Olen käynyt nyt AA:ssa pari kuukautta. Halusin itse mennä ja myös vaimo kannusti, koska alkoholin juomiseni oli alkanut mennä tasolle, joka vaikuttaa liikaa elämään. Vaimon silmissä olin sellainen, johon ei voi luottaa, kun mokailin pahasti silloin tällöin. Kolhin itseäni ja hukkailin tavaroita. Onneksi meillä ei vielä ole lapsia. Ollaan n. 35-vuotiaita. Vaimon silmistä poissa join myös töissä. Sain sen kohtuu hyvin piilotettua, tosin uskon, että jotkut sen huomasivat käytöksestä tai haistoivat. Ainakaan vielä ei sieltä mitään kommenttia tullut. Mutta tiedän, että kohta sellainen tulee, jos en lopeta. Menin siis AA:han, koska kuvittelin sen olevan paras keino todella lopettaa typerä juominen.
Mutta pettymys on ollut kova. Siellä on lähinnä ollut sellaista ukko-porukkaa, jotka ovat aikanaan olleet rapajuoppoja. Juoneet perheet, talot ja työt ja paskat housuissa ryömineet maantien ojassa. Toki muunkinlaisia kokemuksia olen kuullut. Mutta se systeemi: Joka kokous menee samalla kaavalla. Aina ensi luetaan pitkät pätkät niistä ”raamattua vastaavista” AA:n perusteoksista (jotka ovat peräisin jostain vuosikymmenten takaa). Periaatteita ja askelia jne… Uskonnollisuus tunkee esiin, vaikka AA:n kirjasessa, jonka ekalla kerralla sain todetaan, etti AA ole mihinkään uskontoon tai muuhun vastaavaan ajatukseen pohjaava yhteisö. Silti jumalasta puhutaan jokaisessa kohdassa. No, en ole uskonnon vastainen, joten sekään ei minulle ole mahdoton tapa toimia.
Mutta se kokousten toimintatapa: JOKAISESSA kokouksessa mennään samalla tavalla. Jokainen paikalla oleva kertoo oman tarinansa (tai puhuu niitä näitä). Sitä puhetta ei saa keskeyttää, vaikka se jatkuisi kuinka kauan ja olisi jo muista (ainakin minusta) todella piinallista. Muut ovat hiljaa kun toinen puhuu. Mitään keskustelua ei ole. Ei mitään. Kun viimeinen paikallaolija on puhunut, kokous on ohi. Siis mitä V… Olen nyt kuullut näitä tarinoita vaikka kuinka. Usempien tarinat olen jo kuullut moneen kertaan. En voi käsittää miten jotkut ovat käyneet näissä kokouksissa säännöllisesti (jopa useita kertoja viikossa) jo vuosikymmeniä. Minulla alkaa mitta olemaan täynnä jo nyt, vaikka kokouksia on takana vasta kymmenkunta.
Miksei siellä keskustella???
Mutta pettymys on ollut kova. Siellä on lähinnä ollut sellaista ukko-porukkaa, jotka ovat aikanaan olleet rapajuoppoja. Juoneet perheet, talot ja työt ja paskat housuissa ryömineet maantien ojassa. Toki muunkinlaisia kokemuksia olen kuullut. Mutta se systeemi: Joka kokous menee samalla kaavalla. Aina ensi luetaan pitkät pätkät niistä ”raamattua vastaavista” AA:n perusteoksista (jotka ovat peräisin jostain vuosikymmenten takaa). Periaatteita ja askelia jne… Uskonnollisuus tunkee esiin, vaikka AA:n kirjasessa, jonka ekalla kerralla sain todetaan, etti AA ole mihinkään uskontoon tai muuhun vastaavaan ajatukseen pohjaava yhteisö. Silti jumalasta puhutaan jokaisessa kohdassa. No, en ole uskonnon vastainen, joten sekään ei minulle ole mahdoton tapa toimia.
