Ammatin rasitteita

kawe

Olin konfirmaatiossa päivällä ja tuli mieleen papin rooleista.............

Kuormittava tekijä - miten asettua aivan uudenlaiseen tunnetilaan - miten nollata päivän päätteeksi. Tottakai he opiskelevat pitkään ym., mutta ihmisiä kohtaavat ja ovat itsekin.

Pappi, joka voi yhden päivän aikana siunata vainajan, vihkiä hääparin ja kastaa pikkuisen juuri syntyneen keskosen ja kiiruhtaa vielä kuolinvuoteen viereen antamaan ehtoollista.
kriisityöntekijät, väkivaltayksiköiden poliisit, lastensuojelu,ensiapu, syöpäosastot jne. hätä - suru aina läsnä

10

83

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • .

      Kaipa siihen on pakko rutinoitua, jotta jaksaa työtään työkykyisenä.
      Säilyttää tietty raja, mihin asti antaa itsensä ottaa huoli päälleen.
      Moniahan ammatteja on, joissa on pakko tulla toimeen, olivatpa olosuhteet kuin kamalia tai surullisia tahansa.

    • meeriamanda

      Aikanaan olin 8 viikkoa myös Saattokodissa harkkarina, monihan asukki ei ollut ´pitkäikäinen´vaan jotkut sinnitteli pari- kolmekin viikkoa. Heihin ehti tutustua, ilmapiiri oli talossa hyvinkin lähisempi kuin normix.

      Silloin usein mietin naispappia joka siellä oli kutsuttujen luona, miten jaksaa ...kun ainoatakaan toivoa ei elämään enää voi sanoa? Oliko hänen uskonsa niin vahva että se siirtyi kuolevaankin? Tyynesti, vakaasti toimitti tehtäviään , ihailin häntä.

      Minusta ei olisi ikinä ollut hoituriksi siihen taloon.

    • ...

      Leipäpapeilla kai helpompaa.

      Net tekee duunia duunina ja hoitavat sitten itseään ominaan.

      Pikkupaikkakunnilla ja oikein kovin uskovaisilla papeilla voi olla vaikeaa. Net kun henkilökohtaisesti tuntee asiakkaansa ja ovat sitten kokopäiäisiä uskovaisia sen päälle.

      Mä en tunne kuin muutaman papin pintapuolisesti, vaikka net nyt olikin jotain lestaateja, kyllä ne koitti pitää siltit työt vain töinä. Sama noilla kanttoreilla ja muillakin, työtähän se vaan on. Hankalinta homiissa on se, että se on tavallaan 24/7/365. Kotonaan voi vetää yksin vaikka kossua, mutta kun lähtee kylille, se on sitten pappi, joka osulassa, ei joku timo nieminen. Siitä kai niille suurimmat paineet tulee.

      Kaupungeissa mun käsittääkseni helpompaa, pappikin voi käväistä kaljalla, ilman, että kaikki tuntee. Hah, ei nyt liity aiheeseen suoraan. Mutta täällä takahikiällä oli aikanaan yks kunnanlekuri. Siis suuri julkkis. Yhden kerran eläissään se oli illalla sattunut pikku pirtuissaan käymään seurojentalon pihalla tanssi-iltana. Joopajoo. tunnettu alkoholistihan se sitten sen jälkeen oli. Mun tietojen mukaan se dokas kyllä kotosalla lakkapirtua koulun reksien jne. kanssa aina joskus. Mutta kylillä se ei voinut käydä. Ja yks tuttu on paikallisessa opena. Kyllähän se joskus käy paarissa, jossain helekkarin kaukana täältä.

      Eli mun käsittääkseni papeilla on enenpi ongelmana ympäristöpaineet ja ammatti, kuin itse duunin tekeminen.

      =DW=

      • '¨´´+0

        Sitäpä saakin ihmetellä. Kaitpa heillä on jokin kutsumusammatti, kuten lääkäreillä, psykologeille ym.

        Ihmisiähän hekin ovat. Lääkärin käyminen tanssipaikoilla maistissa ei ole mikään erikoinen näky, kuten ei kanttorinkaan ravintolareissu. Pappia en ole vielä siellä nähnyt.


    • Pirre*

      Samaa olen tässä itsekin ihmetellyt, - papeilla täytyy olla erikoinen kyky muuntautua roolista toiseen, ja vieläpä saman päivän aikana; eilenkin olleista äidin hautajaisista pappi kertoi menevänsä häätilaisuuteen.

      • bessie*

        Tarvitseeko siinä muuntautua mihinkään rooliin, ei kai?

        Riittänee, että on tavallinen (ammattitaitoinen) ihminen. Syntymät, kasteet, vihkimiset, sairastumiset, kuolemiset ovat kaikki varsin tavallisia tapahtumia.
        Varmastikin jotkut tilanteet nostavat enemmän tunteita pintaan papeillakin, mutta auttaisiko niissä tilanteissa ammattitaito ja ehkä joskus se uskokin.


    • yohuuhkaja

      Tuossa pääradan varressa aina muutaman kerran vuodessa partio keräämässä jonkun ihmisen osia pussiin kun on tieten tai vahingossa päätynyt junan alle... tai se bussikuski jonka kyydissä katsoin kun ei voinut mitään sille että eteen hyppäsi tällainen kuusikymppinen ukko ja lensi sitten elämänsä viimeiset kolmekymmentä metriä moottoritien keskikaiteeseen.... onhan näitä, papit taitavat lopulta päästä helpolla...

    • Lorena*

      Työssä on tehtävä itselleen selväksi, muiden murheita ei pidä ottaa omikseen. On autettava myötäelettävä se hetki kun kohtaa asianamaisen ongelmatilanteessa, osoitettava myötätuntoa aidosti, tuettava autettavaa sillä hetkellä niillä voimavaroilla joita auttajalla on. Jokaisen voimavarat ovat rajalliset, se vain on myönnettävä.

      • meeriamanda

        Kylläpä näin, vaan itse olin uuden ammatin alussa ja tuostahan puhuttiin jatkuvasti...jaksamisesta ja miten syvälle päästää tunteensa mukaan.

        Olemme erilaisia, ja tiesin jo muutamassa viikossa etten halua tälläiseen miljööseen virkaa.itselleni.

        Syvästi kunnioitan hoitsuja kuin kaikkia muitakin niissä taloissa duunia tekeviä, ihan liian pehmo olisin sinne ollut.


    • kawe

      Lorenan ja bessien kanssa olen samaa mieltä, että on ihmisenä ihmiselle.
      Rinnalla kulkijana silloin kun se hetki on. Rutiinia tuskin tulee, mutta jos tuntee tehneensä sen mitä täytyy tehdä ja näkee toisessa lohdun sanojen rauhoittavan voiman.
      Se miten ihminen muuttuu kuormittavan työn seurauksena, on niistä keinoista kiinni miten se muu elämä toimii. Jos on sattunut ymmärtävä puoliso, hyvä itsetunto ja työ ilmapiiri, se näkyy, ikäänkuin rauhana joka välittyy ilman sanoja muillekin.Joitakin hoitoalan ihmisiä olen tavannut, pitkään työssä olleita - kyynisyys puuttuu.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      2005
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1052
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      878
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      766
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      752
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      14
      735
    7. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      688
    8. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      686
    9. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      213
      673
    10. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      671
    Aihe