kesäsijaiset saa hermot kireälle

Riippuu paljon siitä kuinka hyvin vakkarit antavat opastusta.

Pitäkää vakkarit kesälomianne myös joko touko- tai syyskuussa, niin ei tarvitse sijaisia niin paljon palkata.

Toimiva kesäsijainen saattaa oppia nopeastikin, varsinkin jos ei ole ennestään aivan kokematon. Luultavasti kuitenkin käy niin, että juuri kun tuntuu siltä, että nyt ne jo perusjutuista selviää, onkin syksy, ja sijaiset lähtee pois.
Jos kesäsijaisella heti alkuuun hommat tökkii, eikä vakituiset ehdi tai jaksa kärsivällisesti perehdyttää, käy helposti niin, että sijainen sairastelee 1-3 päivää vähän väliä. Tällaisen tapauksen voi tunnistaa: sijainen on passiivinen, ei tee mitään kehottamatta, nyrpistelee nenäänsä, supisee toisen sijaisen kanssa, ei kysele, ei hymyile, arvostelee osaston työtapoja ja käytäntöjä ja juoksee yhtenään tupakalla. Joskus ihmettelen, että mistä kummasta rekrytoijat on löytäneetkin näin monta nuorta sairasta ihmistä meille töihin.
Onnekseni voin tehdä kesällä paljon yövuoroja, meillä kun ei voi laittaa sijaisia valvomaan.

Ihme aloitus.... sijaiset ovat todella tärkeä voimavara ja parhaansa yrittävät. toki jokainen ymmärtää, että ei voi kaikkea osasta ja tietää ennen kuin jonkin aikaa kussakin työpisteessä on. ei se päivissä selviä , vie viikkoja.
Itse arvostan ja tuen kaikin tavoin uusia työntekijöitä ja sijaisia, ja ymmärrään täysisn että perehtyminen vei aina aikansa.
Sopii vaikka miettiä, että vaikka kuinka paljon olis kokemusta uutteen paikkaan menenssä tarvitaan aikaa.

Tuttu tunne, kun joudun tilaamatta ja pyytämättä ohjaamaan yhtä harjoittelijaa, jolla ei taida olla aikaisempaa alan työkokemusta. Hän ei ole meidän palkkalistoilla, joten tilanne on kimuraisempi eli olisi ollut parempi ottaa kokeneempi kaveri, joka olisi kyennyt hieman itsenäisempään työskentelyyn.

Itse menin kesätöihin 15-vuotiaana, jolloin oli kertynyt yleistä kokemusta työelämästä, ennenkuin menin oman alan harjoitteluun. Siinä vaiheessa, kun meni oman alan harjoitteluun ja kesätöihin oli jo yleistä kokemusta työelämästä. Olisi helpompaa, jos ei tarvitsisi kaikkea opettaa alustapitäen.

Olen vastavalmistunut sairaanhoitaja ja aloitin huhtikuussa uudessa vaativassa työpaikassa. Paikka on sellainen, että henkilöstö vaihtuu usein ja hyvin vaativa paikka eli menee noin vuosi ennen kuin tuntee osaavansa asiat hyvin. Vaativa työpaikka tuo mulle stressiä, mutta rakastan myös haasteita ja pidän työstäni todella paljon sekä haluan jatkuvasti oppia lisää. Yritän kovasti aina kysyä kokeneemmalta sairaanhoitajalta jos jotain en osaa tehdä ja yritän parhaani. Vakituisten työntekijöiden vain pitää olla kärsivällisiä, sillä kukaan ei ole saanut taitoja heti syntyessään. Minuakin stressaa välillä se, että en vielä tiedä kaikkea enkä osaa, mutta yritän parhaani.

Rankkaa työnteosta tekee varsinkin se, että vakituisten työntekijöiden on vaikea alussa hyväksyä työyhteisöön uutta työntekijää.

Kerran yksi kokeneempi sairaanhoitaja tiuski minulle koko työvuoron ja oli töykeä, ihan kuin hän olisi purkanut huonoa oloaan minuun. Se tuntui pahalta ja sai minutkin huonolle tuulelle. Silti olen koittanut jaksaa töissä vaikeuksista huolimatta ja yrittänyt tehdä parhaani ja sen mitä voin.

Rankkaa työnteosta tekee varsinkin se, että vakituisten työntekijöiden on vaikea alussa hyväksyä työyhteisöön uutta työntekijää.

Kerran yksi kokeneempi sairaanhoitaja tiuski minulle koko työvuoron ja oli töykeä, ihan kuin hän olisi purkanut huonoa oloaan minuun. Se tuntui pahalta ja sai minutkin huonolle tuulelle. Silti olen koittanut jaksaa töissä vaikeuksista huolimatta ja yrittänyt tehdä parhaani ja sen mitä voin.

