaa ja vahingoittaa? Voiko se mielestäsi toimia hyvänä oppina joskus vai voiko pahuudella ihmistä koskaan opettaa ja millaisessa tilanteessa se käy ja on mahdollista? - ent.ilkikurimus
ed kirjoitti:
Kaikki peruselementit maailmassa ovat stabiileja. Kauneus on kauneutta, rumuus on rumuutta, viha on vihaa, pahuus on pahuutta, ilo on iloa, suru on surua.
Alkumuoto pahuus on alkumuotoa pahuus, eikä se siitä miksikään muuksi muutu samoin on hyvän laita. Kuten äsken esitin, niin laajeneminen ja kasvaminen taas liittyvät keinohin, joilla nämä voimat saadaan valtaan.
Narsisti ei itsessään tietysti ole alkuelementti vaan hän on sen soitin, joka soittaa sen orkesterin soittimia.
Paha on olemassa ilman ihmistäkin, kuten hyväkin. Tämä ei tietenkään kuulosta kovin tieteelliseltä, mutta kuten tiedämme emme myöskään näe sähköä silmillämme, emmekä voi aistia muitakaan aisteiltamme piilossa olevia näkymättömiä elementtejä.
Minä taas puolestani kysyn sinulta. "Sillä ei niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin"....Mitä hyvää pahassa voi olla, jos pahan tarkoitus on tehdä pahaa ja vahingoittaa? Voiko se mielestäsi toimia hyvänä oppina joskus vai voiko pahuudella ihmistä koskaan opettaa ja millaisessa tilanteessa se käy ja on mahdollista?Oman näkemykseni mukaan pahuus valitaan. Se ei ole olemassa meissä kaikissa, vaikkakin eräät uskonnot näin väittävätkin. Näennäistä pahuutta on vaikka missä, mutta tarkemmin tarkasteltuna se ei sitä olekaan.
On helppoa olla paha - helpompaa ainakin kuin olla hyvä. Mutta mikä ihme siinä onkaan, että oltuaan oikein paha se ei palkitsekaan ihmistä vaan vaatii olemaan lisää paha? Johtuuko se mahdollisesti ympäristöstä? Synnyttääkö ympäristö lopulta tarpeen olla paha? Varmasti joissakin tapauksissa näinkin on....
Absoluuttista totuutta tässä asiassa ei ole. Kauneus/rumuus on katsojan silmässä....Mikäli on näkökykyä :D - entä miten
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Oman näkemykseni mukaan pahuus valitaan. Se ei ole olemassa meissä kaikissa, vaikkakin eräät uskonnot näin väittävätkin. Näennäistä pahuutta on vaikka missä, mutta tarkemmin tarkasteltuna se ei sitä olekaan.
On helppoa olla paha - helpompaa ainakin kuin olla hyvä. Mutta mikä ihme siinä onkaan, että oltuaan oikein paha se ei palkitsekaan ihmistä vaan vaatii olemaan lisää paha? Johtuuko se mahdollisesti ympäristöstä? Synnyttääkö ympäristö lopulta tarpeen olla paha? Varmasti joissakin tapauksissa näinkin on....
Absoluuttista totuutta tässä asiassa ei ole. Kauneus/rumuus on katsojan silmässä....Mikäli on näkökykyä :Dvalitset jotain, jota ei absoluuttisesti ole olemassa? Jos hyvä ja paha eivät ole absoluuttisesti olemassa ja stabiileja alkumuotoja, niin mistä voimme tietää mitä valita ja mitä voimme käyttää?
Minusta hyvä ja paha ovat alkuaankin jo olemassa olevia niin meissä kuin koko luomakunnassa. Paha tietysti valitaan, mutta ellei sen olemassaoloa alkumuotona meissä jokaisessa olisi, niin emme ymmärtäisi, emmäkä osaisi sitä käyttää. Samoin on hyvän laita.
Ajattelen, että tietämättömyys hyvän ja pahan olemassaolosta on varhainen evoluution alkumuoto, joka sittemmin joka lajin kehittyessä on opittu käyttämään näitä kahta voimaa selviytymistarkoitukseen.
Selviytymisen kannalta on alkuun ollut tärkeää toimia pahan kannattamalla tavalla. Elämä ja olemassaolo ovat lajikamppailua ja elossa säilyminen on lajin säilymisen elinehto, jossa armoa ei tunneta. Ihminen on valjastanut myöskin hyvän tähän tarkoitukseen ottamalla moraalilain tukemaan lajinsa heikompia ja turvatakseen niidenkin hengissä säilymisen. Ihmisen älykkyys yrittää keksiä keinoja muita kautta lajin säilymiseen kuin pahan, se yrittää hyvän kautta saada kaikkea elämää säilymään, kun taas paha itsekkäästi haluaa vain oman napansa turvata.
Absoluuttinen totuus löytyy, mutta sen käsittäminen ihmiselle menee yli ymmärryksen. Löytyy absoluuttinen nollapiste, absoluuttinen sävelkorva, absoluuttinen paine jne.
jatka sinä.. - eli..
entä miten kirjoitti:
valitset jotain, jota ei absoluuttisesti ole olemassa? Jos hyvä ja paha eivät ole absoluuttisesti olemassa ja stabiileja alkumuotoja, niin mistä voimme tietää mitä valita ja mitä voimme käyttää?
Minusta hyvä ja paha ovat alkuaankin jo olemassa olevia niin meissä kuin koko luomakunnassa. Paha tietysti valitaan, mutta ellei sen olemassaoloa alkumuotona meissä jokaisessa olisi, niin emme ymmärtäisi, emmäkä osaisi sitä käyttää. Samoin on hyvän laita.
Ajattelen, että tietämättömyys hyvän ja pahan olemassaolosta on varhainen evoluution alkumuoto, joka sittemmin joka lajin kehittyessä on opittu käyttämään näitä kahta voimaa selviytymistarkoitukseen.
Selviytymisen kannalta on alkuun ollut tärkeää toimia pahan kannattamalla tavalla. Elämä ja olemassaolo ovat lajikamppailua ja elossa säilyminen on lajin säilymisen elinehto, jossa armoa ei tunneta. Ihminen on valjastanut myöskin hyvän tähän tarkoitukseen ottamalla moraalilain tukemaan lajinsa heikompia ja turvatakseen niidenkin hengissä säilymisen. Ihmisen älykkyys yrittää keksiä keinoja muita kautta lajin säilymiseen kuin pahan, se yrittää hyvän kautta saada kaikkea elämää säilymään, kun taas paha itsekkäästi haluaa vain oman napansa turvata.
Absoluuttinen totuus löytyy, mutta sen käsittäminen ihmiselle menee yli ymmärryksen. Löytyy absoluuttinen nollapiste, absoluuttinen sävelkorva, absoluuttinen paine jne.
jatka sinä..sinun mielestäsi eläimet ovat pahoja.
- M.B.
entä miten kirjoitti:
valitset jotain, jota ei absoluuttisesti ole olemassa? Jos hyvä ja paha eivät ole absoluuttisesti olemassa ja stabiileja alkumuotoja, niin mistä voimme tietää mitä valita ja mitä voimme käyttää?
Minusta hyvä ja paha ovat alkuaankin jo olemassa olevia niin meissä kuin koko luomakunnassa. Paha tietysti valitaan, mutta ellei sen olemassaoloa alkumuotona meissä jokaisessa olisi, niin emme ymmärtäisi, emmäkä osaisi sitä käyttää. Samoin on hyvän laita.
Ajattelen, että tietämättömyys hyvän ja pahan olemassaolosta on varhainen evoluution alkumuoto, joka sittemmin joka lajin kehittyessä on opittu käyttämään näitä kahta voimaa selviytymistarkoitukseen.
