Helou. Mie olen eronnut 3 lapsen isä. Mulla on 2 lasta edellisestä liitosta ja 1 nykyisestä. Haluaisin tuoda tännekkin palstalle erilaisen näkökulman näihin ikuisiin pettäjä ja aviorikkoja puheisiin. Kaikki ei oikeasti ole sitä mitä annetaan ymmärtää. Mulla tämä meni näin:
Olimme aviossa 13 vuotta. Vaimoni palasi töihin lastenteon jälkeen nuorimmaisen ollesa 3 vuotta. Rakensimme talon juuri . No yhtäkkiä vaimolla alkoi työvuorot pitenemään ja tuli usein kotia 3 tuntia työpäivän loppumisen jälkeen. Kyselin asiasta niin hän sai raivokohtauksia ja syytti minua kun epäilin häntä. Yks ilta juhlissa hän naputti minulle koko illan ja haukkui milloin miksikin. Pinna oli tosi kireällä ja loppujen lopuksi minä sanoin hänelle tosi pahasti. Sen seurauksena vaimoni löi minua nyrkillä naamaan 6 kertaa kunnes sain kädestä kiinni ja otin siitä myös voimalla kiinni. Hän alkoi märisemään että olen väkivaltainen ja hän ottaa avioeron. Viikkoa myöhemmin tajusin tilanteen. Lähin työmatkalle ja kun palasin kotia niin lapset oli viety ja talo tyhjennetty. Kuulin että vaimollani oli ollut työkaverinsa kanssa suhde jo puoli vuotta. Hän vain tarvi syyn miksi voisi lähteä suhteesta joten teki julkisen riidan.
No erohan siitä tuli. Ex selvitti sossuun ummet ja lammet. Syytti minua kaikesta ja väitti että olen uhka lapsille. Anoppi syytti minua että olen paska isä ja en osaa edes pitää liittoa kasassa. Olin aika poikki niihin aikoihin ja yritin vain taistella lasteni näkemisen puolesta. Olin sairaslomallakin kauan vain sen takia että minua hävetti, koska exäni oli tehnyt erostamme niin julkisen että kaikki tiesivåt eromme syistä enkä jaksanut puolustautua enää.
Pari kuukautta asumuserostavtapasin sattumalta nykyisen vaimoni. Serkkuni tuli hakemaan minut kotoa baariin että saisin vähän tuulettua. Nykyinen vaimoni oli itsekkin juuri eronnut. Hän kuunteli murheitani kärsivällisesti kuukausia :) no yhtäkkiä hoksattiin että tässä taidetaan seurustella. Siitä exäni veti herneen nokkaancja alkoi uudestaan pommittamaan . Hän uhasi taas lasten näkemisellä ym. Onneksi sossussa vaihtui silloin käsittelijä joka kuunteli minuakin. Aikaisempi vain osoitteli sormella.
Nykyisin ex on naimisissa ja hänellä on myös yksi lapsi uuesta liitosta. Emme ole tekemisissä muuten kuin sossun kautta. Vanhin lapseni on muuttanut luoksemme asumaan pari vuotta sitten ja nuoremman kohdalla käsittely on menossa. Lapset ovat itse tahtoneet näin. Ex kiusaa edelleen kaikin mahdollisin tavoin. He muutivqt 140 km päähän ja minun pitää ajaa hakemaan ja viemään lasta joka toinen viikonloppu. Junia kulkisi mutta ex ei vie juna-asemalle. Periksi en ole antanut. Nyt olen 4 vuotta ajanut lasten takia. 14000km vuodessa. 8 tuntia viikonlopussa menee ajamiseen. Mutta olen päättänyt että näin ex ei saa savustettua minua ulos lasten elämästä. Ja lapset ovat arvostaneet tätä tosi paljon. Kun vanhempi alkoi ymmärtämään äitinsä käytösongelmat niin hän tuli rytinällä pois sieltä. Ikävä kyllä exän uusi mies on yhtä asennevammainen kun exäni ja hän tukee exäni käytöstä. Harmi lasteni puolesta. Vanhempi ei ole ollut tervetullut enää äidilleen meille muuton jälkeen. Exäni uusi mies on myös syvästi järkyttynyt kun nuorempi ei kutsu häntä enää isäksi vaikka käsketään.
Mut edelleen julkisesti syy on minun ja minussa on kaikki vika. :) itse olen kyllä nykyisin onnellinen tästä tilanteest. Minulla on normaali parisuhde vaimooni ja meillä on yhteinen poika. Vaimoni kannusti minua tappelemaan lapsistani ja onneksi tein niin. Ja vika ei ole minussa, eikä nykyinen vaimoni ole perheenrikkoja vaikka kuinka moni lissu väittäisi näin. :)
toista näkökulmaa
2
120
Vastaukset
- äiti lapsilleen
Hienoa kuulla kokemuksia myös miehen näkökulmasta. Akathan täällä enimmäkseen tappelevat ja inttävät, ja miehet ovat näissä keskusteluissa kuin tahdottomia räsynukkeja, vieraiden perheenrikkojien vietävissä olevia koiria talutushihnoissaan. Minusta on TYHMÄÄ yleensäkkään laittaa eroja vain ja ainoastaan kolmannen osapuolen piikkiin ("vieraat katalat naikkoset veivät lasten isän väkisin eivätkä antaneet isän enää tavata lapsiaan"), koska totuushan on se, että toimivasta ja onnellisesta liitosta ei kukaan kolmas osapuoli ketään väkisin vie. Ehkä aseella uhaten, mutta kyllä tällaisista tapauksista olisi saanut lukea lehdistä, enkä minä ole nähnyt yhtäkään.
