Seitenkymppisen viisu

Olihan hauska tuokiotarina:D Kyll' vaan se aita hyvä olis !

Syökö joku ihan aikuisten oikeesti HK:n blöötä?

Laita vaan se aita!
Ei se minua haita,
sillä ylitse loikkaan
ja sinua moikkaan:
Tulehan syömään,
niin kanssani myöhään
jaksaisit lempiä
eikä tarttis empiä.

Rakenna aita
sinä ukkoni kaita.

Oi eikkani sinä vain syöt
ja kaiken leikiksi lyöt.
Mä taitan Leeville mennä
kun tähtitarhaan et ennä.

Aina me ennen lennettiin
taakse avaruuksien sillan
Niin kimmelsi tähdet ja kaunihiks
sai jokaisen arjenkin illan.

Mut jos minuu vieläkin lemmit sä
niin harkita vielä mä voisin
Vaan ethän voi luulla et aina mä
sulle onnehetkiä soisin?

Löllöttele,
köllöttele,
höpöttele.

Mitä jää käteen sitten,
viimein?
Pelkkä lenkin muovin kääre,
sekö on määre?

Vaimoa voi osata rakastaa,
arvostaa,
vain hän on sinulle ihanuus,
aamujen upea autuus.
.

On olkapääsi turvanain
mä siihen painauduin.
Ja kaulakuopan mutkassa
nyt sentään leuan nään

Nyt parhain mull on asento
ja kätein kaulaas laitan
Vaan ootkohan sä yhtä rento
kun jussiks kukkia taitan

Eikka ja Leino,
yrittämisen keino.
Halventaa ei saa,
runoilijaa, mahtavaa.

Eino Leino on minulle Suomen maa,
sen kansaa, hän kuvaa.
Sen hän osaa upein sanoin sanailla,
tavoilla,
joita vain nero osaa.

Saa loistossa Leinon vaeltaa
hän meille on takoja hyvä
ma lähes alan sammaltaa
on kunnioituksein syvä!

Elämä on kuin perhon lento
hauras kuin kukka hento
meiramilta on tuoksu
ketulta on juoksu
sananjalan alla voi nukkua
kuusessa voi käki kukkua
kesämekossa kukkaisessa
sammalikossa nukkaisessa
tämä on kesää - huomatkaa
voi ystävää halata ja suukon saa
voi varpaat veteen laittaa
suopursun oksan taittaa
vesihelmet heinässä värisee
isoäidilläkin sydän tärisee
on kesän lumoa kaikilla
matilla ja maikilla

Nyt keijut niityllä karkelon alkaa
niin sulosti hypellen heiluttaa jalkaa
ja kukkaset hiuksiaan koristaa
ja metsätähdet on mekkonaan
Soi lintujen kuoro on kaunein aika
on metsässä kesäyön taika.

Tästä päivästä syksyn suuntaan
vuoden kierto kulkee.
Kesä kukkansa kukkii
ja pian silmnsä sulkee.

Kesäillan hiljaisuus
käy ylle tienoon
päivän hellä valoisuus
vain vaihtuu yöhön vienoon

Kukat loistaa kauneutta
pörriäistä odttaa
värit, tuoksut hunajaiset
palkakseen ne siitä saa.

Linnut pienet pesissänsä
toisiinsa jo painautuu
aamulla taas anivarhain
poikain suutkut avautuu

Ihmismieli ihmeissänsä
näkee kaiken kasvavan
harras tunne sydämessään
kuulee hymnin alkavan.

Nyt kaikuu joka salomailla
ylitse saarten notkelman
soi soljuen alle vedenpinnan
valkopilvessä veden peilaaman.

Juhannus on meillä herttainen
tappelua riitaa ja kuolemaa
Humalaiset tekivät muistoja
ja likasivat puistoja.

Lomalaiset loikovat laiturilla
radiossa kaikaa pop
vesi kylmää valkonaamoille
ei maistu uiminen lapsille
vaan jätskiä tekee mieleni
lapsetkin pitävät ajatuksesta
kioskille kioskille
ai niin sehän lopetti vuosia sitten
nyt lähdemme supermarkettiin
siellä pakkasen keskeltä
löytyy jäätelöä jokaiselle.