Harvinaisen tuttua. Johtuu siitä, että hoituripojat ja tytöt eivät pääse käyttämään valtaa kuin sijaisiin tai opiskelijoihin. Lekurit on porrasta ylempänä, ja omaisille ja potilaille pitää näyttää hymyä ja aurinkoa.Kakki siiten kaadetaan nuoremman niskaan, ja kun työtä teet parikymmenta vuotta tai vähemmän, niin ketutus kasaantuu, ja tulkoksena on hapan, tiuskiva keski-ikäinen kauhistus(mies tai nainen), joka pienisieluisuudessaan pompottaa sijaista tai opiskelijaa. Itse otin suklaan vastakohdan vastaan etäisellä asenteella ja katselemalla tällaista tapausta lähinnä huvittuneena....Kertoo jotain toimijan asenteesta ja sielun/mielen koosta. Idiootteja on joka paikassa.

Voittehan te ottaa ne kesäsijaiset ihan huumorin kannalta, varsinkin on on miespuolisia kesäsijaisia, "Kesämiehiä" niinku tässä videossakin:

http://www.youtube.com/watch?v=s2msewxzMeY


:)

Kuule, kannattaa muistella niitä omia alkuaikojaan työelämässä, kuinka paljon sitä kysyttävää oli ja mitä töppäyksiä tuli tehtyä ja millainen oli olo kaikkitietävien konkareiden joukossa.

Itse olen tällä hetkellä kesäsijaisena ja täytyy myöntää, että tunnen oloni jotenkin tyhmäksi. Välillä pitää itseä muistuttaa, ettei kaikkea vielä voi osata, vaikka alan tutkinto jo olisi taskussa.
Tietysti itsehän sitä asettaa riman korkealle, kun työtoverit on kokeneita ammattilaisia.

Olisi tosi mukava perehdyttää ne sijaiset, jos olisi aikaa siihen. Meille tuli sijainen aamuvuoroon sunnuntaina ilman, että häntä oli edes merkitty työvuorolistaan. Se kuvastaa hyvin meidän työpaikkamme "resurssointia" sijaisten perehdyttämiseen. Kovasti näkivät pomot vaivaa perehdytyslomakkeen laatimisessa, mutta aikaa sen läpikäymiseen ei oikeasti ole, koska opiskelijan rooliin jämähtäneiden kesäsijaisten ohjaaminen kädestä pitäen perushoidon aakkosiin vie kaikki mehut. Nuo sijaiset ovat tietenkin vasta aloittaneet opiskelunsa, ei puhettakaan, että kukaan sijainen olisi valmis hoitaja. Siitä saadaan säästöä, kun ei palkata ajoissa ammattitaitoista henkilkökuntaa.

Ymmärrän myös sijaisten aseman ja minulle riittää, että he tekevät parhaansa ja kuuntelevat sen perehdytyksen, mitä ehdin juostessani antaa. Voimia myös heille!

On hienoa että opiskelijoita tulee, koska me jäämme ennenpitkää eläkkeelle ja tarvitaan suusi sukupolvi jatkamaan hoitotyötä. keikkalaisten ja opiskelijoiden kohdalla asenne ratkaisee. Jos he ottavat annetun opastuksen ja avun nöyrästi ja kiitollisina vastaan, niin heidän kanssaan on mukava työskennellä ja heitä on jopa ilo ohjata. Mutta jos kyseiset henkilöt ovat omasta mielestään jo kaikkitetäviä ja osaavia, vaikka eivät oikeasti osaakaan ja asenne on pielessä, niin silloin heidän kanssaan on kauheaa työskennellä. Monet keikkalaiset ovat kylläkin ammattitaitoisia ja hyvin koulutettuja ja osaavat kaikki työt jopa vakkareita paremmin. Eräässä työpaikassa tuli keikkalainen, jolla oli pitkä koulutus ja työkokemus, mutta kesäsijaisena oleva aloitteleva opiskelija alkoi määräämään ja pompottamaan keikkalaista, koska katsoi omaavansa valtaa enemmän kuin keikkalainen. Terveydenhuoltoalalla kuitenkin eniten koulutettu, esimerkiksi sairaanhoitaja, vastaa tapahtumista silloin kun paikalla on vähemmän koulutettuja, kuten lähihoitajia, riippumatta siitä, onko tämä vakkari vai ei.