Minun miehelläni on 2 lasta edellisestä avoliitosta. Mieheni ja exänsä olivat eronneet lähes 2 vuotta sitten ennen kuin tapasin mieheni ensimmäisen kerran. Mieheni ex oli pettänyt miestäni lähes vuoden ajan ennen eroa, ja mieheni ei tiennyt siitä mitään. Jälkeenpäin hän on sanonut, että merkit olivat ilmassa, mutta ei hän siltikään ollut osannut kuvitella mitään sellaista. Aluksi ex petti satunnaisten petikumppaneiden kanssa, jonka jälkeen löysi itselleen vakipanon. Eräänä päivänä ex kertoi miehelleni teoistaan ja kertoi jättävänsä miehen, johon mies vain totesi, että sehän passaa, ero olisi tullut joka tapauksessa, koska hän ei sulata pettämistä ollenkaan, saatikka sitten useampia harkittuja kertoja.
Ex yritti suhteemme alussa sabotoida kaikkea. Hän haukkui, solvasi, uhkaili, käytti lapsiaan välikappaleena. Mieheni kanssa laitoimme tällaiselle lapsellisuudelle stopin heti alkuunsa, säilytimme kaikki dokumetit hänen häiriköinnistään, ja jos meno olisi jatkunut, olisimme marssineet sossuun samantien. Mieheni on sanonut rakastavansa lapsiaan, tottakai, mutta katuvansa että teki ne kyseisen exänsä kanssa, joka niin halpamaisesti petti häntä.
Ei se kaiken pahan alku ja juuri ole se uusi puoliso. Se on se entinen pariskunta tai toinen heistä. Kyllä ne mokat ovat tapahtuneet siellä päässä. Mieheni ei syytä exänsä panoja, ei edes vakipanoa, erostaan. Hän syyttää vain ja ainoastaan exäänsä, hänhän se itse aikuisena ajattelevana ihmisenä teki valintansa. Ei kukaan pakottanut häntä pettämään. Jos häntä ahdisti olla parisuhteessa mieheni kanssa eikä ollut onnellinen, asiat olisi pitänyt ratkoa toisin tavoin, esim. keskustelemalla, pariterapialla, eroamalla ennen muihin sänkyihin hyppäämistä.
Mieheni ja minä olemme olleet nyt avioliitossa 5 vuotta ja meillä on 2 yhteistä lasta. Mieheni joutuu satunnaisesti olemaan yhteydessä exäänsä lasten takia, mutta muuten ex on hänelle ilmaa. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.- isä lapsilleen
No kyllähän tämä minun exäni vieläkin paasaa eron syistä ja on niin syvällä omissa valheissaan, että varmasti itekki luulee niiden olevan totta. Exäni oN ihminen, joka ei koskaan ole väärässä eikä vika ole ikinä hänessä.
Sitten kehtaa vielä syyttää nyk. Vaimoani kaikesta mahdollisesta. Vaimoni ei liity mitenkään näihin asioihin. Kyllä rouva ite soppansa keitti.
Eihän se helppoa ole ollut minun vanhimman lapsen kanssakaan. Hän joutui äitinsä hylkäämäksi pahimmassa murkkuiässä, ei ole puhelinnumeroa äitilleen, ei saa olla tekemisissä äidin puolen mummon kanssa, äidin puolelta ei tullut yhtään ketään rippijuhliin vaikka kaikki kutsuttiin. Pojalla on ollut vaikeaa ja kapinoi kaikkea vastaan. Kyllä siinä on saanut miettiä monet illat mitä tekee minkäkin asian suhteen. Ja kun vastauksia minulla ei ole pojalle antaa. En ymmärrä itekkään miksi äiti käyttäytyy niinku käyttäytyy. Onneksi nyt näyttäisi siltä että pahimmat tunneaallot alkaa helpottamaan.
J vaikka kuinka olet ite aikuinen niin ei näihin asioihin osaa valmistautua. Kyllä monet kerrat on vituttanut kaikki asiat ja haluttanut itelläkin kiukutella kun murkkuikänen kakara. :) mut onneksi mulla on tuo vaimo joka aina rauhoittelee. Kaippa sitä itekkin vielä kasvaa näiden asioiden myötä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341954Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28919- 69863
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259736Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64722- 10704
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132678- 26656
- 78656
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.204647