Turha kateus pois..

Se on kumma kun ne kuvittelevat että tavallisilla viljelijöillä on ne suurimmat vehkeet. Tien päällä on kuitenkin juuri ne kuntien koneet ja urakoitsijoiden. Paljon ajetaan rahtia liikennetraktoreilla täälläkin. Tiekarhujakaan ei kuulemma ole enää niinkuin ennen kun traktori on monikäyttöisempi systeemi (ja kuorma-autoon saa sen lanan alle).
Pitäisikö tässä nyt sitten vielä valittaa että sorvareilla on ihan liian hyvät sorvit ja miten väärin se on vaikka ketä kohtaan.

Suomi on maa jossa on hyvin kalliit toimintakulut, joten tehokkkuus ja myös kilpailukyky haetaan investointien kautta, sitä ei voi hakea esim. hyödyntämällä halpaa ulkomaista työvoimaa, kuten espanjassa tehdään.

Investoinnit tarkoittaa sitä, että investoidaan tuotantoon, venäläinen rekkafrima hakkaa suomalaisen työvoimakuluissa, niillä on hyvin matalat palkat, suomalaisen on uusittava rekkaa siihen tahtiin, että pysyy mukana kilpailussa, uudessa rekassa on pienempi polttoainekulutus ja halvemmat huoltokulut, korjaukset jää kokonaan pois, koska uusi auto on kunnossa.

Näin se on maataloudessakin, yhden miehen pitää hoitaa koko pulju, ei ole varaa palkata työvoimaa näillä työvoimakuluilla, koneiden on oltava tehokkaita ja kunnossa, muuten jää hommat hoitamatta, viljelykausi on kuitenkin muita maita lyhyempi, pelivaraa ja aikaa on vähempi kuin muualla.

näissä uusissa vehkeissä on hyvä juttu, älkää ostako traktoeia missä ri ole ilmastointia.

Pienet tilat eivät osta uutta puimuria tai traktoria ollenkaan, vai todella isot tilat niitä ostavat.
Traktorit kasvavat, myynti hiipuu
Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä.

Katsopa vaikka Valtran sivuilta viime vuoden myyntitilasto: http://www.valtra.fi/news/2122.asp

"Kaikkiaan Valtroja rekisteröitiin 1348 kappaletta, kun yli 35 kilowattisia traktoreita rekisteröitiin kaikkiaan 2851 kappaletta. "

vältämätön varuste, tosin toisiin saa vain lisävarusteena, HOITAA SELKÄÄ eikä runno sitä, kehitystyö ollut siltä osin mahtavaa.

Traktori hankitaan nykyisin todelliseen tarpeeseen ja usein myös tulevaa kasvavaa tarvetta miettien. Kun noin kymmenen vuotta sitten myytävien traktorien keskiteho oli noin 100 hevosvoimaa on se nyt lähes 100 kilowattia. Kokonaistehot (myytyjen traktorien yhteenlaskettu teho) ovat myös laskussa eli trendin jatkuessa jokaista peltohehtaaria kohden on käytössä aiempaa vähemmän kilowatteja. Toki maatiloilla on paljon vanhempaa traktorikalustoa käytössä, mutta niiden käyttökelpoisuus kasvavien tilojen töihin heikkenee koko ajan. Monet nykyiset työkoneet ovat liian isoja ja teknisiä vanhoille vetopeleille. Jatkossa Suomen pellot hoidetaan isommilla koneilla, mutta pienemmillä tehoilla hehtaaria kohden. Sitä kutsutaan tehokkuudeksi.

"Jatkossa Suomen pellot hoidetaan isommilla koneilla, mutta pienemmillä tehoilla hehtaaria kohden. Sitä kutsutaan tehokkuudeksi. "

Mutta eikös tämä samalla tunnusta sen minkä suurin osa asioita ymmärtävistä on tiennyt tähänkin asti? Että tosiasiassa maatiloilla on ylikoneistettu rajusti? EU-aikana on tullut kallimmaksi ylikoneistaa niin alkaa homma järkevöityä?