Neljä kuukautta sitten lopetin. Ei ollut vierotusoireita, eikä taistelu viinaa vastaan ole ollut veristä. Tarkkana kyllä saa olla, ettei lipsahda vähän niin kuin vahingossa oton puolelle.
Mitenkä se lopettaminen pystyikään olemaan niin vaikeaa? Ongelman tiedostin jo 20 vuotta sitten. Tiesin ihan hyvin, että olen niitä ihmisiä, jotka tulevat juopoksi juomalla. Viinaa tarvitsi aina enemmän, jotta hyvä olo tuntui mukavalta.
Pidin pitkiäkin, kuukausien mittaisia taukoja. Aina kuitenkin petin itseäni ajattelemalla, että pitäisin tauon jälkeen juomiseni sivstyneellä tasolla. Sivistystä kesti ehkä kuukauden ehkä pari. Sitten alkoi tärpättiä taas kulua ämpärimitalla. Lähes joka päivä päätin, että nyt riittää. Silti tuli töiden jälkeen viinipullo ja sitten toinenkin avattua.Juoppoon ei voi luottaa, eikä juoppo voi luottaa edes omiin lupauksiinsa itselleen.
En osaa selittää, miksi tällä kertaa olen varmempi, että päätös pitää. Ehkä ymmärrän nyt syvällisemmin olevani alkoholisti. Voi olla, että aiemmin en sittenkään sitä tunnustanut.
Viinaa ei ole tehnyt mieli. Olen käynyt kapakoissa ja juonut vissyä. Hauskaakin on ollut. Ystävien kanssa on purjehdittu ja mökkeilty, illastettu hyvssä seurassa. Muut ottavat, minä en.
Oikeastaan suurin yllätys on ollut tämä erittäin hyvä olo. Uni on syvempi ja virkistävämpi. Krapula ei aiheuta ärtymystä eikä väsymystä, Keskittymiskyky on parempi ja pinna on pidempi. Vähän oli päässyt jo unohtumaan, miltä tuntuu raitis elämä. Aika hassua sanoa se.
Tsemppiä vaan kaikille, jotka ovat saman päätöksen tehneet. Ja jos tulee pieni lipeäminen, aloitetaan taas alusta!
Mitenkä se lopettaminen pystyikään olemaan niin vaikeaa? Ongelman tiedostin jo 20 vuotta sitten. Tiesin ihan hyvin, että olen niitä ihmisiä, jotka tulevat juopoksi juomalla. Viinaa tarvitsi aina enemmän, jotta hyvä olo tuntui mukavalta.
Pidin pitkiäkin, kuukausien mittaisia taukoja. Aina kuitenkin petin itseäni ajattelemalla, että pitäisin tauon jälkeen juomiseni sivstyneellä tasolla. Sivistystä kesti ehkä kuukauden ehkä pari. Sitten alkoi tärpättiä taas kulua ämpärimitalla. Lähes joka päivä päätin, että nyt riittää. Silti tuli töiden jälkeen viinipullo ja sitten toinenkin avattua.Juoppoon ei voi luottaa, eikä juoppo voi luottaa edes omiin lupauksiinsa itselleen.
En osaa selittää, miksi tällä kertaa olen varmempi, että päätös pitää. Ehkä ymmärrän nyt syvällisemmin olevani alkoholisti. Voi olla, että aiemmin en sittenkään sitä tunnustanut.
Viinaa ei ole tehnyt mieli. Olen käynyt kapakoissa ja juonut vissyä. Hauskaakin on ollut. Ystävien kanssa on purjehdittu ja mökkeilty, illastettu hyvssä seurassa. Muut ottavat, minä en.
Oikeastaan suurin yllätys on ollut tämä erittäin hyvä olo. Uni on syvempi ja virkistävämpi. Krapula ei aiheuta ärtymystä eikä väsymystä, Keskittymiskyky on parempi ja pinna on pidempi. Vähän oli päässyt jo unohtumaan, miltä tuntuu raitis elämä. Aika hassua sanoa se.
Tsemppiä vaan kaikille, jotka ovat saman päätöksen tehneet. Ja jos tulee pieni lipeäminen, aloitetaan taas alusta!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juurikin näin.
Olen tällä hetkellä reilun kuukauden kuivilla ollut ja olo on tosiaan huomattavasti parempi. Ei ole enää liskojen öitä, tärinä-hikoiluineen, uni on semmoista että herää virkeänä. Ruoka maistuu ja muutama kilokin ehkä tullut lisää vaan eipä haittaa, ne todennäkösesti tulee kuntoilusta.
Viimeksi eilen illalla sitä mietin miten hyvä olo nyt on.
Mieliala kohentunut, ei masenna eikä juuri harmitakkaan, asiat osaa
ottaa paljon lunkimmin kun ennen. Jos jonain päivänä alkaa tehdä hillittömästi mieli viinaa niin palauttaa mieleen ne kauheat kankkuset kun mietti että kuinka ikinä selviää töihin... keittää kupin kahvia , tekee voileivän ja se on siinä. Viinanhimo on pahimmillaan väsyneenä ja nälkäsenä, verensokerin nostaminen oikeella ruoalla auttaa.
Ei alkoholistin tarvitsekaan juoda.
Aika hyvin todettu. Ei ole sellaista tilannetta, että alkoholistin pitäisi juoda.
Mitäs ne sellaiset alkoholisti ovat, jotka ei juo alkoholia? Ai niin, ne taitaa olla niitä, päivä kerrallaan vanhoissa ryyppy muistoissa eläviä "AA-alkoholisteja."
Neljä PÄIVÄÄ ja olisin kuollut. Ei ne turhaan puhu "alasajosta".
Vielä vuosi sitten olisin luonut viestiketjun otsikolla "Nobelaner pelasti henkeni".
Nykypäivänä otan rauhallisemmin (paitsi noben suhteen), koska mua tarkkailee niin moni ihminen Suomi24:lla. Kylläkait se osaksi imarteleekin.
Onneksi olkoon Ap:lle; olen iloinen puolestasi! Tosi fantastinen juttu, ja on varmasti muuttanut elämääsi; parempaan suuntaan! Se on ihan helppoa, kun vain saa sen oikean fiiliksen, draivin, suunnan päälle - ja se suunta kannattaa sitten pitää, kun sen kerran saa vain psyykattua päälle! Kaikki on aivoista kiinni. Oikein mukavaa Juhannusta kaikille !
Kiitokset vaan tuesta! Jussina ajattelin vuolaista poikieni kanssa vastat ja lämmittää saunan. Illalla grillaillaan possun niskaa ja lampaan kyljyksiä. Kun ei krapulakaan haittaa, niin aamulla käyn sauvakävelyllä.
Hauskaa ja raitista Jussia!
Hienoa, tätä ketjua oli mukava lukea :) Mulla vuosi tipatonta takana ja never been better! Ihan mahtavaa että muillakin on samanlainen, vapautunut ja rento olo vihdoinkin kun on tajunnut jättää viinan pois. Olo on ihan mahtava kun tietää että selviää kaikesta mitä eteen tulee ja hallitsee itse omaa elämäänsä. Viina ei enää sotke mun ajatuksia ja tunteita, ihmissuhteista ja terveydestä puhumattakaan.
Hyvää alkotonta jussia kaikille raitistuneille :)
ONNEA SINULLE,
toivottavasti selväpäivä voittaa jatkossakin:)