Usein verrataan eläimiin: Vahva kuin karhu, viekas kuin kettu, lauhkea kuin lammas.
Rikkaista sanotaan: Rikas kuin Kroisos (Ihmeellinen kreikkalainenko?), mutta jos mennään köyhyyden puolelle ollaan köyhiä kuin kirkonrotat.
Tyhmä kuin pässi sanotaan, mutta kuka on viisas kuin...?
Nyt rupean katselemaan jalkapalloa.
Rikkaista sanotaan: Rikas kuin Kroisos (Ihmeellinen kreikkalainenko?), mutta jos mennään köyhyyden puolelle ollaan köyhiä kuin kirkonrotat.
Tyhmä kuin pässi sanotaan, mutta kuka on viisas kuin...?
Nyt rupean katselemaan jalkapalloa.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Mää tahtosi oll Abatrossi
http://www.youtube.com/watch?v=5uyjGGYONmM
kyl olis hianoo men ja tul ja ain kauas,
käärme, mutta en halua madella joten,...
Mutta eihän albatrossi ole mitään ilman "valkeaa laivaa".....
Saat toki olla, enhän minä sitä määrää !!!
Tuliko käärme mieleesi Freudiin uskoen vai itämaitten viisauden symbolina....
Tänne tulin repostelemaan, kun en muutakaan sopivaa osallistumisketjua hoksannut.
Höh :D Siinä tarvittu niin Itää, saati Freudinpaskaa! Aloitukseen vastasin yhtä kaavamaisesti kuin kysymys
viisas kuin,....no kiärmehän se :D
Arohevonen,...villi http://www.youtube.com/watch?v=SLsZgYiHtps valpas ja nopea...,,.....,,.....,
Ja nyt painelen tutkailemaan muinaisten merihirviöiden fossiileja,,....
Tahtoisin olla esim. ilves (LYNX LYNX), joku kissaeläin kuitenkin.
Miksi muuten sellaista kyselet? Kertooko tuo eläin sinulle jotain kyseisestä henkilöstä?
Vanhoissa kulttuureissa ja uskonnoissa on voimaeläimiä, jotka opastavat, suojelevat ja parantavat. Intiaaneilla näitä on buffalosta ja antiloopista hiireen, meillä suomalaisilla pyhä eläin karhu. Se oli myös tabu, nimeä ei saanut sanoa, vaan kieroniminä oli otso, mesikämmen, metsän kuningas, metsän kultainen omena. Vielä nytkin lasten rakkain pehmolelu on yleensä nalle, joka otetaan yöksi kainaloon turvaksi ja hyvien unien varmistamiseksi.
Suomalaisten kansansatujen eläimillä oli ihmisten ominaisuuksia, ja kettu oli suosikkini, koska se voitti älyllään voimillaan uhoilevan karhun. Kettu on myös sulokas, minulla on seinällä kaunis kettutaulukin. Bambikuvat sattuivat lapsen sydämeen, ja vieläkin jotain hyvin pehmeää ja lämmittävää läikähtää rinnassa, kun metsässä tapaan peuroja ja kauriita. Poroissa on samaa viehkeyttä ja ne kuuluvat itsestäänselvästi pohjoiseen luontoon . Koira on kuulunut perheeseemme yli 30 vuotta, ja se on paras uskollisuuden ja kiintymyksen opettaja. Netistä löytää luonnehdintoja eri eläimille. Peura edustaa lempeyttä, välittämistä ja kiltteyttä. Kolibri on erityisen viehättävä eksoottinen pikkuruinen lintu. Se edustaa nopeutta, viestintuojaa, ajattomuutta ja feminiinistä energiaa. Kyyhkynen on rauhan lintu.
Linnut edustavat vapautta, siksi moni valitsee jonkin niistä nimikko-tai voimaeläimekseen.
Nämä kotoiset pienet laulajat ovat kuitenkin rakkaimpia siivekkäiden maailmassa.
1. Jos voisin laulaa kuin lintu voi,
Jos sois' mun äänen kuin leivon soi,
:,: Niin kullallein minä laulaisin,
Sen huolet hetkeksi poistaisin. :,:
2. Jos voisin lentää kuin lintunen
Ja matkustella halk' ilmojen,
:,: Niin luokse kultani lentäisin,
Sen silmist' kyynelet pyyhkisin. :,:
http://www.youtube.com/watch?v=lzCrlSxlZKA
Mukavaa juhannusviikkoa ja tunnelmallista juhannusjuhlaa !
