Nopean puuttumisen perhetyö Nopsa, suunnitelmallista perhetyötä.

Suunnitelmallista perhekuntoutusta sijoituksen ja huostaanoton estämiseksi.

Lähtökohtana on sosiaalityöntekijän tekemä tilannearviointi nuoren kasvun ja kehityksen vaarantavista tekijöistä.

Miksi Nopsalla on perhe- ja sijaiskoteja, sekä valtava organisaatio?

Tästä Nopsasta syntyi lähinnä mielikuva, että kysymyksessä olisi Varhaisen puuttumisen ja Huolen vyöhykkeiden uusi versio.

Toimipaikat.
Avohuolto.
Sosiaalityö.
Tukihenkilötoiminta.
Tukipalvelutoiminta.

Tutustukaa Nopean puuttumisen perhetyöhön ja luokaa käsitys, onko kysymyksessä ihan jotain muuta, kuin perheiden tukeminen ja auttaminen.

http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/avohuollon_sosiaalityo/nopsa/tavoitteet
-------------------
14779
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Jatkoa edelliseen.

Helsigin kaupungin sosiaalivirasto.

Arviointi- ja vastaanottolaitokset.

Meripihan perhetukikkeskus.
Oulunkylän perhekuntoutuskeskus.
Pihkapuiston arviointi ja vastaanottokoti.
Sofian vastaanottokoti.
Tutkinta-asema.

Tuosta Pihkapuistosta oli muutama vuosi sitten Hesarissa, jossa Pihkapuistoa verrattin vankilaksi ja karmeaksi paikaksi. Nuoret olivat järkyttyneitä yksiköstä.

Täytyy etsiä, jos löydän Hesarin uutisen, laitan sen karmean tarinan tähän ketjuun.

Lue ja tutustu lisää "huostaanottokoteihin".

http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/vastaanottolaitokset
--------------

Äänestä
  • Pihkapuiston vastaanottokoti.

    Helsingi Sanomat uutisoi Pihkapuiston vastaanottokodista 23.9.2007.

    Pihkapuistossa asuvat nuoret kammoksuvat lastensuojelun tiloja.

    Vanhat putkan tilat ovat täynnä ahtaita käytävviä ja huonoa ilmaa "Aamuisin on todella kylmää ja kaverit sanoo, että täällä haiseen"

    Ihan kuin vankilassa asuisi Röökillekin pääsee vain joka toinen tunti.

    Rakennuksen ovet ovat lukossa, eikä niitä saa auki edes sisäpuolelta. Tänne ollaan tultu, kun kotona ei tulla toimeen.

    Pihkapuisto on tarkoitettu 13-17- vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville, nuorille, mutta tunnistemisen estämiseksi edes nuorten tarkkaa ikää ei saa mainita.
    Kommentti. Miksi eläinsuojelujärjestöt eivät puutu lastensuojelun epäkohtiin?

    Lue lisää Hesarissa tästä karmeasta tarinasta.

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pihkapuistossa asuvat nuoret kammoksuvat lastensuojeluntiloja/HS20070923SI1KA01qit
    ------------

    Äänestä

  • Ihmisten suojelu? kirjoitti:

    Pihkapuiston vastaanottokoti.

    Helsingi Sanomat uutisoi Pihkapuiston vastaanottokodista 23.9.2007.

    Pihkapuistossa asuvat nuoret kammoksuvat lastensuojelun tiloja.

    Vanhat putkan tilat ovat täynnä ahtaita käytävviä ja huonoa ilmaa "Aamuisin on todella kylmää ja kaverit sanoo, että täällä haiseen"

    Ihan kuin vankilassa asuisi Röökillekin pääsee vain joka toinen tunti.

    Rakennuksen ovet ovat lukossa, eikä niitä saa auki edes sisäpuolelta. Tänne ollaan tultu, kun kotona ei tulla toimeen.