Mutta se kokousten toimintatapa: JOKAISESSA kokouksessa mennään samalla tavalla. Jokainen paikalla oleva kertoo oman tarinansa (tai puhuu niitä näitä). Sitä puhetta ei saa keskeyttää, vaikka se jatkuisi kuinka kauan ja olisi jo muista (ainakin minusta) todella piinallista. Muut ovat hiljaa kun toinen puhuu. Mitään keskustelua ei ole. Ei mitään. Kun viimeinen paikallaolija on puhunut, kokous on ohi. Siis mitä V… Olen nyt kuullut näitä tarinoita vaikka kuinka. Usempien tarinat olen jo kuullut moneen kertaan. En voi käsittää miten jotkut ovat käyneet näissä kokouksissa säännöllisesti (jopa useita kertoja viikossa) jo vuosikymmeniä. Minulla alkaa mitta olemaan täynnä jo nyt, vaikka kokouksia on takana vasta kymmenkunta.
Miksei siellä keskustella???
Vastaukset 16
Vanhimmat
Alkoholismi on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Siihen auttaa usko korkeimpaan voimaan, jumalaan. Sekä käynti kerholla toipumassa, koko loppuikänsä, päivä kerrallaan.
Mikä parasta, kerholta onkin sitten erikiva lähteä kokouksen jälkeen virkistävälle ohrapirtelölle, esson paariin, samanhenkisessä kerholais-seurassa!
http://www.youtube.com/watch?v=RdEZLfueE5k
http://m.youtube.com/index?desktop_uri=/&gl=US#/watch?v=6nE8hYZzimM
Tupla a on uskonnollinen yhteisö, sillä ei ole mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa. Päin vastoin, siellä nimenomaan ei haluta parantaa ketään, tai antaa terapiaa, siellä on tarkoitus tunnustaa uskontoa, jonka perustana on että kaikki seurakuntalaiset ovat alkoholisteja. Jos joku parantuu, se on sitten poissa seurakunnasta. Siksi ei ikinä puhuta parantumisesta, ainoastaan toipumisesta.
Jos keskustella haluat ongelmistasi, hankkiudu A-klinikalle. siellä terapeutit, lääkärihuolto, keskusteluryhmät. Ja se nimenomaan on virallinen terveydenhoito organisaatio. Tupla a ei ole edes uskonlahko, se on "toveriseura".
Olet oikeassa siinä, että AA ei ole teveydenhoitoa. AA on tapa elää ilman alkoholia.
Valitettava tosiasia kuitenkin on, että A-klinikat eivät saa rahaa tarpeeksi hoitaakseen kaikkia alkoholisteja. Tietääkseni A-klinikan terapeuteilla, lääkäreillä tai keskusteluryhmillä ei ole varmoja keinoja saada alkoholisti lopettamaan juomisensa. Yhteiskunnan tulisi sijoittaa nykyistä paljon enemmän alkoholismin haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Kyllä rahaa on, sitä vain pannaan menemään muualle kuin alkoholistien terveydenhoitoon. Eikä mikään laki kiellä juomasta valtion sallimia viinoja.
AA on vapaaehtoinen toveriseura niille, jotka haluavat ottaa vastaan sen tarjoaman avun ja tuen lopettaakseen alkoholinkäyttönsä. AA ei ota vastaan ulkopuolisia avustuksia.
"Tietääkseni A-klinikan terapeuteilla, lääkäreillä tai keskusteluryhmillä ei ole varmoja keinoja saada alkoholisti lopettamaan juomisensa."
Et kai väitä/kuvittele AA:lla olevan niitä varmoja keinoja saada alkoholistit lopettamaan juomisensa?
Enemmän on niitä jotka ei ole raitistuneet, kovasta yrityksestä huolimatta, edes AA:n avulla, kuin niitä joille AA:sta on tullut pysyvä elämäntapa.
Useimmat alkoholiriippuvaiset raitistuvat ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella, jos siihen on todellista halua. AA on lopultakin vain pieni osa kokonaisuudesta, vaikkakin aika "äänekäs" omaa totuutta julistaessaan.
AA on vapaaehtoista, niin kuin tietenkin useimmat virallisen terveydenhoidon tarjoamat mahdollisuudet. Eihän A-klinikallekaan ketään väkisin viedä, tietääkseni.