Käytännössä työvuorossa ei aina vastaa eniten koulutettu, esim. sairaanhoitaja, kuten Tinttuleena olettaa. Omalla työpaikallani (sairaala) on päädytty sihen, että vuorovastaava on nimenomaan joku vakituisista hoitajista, oli se sitten sh, ph tai lh. Vuorovastaavan tehtävät määriteltiin ja kirjattiin paperille, ja todettiin että ko. asiat parhaiten hallitsee vakituinen ihminen. Jos iltavuorossa on keikkalainen sh, joka ei tunne talon ja osaston tapoja, ei voida olettaa että hän pysty vastaamaan kaikista esiin tulevista asioista. Hyvin on toiminut meillä.

Koulutetuin ottaa aina johdon ensiaputilanteessa. Tämä opetetaan jo ea ykkösessä.

Hienoa kollegiaalisuutta teiltä joiltain! Voin kuvitella, kuinka olette loistaneet heti ensimmäisestä harjoittelusta ja työstä alkaen. Muistakaa, että esim. ensimmäisessä kesätyöpaikassaan oleva opiskelija opiskelee samalla myös työntekijän taitoja.

Itse toivotan avosylin vastaan sijaiset ja keikkalaiset, kunhan he ovat halukkaita oppimaan. Kuten joku täällä jo mainitsi, niin metsä vastaa kun sinne huutaa. Onko oikeasti omista opiskelu-ajoista jo niin kauan, ettei muista miltä tuntuu mennä kesätöihin/keikkalaiseksi?

Olet myös itse ollut joskus uusi ja opetellut talon/osaston tavoille! Täytyy muistaa että kesäsijaisia ja uusia työntekijöitä meidän alalle kaivataan koko ajan hyvin paljon, joten tämä ei lopu koskaan! Itse olen nuori, vastavalmistunut lähihoitajaksi ja myös minua on jelpattu tiukan paikan tullen ja se on hyvin tärkeää että on sellaisia työkavereita joilta voi reippaasti kysyä välillä tyhmiäkin asioita, koska niistä opimme jokainen! Ihhottavaa että joku edes ajattelee tällälailla kesäsijaisista/sijaisista...Olemme kumminkin hoitoalalla?!?!?

Niinhän se tahtoo olla joillekin vaan mikään ei riitä.Teit sitten niin tai näin aina väärin päin. Mutta jos parhaansa tekee ja on tyytyväinen työnsä tuloksiin .

Itse kesäsijaisena vanhuspuolella ja olen just valmistunut aikuisena lähihoitajaksi, mutta kenelläkään ei aikaa/halua/vastuuta tuohon perehdyttämiseen, joten oma-aloitteisesti töissä mennään ja kauhulla mietin työvuoroni jälkeen olenko tehnyt kaikki oikein!

Vähän hankala tehdä työtä ammatillisesti kun ei saa tunnuksia koneelle jotta voisin kirjata, ei työvaatteita, ei potilaista kunnolla tietoja saatavilla ja kyselyihin väännellään naamaa jnejne. Vakkarit näyttää todellakin sijaisten paikan kaikin tavoin eikä hirveesti motivoi omaa työtä & tosiaan just hoitoalalle valmistuin ja nyt jo ottaaa päähän tämä alanvalinta :(

Vähän henkilökuntaa sijaisten perhdyttämiseen.Vasta koulusta valmistunut lähihoitaja joko on asennoitumisessa vikaa tai koulusta ei ole saanut opetusta kun ei perushoitoja osaa tehdä!

Minä olen nyt kesäsijaisena yhdellä melko rauhallisella vuodeosastolla (voin sanoa rauhallinen, koska olen ollut PALJON kiireisimmissä paikoissa). Olen saanut kauhukseni huomata, että nämä vanhimmat konkarit, jotka pian jäävät eläkkeelle ovat niitä, joita opastaminen ei kiinnosta sitten yhtään ja tiuskitaan ja äyskitään vähän väliä milloin mistäkin. Heillä kuitenkin on eniten sitä tietotaitoa, joten erikoista miksi heidän asenne on AINA sijaisia / opiskelijoita kohtaan EVVK. Nuoret vakkarit ja vähän kauemmin olleet ovat useimmiten aina todella avuliaita ja ihania ja ymmärtävät, koska hekin muistavat vielä hyvin sen ajan, kun olivat vasta-alkajia ja opiskelijoita :)

Kyllä sen ymmärtää, että on varmaan pinna kireällä ja energiat lopussa, kun on sellaset 30 vuotta "raatanut", mutta miksi juuri heistä tehdään yleensä näitä sijaisista ja opiskelijoista vastaavia? Siksi, koska heillä on kokemusta eniten ja pomot luottavat heidän toimiinsa, mutta eivät kyllä oikeasti ole oikeastaan minkäänlaisia opastajia - päin vastoin!