Selviytymisen kannalta on alkuun ollut tärkeää toimia pahan kannattamalla tavalla. Elämä ja olemassaolo ovat lajikamppailua ja elossa säilyminen on lajin säilymisen elinehto, jossa armoa ei tunneta. Ihminen on valjastanut myöskin hyvän tähän tarkoitukseen ottamalla moraalilain tukemaan lajinsa heikompia ja turvatakseen niidenkin hengissä säilymisen. Ihmisen älykkyys yrittää keksiä keinoja muita kautta lajin säilymiseen kuin pahan, se yrittää hyvän kautta saada kaikkea elämää säilymään, kun taas paha itsekkäästi haluaa vain oman napansa turvata.
Absoluuttinen totuus löytyy, mutta sen käsittäminen ihmiselle menee yli ymmärryksen. Löytyy absoluuttinen nollapiste, absoluuttinen sävelkorva, absoluuttinen paine jne.
jatka sinä..Selviytymisen kannalta oleelliset toiminnat luokiteltiin selviytymisen kannalta hyviksi ja toiset, vastakkaiseen lopputulokseen vievät toiminnat vastaavasti pahoiksi.
Siinä se absoluuttisuus. Eri ympäristössä asioilla on erilaiset sijansa pahuus-hyvyys -asteikolla... Tasan absoluuttinen tosiasia :)
Kyllä se lopputulos määrittelee sitä toiminnan merkityksellisyyttä aika tavalla. Ensin toiminta, sitten arvostelu..
Usein absoluuttiseksi väitetty muuttuu ajan kanssa ei-absoluuttiseksi, kun se ymmärrys lisääntyy ja tietämys asioista - määrittyy uusi absoluutti, joka on se absoluuttisista absoluuttisin.
Jos (yleismaailmallinen) ihmisen älykkyys oikeasti yrittäisi edes valjastaa hyvän siihen oman lajinsa selviytymiseen, maailma olisi hiukan toisella tolalla. Mutta kun raha on yhtä hyvän kanssa ja voitto ainut, joka on maksimaalistettava, voidaan kysyä, että mitä hyvää se palvelee oikeasti?
Samalla tavalla ihmisen älykkyys nykypäivänä keskittyy toisen ihmisen älykkyyden aliarvostamiseen kuin ennenkin. Ei ole maailma hirveästi muuttunut nuijasotien aikakaudesta, nykyisin vaan se joukkotuhovoima on mitoitukseltaan (ihmisen hyvään pyrkivän älykkyyden) ansiosta ihan eri luokkaa kuin niihin aikoihin, jolloin yksi yksilö listi yksittäisiä yksilöitä oman laumansa hengissäselviytymisen nimissä. - tässä sitä
M.B. kirjoitti:
Selviytymisen kannalta oleelliset toiminnat luokiteltiin selviytymisen kannalta hyviksi ja toiset, vastakkaiseen lopputulokseen vievät toiminnat vastaavasti pahoiksi.
Siinä se absoluuttisuus. Eri ympäristössä asioilla on erilaiset sijansa pahuus-hyvyys -asteikolla... Tasan absoluuttinen tosiasia :)
Kyllä se lopputulos määrittelee sitä toiminnan merkityksellisyyttä aika tavalla. Ensin toiminta, sitten arvostelu..
Usein absoluuttiseksi väitetty muuttuu ajan kanssa ei-absoluuttiseksi, kun se ymmärrys lisääntyy ja tietämys asioista - määrittyy uusi absoluutti, joka on se absoluuttisista absoluuttisin.
Jos (yleismaailmallinen) ihmisen älykkyys oikeasti yrittäisi edes valjastaa hyvän siihen oman lajinsa selviytymiseen, maailma olisi hiukan toisella tolalla. Mutta kun raha on yhtä hyvän kanssa ja voitto ainut, joka on maksimaalistettava, voidaan kysyä, että mitä hyvää se palvelee oikeasti?
Samalla tavalla ihmisen älykkyys nykypäivänä keskittyy toisen ihmisen älykkyyden aliarvostamiseen kuin ennenkin. Ei ole maailma hirveästi muuttunut nuijasotien aikakaudesta, nykyisin vaan se joukkotuhovoima on mitoitukseltaan (ihmisen hyvään pyrkivän älykkyyden) ansiosta ihan eri luokkaa kuin niihin aikoihin, jolloin yksi yksilö listi yksittäisiä yksilöitä oman laumansa hengissäselviytymisen nimissä.juuri tullaan siihen miten hitaasti kaikki kehittyy ja käy. Mieti miten kauan aikaa on vienyt ihmiseltä kehittyä tämän päivän älylliseksi olioksi. Mistä pisteestä ihmisen kehittymisen tähän päivään näet. Sinun on katsottava kokonaisuutta, ihmisen ja koko luomakunnan kehityskaarta vain siten pystyt hahmottamaan miten kehitys kulkee.
Ihminen ei opi nopeasti, luonto ei sopudu muutoksiin samantein, eläimet joutuvat hätään, jos muutokset ympäristössä ovat rajuja ja yhtäkkisiä. Evoluutio on geenioppia, se on muokannut geenejä jokaisen aikakauden sopivuutta vastaamaan ja geenit oppivat vastaamaan ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteiin vain pitkällä aikavälillä. Mitään ihmisen käyttäytymistä tai ajatusta ei voida muuttaa tai valjastaa tuosta vaan, vaan opitut tavat ja ajatukset istuvat vankasti ja vakaasti, kunnes toinen keino näyttää, että joku muu keino on sittenkin parempi.
Absoluuttinen totuus löytyy, mutta ihminen on vielä sillä tiellä sitä etsimässä. - ?
tässä sitä kirjoitti:
juuri tullaan siihen miten hitaasti kaikki kehittyy ja käy. Mieti miten kauan aikaa on vienyt ihmiseltä kehittyä tämän päivän älylliseksi olioksi. Mistä pisteestä ihmisen kehittymisen tähän päivään näet. Sinun on katsottava kokonaisuutta, ihmisen ja koko luomakunnan kehityskaarta vain siten pystyt hahmottamaan miten kehitys kulkee.
Ihminen ei opi nopeasti, luonto ei sopudu muutoksiin samantein, eläimet joutuvat hätään, jos muutokset ympäristössä ovat rajuja ja yhtäkkisiä. Evoluutio on geenioppia, se on muokannut geenejä jokaisen aikakauden sopivuutta vastaamaan ja geenit oppivat vastaamaan ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteiin vain pitkällä aikavälillä. Mitään ihmisen käyttäytymistä tai ajatusta ei voida muuttaa tai valjastaa tuosta vaan, vaan opitut tavat ja ajatukset istuvat vankasti ja vakaasti, kunnes toinen keino näyttää, että joku muu keino on sittenkin parempi.
Absoluuttinen totuus löytyy, mutta ihminen on vielä sillä tiellä sitä etsimässä.oletko sinä absoluuttisen hyvä?
- miten niin?
? kirjoitti:
oletko sinä absoluuttisen hyvä?
en tietenkään. Miksi tuollaista kysyt?
- ?
miten niin? kirjoitti:
en tietenkään. Miksi tuollaista kysyt?
sinussa on siis pahuuttakin?
- hyvä ja paha
? kirjoitti:
sinussa on siis pahuuttakin?
ovat meissä kaikissa jo aikojen alusta ollut kuten jo sanoinkin. En viitsisi toistaa itseäni, mutta tietämättömyys hyvästä ja pahasta on ollut ihmiselle samantasoista alkujaan kuin mitä eläimillä on. Meidän aivojemme kehittyminen on saanut meidät tietoiseksi näistä kahdesta voimasta meissä. Eläimet eivät tiedä tekevänsä pahaa eikä hyvää, se on eläimille alkukantainen muoto toimia vaistonvaraisesti sekä pahan että hyvän tavoin. Sekä hyvä että paha palvelevat lajien säilymistä.
