Lomamatkalla rakastuminen/ihastuminen...

Olen takaisin kesäisessä suomessa yksin. Kymmenen päivän lomamatka kavereiden kanssa ja ihastuminen takana. Ikää on 23 vuotta, ja en ole ikinä kokenut samanlaisia tunteita kuin ranskassa.

Lähdettiin sitten kavereiden kanssa ranskaan pariisiin lomalle. Saavuttiin hotellille ja majoituttiin. Seuraavat päivät kiertelimme eri nähtävyyksiä (on muuten pirun mahtava tuo eiffel torni ja suihkulähteet ja hemmetin isot elokuvateatterit) ja tottakai tuli eri baareissa käytyä. Käytiin myös jossain tanssibaarissa. Oli muuten mahtavat tanssibaarit ja drinkit aivan toista tasoa kuin suomessa.

Kuitenkin, tuolla tanssibaarissa tuli tanssittua varmaan jotain tunti putkeen saman naisen kanssa (mielestäni todella kaunis, ruskeat silmät ja pitkät ruskeat hiukset erikoista mielestäni oli että hänellä oli päällään sellainen pukutakki pillifarkut, kun itselläni oli vain shortsit ja sellanen kauluspaita). En edes tiedä miksi hän tanssi juuri minun kanssani, sillä en ole mielestäni edes mitenkään komea vaan aika keskitasoa.

Kuitenkin tanssien jälkeen otimme drinkit ja puhuimme itsestämme englanniksi ja kerroin olevani lomalla ja kotoisin suomesta. Puhuimme kai jotain 30min ja vaihdoimme nimet. Tuon tapahtuman jälkeen kaverini jäivät vielä kyseiseen tanssibaariin, kun minä ja Emma (kyllä, ranskalainen nimi) lähdimme ulos.

Tässä vaiheessa jo aloin miettiä että ei olisi pitänyt alkuukaan tehdä mitään muuta kuin tanssia, mutta kai ihastuin häneen ja oli jotenkin viehättävää kun hän oli ulkomaalainen ja puhuimme englanniksi. Lisäksi hän oli yliopistossa niinkuin minäkin ja 22v, luonnekkin hänellä oli aivan täydellinen.

Lyhyesti sanottuna menimme istumaan suihkulähteelle, puhuimme vielä vähän ja lopulta tuli sellainen hiljainen hetki mitä pelkäsinkin ja suutelimme. Tuon jälkeen ennenkuin lähdin takaisin hotellille hän antoi minulle puhelinnumeronsa. Kaverini tietenkin vähän nauroivat tapahtunutta mutta itse olin innoissani hänestä ja odotin jo huomista.

Seuraavana päivänä soitin hänelle ja sovimme treffit samana päivänä ravintolassa ja kävimme pizzalla (en uskaltanut tilata muuta). Syönnin jälkeen kysyin jos hän haluaisi näyttää minulle vähän paikkoja ja pienen kierroksen jälkeen päädyimme käymään leffassa. Leffan jälkeen menimme puistoon makoilemaan ''sylikkäin'' enkä edes tiennyt paljon kellon oli... meni ajan ja paikan taju täysin sekaisin ja olin vain keskittynyt häneen. Illalla taas erosimme ja menin hotelliini. Nyt kaverini olivat tietenkin vähän ihmeissään kun olin ollut koko päivän poissa enkä lähtenyt heidän kanssaan turistikiertueelle.

Seuraavana päivänä kävin shoppailemassa Emman kanssa kauppakeskuksissa ja voin sanoa, että oli ensimmäinen kerta kun minulla on ollut näin hauskaa jonkun kanssa. Tuon kauppareissun jälkeen Emma kutsui minut yöksi kotiinsa ja tottakai minä suostuin. Kävin hakemassa hotelillta yhden laukkuni ja pakkasin siihen vain tavarat mitä tarvitsen yhdeksi yöksi ja lähdin sitten hänen luokseensa.

Aamulla heräsin Emma kainalossani ja tajusin, että lähtö suomeen olisi huomenna aamulla... Vietin hänen kanssaan vielä yhden ihanan päivän ja päätin yöpyä hänen luonaan vielä toisen yön ja tavata kaverini vasta aamulla lentokentällä.

Sitten se tuli, lähtö takaisin suomeen. Emma lähti saattamaan minut lentokentälle. Mielessä kävi monta kertaa että en lähtisi vielä suomeen, vaan jäisin ranskaan, kuitenkin päätin lähteä takaisin suomeen... Lentokentällä sitten viimeinen suudelma ja halaus Emmalle ennen lentokoneeseen lähtöä (hän muistutti lähtiessään minua että minulla on hänen puhelinnumeronsa ja että voisin soittaa kuinka tahansa). Lähdin sitten kävelemään kavereideni kanssa sisälle koneeseen, mutta lopulta en voinut enää pidätellä suruani ja kyyneliähän siinä valui...

Kaverini yrittivät lohduttaa minua, mutta ei se paljoa auttanut. Mietin vain Emmaa ja että näkisinkö häntä enää ikinä ja kokisinko hänen kanssaan noita ihania tunteita? Entä suriko Emma lähtöäni suomeen? Mitä hän oikeastaan tunsi minua kohtaan? Lopulta kuitenkin olin suomessa. Purin laukustani kaikki tavarani ja oletin että kaikki oli kunnossa, mutta olin jättänyt sydämeni ranskaan...