    Pihkapuisto on tarkoitettu 13-17- vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville, nuorille, mutta tunnistemisen estämiseksi edes nuorten tarkkaa ikää ei saa mainita.
    Kommentti. Miksi eläinsuojelujärjestöt eivät puutu lastensuojelun epäkohtiin?

    Lue lisää Hesarissa tästä karmeasta tarinasta.

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pihkapuistossa asuvat nuoret kammoksuvat lastensuojeluntiloja/HS20070923SI1KA01qit
    ------------

    Pihkapuistossa asuvien nuoten tarinat olivat karmeaa luettavaa, mutta ei siinä kaikki.

    Helsingin kaupungin sosiaalityö taitaa kuulua kategoriaan lasten ja nuorten syrjäyttäjät.
    Missä on inhmillisyys ja ihmisarvo?

    Lisää Helsingin Sosiaalityön palveluista.

    Lastensuojelun palvelu ja avohuolto.
    Avohuollon sosiaalityö.
    Lastensuojelun perhetyö kotiin.
    Lapsiperheiden kotipalvelu.
    Tukiperhe.
    Lohatoiminta.
    Taloudellinen ja muu tukeminenn
    Läheisneuvonpito.
    Vanhempien vertaistukiryhmä.

    Haiskahtaa vähän siltä, että Helsingin sosiaalitoimi kuuluisi paremmin kategoriaan perheiden kyykyttäjät.

    Lue lisää Helsingin sosiaalitoimen "palveluista asiakkaille".

    http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/palvelut
    --------

    Äänestä

  • Sosiaalipalvelua? kirjoitti:

    Pihkapuistossa asuvien nuoten tarinat olivat karmeaa luettavaa, mutta ei siinä kaikki.

    Helsingin kaupungin sosiaalityö taitaa kuulua kategoriaan lasten ja nuorten syrjäyttäjät.
    Missä on inhmillisyys ja ihmisarvo?

    Lisää Helsingin Sosiaalityön palveluista.

    Lastensuojelun palvelu ja avohuolto.
    Avohuollon sosiaalityö.
    Lastensuojelun perhetyö kotiin.
    Lapsiperheiden kotipalvelu.
    Tukiperhe.
    Lohatoiminta.
    Taloudellinen ja muu tukeminenn
    Läheisneuvonpito.
    Vanhempien vertaistukiryhmä.

    Haiskahtaa vähän siltä, että Helsingin sosiaalitoimi kuuluisi paremmin kategoriaan perheiden kyykyttäjät.

    Lue lisää Helsingin sosiaalitoimen "palveluista asiakkaille".

    http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/palvelut
    --------

    Helsingin kaupungin sosiaalipalvelut eivät vaikuta kovin perheystävällisiltä, vaan lähinnä huostaaottobisnekseltä.

    Tässä tietoa "asiakaspelveluista".

    Helsingin kaupungin nuorisokodit.

    Kaupungin omat nuorisokodit.

    Ostopalveluiden nuorisokodit.

    Asumisharjoittelu.

    http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/nuorisokodit
    ------------

    Äänestä

  • Onko mopo karannut? kirjoitti:

    Helsingin kaupungin sosiaalipalvelut eivät vaikuta kovin perheystävällisiltä, vaan lähinnä huostaaottobisnekseltä.

    Tässä tietoa "asiakaspelveluista".

    Helsingin kaupungin nuorisokodit.

    Kaupungin omat nuorisokodit.

    Ostopalveluiden nuorisokodit.

    Asumisharjoittelu.

    http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/nuorisokodit
    ------------

    Helsingin kaupungin Ammatilliset perhekodit.

    Kriisiperhekoteja.

    Laitosten yhteydessä toimivat ammatilliset perhekodit.

    Perustettavat ammatilliset perhekodit.

    Vaikuttaisi siltä, että Sosiaalityö perustuisi Huoleeen?

    Missä menee raja huolen, hysterian, vainoamisen välillä?

    Lisätietoa Helsingin kaupungin sosiaali- huostaanottopalvelusta.

    http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/ammatilliset_perhekodit
    ----------

    Äänestä

  • Turhat huostaanotot. kirjoitti:

    Helsingin kaupungin Ammatilliset perhekodit.