Liskolla on kerran vuodessa kiima ja mahdollisuus tulla tiineeksi, se parittelee ja kätkee munat syvälle hiekkaiseen maahan, mutta ei tiedä että sitä tarkkaillaan. Liskon peiteltyä munat luikertelee munarosvo käärme paikalle, joka on rauhassa taaempan odotellut ruokapöytään pääsyä. Lisko voi vaan katsoa kauempaa, kun käärme syö sen piilottamat munat ja seuraava mahdollisuus uusien poikasien tekemiseen siirtyy taas vuodella eteenpäin.
Käärme ei ajatellut, että voi, voi empä voi syödä liskoparan munia vaan se röyhkeästi, häikäilemättömästi otti sieltä mistä helpoiten ravintosa sai. - dizel
hyvä ja paha kirjoitti:
ovat meissä kaikissa jo aikojen alusta ollut kuten jo sanoinkin. En viitsisi toistaa itseäni, mutta tietämättömyys hyvästä ja pahasta on ollut ihmiselle samantasoista alkujaan kuin mitä eläimillä on. Meidän aivojemme kehittyminen on saanut meidät tietoiseksi näistä kahdesta voimasta meissä. Eläimet eivät tiedä tekevänsä pahaa eikä hyvää, se on eläimille alkukantainen muoto toimia vaistonvaraisesti sekä pahan että hyvän tavoin. Sekä hyvä että paha palvelevat lajien säilymistä.
Liskolla on kerran vuodessa kiima ja mahdollisuus tulla tiineeksi, se parittelee ja kätkee munat syvälle hiekkaiseen maahan, mutta ei tiedä että sitä tarkkaillaan. Liskon peiteltyä munat luikertelee munarosvo käärme paikalle, joka on rauhassa taaempan odotellut ruokapöytään pääsyä. Lisko voi vaan katsoa kauempaa, kun käärme syö sen piilottamat munat ja seuraava mahdollisuus uusien poikasien tekemiseen siirtyy taas vuodella eteenpäin.
Käärme ei ajatellut, että voi, voi empä voi syödä liskoparan munia vaan se röyhkeästi, häikäilemättömästi otti sieltä mistä helpoiten ravintosa sai."Meidän aivojemme kehittyminen on saanut meidät tietoiseksi näistä kahdesta voimasta meissä."
Seuraavaksi kerrot varmaan tarinan keijukaisista ja tontuista. :) - ent.ilkikurimus
hyvä ja paha kirjoitti:
ovat meissä kaikissa jo aikojen alusta ollut kuten jo sanoinkin. En viitsisi toistaa itseäni, mutta tietämättömyys hyvästä ja pahasta on ollut ihmiselle samantasoista alkujaan kuin mitä eläimillä on. Meidän aivojemme kehittyminen on saanut meidät tietoiseksi näistä kahdesta voimasta meissä. Eläimet eivät tiedä tekevänsä pahaa eikä hyvää, se on eläimille alkukantainen muoto toimia vaistonvaraisesti sekä pahan että hyvän tavoin. Sekä hyvä että paha palvelevat lajien säilymistä.
Liskolla on kerran vuodessa kiima ja mahdollisuus tulla tiineeksi, se parittelee ja kätkee munat syvälle hiekkaiseen maahan, mutta ei tiedä että sitä tarkkaillaan. Liskon peiteltyä munat luikertelee munarosvo käärme paikalle, joka on rauhassa taaempan odotellut ruokapöytään pääsyä. Lisko voi vaan katsoa kauempaa, kun käärme syö sen piilottamat munat ja seuraava mahdollisuus uusien poikasien tekemiseen siirtyy taas vuodella eteenpäin.
Käärme ei ajatellut, että voi, voi empä voi syödä liskoparan munia vaan se röyhkeästi, häikäilemättömästi otti sieltä mistä helpoiten ravintosa sai.Bullshittiä.
- kehitysoppi
dizel kirjoitti:
"Meidän aivojemme kehittyminen on saanut meidät tietoiseksi näistä kahdesta voimasta meissä."
Seuraavaksi kerrot varmaan tarinan keijukaisista ja tontuista. :)ei ole mikään tarina tai satu.
- dizel
kehitysoppi kirjoitti:
ei ole mikään tarina tai satu.
Ihmislapsi oppii hyvyyden ja pahuuden määritelmän vanhempien omien moraalikäsitysten mukaan, jotka omaksuvat nuorena heidän paheksuvista katseista, mitä saavat heidät häpeämään ja pelkäämään ja tätä kautta myös oppimaan, mikä on oikein, mikä väärin...
Jos ihminen syntyy, kasvaa ja elää yksin jossain keskellä korpea, niin tuskin hän tietää hyvyyden ja pahuuden käsitteistä tuon taivaallista, vaikka sinun logiikkasi mukaan sen pitäisi olla siellä syntymästä lähtien jo "automaattisesti"...
Ihminen käyttäytyy tuolloin, kuin eläin, eikä muusta tiedä, sillä ei ole koskaan kuullutkaan sellaisista asioista, kuin sivistys ja lakipykälät... - asioista
dizel kirjoitti:
Ihmislapsi oppii hyvyyden ja pahuuden määritelmän vanhempien omien moraalikäsitysten mukaan, jotka omaksuvat nuorena heidän paheksuvista katseista, mitä saavat heidät häpeämään ja pelkäämään ja tätä kautta myös oppimaan, mikä on oikein, mikä väärin...
Jos ihminen syntyy, kasvaa ja elää yksin jossain keskellä korpea, niin tuskin hän tietää hyvyyden ja pahuuden käsitteistä tuon taivaallista, vaikka sinun logiikkasi mukaan sen pitäisi olla siellä syntymästä lähtien jo "automaattisesti"...
Ihminen käyttäytyy tuolloin, kuin eläin, eikä muusta tiedä, sillä ei ole koskaan kuullutkaan sellaisista asioista, kuin sivistys ja lakipykälät...voidaan olla monta mieltä, sinä voit pitää oman käsityksesi, että hyvä ja paha ovat tulleet tyhjästä ja ovat äidin ja isän silmäkulmassa ripsien välissä.
Jos paha ei ole olemassa ei ole hyväkään, jos ilma jota hengitämme ei ole olemassa ei ole happeakaan. Kaikki ne yhdisteet joita ilma sisältää koostuvat monista eri molekyyleistä ja atomeista. Emme näe niitä, mutta näitä alkuaineita on n. kolmisentuhatta, tärkein niistä kuitenkin on happi, jota me ihmiset tarvitsemme elossa pysymiseen.
Rakkaus on kuin happi, jota ilman ei voi elää tai voi, mutta huonosti. Ilman pahuutta voimme elää, mutta ilman sitä emme osaisi arvostaa hyvää.
Jos ihminen yksinään kasvaa ja elää jossain keskellä korpea, niin hän ei tarvitse silloin hyvää eikä pahaa, koska hänelle ei niillä ole käyttöä. Hyvä ja paha ovat yhteisön välinen tapa käsitellä asioita ei yksinään niillä mitään arvoa ole.
Hyvä ja paha ovat automaattisesti meissä oleva sisäinen tieto, mutta niiden käyttöä tarvitsemme arvioidessamme suhdettamme muihin. - ent.ilkikurimus
asioista kirjoitti:
voidaan olla monta mieltä, sinä voit pitää oman käsityksesi, että hyvä ja paha ovat tulleet tyhjästä ja ovat äidin ja isän silmäkulmassa ripsien välissä.
Jos paha ei ole olemassa ei ole hyväkään, jos ilma jota hengitämme ei ole olemassa ei ole happeakaan. Kaikki ne yhdisteet joita ilma sisältää koostuvat monista eri molekyyleistä ja atomeista. Emme näe niitä, mutta näitä alkuaineita on n. kolmisentuhatta, tärkein niistä kuitenkin on happi, jota me ihmiset tarvitsemme elossa pysymiseen.