Kylläpä jäi kirjain pois taas sopimattomasta kohdasta ...kiero tuli kiertonimestä.D
Vaikka kurkea niin kunnioitan ja ihailen, ei kuitenkaan voi olla minun personoitumani. Arvokakkaasti käyttäytyvä, esimerkillinen kaikin puolin. Siinä mielessä kyllä, että riehaantuvathan kurjetkin flamencoa tanssimaan, mutta palautuvat sitten taas harkitseviksi hyväkäytöksisiksi.
Rotta!
Kun ihmiset kuolis pois,
olis mulla ainakin ruokaa.
Näin kesällä voisin olla mattopyykkäri, olin pesemässä saalin ja yhden pienen maton, molemmat omia kudottuja.
Ei ollut ruuhkaa pesupaikoilla, meitä oli siellä vain kaksi, urakan jälkeen ryyppäsin kahvit termoksesta, niin saivat pyykit hiukan tiputella vettä, manklasin kyllä vaan aina sinne jää kuitenkin tippumaa.
Jos vain Luoja suo ja sää suosii menen huomenna pesemään vielä yhden, saan ne kuivaksikin ennen Jussinpäivää.
Paikka on kauniin niityn reunassa ja toisella sivustalla on koiratarha, siellä menivät haukut rinkiä sulassa sovussa, yksi newfoudlannin musta tosi iso otus istui ringin keskellä kuin tarkastellen pienempien menoa ;-D.
Ei ole kivaa näin kuumalla tuollaisella turrella.
Kyllä minäkin haluan olla joskus jotain!
Juu, minäkin pyykkäri-taipumuksia olen huomannut, ne geenit sinne Portugaliin nääs....."Portugal kotimaa on Niinan..." Siinä lisäksi myös eräs maailman vanhin ammatti sivubisneksenä voi olla jollain esiäidilläni ollut.
Olethan sinä! Tänäänkin mattopyykkäri ja huomenna vaikka mitä.
Juhannusta vaan
Hei mutta, nyt näkyy puuttuvan vielä mr. Ruuneperin toive eläinhahmosta? olemmehan mekin ystävällisesti vastannet!
Haluasin olla noita,että ehtisin useamman asian hoitamaan.
Eikä Ruuneperi vastannut, miksi kyselee eläinhahmoja. Haluaako hän jollakin tavalla täällä kirjoittelevia analysoida?
Kysynpähän vaan.
Kyllähän te muutkin olette kuulleet noita hokemia, sellainen kuin jokin eläin.
Itseäni en ole saanut mahdutettua mihnkään
Lauhkea kuin lammas olen arkielämässä ja ainoastaan täällä palstalla olen joutunut riitelemään.
Mkään peto en haluaisi olla, joten karhun satuhahmo, otso, voisi tulla kysymykseen.
Kukko tunkiolla, hmmmm.., ainakin hyvässä mielessä
Minäpä ehdotin sinua Ruuneperi tämän
juhannuksen keinumorsiameksi, koska
olet aina niin lutunen.
Mitenkäs tuon viimesen niin harkitsemattoman harkitusti laitoit....
Aloittajalle kukko-asiasta!
Tietenkin kani. Peruste löytyy sanonnasta "panee kuin kani". Koko elämäni ajan olen tykännyt siitä hommasta.
Samaa mieltä on meistä moni muukin mummuikäinen.
Eläinihanteista puheen ollen on paikallaan mainita myös Tuntemattoman sotilaan Rahikaisen toive: kun pääsisi ison talon sonniksi.
Mitäkö haluaisin olla? Muurahainen tietysti. "Kotinihan" näkyy jo tässäkin.
Tätä jäin miettimään...en oikein usko sinuu muurahaiseks.
Ei nää vastaukset mee kohilleen, mut kattokaa, kuka olis em.
Kissa tietysti , HÄN ei helpolla alistu --ja jos on mahdollista valitsee kotinsakkin .
On villieläin tarvittaessa , mutta tykkää hellimisestä ylikaiken .