    Kriisiperhekoteja.

    Laitosten yhteydessä toimivat ammatilliset perhekodit.

    Perustettavat ammatilliset perhekodit.

    Vaikuttaisi siltä, että Sosiaalityö perustuisi Huoleeen?

    Missä menee raja huolen, hysterian, vainoamisen välillä?

    Lisätietoa Helsingin kaupungin sosiaali- huostaanottopalvelusta.

    http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/ammatilliset_perhekodit
    ----------

    Helsingin kaupunki.

    Sosiaalitoimi- ja terveys uudistuu.

    Asiointi helpottuu.

    Lasten päivähoito omaan virastoon.

    Organisaation uudistuksessa on painavat syyt.

    Voit myös kuunnella klikkaamalla Kuuntele.

    http://www.hel.fi/static/mirror/www.hel.fi/hki/helsinki/fi/virastojen_yhdistyminen/index.html
    -------------

    Äänestä

  • Lastensuojelua? kirjoitti:

    Helsingin kaupunki.

    Sosiaalitoimi- ja terveys uudistuu.

    Asiointi helpottuu.

    Lasten päivähoito omaan virastoon.

    Organisaation uudistuksessa on painavat syyt.

    Voit myös kuunnella klikkaamalla Kuuntele.

    http://www.hel.fi/static/mirror/www.hel.fi/hki/helsinki/fi/virastojen_yhdistyminen/index.html
    -------------

    Miten lastensuojelusta tuli kyttäämistä

    Yksikin väärin perustein puoskaroitu huostaanotto on liikaa.

    Lisää puoskareista Suomen Kuvalehdessä. 19.4.2012.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hukassa-huostassa
    -----------

    Äänestä

Riskillä merkityt - lapset ja nuoret huolen ja puuttumisen politiikassa.

Tämä tutkimus saattaa selittää, miksi lapsia ja nuoria on huostaanotettu.
Lyödään lapsiin ja nuoriin leima, ja aletaan kyttäämään.

Jyväskylän yliopisto 18.10.2008.

http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/index.php?ilmoitus=3867
------------

Äänestä
  • Lastensuojelun valvonta on retuperällä.

    VTT:n tuloksellisuustarkastus on perin surullista luettavaa. Se kertoo jälleen kerran, kuten aiemmat raportit, siitä todellisuudesta, missä lastensuojelun asiakkaat ja heidän perheesä joutuvat elämään.

    Kaikissa laitoksissa ei edes tiedetä mitä pitäisi valvoa.

    Nyt vaaditaan tekoja, sekä ehkäisevää lastensuojelun työtä.

    Raju kannaotto, joka toivottavasti lisää lastensuojelusta vastaavien vastuuta ja valvontaa.

    Lue lisää Helsingin Sanomista 5.6.2012.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lastensuojelun valvonta on retuperällä/a1338795664840
    -------------------

    Äänestä

  • Diktatuuria? kirjoitti:

    Lastensuojelun valvonta on retuperällä.

    VTT:n tuloksellisuustarkastus on perin surullista luettavaa. Se kertoo jälleen kerran, kuten aiemmat raportit, siitä todellisuudesta, missä lastensuojelun asiakkaat ja heidän perheesä joutuvat elämään.

    Kaikissa laitoksissa ei edes tiedetä mitä pitäisi valvoa.

    Nyt vaaditaan tekoja, sekä ehkäisevää lastensuojelun työtä.

    Raju kannaotto, joka toivottavasti lisää lastensuojelusta vastaavien vastuuta ja valvontaa.

    Lue lisää Helsingin Sanomista 5.6.2012.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lastensuojelun valvonta on retuperällä/a1338795664840
    -------------------

    Lapsuus lastenkodissa.

    Lastenkodissa eläneet vaikenevat muistoistaan
    Asiasta ei keskustella julkisuudessakaan, mikä voi aiheuttaa osaltaan mielikuviin lastenkodeista.