Rakkaus on kuin happi, jota ilman ei voi elää tai voi, mutta huonosti. Ilman pahuutta voimme elää, mutta ilman sitä emme osaisi arvostaa hyvää.
Jos ihminen yksinään kasvaa ja elää jossain keskellä korpea, niin hän ei tarvitse silloin hyvää eikä pahaa, koska hänelle ei niillä ole käyttöä. Hyvä ja paha ovat yhteisön välinen tapa käsitellä asioita ei yksinään niillä mitään arvoa ole.
Hyvä ja paha ovat automaattisesti meissä oleva sisäinen tieto, mutta niiden käyttöä tarvitsemme arvioidessamme suhdettamme muihin."Jos ihminen yksinään kasvaa ja elää jossain keskellä korpea, niin hän ei tarvitse silloin hyvää eikä pahaa, koska hänelle ei niillä ole käyttöä. Hyvä ja paha ovat yhteisön välinen tapa käsitellä asioita ei yksinään niillä mitään arvoa ole."
Eli pahuus ja hyvyys ovatkin kulttuurisidonnaisia yhteisesti sovittuja asioita. Aina on oleva heitä, jotka toimivat tätä yhteisesti sovittua koodistoa vastaan ja joita tullaan nimittämään sen vuoksi pahoiksi....Mutta. Onko älyllistä epärehellisyyttä väittää syyksi pelkkää pahuutta? Yksinkertaistamista se ainakin on. Kuten käy narsistinkin kohdalla joka kerta tällä palstalla; hänet yksinkertaistetaan pahaksi sen kummemmin pohtimatta hänen käytöstään ja valintojaan, joista koostuu pahoina pidetyt teot. Eikö muka kaksi eri ihmistä voi päätyä samaan tekoon täysin eri syistä?
En väitä täysin ymmärtäväni narsistin sielunelämää, mutta en siedä älyllistä epärehellisyyttäkään. - ihmiset
ent.ilkikurimus kirjoitti:
"Jos ihminen yksinään kasvaa ja elää jossain keskellä korpea, niin hän ei tarvitse silloin hyvää eikä pahaa, koska hänelle ei niillä ole käyttöä. Hyvä ja paha ovat yhteisön välinen tapa käsitellä asioita ei yksinään niillä mitään arvoa ole."
Eli pahuus ja hyvyys ovatkin kulttuurisidonnaisia yhteisesti sovittuja asioita. Aina on oleva heitä, jotka toimivat tätä yhteisesti sovittua koodistoa vastaan ja joita tullaan nimittämään sen vuoksi pahoiksi....Mutta. Onko älyllistä epärehellisyyttä väittää syyksi pelkkää pahuutta? Yksinkertaistamista se ainakin on. Kuten käy narsistinkin kohdalla joka kerta tällä palstalla; hänet yksinkertaistetaan pahaksi sen kummemmin pohtimatta hänen käytöstään ja valintojaan, joista koostuu pahoina pidetyt teot. Eikö muka kaksi eri ihmistä voi päätyä samaan tekoon täysin eri syistä?
En väitä täysin ymmärtäväni narsistin sielunelämää, mutta en siedä älyllistä epärehellisyyttäkään.ovat yhteiskunta ja kulttuuri taas jotain muuta, mutta jokaisella ihmisellä on tiedossa hyvä ja paha ja kuinka sitä käyttää.
Älyllistä epärehellisyyttä on mielestäni kaikki pahuus, jolla yksilöä tai yhteiskuntaa haavoitetaan. Pahassa ei ole mitään puolusteltavaa vaikka se olisikin heikon ihmisen puolustamiskeino ja yritys selitellä asioita omaksi hyväkseen. En näe pahuudessa mitään hyvää, enkä tiedä miksi niin pitäisikään tehdä.
Jos kaksi ihmistä tappaa jonkun, toinen vahingossa toinen harkitusti, niin toki niillä on eroa.
Voidaanko kasvatuksella selittää kaikki ihmisen pahuus, entä perimällä tai ympäristöllä tai olosuhteilla. Mikään yksittäinen teoria ei voi ihmisestä mielestäni tehdä Breivikiä vaan se on monenlaisten sattumien summa, jonka pohjana kuitenkin on pidettävä perinnöllistä taipumusta kieroutuneeseen pahuuteen.
Kun aletaan vääristynyttä ajattelutapaa pitämään normaalina sen vaarana aina on olemassa, että mennään yhä kauemmaksi pahan pauloihin ja sille sallitaan yhä suurempi valta meidän ajatuksissamme ja teoissamme. Tarvitsemme rajat, joka määrittelee missä menee hyvän ja pahan välinen raja.
Koska ihminen haluaa olla vapaa, niin hän haluaa myöskin kokeilla rajojaan ja näiden rajojen kokeiluun hän tarvitsee myöskin muualta tulevaa jännitettä kuin mitä pelkkä hyvä voi tarjota. Ruoho on vehreämpää aidan toisella puolen, joka oikeasti ei näin olekaan, mutta riittämättömyys, tyytymättömyys, kateus ja ahneus ajavat ihmiset valloittamaan, ottamaan itselleen aina vain lisää, koska hyvän raja on hämärtynyt ja kaikki on sallittua. - M.B.
ed kirjoitti:
Kaikki peruselementit maailmassa ovat stabiileja. Kauneus on kauneutta, rumuus on rumuutta, viha on vihaa, pahuus on pahuutta, ilo on iloa, suru on surua.
Alkumuoto pahuus on alkumuotoa pahuus, eikä se siitä miksikään muuksi muutu samoin on hyvän laita. Kuten äsken esitin, niin laajeneminen ja kasvaminen taas liittyvät keinohin, joilla nämä voimat saadaan valtaan.
Narsisti ei itsessään tietysti ole alkuelementti vaan hän on sen soitin, joka soittaa sen orkesterin soittimia.
Paha on olemassa ilman ihmistäkin, kuten hyväkin. Tämä ei tietenkään kuulosta kovin tieteelliseltä, mutta kuten tiedämme emme myöskään näe sähköä silmillämme, emmekä voi aistia muitakaan aisteiltamme piilossa olevia näkymättömiä elementtejä.
Minä taas puolestani kysyn sinulta. "Sillä ei niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin"....Mitä hyvää pahassa voi olla, jos pahan tarkoitus on tehdä pahaa ja vahingoittaa? Voiko se mielestäsi toimia hyvänä oppina joskus vai voiko pahuudella ihmistä koskaan opettaa ja millaisessa tilanteessa se käy ja on mahdollista?Sillä ei niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin.. Ja mitä hyvää pahassa?
Tällä palstalla tuohon kysymykseen suhteutettu vastaus voisi liittyä vaikka uhrin mahdolliseen kehitykseen oman itsenäisen elämänsä hallitsijaksi. Narsisti tekee pahojaan, uhrilta aukeaa silmät ja päättää tulevaisuudessa toimia toisin, on yksi mahdollinen - ei niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin - tilanne.
Toisen voitto on toisen häviö - voisi olla toinen, hyvään ja pahaan liittyvä "sloukani".
Kuten yxex tuolla jossain jo mainitsikin, toisinaan voi olla edessä tilanne, jossa pitää valita, elääkö itse vai antaako toisen elää.
Länsimaisen hapatuksen piirissä, kun kaiken voi ostaa valmiina kaupasta, on tietenkin mahdollista tehdä enemmän elämää säästäviä ratkaisuja kuin vaikkapa savannilla, ja siitä samasta länsimaisen hapatuksen näkökulmasta voidaan ihan helposti sanoa, että tappaminen on väärin ja pahuutta.
