Olen yliherkkä melko koville äänille, esim. en siedä pölynimurin ääntä, joten on pakko imuroida kuulokkeet korvilla. Musiikista tosin nautin ja äänet voivat olla aika kovatkin, koska rakastan kuunnella yksityiskohtia ja melodiaa tarkemmin.
Vältän katsekontaktia ja inhottaa kun ihmiset katsovat minuun.
Minulla on pakko-oireita, joihin liittyvät numerot.
Ilmaisen asiat suoraan enkä ole kauhean empaattinen ihminen. Joskus voi tulla raivokohtauksia jos asiat eivät mene miten pitää.
Sosiaaliset tilanteet pelottavat niin kamalasti, että se vaikuttaa fyysisesti (hikoilen, kädet tärisevät jne.)
Keskittymisvaikeuksia on kun jokin asia ei kiinnosta riittävän paljon.
Tykkään takertua yksityiskohtiin.
Olen tehnyt Asperger testin ja sain 137/159 pistettä. Tapaan pian psykiatrin, joten saan lisätietoa. Onko tämä kuitenkaan aspergeria vai mistä asiasta on kyse? Ei tämä mielestäni ainakaan normaalia ole. Olen vasta nuori, 18 vuotias, ja asperger syndrooma on aika uusi käsite. Osa oireista täsmää, mutten ole varma. Haluaisin kuulla mielipiteitä As-ihmisiltä ja muilta asiasta tietäviltä. En kylläkään tiedä onko tämä oikea palsta kirjoittaa ongelmastani, mutten löytänyt parempaa paikkaa.
Oli jo iso askel uskaltaa kirjoittaa tästä nettiin (vaikkakin anonyymisti), joten olisi mukavaa säästyä ilkeiltä kommenteilta.
Vältän katsekontaktia ja inhottaa kun ihmiset katsovat minuun.
Minulla on pakko-oireita, joihin liittyvät numerot.
Ilmaisen asiat suoraan enkä ole kauhean empaattinen ihminen. Joskus voi tulla raivokohtauksia jos asiat eivät mene miten pitää.
Sosiaaliset tilanteet pelottavat niin kamalasti, että se vaikuttaa fyysisesti (hikoilen, kädet tärisevät jne.)
Keskittymisvaikeuksia on kun jokin asia ei kiinnosta riittävän paljon.
Tykkään takertua yksityiskohtiin.
Olen tehnyt Asperger testin ja sain 137/159 pistettä. Tapaan pian psykiatrin, joten saan lisätietoa. Onko tämä kuitenkaan aspergeria vai mistä asiasta on kyse? Ei tämä mielestäni ainakaan normaalia ole. Olen vasta nuori, 18 vuotias, ja asperger syndrooma on aika uusi käsite. Osa oireista täsmää, mutten ole varma. Haluaisin kuulla mielipiteitä As-ihmisiltä ja muilta asiasta tietäviltä. En kylläkään tiedä onko tämä oikea palsta kirjoittaa ongelmastani, mutten löytänyt parempaa paikkaa.
Oli jo iso askel uskaltaa kirjoittaa tästä nettiin (vaikkakin anonyymisti), joten olisi mukavaa säästyä ilkeiltä kommenteilta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Psykiatrisi kanssa keskustelemalla varmasti pääset paljon paremmin perille ongelmasi oikeasta luonteesta kuin ottamalla vakavasti jonkun täällä kirjoittaman.
"kuin ottamalla vakavasti jonkun täällä kirjoittaman."
korj.
kuin ottamalla vakavasti jonkun tänne kirjoittaman henkilön kommentoinnin/viestin
kuin ottamalla vakavasti jonkun täällä/tänne kirjoitetun viestin
"kuin ottamalla vakavasti"
korj.
toisin/päinvastoin kuin ottamalla vakavasti
Millä todennäköisyydellä uskot noin käyvän? Tai entä jos aloittajan tuleva psykiatrikin kirjoittaa tänne koska sai vasta aikuisiäillä AS-diagnoosin josta johtuen vasta viime aikoina on alkanut todella sisäistää mitä kaikkea diagnoosi pitää sisällään?