    YTL tutkija Tuija Eronen tutki sosiaalityötä väitöskirjassaan lastenkodeissa eläneiden muistoja.
    Tutkimus luettavissa Talentia sosiaalialan ammattilehdessä 18.5.2012.

    http://www.talentia.fi/lehti/talentia-lehti/ihmiset?847_m=2800
    ------------

    Äänestä

  • Lapsuusmuistoja. kirjoitti:

    Lapsuus lastenkodissa.

    Lastenkodissa eläneet vaikenevat muistoistaan
    Asiasta ei keskustella julkisuudessakaan, mikä voi aiheuttaa osaltaan mielikuviin lastenkodeista.

    YTL tutkija Tuija Eronen tutki sosiaalityötä väitöskirjassaan lastenkodeissa eläneiden muistoja.
    Tutkimus luettavissa Talentia sosiaalialan ammattilehdessä 18.5.2012.

    http://www.talentia.fi/lehti/talentia-lehti/ihmiset?847_m=2800
    ------------

    Kykeneekö lastensuojelu auttamaan erityislapsia.

    Peda sivusto on opettajien ylläpitämä tiedosto, jossa on keskusteluita, mielipidekirjoituksia ja uutisia ajankohtaisista asioista.

    Selaa sivustojen aiheita.

    Tämä on aiheeseen kykeneekö lstensuojelu auttamaan erityislapsia.

    http://peda.net/veraja/vep/keskustelu?vp=singlemodule&m_id=839627&sp=thread&t_id=397530
    ---------

    Äänestä

  • Tiedoksi. kirjoitti:

    Kykeneekö lastensuojelu auttamaan erityislapsia.

    Peda sivusto on opettajien ylläpitämä tiedosto, jossa on keskusteluita, mielipidekirjoituksia ja uutisia ajankohtaisista asioista.

    Selaa sivustojen aiheita.

    Tämä on aiheeseen kykeneekö lstensuojelu auttamaan erityislapsia.

    http://peda.net/veraja/vep/keskustelu?vp=singlemodule&m_id=839627&sp=thread&t_id=397530
    ---------

    Helsingin Sanomissa ollut mielipidekirjoitus, joka liittyy Peda keskusteluihin.

    Kykeneekö lastensuojelu auttamaan erityislapsia?

    Helsingin Sanomat C5 Mielipide 17.07.2007 18.07.2007 08:20

    Mielipidesivuilla on tuotu esille erilaisia näkökulmia lasten huostaanottoon. Yleensä huostaanottoja pidetään lapsen ja perheen kannalta oikeana ratkaisuna.

    Julkisuudessa tuodaan esille huostaanotonsyinä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Kokonaan unohdettu ryhmä ovat niin sanotut erityislapset, joihin lukeutuvat useat neuropsykiatrisesti oirehtivat lapset, asperger- ja adhd-oireiset lapset.

    Lastensuojelun hoitokäytännöissä nämä lapset rinnastetaan samaan ryhmään kuuluviksi, kuin ne lapset, joiden vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia.

    Erityislasten kohdalla lapsen psyykkinen oireilu, esimerkiksi pakko-oireilut, voi olla neurologista ja täysin vanhemmuudesta riippumatonta.

    Onko lastensuojelulla keinoja ja ammattitaitoa erottaa lasten oireilun alkuperä? Onko lastensuojelulla tarjota avohuollon tukitoimia erityislasten tarpeet huomioon ottaen? Onko Suomessa vielä vallalla asenne, että lapsen oireilu on aina vanhemmuudesta johtuvaa ja siksi oireileva lapsi on sijoitettava kodin ulkopuolelle?

    Suomalaisessa hoitokäytännössä lastensuojelun alaisista hoitolaitoksista on tehty niin sanottuja psykiatrisia hoitopaikkoja ja lastenkodin hoitajista on käytännössä tehty epävirallisia lasten psykiatreja ja terapeutteja.