Vallitseva tilannehan siinä enemmän vaikuttaa, moraalisen leiman laatuun, ja ehkä jonkinlainen välttämättömyyden laki. Ihmissuhteissa ei tarvitse välttämättä olla paha, eikä harjoittaa julmuutta. Mielestäni ihmistä ei kuitenkaan voi siinäkään erottaa ihan kokonaan ympäristöstä ja sen vaikutuksista pelkäksi pahuuden instrumentiksi.
Jokin saa aikaiseksi ilmiötä nimeltä narsismi ja sen ilmiön lähteille pitäisi tavalla tai toisella löytää tie, jotta on mitä muuttaa. Itse kuitenkin epäilen kaupungistumisen ja tuotannollisesti kannattavan elämän illuusion olevan enemmänkin siellä taustalla.
Sinänsä en ole uskonnollisuuden kannattaja, mutta tietynlainen syvempi oleminen olemassaolossa tuntuisi olevan hiukan hukassa nykypäivänä, kaiken "kiireen" keskellä.
Jos sanoo, että pahan tarkoitus on tehdä pahaa ja vahingoittaa - on lähellä persoonallisen jumalan ja sen olemassaolon, sekä persoonallisen jumalan luonnollisen vihollisen olemassaolon ajatuksen kanssa samoilla linjoilla, jonka itse miellän tavalla tai toisella uskonnollisuudeksi.
Itse olen sitä mieltä, että on olemassa aina ja -, tietyille asioille ja arvostuksille ihminen on vain yhteisöllistymisensä varrella antanut nimet 'hyvä' ja 'paha', joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että ne olisivat oikeasti olemassa aina ja kaikkialla, stabiileina 'olentoina'.
Mutta, se on vain minun mielipiteeni.
- ent.ilkikurimus
Sellainen "alkumuoto" meissä on kateus. Se on ainut, joka meistä kaikista löytyy.
Tietoisuus siitä määrää, miten koemme hyvyyden ja pahuuden... - yxex
Kun leijona iskee kyntensä antilooppiin, se on leijonan nälälle hyvä, antiloopin jatkosuunnitelmille paha. Hyvyys ja pahuus on täten subjektiivinen asia. Moraalin kanssa on sama juttu.
Hengitämme ilmaa josta 78% on typpeä.
Hanhenpoikanen Martina leimaantui -etologi- Konrad Lorenziin, ja piti miestä emonaan. Väitän että ihmisen käyttäytymistä ohjaa geenit, kasvuympäristö, ja leimautuminen.- ent.ilkikurimus
Eläimet eivät ajattele.
Ihminen ajattelee...ja suunnittelee. Valehtelee, pettää ja tappaa lajitovereitaan oman edun tavoittelemiseksi. Ei siis nälkänsä vuoksi eikä siksi, että olisi millään tavalla vaarassa.
Ihmisellä pitäisi olla omatunto....mutta onko kaikilla? - hihhei..
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Eläimet eivät ajattele.
Ihminen ajattelee...ja suunnittelee. Valehtelee, pettää ja tappaa lajitovereitaan oman edun tavoittelemiseksi. Ei siis nälkänsä vuoksi eikä siksi, että olisi millään tavalla vaarassa.
Ihmisellä pitäisi olla omatunto....mutta onko kaikilla?Kyllä omatunto on kaikilla mutta toiset eivät vain kuuntele sitä, vaan saattavat hiljentää sen äänen niin täysin että vaikuttaa siltä ettei omaatuntoa olisi olemassa. Itselleenhän siinä eniten vahinkoa tekee mutta kai sekin on sallittua tässä maailmassa.
Omatuntoa voisi kutsua myös yliminäksi tai korkeammaksi voimaksi meissä. - yxex
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Eläimet eivät ajattele.
Ihminen ajattelee...ja suunnittelee. Valehtelee, pettää ja tappaa lajitovereitaan oman edun tavoittelemiseksi. Ei siis nälkänsä vuoksi eikä siksi, että olisi millään tavalla vaarassa.
Ihmisellä pitäisi olla omatunto....mutta onko kaikilla?Olen ajtteleva eläin ;D
Sun koirakin ajattelee, mutta ei valehtele, petä ja kieroile.
Omantunnon äänestä olen edelleen sitä mieltä että sen ihminen vaientaa itse antamalla vallan oikeutuksen tunteelleen tehdä pahaa. Kuin hukuttaisi järkipuheen säätämällä stereot täysille. - ent.ilkikurimus
yxex kirjoitti:
Olen ajtteleva eläin ;D
Sun koirakin ajattelee, mutta ei valehtele, petä ja kieroile.
Omantunnon äänestä olen edelleen sitä mieltä että sen ihminen vaientaa itse antamalla vallan oikeutuksen tunteelleen tehdä pahaa. Kuin hukuttaisi järkipuheen säätämällä stereot täysille.Ei ajattelu...ei minunkaan koira. Koira elää vain tässä hetkessä. Se ei pysty loogiseen, käsitteelliseen ajatteluun - ihmisen tavoin.
- taidat olla
yxex kirjoitti:
Olen ajtteleva eläin ;D
Sun koirakin ajattelee, mutta ei valehtele, petä ja kieroile.
Omantunnon äänestä olen edelleen sitä mieltä että sen ihminen vaientaa itse antamalla vallan oikeutuksen tunteelleen tehdä pahaa. Kuin hukuttaisi järkipuheen säätämällä stereot täysille.pikkusen naiivi yxex, jos luulet etteivät koirat ja kissa osaa kieroilla. Tietäsitpä vaan :)
Mikä on omatunto? se mihin omatunto indentifioidaan määrittelee kunkin käsityksen omastatunnosta. Jos ei välitä moraalista, kunniasta tai Jumalasta, niin pahuudella ei ole mitään rajoja. Joku meitä täytyy estää tekemästä pahaa... - entä
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Ei ajattelu...ei minunkaan koira. Koira elää vain tässä hetkessä. Se ei pysty loogiseen, käsitteelliseen ajatteluun - ihmisen tavoin.
oletko kouluttanut koirasi? Käynyt koirakoulussa sen kanssa? Koiralle voi opettaa melko tavalla kaikkea ja se kykenee loogisesti päättelemään ainakin mitä siltä vaaditaan ja mitä siltä odotetaan.
- ent.ilkikurimus
entä kirjoitti:
oletko kouluttanut koirasi? Käynyt koirakoulussa sen kanssa? Koiralle voi opettaa melko tavalla kaikkea ja se kykenee loogisesti päättelemään ainakin mitä siltä vaaditaan ja mitä siltä odotetaan.
Kirjoituksestasi voi päätellä, että koirani on sinua huomattavasti älykkäämpi....
Kuten sanoin, koira elää vain tässä hetkessä. Täysillä. - --k,,k---
entä kirjoitti:
oletko kouluttanut koirasi? Käynyt koirakoulussa sen kanssa? Koiralle voi opettaa melko tavalla kaikkea ja se kykenee loogisesti päättelemään ainakin mitä siltä vaaditaan ja mitä siltä odotetaan.
ihan tyypillistä tämäkin ja liittyy samaan kuin aloituskin, se mikä näyttää päättelyltä ja ajattelulta tai vaikka huijaamiselta niin ei olekaan sitä.tarpeeksi tyhmä ihminen kun on ei vaan tajua sitäkään.
- M.B.
taidat olla kirjoitti:
pikkusen naiivi yxex, jos luulet etteivät koirat ja kissa osaa kieroilla. Tietäsitpä vaan :)
Mikä on omatunto? se mihin omatunto indentifioidaan määrittelee kunkin käsityksen omastatunnosta. Jos ei välitä moraalista, kunniasta tai Jumalasta, niin pahuudella ei ole mitään rajoja. Joku meitä täytyy estää tekemästä pahaa.....tulipa mieleen, että olen kerran elämässäni törmännyt koiraan, joka ianakin osasi eleillään näyttää häpeävänsä ja olevansa pahoillaan aiheuttamastaan haitasta, ihan torumatta ja oma-aloitteisesti..