En ole väittänyt, että AA olisi varma keino lopettaa juominen. Se on yksi mahdollisuus, kyllä juovia alkoholisteja riittää muuallekin raittiutta tavoittelemaan. Olen toki nähnyt AA:ssa sekä raitistuneita että juoppouteen takaisin joutuvia miehiä ja naisia. Raitistuneissa on sellaisiakin, jotka ovat kokeilleet ensin muita keinoja, vasta viimeiseksi tarttuneet AA:n tarjoukseen ja havainneet, että ei enää tarvitse juoda.
Päivä kerrallaan!
Luterilaisella kirkolla on myös päihdetyötä ja maan laajuinen verkosto. Siis jos välttämättä haluaa sekoittaa päihdetyön ja uskonnon. Siellä kuitenkin ammattilaisia töissä, ei mitään huuhaa puliukkoja.
"Siellä on lähinnä ollut sellaista ukko-porukkaa, jotka ovat aikanaan olleet rapajuoppoja. Juoneet perheet, talot ja työt ja paskat housuissa ryömineet maantien ojassa."
Sen oman vähäisen AA kokemukseni perusteella voin sanoa, että vähemmistönä taitaa olla nuo kuvailemasi rapajuopot. Ei sinne eksy ne pahiten syrjäytyneet alkoholistit. Suurin osa taitaa olla näitä vaimon pakottamia, työnantajalta varoituksia saaneet tai reippaan alkoholikäytön seurauksena herkästi ongelmiin ajautuvat tyypit, jotka sitten kärsivät julmetuista morkkiksista vielä pitkään raittiina ollessaankin. AA on paikka jossa "pessään kädet" menneisyyden töppöilyiltä ja opitaan vierittämään kaikki ongelmat "alkoholismin" syyksi, johon "sairastumiseen" itse ei ole tietenkään millään tavalla voinut vaikuttaa.
Sen lisäksi sinne näyttää ajautuneen kaikki liioittelun mestarit.
ja siellä haisee persehiki
Avaajalla on vielä runsaasti juomatonta viinaa jäljellä. Kerskaa ja korskaa on vaikka kuinka. Nöyrtymisestä ja omasta halusta raitistua ei tietoakaan.
Kaukana on pitkän tien pää.
Jokainen ryhmä on itsenäinen ja muodostaa omat toimintatapansa. Minusta on hieno asia, että kuunnellaan keskeyttämättä jokainen puheenvuoro. Minuakin kuunnellaan, vaikka olen hidas puhumaan. Kapakassa en useinkaan saanut puheenvuoroa. Ehdota ryhmääsi munakelloa ilmoittamaan, että puhe on kestänyt ryhmän sopiman ajan. Niissä kelloa käyttävissä ryhmissä, joissa olen ollut, on puheenvuoron maksimipituudeksi sovittu 3 ... 10 minuuttia. Tai kokouksen vetäjä ilmoittaa kokouksen loppuvan klo 21.00 ja jakaa käytettävissä olevan ajan osanottajien kesken tasan.
Millaisia olimme, mitä tapahtui ja millaisia olemme nyt.
On sekin mahdollisuus, että perustat uuden ryhmän, jossa otetaan käyttöön toisenlaiset tavat. Tällä tavoin on syntynyt paljon uusia ryhmiä, tosin ei aivan pienille paikkakunnille, kun niissä ei yleensä ole alkoholisteja, vaikka juoppoja olisikin.
Osa aa-laisista on ollut rapajuoppoja. Ohjelma on tehonnut heihin, se voi tehota myös sinuun.
Millaisia puheenvuoroja itse käytät omista kokemuksistasi?
Anna puhelinnumerosi muutamille sellaisille jäsenille, joiden puheet ja elämä kiinnostavat sinua. Soittele heille ja kutsu jonain kertana paltsun jälkeen juttelemaan, ja joskus vaikka kotiisi. Ja jos joku kutsuu, mene ihmeessä ja tutustu sellaisiin ihmisiin paremmin.
Raitista Juhannusta kaikille sitä haluaville!
Saatetaan tavata Imatralla kesäpäivillä 14.7.!
Omat löylykauhat mukaan!
höyrypää varas
AA toveripiirin vessatilat on aina ulosteessa ja siltä löytyy tyhjiä pulloja. perce pyyhitään AA raamatulla.
Jos tää oli varastettu nikki, ni sopivasti heitti väliin kyllä, tunnelmaa kohottavasti.
Moi Kakez!
Joko juhannushuhlat on ohi?