Minulla on ollut Kissa NANA isollakirjaimella .
Oli ollut kotikissa ,ei päässyt ulo. Mutta kun entinen omistaja huomas kuinka meillä " synkkäs " -- antoi sen minulle . Olin sillon vielä Suomessa --ja tulimme yhdessä uuteen kotimaahamme Ruotsiin. Nyt Nanasai olla vapaa kissa , eikä hän minua päästänyt näköpiiristään . Kävelyretkiäkin tehtiin ,ja seuras minua kummasti -- --- Mutta perheeni lastenlapset oli tosi allergista porukkaa --oli luovuttava -- ja sen päivän muistan -- kun Hän oli pöydällä ja sai sen piikin . Lääkäri lonka antoi sen pyysi että sais kokeiluihin hänet Karolinskaan --mutta enhän tietenkään sellaiseen voinut suostua-
Tästä aiheesta vois tehdä kirjan.
Kyllä minäkin kissaa kunnioitan, mutten kuitenkaan kissa itse.
Oon muuten kirjoittanut lastenkirjan, taitaa olla jo lähes 25 vuotta siitä. Omasta persoonallisesta kissastamme yhdisteltynä totuutta ja kuvittelua. Ei sopinut kustantajien kuvioihin, mutta jatkokertomuksena meni sentään eräässä kissalehdessä.
Jos nyt eläin olisi pakko olla, niin haluaisin olla viisas ja jalo kissa.
Yöihminen olen muutenkin, ja kissahan on ollut maailmanhistoriassa kovinkin upea eläin.
Kissa suvaitsee ihmisen elättäjäkseen, paijaajakseen, antaa siitä muutaman kauniin silmäyksen palkaksi. Koskaan se ei alistu mielessään.
Ihmisenä haluaisin olla ymmärtävä, suuttumaton, viisas, joita ominaisuuksia kunnioitan.
Ärsyyntyminen on minun mielestäni alkeellisuutta, sitä vihaan itsessänikin.
Kiitos Ruuneperille! Sain vastauksen. En tiedä, miten tuo ilves sopisi kuvaamaan minua, mutta se nyt tuli mieleeni.
Muuttolintuna olis varmaan kiva elellä. Pääsisi aina lömpimään talven tullen ja taas palaamaan Suomen kauniisee kevääseen. Tietenkin niin, että ei tarvitsisi minkäänlaista varaa pelätä.
Olen seurannut noita meidän pönttöjen pesijöitä ( siis ei ne pese mitään, vaan asustavat):>). Nyt kun pöntöissä alkaa olla oikein elämää, ovat ilmeisesti lähtöasemissa, niin noita petovonkaajia on koko ajan tuossa lähipuussa. On varista, harakkaa, oravaa ja mitä lieneekään aamupuoleen yötä, kun en ole vahtimassa.
Harmittaa, kun eivät saa olla rauhassa.
P.S. Johan nyt hosuin. On tullut ö ä:n tilalle ja varaa, kun pitäisi olla vaaraa.
Sitä se liika kiire tekee.
Pässi sulle sopis...noo, ilman tuota määritelmää....aina oot pukkailemassa millon minnekki.
Hopsista...mites tää tänne....et Adolfia pässi....aloittajalle oli !!!
Onnittelut Ruuneperi kun olet alkuun näin hienon ketjun. Kansoilla on voimaeläimet , on maakuntaeläimet ja lemmikit. ihmisten ja eläinten siteen toivoisi pysyä luonnollisena, mutta paljon on luonnosta jo vieraannuttu. Moni pelästyy pientäkin risahdusta metsässä, tappaa kyytkin.
Ei toki ihaillut eläimet ole aina niitä, joksi itsensä voisi tuntea. Kyllä minäkin tunnen olevani kuin pieni laululintu kuten Ramona. Se on pesän rakentaja ja toisten ilahduttaja , kuten me naiset useimmiten ollaankin , tuo Laulu on minulle tuttu jo kansakoulusta. Ainakin mielessäni tunnen olevani joskus maan kahleista vapaa .
Kissoista puheen ollen, leikatun kollin osa olisi kadehdittava..
Saisi maata ja lihoa.
myös konsulttina, vaikka olisit kuohittu.