- M.B.
M.B. kirjoitti:
..tulipa mieleen, että olen kerran elämässäni törmännyt koiraan, joka ianakin osasi eleillään näyttää häpeävänsä ja olevansa pahoillaan aiheuttamastaan haitasta, ihan torumatta ja oma-aloitteisesti..
Ja kissaan, joka osasi hauskuutta itseään pompottamalla ihmistä 6-0.. :)
- ent.ilkikurimus
M.B. kirjoitti:
Ja kissaan, joka osasi hauskuutta itseään pompottamalla ihmistä 6-0.. :)
Joo, siltähän se näyttää. Minunkin koirani osaa kieriä kun sillä on hauskaa...tai näin ainakin ymmärtämättömille sivullisille kerron.
Oikeasti se tykkäsi kieriä nurmella kesäisin ja opetin sille äänteen sen toiminnan yhteydessä, jonka kuulemalla se alkaa pyöriä selän kautta ympäri...Ja lyö ylävitosen ja osaa myös tuon "häpeä"tempun...Voi voi. Mutta päivänä, jolloin alan kuvitella sen oikeasti ajattelevan noin....olen hoidon tarpeessa.
Koiran pitää saada olla koira. Se tässä monelta on näyttänyt unohtuvan, kun vuosia maailmalle päästettiin ajatusta, että koira haluaa olla ihmisperheen "johtaja"...voi jessus mitä älypäitä olivatkaan tuon keksijät ja kuinka paljon saivat vahinkoa aikaan viattomille eläimille! - dizel
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Joo, siltähän se näyttää. Minunkin koirani osaa kieriä kun sillä on hauskaa...tai näin ainakin ymmärtämättömille sivullisille kerron.
Oikeasti se tykkäsi kieriä nurmella kesäisin ja opetin sille äänteen sen toiminnan yhteydessä, jonka kuulemalla se alkaa pyöriä selän kautta ympäri...Ja lyö ylävitosen ja osaa myös tuon "häpeä"tempun...Voi voi. Mutta päivänä, jolloin alan kuvitella sen oikeasti ajattelevan noin....olen hoidon tarpeessa.
Koiran pitää saada olla koira. Se tässä monelta on näyttänyt unohtuvan, kun vuosia maailmalle päästettiin ajatusta, että koira haluaa olla ihmisperheen "johtaja"...voi jessus mitä älypäitä olivatkaan tuon keksijät ja kuinka paljon saivat vahinkoa aikaan viattomille eläimille!En ymmärrä, miten joku koiranomistaja voi olla muka noin tietämätön koirista. :)
Itse näen jo naamasta, tai katseesta tarkemmin, mitä koirani ovat milloinkin vailla...
Miten ne osaisivat tulla pyytämään esim. apua vaikkapa tikun poistoon tassusta, jos eivät ajattelisi...Oma koirani tuon ainakin osaa.
Ja ihan itse oivaltanut, että jos joku on hätänä, tulee ensimmäisenä minun luokse...Saattaa vielä nostaa tassua, että katsopas mikä siellä on... - ent.ilkikurimus
dizel kirjoitti:
En ymmärrä, miten joku koiranomistaja voi olla muka noin tietämätön koirista. :)
Itse näen jo naamasta, tai katseesta tarkemmin, mitä koirani ovat milloinkin vailla...
Miten ne osaisivat tulla pyytämään esim. apua vaikkapa tikun poistoon tassusta, jos eivät ajattelisi...Oma koirani tuon ainakin osaa.
Ja ihan itse oivaltanut, että jos joku on hätänä, tulee ensimmäisenä minun luokse...Saattaa vielä nostaa tassua, että katsopas mikä siellä on...Jos koira oikeasti ajattelisi, sen ei tarvitsisi tulla pyytämään sinulta apua tikun poistossa - se tekisi sen itse...aivan niin kuin sinäkin teet, jos sormessasi on tikku pääsi raapisesta....;)
Koira ei ajattele niin kuin ihminen ajattelee. Oma koirani on jo pappaikäinen uroskoira ja on oppinut monelaista elämässään. Kun se pienenä pentuna tuli minulle, se ei osannut yhtään mitään....mitä nyt sen, minkä geeneissään oli mukaansa saanut. Olen opettanut sille KAIKEN sen, minkä se on tämän lähes vuosikymmenen aikana oppinut - joko suoraan tai välillisesti. Sen on mahdollistanut täydellinen ja luja luottamus minuun ja se on vahvasti leimaantunut minuun. - ent.ilkikurimus
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Jos koira oikeasti ajattelisi, sen ei tarvitsisi tulla pyytämään sinulta apua tikun poistossa - se tekisi sen itse...aivan niin kuin sinäkin teet, jos sormessasi on tikku pääsi raapisesta....;)
Koira ei ajattele niin kuin ihminen ajattelee. Oma koirani on jo pappaikäinen uroskoira ja on oppinut monelaista elämässään. Kun se pienenä pentuna tuli minulle, se ei osannut yhtään mitään....mitä nyt sen, minkä geeneissään oli mukaansa saanut. Olen opettanut sille KAIKEN sen, minkä se on tämän lähes vuosikymmenen aikana oppinut - joko suoraan tai välillisesti. Sen on mahdollistanut täydellinen ja luja luottamus minuun ja se on vahvasti leimaantunut minuun.Lisään vielä, että nyt ei ole kyse tunteista, vaan loogisesta ja käsitteellisestä ajattelusta, jota koirat EIVÄT hallitse.
Ihan vaan selvyydeksi. - dizel
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Lisään vielä, että nyt ei ole kyse tunteista, vaan loogisesta ja käsitteellisestä ajattelusta, jota koirat EIVÄT hallitse.
Ihan vaan selvyydeksi.Ihminen on määritellyt älykkyyden...Turha olettaakaan, että koirat tietäisivät ihmisten ajatukset, tai oppisivat ratkomaan mitään ihmisten keksimiä ristisanatehtäviä...Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat tyhmiä. ( muuta, kuin joidenkin pölvästien silmissä ehkä. ;) )
- ent.ilkikurimus
dizel kirjoitti:
Ihminen on määritellyt älykkyyden...Turha olettaakaan, että koirat tietäisivät ihmisten ajatukset, tai oppisivat ratkomaan mitään ihmisten keksimiä ristisanatehtäviä...Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat tyhmiä. ( muuta, kuin joidenkin pölvästien silmissä ehkä. ;) )
En ole sanonut, etteikö koira olisi älykäs eläin. Mutta älykkäämpiäkin on.
Olen vain toistuvasti sanonut, ettei se pysty ihmisen tavoin käsitteelliseen ajatteluun. Sen tietysti voi kääntää niinkin, että koira on tyhmä...jos on itse riittävän kahjo ja omaa tarvetta asioiden kääntelyyn, mutta se ei ole se, mitä kirjoitin. - dizel
ent.ilkikurimus kirjoitti:
En ole sanonut, etteikö koira olisi älykäs eläin. Mutta älykkäämpiäkin on.
Olen vain toistuvasti sanonut, ettei se pysty ihmisen tavoin käsitteelliseen ajatteluun. Sen tietysti voi kääntää niinkin, että koira on tyhmä...jos on itse riittävän kahjo ja omaa tarvetta asioiden kääntelyyn, mutta se ei ole se, mitä kirjoitin.Whatever... :)
- M.B.
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Joo, siltähän se näyttää. Minunkin koirani osaa kieriä kun sillä on hauskaa...tai näin ainakin ymmärtämättömille sivullisille kerron.
