Päätin tuossa harrastusmielessä tutustua ensikertaa FET:in toimintaan, valiten summamutikassa BUZ71A-mallin.
Koekytkentälevyllä 60w H4-polttimo kuormana, sain polttimon sytytettyä ja sammutettua oman kehoni läpi koskemalla virtalähteen negatiiviseen tai positiiviseen napaan.
Eli kuuluuko fetin jäädä johtamaan vaikka tuo kannalle tuleva virta katkeaa, toimintahan muistuttaa hieman tyristoria?
Tuo komponentin nopea kuumeneminen myös vähän mietityttää, valmistaja lupaa 17A jos oikein ymmärrän, ja tuosta polttimosta tulee 5A
Koekytkentälevyllä 60w H4-polttimo kuormana, sain polttimon sytytettyä ja sammutettua oman kehoni läpi koskemalla virtalähteen negatiiviseen tai positiiviseen napaan.
Eli kuuluuko fetin jäädä johtamaan vaikka tuo kannalle tuleva virta katkeaa, toimintahan muistuttaa hieman tyristoria?
Tuo komponentin nopea kuumeneminen myös vähän mietityttää, valmistaja lupaa 17A jos oikein ymmärrän, ja tuosta polttimosta tulee 5A
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eli, FET-transistorissa ohjaat jännitteellä virtaa, eli mitä suurempi jännite sitä suurempi virta on.
Perusperiaate on tämä.
Joo yleensä FET:n datoissa on sanottu että minkälaisen jäähdytysrivan tarvitsee...
esim.. datasheets.org.uk on ainakin ilmainen mistä saa datalehtiä osista hakemalla.
En ole lähiaikoina käynyt tuolla, on ainakin ennen ollut ilmainen mistä saa.
Toistaalta: farnell.fi, on sellainen sivusto mistä voit hakea jotain ominaisuuksien perusteella ja sieltä saa kanssa osien numeroita ja datalehtiä.
Juu, alldatasheets:istä kattelin noita. Fetin tiesin olevan jänniteohjattu, mutta normaalitransistorilla kun kantavirta katkaistaan niin katkeaa samalla koko transistorin johtaminen, luulin sen toimivan samoin…
Tuo fetti jäi johtamaan kunnes kannalle tuotiin negatiivinen jännite, itse asiassa ajattelin sitä käyttää auton peräkärryn valojen ohjaamiseen mutta pitänee turvautua normaali transistoriin jota ei tarvitse erikseen sammuttaa.
Tuo kuumeneminen oli pienen siilinkin kanssa niin voimakasta että mahtoiko fetti aueta kunnolla, ei tullut mitattua sen yli menevää jännitettä kun lamppu näytti silmämääräisesti palavan kunnolla.
Itse olin juuri saman ongelman edessä tuossa toisessa ketjussa, jossa pohditaan kompuran ohjaamista transistorilla. Fetin Gaten ja Sourcen välille kun laittoi 15 kohm vastuksen, niin Gate nollautui. Voisi tuohon kai laittaa varmuuden vuoksi paljon isommankin vastuksen.
Lämpeneminen johtunee liian pienestä Vgs ohjausjännitteestä Gatelle. 8-10V olisi sopiva. Datasheet: http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/SGSThomsonMicroelectronics/mXrqwyv.pdf
MOSFETin hila on hyvin eristetty ja jollei siitä ole vastusta kytketty nollaan, voi hilalle jäädä varaus pitkäksikin aikaa pitämään kanavan johtavana tai suljettuna.
Kiitoksia kaikille!
Taas kerran teistä oli apua! Toi vastushommahan olisi melkein pitänyt tajuta itsekin että voi maadoittaa.
Seurasin myös tota ”kompuralle virtaa” –ketjua mutta sanasto meni yli oman hilseen niin pysyi turpa tukossa.
Taisi muuten pari kertaa sammua tuo lamppu itsestään kun pidempään oli kytkettynä, en vain malttanut odotella kun kuumeni huolestuttavasti…
Fetti tosiaan toimii jänniteohjattuna olemattomilla vuotovirroilla.
Transistori taas vaatii aina ohjausvirtaa,on virtaohjattu.
Kyllä fetinkin ohjaaminen tehoa vaatii kun nostetaan kytkentätaajuutta niin kapasitanssien varaus ja purku vaatii suhteellisen ison virran.
Hakkureissa vaatii melkein samantehoisen ohjainasteen kun transistorikin.
Isovirtaisissa DC kytkimissä fetti toimii olemattomilla ohjaustehoilla.
Tottakai tuollainen surkufetti lämpeää jo viidenkin ampeerin virralla. Silloin tulee 2,5 wattia tehohäviötä.
Parempaa fettiä tilalle, niin liiallisesta kuumumisesta pääsee eroon. Joka paikasta löytyvistä mainittakoon vaikka IRFZ48. Itse saa etsiä parempaa, jos kiinnostaa. Ilmainen jos pitää olla, niin rikkinäisistä PC:n emoista saa hyviä 30 voltin fettejä. Eivät sitten irtoa surkealla kolvilla...
Minä teen aina kaikki kytkennät simulaatio-ohjelmalla ennen rakentamista, kun pitää suunnitella joku uusi laite, tuollaista käytän, huomattavan hyvä valikoima kaikkia vanhojakin osia.
National Instruments MultiSim 10.0
Ei tule turhia laskuvirheitä kun simuloi ensin.
..näkyy olevan 30-päivän ilmainen koekäyttö professional-versiossakin:
http://www.ni.com/multisim/try/
Ilmainen on aina ilmainen, mutta ihan käyttökelpoinen simulaattori noin A4:n koisiin virityksiin:
http://www.falstad.com/circuit/
Jos ei mitään radiotaajuushässäkkää tarvi simuloida, niin tuo kelvannee ihan hyvin. FETin simuloinnissa kys. simulaattori vaatii myös vuoto-vastuksen, jotta transu ei jää päälle kertalaakista, eli kapasitanssia löytyy oletuksena, mutta sitä ei voi itse säätää realimaailman komponenttien mukaiseksi. Tässä piilee sitten se ilmaisuuden heikko puoli.
Sormella gatelle ohjaus ei riitä avaamaan kanavaa täysin, siksi kuumenee. Isommille feteille käytetään ajuria esim. joku IR2110 tyyppinen.