    Erityislapset, varsinkaan asperger-oireiset, eivät usein hyödy laitoshoidosta, päinvastoin heidän kuntonsa siellä heikkenee. Tästä ovat huolissaan monet asperger-oireisten lasten vanhemmat.

    Erityislasten vanhempien asiantuntijuutta ja kokemusta lastensa hoidon suunnittelussa ei useinkaan oteta huomioon. Laitoshoito voi joskus olla sopiva väliaikaisena intervallihoitona sopiva erityislasten ja –nuoreten kohdalla.

    Lastensuojelun käytännöt eivät kuitenkaan tunne hoitomuotona intervallihoitoa. Lastensuojelun asenne on hyvin jäykkä: joko lapsi on kotona tai täysi-ikäiseksi laitoshoidossa. Tämä asettaa erityislasten vanhemmille suuria paineita ja pelkoa ottaa yhteyttä mihinkään hoitotahoon.

    Moni erityislapsen vanhempi haluaa hoitaa lapsensa kotona eikä antaa häntä aikuisikään asti laitoshoitoon.

    Erityislasten vanhemmat haluavat tietysti lapsellensa parasta mahdollista oireitten mukaista hoitoa tutussa kotiympäristössä. Ehdottaisin, että erityislasten vanhemmille annettaisiin ”palveluseteli”, jolla voisivat hankkia lapselleen oireiden mukaista hoitoa.

    Erityislapsen vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Lastensuojelun alaisten laitosten tilalle voitaisiin perustaa avoimia terapia ja kuntoutuskeskuksia, joissa vanhemmat saisivat lapsilleen ja itselleen lapsen oireiden mukaista ammatillista apua ja hoitoa.

    Merja Ojanen
    kasvatustiet. maist.
    Helsinki
    -----------

    Äänestä

  • Erityislapset. kirjoitti:

    Helsingin Sanomissa ollut mielipidekirjoitus, joka liittyy Peda keskusteluihin.

    Kykeneekö lastensuojelu auttamaan erityislapsia?

    Helsingin Sanomat C5 Mielipide 17.07.2007 18.07.2007 08:20

    Mielipidesivuilla on tuotu esille erilaisia näkökulmia lasten huostaanottoon. Yleensä huostaanottoja pidetään lapsen ja perheen kannalta oikeana ratkaisuna.

    Julkisuudessa tuodaan esille huostaanotonsyinä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Kokonaan unohdettu ryhmä ovat niin sanotut erityislapset, joihin lukeutuvat useat neuropsykiatrisesti oirehtivat lapset, asperger- ja adhd-oireiset lapset.

    Lastensuojelun hoitokäytännöissä nämä lapset rinnastetaan samaan ryhmään kuuluviksi, kuin ne lapset, joiden vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia.

    Erityislasten kohdalla lapsen psyykkinen oireilu, esimerkiksi pakko-oireilut, voi olla neurologista ja täysin vanhemmuudesta riippumatonta.

    Onko lastensuojelulla keinoja ja ammattitaitoa erottaa lasten oireilun alkuperä? Onko lastensuojelulla tarjota avohuollon tukitoimia erityislasten tarpeet huomioon ottaen? Onko Suomessa vielä vallalla asenne, että lapsen oireilu on aina vanhemmuudesta johtuvaa ja siksi oireileva lapsi on sijoitettava kodin ulkopuolelle?

    Suomalaisessa hoitokäytännössä lastensuojelun alaisista hoitolaitoksista on tehty niin sanottuja psykiatrisia hoitopaikkoja ja lastenkodin hoitajista on käytännössä tehty epävirallisia lasten psykiatreja ja terapeutteja.

    Erityislapset, varsinkaan asperger-oireiset, eivät usein hyödy laitoshoidosta, päinvastoin heidän kuntonsa siellä heikkenee. Tästä ovat huolissaan monet asperger-oireisten lasten vanhemmat.

    Erityislasten vanhempien asiantuntijuutta ja kokemusta lastensa hoidon suunnittelussa ei useinkaan oteta huomioon. Laitoshoito voi joskus olla sopiva väliaikaisena intervallihoitona sopiva erityislasten ja –nuoreten kohdalla.

