Miten te päälle 50v olette löytäneet ystäviä?Asun Helsingissä,koko ikäni asunu ja nyt iän vaa karttuessa olis kiva löytää,jossei nyt miestä nii ainakin sellanen kaveri jonka kanssa käydä jossain,ees joskus.Itekseni asun,olen työeläkeläinen,masennus vei pari vuotta elämästäni,kotosal nuhjaa,siivoilen teen ruokaa jos huvitaa,ja ulkoilen siinäpä mun päiväni kuluu,aamut on ihania,mut nää iltapäivät ja illat surkeita,kun ei oo ketään kenenkaa höpötellä,älkää tyurkyttäkö kirkkoa tai tsättejä,sellasiin mua ei saa.
Plus 50v naisen yksinäisyys
Aamun virkku
6204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkäpä joku tulee juttelemaan sulle, jos otat yhteyttä punaiseen ristiin.
Itse olen noita seurakuntatilaisuuksien suurkuluttajia. Nytkin on pyydettu jo parille mökille. Eikö uskomattomat keksi syytä kokoontua ja eikö teillä ole veraistanne seuraa muuta kuin kapakat.
Ainakin meillä uskiksilla on paljon yhteisiä pippaloita joissa voi saada myös uusia ystäviä.
Eipä usko ole tässäkään suhteessa elämää koyhdyttävä vaihtoehto.
eurosinkut.net
Katso tapahtumatarjonta ja myös ikäjakauma ennen kuin torjut ajatuksen.
Sitten on erilaisia seuroja ja yhdistyksiä joihin voi liittyä, esim. martat ja sitten lukupiirit kirjastoissa ja työväenopiston kurssit ym. ym. Kyllä niitä paikkoja löytyy senkun vaan lehti käteen ja katsomaan erilaisia tilaisuuksia ja menovinkkejä ja harrastuksia.
Eikä seurakunnan tilaisuuksissa tarvitse olla mikään himouskova, ne järjestävät paljon tekemistä myös ihan tavallisille seurakuntalaisille, vähemmän siellä edes on jotain ns. hihhuleita! Myös vapaaehtoistyö on oiva tapa saada ystäviä ja hyvää mieltä itselle!
Facebook. Pyydät vaan rohkeasti tuntemattomiakin kavereiksi. Mulla on pari sun ikäistä kaverina jotka ovat vaan pyytäneet kaveriksi. Ovat keränneet laajan ystäväjoukon facebookissa itselleen ja ilmeisesti se näyttää tuovan paljon heidän elämäänsä.
En osaa edes kuvitella kuinka yksinäistä oma elämäni olisi ilman facebookia, huh huh.
Tietysti jos on ennakkoluuloja fb:tä kohtaan niin silloin ei halua siihen liittyä. Mutta en ymmärrä miksi kirjoitella tällaisilla keskustelupalstoilla tuntemattomien kanssa, kun voisi jutella vaikka facebookissa ihan oikeiden ihmisten kanssa ja luoda uusia ystävyyssuhteita.
Jos ei halua fb:hen liittyä, niin sitten ei voi syyttää kuin itseään ja kitistä yksinäisyyttään. Tämä mahdollisuus on meillä nykyaikana annettu, mutta jos haluaa ylpeänä olla yksin niin sitten olkoot. Oma valinta.
Aika moni HÄPEÄÄ yksinäisyyttään, ja yrittää peittää sen vaikka millä tavalla. Itse yritän pitää julkisivun ok täällä vieraassa kaupungissa, missä olen vain työni takia. Olen olevinani kiireinen vaikka ei minulla mihinkää ole kiire. Nytkin on 1 kk kesälomaa, eikä kukaan varmasti edes soita tai tule käymään.
Onhan tämä netti hyvä kun saa tuntemattomana purkaa paineita.
Yksinäisyyteen kyllä tottuu ajan kanssa, ja sitä alkaa vihata. Nytkin Juhannus tulossa eikä mitään tiedossa.
Perhejuhlat ovat pahimpia, kun siellä kaikkien asiat käydän läpi. Itse en edes sinne kehtaa mennä, kun molemmat lapset alkkiksia.