Oikeasti se tykkäsi kieriä nurmella kesäisin ja opetin sille äänteen sen toiminnan yhteydessä, jonka kuulemalla se alkaa pyöriä selän kautta ympäri...Ja lyö ylävitosen ja osaa myös tuon "häpeä"tempun...Voi voi. Mutta päivänä, jolloin alan kuvitella sen oikeasti ajattelevan noin....olen hoidon tarpeessa.
Koiran pitää saada olla koira. Se tässä monelta on näyttänyt unohtuvan, kun vuosia maailmalle päästettiin ajatusta, että koira haluaa olla ihmisperheen "johtaja"...voi jessus mitä älypäitä olivatkaan tuon keksijät ja kuinka paljon saivat vahinkoa aikaan viattomille eläimille!No, tiedän mitä näin :) Sitä en voi kiistää, etteikö olisi mahdollista, että sille olisi jossain vaiheessa elämäänsä jotakin opetettu ja jotain sitten oppinutkin, mutta tilanne oli ainutlaatuinen sellaisenaan, seuraus oli mitä oli ja lopputulos samoin.
Ehkä se oli opittua reagointia ihmisen äänenpainoon, siihen, että tietty käytös on odotettua sellaisessa äänenpainotilanteessa. Mutta oli kyllä pitkä ja vetoava esitys koiralta, ottaen huomioon, että minä olin sille ventovieras ihminen, ja minulta se odotti saavansa eniten. No, virhearvio siltä, lähinnä seurasin kiinnostuneena jännitysnäytelmää, jonkakaltaiseen en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota.
Muutti tosin käsityksiäni koirista. Osa on "älykkäämpiä" kuin toiset, tavalla tai toisella. Onko se älykkyys sitten parhaimmillaan sitä - ihmisten kanssa laumakäyttäytymisen täydellistä hallitsemista, vai mitä.. en tiedä. - ent.ilkikurimus
M.B. kirjoitti:
No, tiedän mitä näin :) Sitä en voi kiistää, etteikö olisi mahdollista, että sille olisi jossain vaiheessa elämäänsä jotakin opetettu ja jotain sitten oppinutkin, mutta tilanne oli ainutlaatuinen sellaisenaan, seuraus oli mitä oli ja lopputulos samoin.
Ehkä se oli opittua reagointia ihmisen äänenpainoon, siihen, että tietty käytös on odotettua sellaisessa äänenpainotilanteessa. Mutta oli kyllä pitkä ja vetoava esitys koiralta, ottaen huomioon, että minä olin sille ventovieras ihminen, ja minulta se odotti saavansa eniten. No, virhearvio siltä, lähinnä seurasin kiinnostuneena jännitysnäytelmää, jonkakaltaiseen en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota.
Muutti tosin käsityksiäni koirista. Osa on "älykkäämpiä" kuin toiset, tavalla tai toisella. Onko se älykkyys sitten parhaimmillaan sitä - ihmisten kanssa laumakäyttäytymisen täydellistä hallitsemista, vai mitä.. en tiedä.No enpä tiedä minäkään...
Voi olla, että koiralla on sellainen yhteys ihmiseen, jota emme itse havaitse.
Omalla kohdallani tämä on toistuvasti esiintynyt niin, että ollessani matkalla (ulkomailla tai muuten pitempään poissa) asunnossani asuu luottohenkilöni, joka hoitaa myös koirani poissaollessani. Tämä henkilö on väittänyt, että koirani tietää n. 15 - 30 minuutin tarkkuudella, koska tulen ovesta sisälle....niissäkin tapauksissa, jolloin hän itse ei tiedä saapumisaikaani. Olemme joskus yhdessä pohtineet, mistä tuo johtuu.
Onko koirallani minuun ajatusyhteys, että se tietää, milloin alan olla lähellä sitä? - M.B.
ent.ilkikurimus kirjoitti:
No enpä tiedä minäkään...
Voi olla, että koiralla on sellainen yhteys ihmiseen, jota emme itse havaitse.
Omalla kohdallani tämä on toistuvasti esiintynyt niin, että ollessani matkalla (ulkomailla tai muuten pitempään poissa) asunnossani asuu luottohenkilöni, joka hoitaa myös koirani poissaollessani. Tämä henkilö on väittänyt, että koirani tietää n. 15 - 30 minuutin tarkkuudella, koska tulen ovesta sisälle....niissäkin tapauksissa, jolloin hän itse ei tiedä saapumisaikaani. Olemme joskus yhdessä pohtineet, mistä tuo johtuu.
Onko koirallani minuun ajatusyhteys, että se tietää, milloin alan olla lähellä sitä?Joskus lukenut morfisesta kentästä. Eläimet aistivat sen paremmin kuin ihmiset, mutta ihmisilläkin on pääsy siihen. Mm. se, että etsii puhelimen käsiinsä ajatellen soittaa jollekin ja se joku soittaa juuri kun lähestyt puhelinta, on yksi esimerkki morfisen kentän "toiminnasta".
Se, että onko se sattumanvaraista vai aidosti totta, on jotakin mihin nykytiede ei pysty vastaamaan, vaikka totta olisikin tuo morfinen kenttä. Muistankohan edes nyt sen nimen oikein. No, kuuklaan aikani kuluksi.
Mutta monet lemmikkienomistajat jakavat saman kokemuksen.
Ja taas, koirien hajuaisti on niin herkkä, että pystyy erottamaan syövän aiheuttamat muutokset ihmisessä ja kissat kuulemani mukaan tietävät lähestyvän luonnollisen kuoleman vanhuksissa..
On asioita, joita ihminen ei älykkyydestään huolimatta kykene tekemään ilman apuvälineitä. Mutta muuttaisiko vaikkapa sukupolvien mittainen keskittyminen joihinkin asioihin ihmisissä sitä kykenevyyttä? - M.B.
M.B. kirjoitti:
Joskus lukenut morfisesta kentästä. Eläimet aistivat sen paremmin kuin ihmiset, mutta ihmisilläkin on pääsy siihen. Mm. se, että etsii puhelimen käsiinsä ajatellen soittaa jollekin ja se joku soittaa juuri kun lähestyt puhelinta, on yksi esimerkki morfisen kentän "toiminnasta".
Se, että onko se sattumanvaraista vai aidosti totta, on jotakin mihin nykytiede ei pysty vastaamaan, vaikka totta olisikin tuo morfinen kenttä. Muistankohan edes nyt sen nimen oikein. No, kuuklaan aikani kuluksi.
Mutta monet lemmikkienomistajat jakavat saman kokemuksen.
Ja taas, koirien hajuaisti on niin herkkä, että pystyy erottamaan syövän aiheuttamat muutokset ihmisessä ja kissat kuulemani mukaan tietävät lähestyvän luonnollisen kuoleman vanhuksissa..