    Lastensuojelun käytännöt eivät kuitenkaan tunne hoitomuotona intervallihoitoa. Lastensuojelun asenne on hyvin jäykkä: joko lapsi on kotona tai täysi-ikäiseksi laitoshoidossa. Tämä asettaa erityislasten vanhemmille suuria paineita ja pelkoa ottaa yhteyttä mihinkään hoitotahoon.

    Moni erityislapsen vanhempi haluaa hoitaa lapsensa kotona eikä antaa häntä aikuisikään asti laitoshoitoon.

    Erityislasten vanhemmat haluavat tietysti lapsellensa parasta mahdollista oireitten mukaista hoitoa tutussa kotiympäristössä. Ehdottaisin, että erityislasten vanhemmille annettaisiin ”palveluseteli”, jolla voisivat hankkia lapselleen oireiden mukaista hoitoa.

    Erityislapsen vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Lastensuojelun alaisten laitosten tilalle voitaisiin perustaa avoimia terapia ja kuntoutuskeskuksia, joissa vanhemmat saisivat lapsilleen ja itselleen lapsen oireiden mukaista ammatillista apua ja hoitoa.

    Merja Ojanen
    kasvatustiet. maist.
    Helsinki
    -----------

    Jatkoa edelliseen.

    Uusi laki ei tilannetta muuta
    Nimetön 26.07.2007 18:10

    Juha jokinen vastaa mielipidepalstalla 19.07.2007 vastauksena Merja Ojasen kysymykseen, onko lastensuojelulla keinoja ja ammattitaitoa erottaa lasten oireilun alkuperä, kun se on esimerkiksi neurologista ja täysin vanhemmista riippumatonta, että 1.1.2008 voimaanastuva uudistettu lastensuojelulaki korjaisi epäkohdan.

    Laki ei kuitenkaan tilannetta muuta, vaikka korostaakin neuvottelua lapsen ja hänen huollostaan vastaavien aikuisten kanssa. Nykyisenkin lain puitteissa epäkohta olisi korjattavissa, sillä kysymys on siitä, painotetaanko hoitokäytännöissä avo- vai laitoshoitoa. Kysymys on avohoidon toimenpiteiden epäonnistumisesta resurssien puutteeseen. Avohoitoa on toteutettu lapsiin "säästöjen nimissä" viemällä pois resurssit.

    Tästä ongelmasta kirjoittaa samassa lehdessä Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä vieraskynä-palstalla Lapsiin kannattaa sijoittaa ajoissa. Säästötoimet on johtaneet tilanteeseen, jossa noin 15.000 lasta kasvaa sijaishuollossa, joista 5.500 on erityislasta.

    Rimpelä esittää resurssien lisäämistä. Tukea pitäisi lisätä lapsiperheiden tukeen raskaudesta keskilapsuuteen. Mitä tämä tuki käytännössä olisi jää epäselväksi. Sijoittaminen sijaisperheisiin laitoshoitoon ei kuitenkaan lapsiperheitä tue. Stakesin tilastoissa erityislasten ongelmat näkyvät laaja-alaisina kehityshäriöinä. Tähän kuuluu sekä psyykkisesti, että neurologisesti oireilevat lapset.

    Kun maamme johtava tutkimuslaitoskaan ei pysyt erottelemaan lapsia oireenmukaisesti, kuinka voidaan edellyttää, että lastensuojelukaan siihen pystyisi. Kumminkin Suomesta löytyy asiantuntemusta ja malleja asian ratkaisemiseen. Oulun seudulla on avohoitoon resurssoitu. Siellä osataan laaja-alaiset kehityshäiriöt osattu hoitaa avohoidon tukitoimin jo 10 vuoden kokemuksella. Ihmetystä herättää, että maamme etelän lastenpsykiatrian huippuyksikössä ei vastaavaan ole päästy.
    -------

    Äänestä

  • Väärä diagnoosi. kirjoitti:

    Jatkoa edelliseen.

