Lounaistuuli

Oijoi Liona miten haaveilevaa, pehmeää, lämmintä
ja kesäistä tunnetta runosi onkaan tulvillaan. Haaveillahan
ihmisen pitää, se on elämän suolaa sekin jos toki se voi
antaa myös kitkeryyttä.

Suomenkielesi alkaa olemaan kiitettävää, runon säejakokin
on hyvä ja katkeaa aina sopivassa kohtaa.
Jatka samaan malliin !

Hyvää kesää sinulle ja rakkaillesi
( en saa postejani perille sinne )

lounaistuuli
kuiskaus haaveiden maastani ...

sinä hyväilet niin kutsuvasti
tuot levottomuuden
kunnes minun täytyy kääntyä vasten sinua

antaa johdattaa sinne
missä olin onnellinen
pikkuisen rakastunutkin ...

kutsuva tuuli hiuksissani
sanani hukkuvat sinussa
sinun viemänä
hänelle ...

aivan mahtavaa lionaa
pursuavan iloisia sanoja runoilijattarelta
tosi hyvin hyvä upea liona !!!

Tämä tuuli vei minut
valkean yön hiljaisuuteen..

kiitän lion..

ps. pikkukirjoitusvirheistä ei
kannata huolestua..

Olet taas kerran onnistunut luomaan tunnelmarunon.
Runosta välittyy kesäinen , lämmin ja myös seesteinen tunne, joka vie lukijansa auringonpaahteiseen rantaan.
Kuuman hiekan ja viileän veden valtakuntaan. Meriveden tuoksuun ja hiljaiseen laineiden liplatukseen.

Runon rakenne on toimiva. Runo on rakennettu tunnelmaan. Pikemmin niin päin, kuin niin, että tunnelma olisi rakennettu runoon.
Jollakin tavalla sinä vain teet sen. Saat aikaan vaikutelman suuresta avarasta rannasta, kirkkaasta kuumasta auringnpaisteesta ja houkuttelevasti päilyvästa vedestä.
Sinulla on lahja vältiittää tunteita, tunnelmia ja mielikuvia. Ei siihen aina paljoa sanoja tarvita, mutta siihen tarvitaan juuri ne oikeat sanat.

Kesäisen lämpimät kiitokseni.

Runosi tunnelmaan on helppo eläytyä. Ihana sukellus kesään!