Kesäsijaisena kun teet hommat niin aina on väärin joidenkin ( vanhat ja väsyneet ja ylimieliset vakkarit ) mielestä tehty. Ja jos on mummo viety ulos päivän päätteeksi ajan salliessa niin siitäkin sanomista, että nyt se tottuu siihen ja jatkossa saa olla aina joku viemässä :( Ja onko sillä nyt oikeasti väliä onko se papan pylly pesty samalla tavalla kuin ennen vai jollakin toisella tavalla, jos lopputulos on sama eli puhdas peppu! Itse viikon päätteeksi ihan loppu, kun kaikki vaan VALITTAA KOKO AJAN !!!!

Vaihtuvat sijaiset on ongelma, kun mennään jatkuvasti alimitoituksella ja valtavalla kiireellä muutoinkin. Sijaisen perehdyttäminen ja opastaminen siis entisestään kiireyttää päivää. Miesvaltaisilla aloilla opastamisesta kuulemma saa palkanlisää? Meillä perehdytetään ja opastatetaan opiskelijoita oman työn ohella ilman pienintäkään palkankorotusta.

Itse myös keikkailen päätyön ohella ja sanon suoraan että hirvittää, kun menee uuteen paikkaan ja parina on toinen kokematon, eikä muita ole kys. osastolla tai sitten kun olet kerran ollut niin täysin ummikko tulee pariksi. Itsestä on mukava keikkailla paikassa, jossa on työparina paikan ja potilaat tunteva hlö. Meillä palkka kuitenkin sama! Toinen tietää ja opastaa ja sama palkka kuin sillä jota paimentaa?
Ei se nyt ihan tasapuolisesti mene mielestäni silloin.
Siinä suhteessa nyt on menty takapakkia, että kokemuslisistä vähennettiin ja peruspalkkaa lisättiin. Toivottavasti työpaikkakohtaisesti tajuttaisiin alkaa sitä sitten huomioimaan. Itse työskentelen vak. sellaisessa paikassa, että vielä kolman vuoden jälkeenkin lähes joka päivä tulee uutta. Siihen ei todellakaan ole helppo tulla puskasta tekemään. Hlökunnan vaihtuvuus suurta, kun vaatimukset, palkkaus eivät kohtaa ja johtaminenkin taitaa olla ollut lähtijöiden mielestä aika kettumaista.

Meidän työyhteisössä ei ole tätä tälläkin palstalla jatkuvasti käytävää hännänvetoa kesken sh tai lh. Itse asiassa lh tekee kaikkea muuta kuin iv-tiputukset ja sairaslomien kirjoitukset ja Marevan-määritykset, paitsi kun inrit on olleet pitkään samassa hoitotasossa. On myös paljon asioita joita lh tekee, kun sh on muutoin estynyt tai ei esim. koe osaavansa... Haavanhoidossa työ on kouluttanut niin lh:t kuin sh:tkin. Työ ja konsultointi eri tilanteissa tuo tietoa myöhempää varten. Jopa lääkärit voi sanoa, että sinä varmaankin paremmin sitten tiedät tuon haavanhoidon... mitä tuotteita ja miten.

Ei ne asiat ihan noinkaan mustavalkoisia ole. Muodollista osaamista voi kerätä myös AMK:n ulkopuolelta, joskin kattavampi pohjakoulutus antaa usein paremmat valmiudet parantaa teoreettista tietämystään ja kehittää itseään työssään.

Työssä oppimista on aivan turha väheksyä - muutenhan tuolla logiikalla parhaat hoitajat tulisivat hoitotieteen laitokselta riippumatta siitä, onko tekjä ollut päivääkään töissä vai ei.

Muodollista tietoa tarvitaan osana käytännön työtä, mutta sitä voi kerätä myös peruskoulutuksen ulkopuolelta - siinä mielessä on aivan turha käydä dissaamaan ketään lähtökohtaisesti pelkän perustutkinnon puolelta.

Itse olen ollut työmaastossa, jossa lähihoitajan kuvaama työjärjestys oli vastaava, joskin meillä kokeneemmat lähihoitajat antoivat myös tiettyjä lääkkeitä suonensisäisesti. Lääkelain uudistus tosin muutti käytäntöä tässä siinä määrin, että iv-lääkeiden annostelu on vain laillistetun sairaanhoitajan työtä.

Muistele vaan omaa kokemus-polkuasi..varmasti olit yhtä hidas ja taitamaton keltanokka aluksi.Sitäpaitsi työtä voi tehdä eri tavoin ja silti lopputulos on sama.Monet hoitajat juoksevat ja kiskovat-repivät potilaita ja sitten istuvat loppupäivän kahvihuoneessa odottamassa työvuoron loppumista.Olet väärällä alalla jos et jaksa jokakesäistä ilmiötä.He saattavat tulla(kesäsijaiset) uudelleenkin jos saavat hyviä kokemuksia työpaikasta.Nykyään hoitajat ovat kiven alla...