On asioita, joita ihminen ei älykkyydestään huolimatta kykene tekemään ilman apuvälineitä. Mutta muuttaisiko vaikkapa sukupolvien mittainen keskittyminen joihinkin asioihin ihmisissä sitä kykenevyyttä?http://mypages.sunpoint.net/~raimonikula/sheldrake/
jotakin.. joka myös selventää tiedemaailmassa vallitsevia "kuka minä olen, kuka sinä olet ja kuka hän luulee olevansa" -säännöstöjä ja niiden merkityksiä tieteen teossa.. (tiede ei ole niin ylevää ja yli-inhimillistä asiantintijoitten yksinoikeutta kuin mitä monet olettavat ja mitä taas monet "valtaa saaneet" haluavat muille uskotella)
Mutta se pätkä, joka tuolla sivulla sivuaa aihetta:
"Seitsemän koetta kirja alkaa lemmikkieläimillä. Moni kissan ja koiran omistaja on kokenut myös Suomessa, miten isäntäänsä kiintynyt lemmikki ilmaisee käyttäytymisellään milloin isäntä tai emäntä on palaamassa kotiin matkalta. Tyypillisiä merkkejä voivat olla koiran ja kissan siirtyminen ikkunan ääreen tai ovensuun matolle valmiusasemiin. Kissa voi maukua ja koira voi haukkua tai ynistä tovin ennen kuin omistaja palaa. Mutta eivät ainoastaan tutuimmat kotieläimet vaan myös muut omaavat näitä piirteitä. Häkkilinnut, papukaijat ja undulaatit voivat ilmaista samaa vaistomaista odottelua ja vieläpä kesyt pienet apinat tai hevoset. "
Se juttu minkä aikoinaan olen lukenut, käsitteli yleisesti ottaen sitä, että tietynlaisessa kiintymyssuhteessa ja toistensa kanssa elävät (myös eri lajien edustajat) jakavat saman morfisen kentän, johon olemiset, teot ja ajattelut jättävät jälkensä. Ja että tätä tietoa pääsee lukemaan eläimet herkemmin kuin ihmiset, ehkä juurikin sen olemisen tason ollessa se mikä on, eli tämä hetki ilman ylenpalttisia aivoponnisteluja suuntaan tai toiseen. - M.B.
M.B. kirjoitti:
http://mypages.sunpoint.net/~raimonikula/sheldrake/
jotakin.. joka myös selventää tiedemaailmassa vallitsevia "kuka minä olen, kuka sinä olet ja kuka hän luulee olevansa" -säännöstöjä ja niiden merkityksiä tieteen teossa.. (tiede ei ole niin ylevää ja yli-inhimillistä asiantintijoitten yksinoikeutta kuin mitä monet olettavat ja mitä taas monet "valtaa saaneet" haluavat muille uskotella)
Mutta se pätkä, joka tuolla sivulla sivuaa aihetta:
"Seitsemän koetta kirja alkaa lemmikkieläimillä. Moni kissan ja koiran omistaja on kokenut myös Suomessa, miten isäntäänsä kiintynyt lemmikki ilmaisee käyttäytymisellään milloin isäntä tai emäntä on palaamassa kotiin matkalta. Tyypillisiä merkkejä voivat olla koiran ja kissan siirtyminen ikkunan ääreen tai ovensuun matolle valmiusasemiin. Kissa voi maukua ja koira voi haukkua tai ynistä tovin ennen kuin omistaja palaa. Mutta eivät ainoastaan tutuimmat kotieläimet vaan myös muut omaavat näitä piirteitä. Häkkilinnut, papukaijat ja undulaatit voivat ilmaista samaa vaistomaista odottelua ja vieläpä kesyt pienet apinat tai hevoset. "
Se juttu minkä aikoinaan olen lukenut, käsitteli yleisesti ottaen sitä, että tietynlaisessa kiintymyssuhteessa ja toistensa kanssa elävät (myös eri lajien edustajat) jakavat saman morfisen kentän, johon olemiset, teot ja ajattelut jättävät jälkensä. Ja että tätä tietoa pääsee lukemaan eläimet herkemmin kuin ihmiset, ehkä juurikin sen olemisen tason ollessa se mikä on, eli tämä hetki ilman ylenpalttisia aivoponnisteluja suuntaan tai toiseen."Sheldraken oma mielitermi kuvaamaan tilannetta lemmikin ja sen omistajan välillä on "kuminauha". Morfogeneettinen kenttä yhdistää eri eliölajeja ja erityisen voimakkaasti, silloin kun eläimen ja ihmisen välille on syntynyt historiallisesti pitkä suhde. Koira on kesytetty sudesta joskus 12000 vuotta Sitten. Kissa on ollut ihmisen seuralainen lyhyemmän ajan, ehkä 8000 vuotta. Kummastakin on tullut ihmiselle hyvin likeinen kotieläin ja varsinkin nykyisin, suhde on hyvin intiimi ja henkilökohtainen. Isännän tai emännän ja lemmikin suhde on vakiintunut morfinen yksikkö ja muodostaa vahvan linkin morfogeneettisessä kentässä. Kenttä on ajallisesti ja paikallisesti venyvä, ja tyypillinen isännän ja koiran suhde pysyy kentässä venyen kuin kuminauha, vaikka välimatkaa on kuinka paljon."
- ent.ilkikurimus
M.B. kirjoitti:
"Sheldraken oma mielitermi kuvaamaan tilannetta lemmikin ja sen omistajan välillä on "kuminauha". Morfogeneettinen kenttä yhdistää eri eliölajeja ja erityisen voimakkaasti, silloin kun eläimen ja ihmisen välille on syntynyt historiallisesti pitkä suhde. Koira on kesytetty sudesta joskus 12000 vuotta Sitten. Kissa on ollut ihmisen seuralainen lyhyemmän ajan, ehkä 8000 vuotta. Kummastakin on tullut ihmiselle hyvin likeinen kotieläin ja varsinkin nykyisin, suhde on hyvin intiimi ja henkilökohtainen. Isännän tai emännän ja lemmikin suhde on vakiintunut morfinen yksikkö ja muodostaa vahvan linkin morfogeneettisessä kentässä. Kenttä on ajallisesti ja paikallisesti venyvä, ja tyypillinen isännän ja koiran suhde pysyy kentässä venyen kuin kuminauha, vaikka välimatkaa on kuinka paljon."
Tuossahan se nyt sitten oli, mitä täällä ollaan ihmetelty...ei se sitten niin ihmeellistä ollutkaan....! En tiennytkään, että siitä on kirjoitettu...
Tuo väite suden kesyttämisestä on kyllä jo kumottu. Ihminen ei ole kesyttänyt sutta, josta olisi tullut sittemmin kotikoira. Koirilla ja susilla on useita merkittäviä eroja. Jos nyt tuosta älykkyydestä puhutaan, niin susi on kotikoiraa huomattavasti älykkäämpi.
Ymmärtääkseni asiasta ollaan nykyisin yhtä mieltä, että se on ollut juuri koira, joka on tullut lähelle ihmistä ja tavallaan kesyttänyt itse itsensä....Se on silti totta, että yhteiseloa on jatkunut kauan ja koira on ollut monessa mukana ihmisen rinnalla....tehnyt ihmisen elämisen helpommaksi. - M.B.
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Tuossahan se nyt sitten oli, mitä täällä ollaan ihmetelty...ei se sitten niin ihmeellistä ollutkaan....! En tiennytkään, että siitä on kirjoitettu...
Tuo väite suden kesyttämisestä on kyllä jo kumottu. Ihminen ei ole kesyttänyt sutta, josta olisi tullut sittemmin kotikoira. Koirilla ja susilla on useita merkittäviä eroja. Jos nyt tuosta älykkyydestä puhutaan, niin susi on kotikoiraa huomattavasti älykkäämpi.
Ymmärtääkseni asiasta ollaan nykyisin yhtä mieltä, että se on ollut juuri koira, joka on tullut lähelle ihmistä ja tavallaan kesyttänyt itse itsensä....Se on silti totta, että yhteiseloa on jatkunut kauan ja koira on ollut monessa mukana ihmisen rinnalla....tehnyt ihmisen elämisen helpommaksi.Kirjoituksia aiheesta ei ihan helpolla levitellä ihmisten ilmoille, ettei uskottavuus mene :) Aihe luokitellaan vissiinkin pseudotieteisiin tai parapsykologia/huuhaa -osastolle..
Susi ja koira lienevät tehneet saman matkan kuin ihminen ja vaikkapa gorilla. Hyvä koira on ollut aiemmin melkeinpä elinehto monessakin ympäristössä, joten lajien välisellä sanattomalla ymmärryksellä on ollut ainakin mahdollisuuksia kehittyä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341954Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28919- 69863
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259736Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64722- 10704
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132678- 26656
- 78656
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.204647