Koko vuoden ollut selvinpäin, ja odotellut sitä parempaa elämää. Mitään väliä millään, samaa harmaata koko ajan. Ystäviä ei ole, vaikka olen kylään kutsunut ja kerran lapsuudentuttu kävikin mutta kaikesta aisti ettei olisi kiinnostanut (sairaalloisen kateellinen tyyppi ja mulla nuorempi ja nätimpi vaimo ja sekös kismittää). Lisäksi tämä lapsuudentuttu jopa hieman kiusasi/wittuili mulle koulussa ja yläasteella sai parempia kavereita, tosin niin tein minäkin.
Asiat on päällepäin hyvin, vaimo ja lapsi ja hyvin menee, mutta todellisia arkipäivän kavereita ei siis ole yhtään. Ainoa kontakti kavereihin eli entisiin koulukamuihin tapahtuu naamakirjan kautta, joskin erittäin harvoin kukaan julkaisee mitään ja jos niin pelkkää pintapuolista kommentointia ja onnitteluja jostakin tms.
Taidan tarttua luottoystävääni pulloon, kohtuudella tietenkin. Jos kulkisi baareissa ja ryyppäisi ja pitäisi melua enemmän itsestään, saattaisi kavereita löytyä mutta ei sentyyppisillä tuttavuuksilla tee mitään. Selvinpäin ei taas ketään kiinnosta vissiin nähdä.
Sen tiedostan että jotain traumoja on kiusaamisesta ja pienimuotoisesta sos.tilanteiden peloista johtuen, jotka estävät luonnollista ihmisten pariin hakeutumista, ja edesauttavat syrjäänvetäytymistä.
Ei minulla muuta, kirjoitinpahan vaan ajatuksiani.
Harmaata on.
4
164
Vastaukset
- tsemppiä!
Hei. Minä olen ollut pienestä asti yliujo ja syrjäänvetäytyvä. Hiekkalaatikkoikäisestä minua on syrjitty ja kiusattu, sitä jatkui koulussa. Työelämässä samoja syrjijätyyppejä löytyy. Olen aina ollut ruma, hiljainen ja puhunut vain jos joku on puhutellut. Koulun esitelmät oli yhtä tuskaa kun jännitti ääni ja kädet täristen ja muut tirskui. Jotenkin opin eri työpaikkojen kokemusten kautta pikkuhiljaa sosiaalisemmaksi, tunsin että minullakin on ihmisarvoa. Aloin kiinnittää niinkin pinnalliseen asiaan huomiota kuin ulkonäkö, vaatteilla ja sopivalla meikillä. Kun eri kokemusten kautta löysin työn, joka tuntui omalta ja kiinnosti, kehityin siinä hyväksi ja sain kiitostakin, itsetuntokin kehittyi hyväksi. Siitä sai pontta arkeen. Nykyisessä työssä on ihania työkavereita, ovat ystäviä (osa heistä). Itse sain aikuisiällä kavereita tuolta töistä ja myös perheellistymisen kautta ystäviä. Unohda pullo, se on huono kaveri! Sellaista on perheenkin ikävä nähdä. Pullo ei lohduta vaan aikaa myöten vaan lisää harmautta. Minä olin tosi onneton tapaus sosiaalisuuden suhteen monta vuotta, mutta niin vaan joidenkin ihmeeksi muutuin. Hah, jotkut joita ei ole kouluaikojen jälkeen nähnyt ja sattuvat samaan paikkaan vuosien jälkeen eivät ole tunnistaa minua samaksi ihmiseksi. E n sentään suupaltti ole, mutta osaan sanoa mielipiteeni ja aloittaa keskustelun halutessani. Tsemppiä sulle oikein paljon, kyllä se harmaus siitä väistyy!!!! J a rohkeasti vaan juttelet ihmisille kun tulee tilaisuus, vaikka vaan kaupassa vitsailet jollekin hassunnäköisestä perunasta jos ei muuta :D juttua voi viritä yllättävistä asioista ja johtaa johonkin muuhun puheenaiheeseen. niinpä siis uusia ystäviäkin voi saada odottamatta ja yllättävistä paikoista. siitä se rohkeus lisääntyy. Aurinkoista kesää sulle!!!
- tsemppiä!
Ja vielä ONNEA!!!!!!!!!!!!!!! Olet ollut jo KOKONAISEN VUODEN selvinpäin!!! Se vasta on saavutus!!!! Ole ylpeä siitä! Kulje pää pystyssä kohti uusia tuttavuuksia !!!! Kaikkea hyvää sulle!!!
- ihan vakavasti sanoe
Sinulla on perhe. MOnelle sekin riittää ihan hyvin. Jos alat veljeilemään alkoholin kanssa niin luvassa on ennen pitkää särjöjä perhe-elämäänkin.
Viina vetää vain syvemmälle harmauteen ja tuo roppakaupalla muita harmeja ja etäännyttää ja tuo kärsimystä lapselle ja vaimolle.
Odota ja kokeile muita vaihtoehtoja.- pöönaut
Perhe on tärkeä. Koita jutella puolisollesi ja saada hänet ymmärtämään asianlaita. Jos ja kun hän ymmärtää voisitte etsiä yhdessä ratkaisuja ongelmiin. Käykää vaikka yhdessä jossain. Ihmisten ilmoilla. Ja hakekaa apua. Alko tosiaan helpottaa kyllä mutta lopulta pahentaa tilannetta.
Itselleni kävi niin että perustettiin uusioperhe ihanan vaimoni kanssa. Tein töitä liikaa, koin burnoutin ja vakavan masennuksen. Vaimoni ei oikein tätä ymmärtänyt enkä jaksanut itsekään (en uskaltanut työpaikan menetyksen pelossa) hakea apua. Lopulta vaimoni kyllästyi ja potkaisi pihalle. Meni avioliitto, uusi perhe ja koti.
Nykyään olen taas aloittelemassa uutta elämää ymmärtäväisen uuden kumppanin kanssa mutta jos sama toistuu niin teen toisin. Yritän kaikin tavoin pelastaa perheeni ja elämäni. En enää käperry itseeni.
Eli kyllä kannattaa ja pitää yrittää, tehdä kaikkensa perhe-elämän eteen, muuten harmittaa. Tsemppiä !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p455080Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1131604Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "481289Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella101209- 131143
81-vuotias Frederik avoimena - Ei omasta mielestä kelpaa tästä syystä realityihin: "Veemäinen..."
Junttidiscon kuninkaana tunnettu Frederik, 81, on esiintymislavoilla suvereeni tekijä. Mies on viihdyttänyt ympäri Suome171027Muusikko yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan
Karu epäily: Muusikko, 32, yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan Oulussa. IS:n selvityksen perusteella miestä ei ole syy76989Kulukusuunnat
Eikö kuhmolaiset iha oikiasti tiiä kumpi o vasen ja kumpi oikia? Tuolla ku liikennemerkissä näkyy nuolet ylös ja alas, v3925Tynkä Eläintarha ei ole enää visiitin väärti
Ähtärin MesiZoo on vajonnut alas. Näytillä olevien eläinten määrä on romahtanut lähemmäs -40%. Paikat ovat päässeet pah59795Junan alle
Kuka päätti tai yritti päättää päivänsä jäämällä junan alle ja aiheutti sen takia veturikuskille ja muille traumat..?27773