    Uusi laki ei tilannetta muuta
    Nimetön 26.07.2007 18:10

    Juha jokinen vastaa mielipidepalstalla 19.07.2007 vastauksena Merja Ojasen kysymykseen, onko lastensuojelulla keinoja ja ammattitaitoa erottaa lasten oireilun alkuperä, kun se on esimerkiksi neurologista ja täysin vanhemmista riippumatonta, että 1.1.2008 voimaanastuva uudistettu lastensuojelulaki korjaisi epäkohdan.

    Laki ei kuitenkaan tilannetta muuta, vaikka korostaakin neuvottelua lapsen ja hänen huollostaan vastaavien aikuisten kanssa. Nykyisenkin lain puitteissa epäkohta olisi korjattavissa, sillä kysymys on siitä, painotetaanko hoitokäytännöissä avo- vai laitoshoitoa. Kysymys on avohoidon toimenpiteiden epäonnistumisesta resurssien puutteeseen. Avohoitoa on toteutettu lapsiin "säästöjen nimissä" viemällä pois resurssit.

    Tästä ongelmasta kirjoittaa samassa lehdessä Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä vieraskynä-palstalla Lapsiin kannattaa sijoittaa ajoissa. Säästötoimet on johtaneet tilanteeseen, jossa noin 15.000 lasta kasvaa sijaishuollossa, joista 5.500 on erityislasta.

    Rimpelä esittää resurssien lisäämistä. Tukea pitäisi lisätä lapsiperheiden tukeen raskaudesta keskilapsuuteen. Mitä tämä tuki käytännössä olisi jää epäselväksi. Sijoittaminen sijaisperheisiin laitoshoitoon ei kuitenkaan lapsiperheitä tue. Stakesin tilastoissa erityislasten ongelmat näkyvät laaja-alaisina kehityshäriöinä. Tähän kuuluu sekä psyykkisesti, että neurologisesti oireilevat lapset.

    Kun maamme johtava tutkimuslaitoskaan ei pysyt erottelemaan lapsia oireenmukaisesti, kuinka voidaan edellyttää, että lastensuojelukaan siihen pystyisi. Kumminkin Suomesta löytyy asiantuntemusta ja malleja asian ratkaisemiseen. Oulun seudulla on avohoitoon resurssoitu. Siellä osataan laaja-alaiset kehityshäiriöt osattu hoitaa avohoidon tukitoimin jo 10 vuoden kokemuksella. Ihmetystä herättää, että maamme etelän lastenpsykiatrian huippuyksikössä ei vastaavaan ole päästy.
    -------

    Lastensuojelu perustui huolen vyöhykkeisiin ja varhaiseen puuttumiseen, jotka on todettu ja tuomittu huuhaaksi.

    Lastensuojelu on toiminut ilmeisesti täysin väärin.

    Oikeusministeriö Rikoksentorjunta neuvosto.

    Haaste lehti 3/2003 . Kannaotto läheisneuvonpitoon.

    http://www.haaste.om.fi/1247666374160
    ---------

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nopsa huostaantotto? kirjoitti:

Suunnitelmallista perhekuntoutusta sijoituksen ja huostaanoton estämiseksi.

Lähtökohtana on sosiaalityöntekijän tekemä tilannearviointi nuoren kasvun ja kehityksen vaarantavista tekijöistä.

Miksi Nopsalla on perhe- ja sijaiskoteja, sekä valtava organisaatio?

Tästä Nopsasta syntyi lähinnä mielikuva, että kysymyksessä olisi Varhaisen puuttumisen ja Huolen vyöhykkeiden uusi versio.

Toimipaikat.
Avohuolto.
Sosiaalityö.
Tukihenkilötoiminta.
Tukipalvelutoiminta.

Tutustukaa Nopean puuttumisen perhetyöhön ja luokaa käsitys, onko kysymyksessä ihan jotain muuta, kuin perheiden tukeminen ja auttaminen.

http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/avohuollon_sosiaalityo/nopsa/tavoitteet
-------------------

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu