Puoliplaanarin taloudellinen nopeusalue?

Ei kyllä mene mikään pienemmällä kulutuksella liukukynnyksen yläpuolella kuin alapuolella. Ehkä ainoa poikkeus on vene, jossa on niin romu kone että se toimii osakuormalla jollain murto-osa hyötysuhteella. Nämä on yleensä puristuksensa menettäneitä bensakoneita, esim väljähtynyt V8.

Toisekseen esim. kolmisen tonnia kuivana painava liukuvene menee parhaimmillaan 1,1 - 1,2 l/mpk liu'ussa. Sanoisin ennemmin että samankokoinen puoliliukkari mörnii keskimäärin isommalla kulutuksella per mpk matkavauhdilla. Sunmar 850 tai Nidelv 28 vienevät siinä 1,6 l/mpk. Tämä jo pelkästään akselivedon huonomman hyötysuhteen vuoksi. Tässäkin toki poikkeus vahvistaa säännön, Flying Albatross vie vissiin alle litran ja 8m Merireijo dieselilläkin jotakin 1,6 l/mpk.

Kolmannekseen kokonaiskulut voivat kyllä olla puoliliukkarissa alemmat, vetolaitteen huoltokulut jää pois eikä konekaan välttämättä ole uusinta teknologiaa oleva sähköinen commonrail.

Luikukynnystäjä kirjoitti:

Ei kyllä mene mikään pienemmällä kulutuksella liukukynnyksen yläpuolella kuin alapuolella. Ehkä ainoa poikkeus on vene, jossa on niin romu kone että se toimii osakuormalla jollain murto-osa hyötysuhteella. Nämä on yleensä puristuksensa menettäneitä bensakoneita, esim väljähtynyt V8.

Toisekseen esim. kolmisen tonnia kuivana painava liukuvene menee parhaimmillaan 1,1 - 1,2 l/mpk liu'ussa. Sanoisin ennemmin että samankokoinen puoliliukkari mörnii keskimäärin isommalla kulutuksella per mpk matkavauhdilla. Sunmar 850 tai Nidelv 28 vienevät siinä 1,6 l/mpk. Tämä jo pelkästään akselivedon huonomman hyötysuhteen vuoksi. Tässäkin toki poikkeus vahvistaa säännön, Flying Albatross vie vissiin alle litran ja 8m Merireijo dieselilläkin jotakin 1,6 l/mpk.

Kolmannekseen kokonaiskulut voivat kyllä olla puoliliukkarissa alemmat, vetolaitteen huoltokulut jää pois eikä konekaan välttämättä ole uusinta teknologiaa oleva sähköinen commonrail.

Lue lisää

Seiskari menee 10 litralla 14 solmua.

100 hv kirjoitti:

Seiskari menee 10 litralla 14 solmua.

Pershing 56 menee 50 solmua 250 litralla ja vesimäkärä 20 solmua 5 litralla.

Vaikea on uskoa tuota kulutusta. Vähän pienempi Seiskari 750 Lark vei testissä vähän alle litran /mpk 163 heppasella FNM:lllä. Huippunopeus tuolla koneella kolmisenkymmentä solmua. Paljonkon sun Nimbuksen huippunopeus, millä kierroksilla menee 15-17 solmua ja reilusti alle l/mpk?

Toisaalta, ystäväiseni, Tiiskeri 770 P kulki 24 solmua n. 1,3 litralla maili ja 3600 tuntia ajetulla AQAD 41/290SP:llä. Kyseistä venettä ei voi hyvällä tahdollakaan pitää kevytkulkuisena, eikä sen moottoria edistyneenä.

Joten vaikka niin innokkaasti haluatkin markkinoida omia tuotteitasi täällä, niin on puhdasta kusetusta väittää että uudella ja taloudellisella moottorilla varustettu puoliliukuva olisi taloudellinen tuolla kulutuksella! Miten taloudellinen kyseinen vene oli edellisellä moottorilla? Mikäköhän kyseisen Tiiskerin mailikulutus olisi uudella ja nykyaikasella moottorilla?

Eli vanha totuus on jälleen todistettu, taloudellisia venetyyppejä on tasan kaksi, uppoumarunoinen ja liukuva. Puoliliukuva on molempien huonojen puolien yhdistelmä.

muaeikuseteta kirjoitti:

Vaikea on uskoa tuota kulutusta. Vähän pienempi Seiskari 750 Lark vei testissä vähän alle litran /mpk 163 heppasella FNM:lllä. Huippunopeus tuolla koneella kolmisenkymmentä solmua. Paljonkon sun Nimbuksen huippunopeus, millä kierroksilla menee 15-17 solmua ja reilusti alle l/mpk?

Lue lisää

Nimbus 2600 huippunopeus Hyundai D 170 moottorilla on 23,9 solmua. Moottori otti 4.000 rpm eli vähän turhan paljon. Alla on nyt 18x17" 4-lapainen SRX potkuri. Kytkin ZF 45 A (2,04:1). Vaihdamme vielä 1" suurempinousuisen potkurin, niin tulokset hiemna paranevat. Marssiajon kierosluku oli 3.000 - 3.200. Kulutus n. 0,9 l/ Nm.
Hyundain info paneelissa näkyy kulutus/tunti koko ajan. Siitä on helppo seurata ja valita sopiva marssinopeus.
Tuohon Seiskari 750 Larkiin on vaikea verrata. Se on kevyempi vene, mutta täysin liukuva ja vetolaitteella. Sen FNM ATM-155 (163 hv) on vanhan tekniikan mekaaninen moottori. Uusien Common-Rail moottoreiden kulutus on paljon alhaisempi kuin vanhojen. Ero voi olla 20 %.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Toisaalta, ystäväiseni, Tiiskeri 770 P kulki 24 solmua n. 1,3 litralla maili ja 3600 tuntia ajetulla AQAD 41/290SP:llä. Kyseistä venettä ei voi hyvällä tahdollakaan pitää kevytkulkuisena, eikä sen moottoria edistyneenä.

Joten vaikka niin innokkaasti haluatkin markkinoida omia tuotteitasi täällä, niin on puhdasta kusetusta väittää että uudella ja taloudellisella moottorilla varustettu puoliliukuva olisi taloudellinen tuolla kulutuksella! Miten taloudellinen kyseinen vene oli edellisellä moottorilla? Mikäköhän kyseisen Tiiskerin mailikulutus olisi uudella ja nykyaikasella moottorilla?

Eli vanha totuus on jälleen todistettu, taloudellisia venetyyppejä on tasan kaksi, uppoumarunoinen ja liukuva. Puoliliukuva on molempien huonojen puolien yhdistelmä.

Lue lisää

Tiiskeri 770:een asennetaan loppukesästä Mercruiser 180:n tilalle Hyundai 250. Kun saadaan valmiiksi ja koeajettua, niin voin kertoa tarkemmat tulokset.

1,3 litraa/maili on Tiiskerille hyvä arvo. Tiedätkö miten pa-kulutus oli mitattu?

Puoliliukuvissa veneissä on paljon melko huonoja runkoja. Ja jokaisen saa pilattua jos on liikaa painoa. Oikeanlainen yhdistelmä voi kuitenkin olla varsin taloudellinen. Hyvän puoliliukuvan parhaat ominaisuudet tulee esille silloin on vähän keliä.

R K-S kirjoitti:

Nimbus 2600 huippunopeus Hyundai D 170 moottorilla on 23,9 solmua. Moottori otti 4.000 rpm eli vähän turhan paljon. Alla on nyt 18x17" 4-lapainen SRX potkuri. Kytkin ZF 45 A (2,04:1). Vaihdamme vielä 1" suurempinousuisen potkurin, niin tulokset hiemna paranevat. Marssiajon kierosluku oli 3.000 - 3.200. Kulutus n. 0,9 l/ Nm.
Hyundain info paneelissa näkyy kulutus/tunti koko ajan. Siitä on helppo seurata ja valita sopiva marssinopeus.
Tuohon Seiskari 750 Larkiin on vaikea verrata. Se on kevyempi vene, mutta täysin liukuva ja vetolaitteella. Sen FNM ATM-155 (163 hv) on vanhan tekniikan mekaaninen moottori. Uusien Common-Rail moottoreiden kulutus on paljon alhaisempi kuin vanhojen. Ero voi olla 20 %.

Lue lisää

Aika mielenkiintoista vaikka olis kulutus 10% marginaalillakin tuollainen. En muista missään venelehden testissä minkään veneen vieneen suhteessa noin vähää, etenkin jos otetaan huomioon että vetolaitteella vastaava kulutus olisi 0,75 l/mpk. Tyhjäpainoksi nimbukselle ilmoitetaan 2600 kg. Pienemmistä puoliplaanareista on testattu joitain ranskalaisia kalaveneitä kokoluokissa 1500 kg - 2500 kg, aina yli litran ovat vieneet esim vw:n uusimmalla tekniikalla. Toisalalta tuo on linjassa toisen kirjoittajan 1,1 kulutuksen jakapumppukoneen kanssa. Kai siinä nimbuksessa on sitten aika ihmerunko. Peräaalto kuitenkin on melkoinen kokoisekseen.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Toisaalta, ystäväiseni, Tiiskeri 770 P kulki 24 solmua n. 1,3 litralla maili ja 3600 tuntia ajetulla AQAD 41/290SP:llä. Kyseistä venettä ei voi hyvällä tahdollakaan pitää kevytkulkuisena, eikä sen moottoria edistyneenä.

Joten vaikka niin innokkaasti haluatkin markkinoida omia tuotteitasi täällä, niin on puhdasta kusetusta väittää että uudella ja taloudellisella moottorilla varustettu puoliliukuva olisi taloudellinen tuolla kulutuksella! Miten taloudellinen kyseinen vene oli edellisellä moottorilla? Mikäköhän kyseisen Tiiskerin mailikulutus olisi uudella ja nykyaikasella moottorilla?

Eli vanha totuus on jälleen todistettu, taloudellisia venetyyppejä on tasan kaksi, uppoumarunoinen ja liukuva. Puoliliukuva on molempien huonojen puolien yhdistelmä.

Lue lisää

Olet LKV nyt tuota "puoliplaanari on p...a - mantraa hokenut sen verran kertoja että kaikille lienee selvä mielipiteesi puoliplaanareista. Itse asiaan sinulla ei taaskaan ollut mitään sanottavaa. Kuten ei yleensä ennenkään.

Pikkutiiskeriin vertamisella ei ole erityistä relevanssia alkuperäiseen kysymykseen, todistat lähinnä taas kerran että kyseinen edesmennyt lainaveneesi on ainoa moottorivene, jossa olet ollut edes pelkääjän paikalla. Perehdy alkajaisiksi vaikka kyseisen Tristanin ja Tiiskerin oleellisiin eroihin.

Mitä tulee pienen Tiiskerin mailikulutukseen modernilla koneella & vetarilla, niin riippuu todella kovasti siitä laitetaanko sinne maksimi (D6) vai jotain kevyempää, jossa skaala ja merkkivalikoima onlaajempi. D6 versiona mennään kahden litran puolelle / maili varsin helposti. Soita Heinlahteen, kertovat varmasti mielellään tarkat lukemat eri koneilla niin et munaa itseäsi sen pahemmin.

Puoliplaanaavan ostaneilla on yleensä ihan muut perusteet päätökseensä kuin sinulla omaasi, joten perehtymällä aiheeseen enemmän saatat löytää jotain järkeilyn poikasta siltä suunnalta. Vihje: on venemalleja joissa voi valita plaanaavan tai puoliplaanaavan samalle rungolle, hintaero voi olla todella huomattava ja useimmille tuo runkonopeus on enimmäkseen ok.

Itse purjehdin tai ajelen plaanaavalla, mutta puolikkaista ja niiden käytöstä on kokemusta myöskin - niin hyvässä kuin pahassa.

myrskyä pitää... kirjoitti:

Olet LKV nyt tuota "puoliplaanari on p...a - mantraa hokenut sen verran kertoja että kaikille lienee selvä mielipiteesi puoliplaanareista. Itse asiaan sinulla ei taaskaan ollut mitään sanottavaa. Kuten ei yleensä ennenkään.

Pikkutiiskeriin vertamisella ei ole erityistä relevanssia alkuperäiseen kysymykseen, todistat lähinnä taas kerran että kyseinen edesmennyt lainaveneesi on ainoa moottorivene, jossa olet ollut edes pelkääjän paikalla. Perehdy alkajaisiksi vaikka kyseisen Tristanin ja Tiiskerin oleellisiin eroihin.

Mitä tulee pienen Tiiskerin mailikulutukseen modernilla koneella & vetarilla, niin riippuu todella kovasti siitä laitetaanko sinne maksimi (D6) vai jotain kevyempää, jossa skaala ja merkkivalikoima onlaajempi. D6 versiona mennään kahden litran puolelle / maili varsin helposti. Soita Heinlahteen, kertovat varmasti mielellään tarkat lukemat eri koneilla niin et munaa itseäsi sen pahemmin.

Puoliplaanaavan ostaneilla on yleensä ihan muut perusteet päätökseensä kuin sinulla omaasi, joten perehtymällä aiheeseen enemmän saatat löytää jotain järkeilyn poikasta siltä suunnalta. Vihje: on venemalleja joissa voi valita plaanaavan tai puoliplaanaavan samalle rungolle, hintaero voi olla todella huomattava ja useimmille tuo runkonopeus on enimmäkseen ok.

Itse purjehdin tai ajelen plaanaavalla, mutta puolikkaista ja niiden käytöstä on kokemusta myöskin - niin hyvässä kuin pahassa.

Lue lisää

Itse asiassa Tiiskeri 771 330 hv D6:lla vie kulutusmittarin mukaan matkaliukunopeuksissa 1,4 - 1,6 litraa/merimaili. Tämä siis mittarista luettuna...

myrskyä pitää... kirjoitti:

Olet LKV nyt tuota "puoliplaanari on p...a - mantraa hokenut sen verran kertoja että kaikille lienee selvä mielipiteesi puoliplaanareista. Itse asiaan sinulla ei taaskaan ollut mitään sanottavaa. Kuten ei yleensä ennenkään.

Pikkutiiskeriin vertamisella ei ole erityistä relevanssia alkuperäiseen kysymykseen, todistat lähinnä taas kerran että kyseinen edesmennyt lainaveneesi on ainoa moottorivene, jossa olet ollut edes pelkääjän paikalla. Perehdy alkajaisiksi vaikka kyseisen Tristanin ja Tiiskerin oleellisiin eroihin.

Mitä tulee pienen Tiiskerin mailikulutukseen modernilla koneella & vetarilla, niin riippuu todella kovasti siitä laitetaanko sinne maksimi (D6) vai jotain kevyempää, jossa skaala ja merkkivalikoima onlaajempi. D6 versiona mennään kahden litran puolelle / maili varsin helposti. Soita Heinlahteen, kertovat varmasti mielellään tarkat lukemat eri koneilla niin et munaa itseäsi sen pahemmin.

Puoliplaanaavan ostaneilla on yleensä ihan muut perusteet päätökseensä kuin sinulla omaasi, joten perehtymällä aiheeseen enemmän saatat löytää jotain järkeilyn poikasta siltä suunnalta. Vihje: on venemalleja joissa voi valita plaanaavan tai puoliplaanaavan samalle rungolle, hintaero voi olla todella huomattava ja useimmille tuo runkonopeus on enimmäkseen ok.

Itse purjehdin tai ajelen plaanaavalla, mutta puolikkaista ja niiden käytöstä on kokemusta myöskin - niin hyvässä kuin pahassa.

Lue lisää

No, kirjoitin kyllä ihan aikoinaan omistamastani veneestä. Ajotunteja itselleni kertyi vain n. 600, tosin moottorilla oli yli 3000 tunti alla kun sen ostin, rungolla n. 12.000.

Tiiskeri painoi noin 3800 kg, joten kovinkaan kevyeänä en sitä pidä. Kelissä kuin kelissä pystyi menemään, ainoa ikävä aallokko oli matala ja lyhyt allokko (siihen auttoi tosin entisen poliisiveneen jousitetut istuimet).

Mutta sitten sinuun. Ahdistaako kun setäsi ei tänä kesänä ota sinua mukaan suotuveneeseensä? Hatuttaako pahasti kun ei ole elämässään saanut olla mukana oikeassa veneessä?? Musititko ottaa lääkkeesi?????????

Välittäjä_LKV kirjoitti:

No, kirjoitin kyllä ihan aikoinaan omistamastani veneestä. Ajotunteja itselleni kertyi vain n. 600, tosin moottorilla oli yli 3000 tunti alla kun sen ostin, rungolla n. 12.000.

Tiiskeri painoi noin 3800 kg, joten kovinkaan kevyeänä en sitä pidä. Kelissä kuin kelissä pystyi menemään, ainoa ikävä aallokko oli matala ja lyhyt allokko (siihen auttoi tosin entisen poliisiveneen jousitetut istuimet).

Mutta sitten sinuun. Ahdistaako kun setäsi ei tänä kesänä ota sinua mukaan suotuveneeseensä? Hatuttaako pahasti kun ei ole elämässään saanut olla mukana oikeassa veneessä?? Musititko ottaa lääkkeesi?????????

Lue lisää

Lähinnä viittasin edelliseen kommenttiin D6 koneesta, vaikea on saada kahta litraa merimaililla kuluttamaan...

Välittäjä_LKV kirjoitti:

No, kirjoitin kyllä ihan aikoinaan omistamastani veneestä. Ajotunteja itselleni kertyi vain n. 600, tosin moottorilla oli yli 3000 tunti alla kun sen ostin, rungolla n. 12.000.

Tiiskeri painoi noin 3800 kg, joten kovinkaan kevyeänä en sitä pidä. Kelissä kuin kelissä pystyi menemään, ainoa ikävä aallokko oli matala ja lyhyt allokko (siihen auttoi tosin entisen poliisiveneen jousitetut istuimet).

Mutta sitten sinuun. Ahdistaako kun setäsi ei tänä kesänä ota sinua mukaan suotuveneeseensä? Hatuttaako pahasti kun ei ole elämässään saanut olla mukana oikeassa veneessä?? Musititko ottaa lääkkeesi?????????

Lue lisää

Jaa että oikein omistit? Muistaakseni sen omisti isäsi, mutta ei nyt halota hiuksia, olet varmaan ollut kyydissä nuo tunnit ainakin osittain. Tämä sama asianlaita ei välttämättä päde muihin eli pode tuota nyt ihan keskenäsi tai ota lääkärisetä avuksi.

Taatua LKV laatua: kun asia loppuu tai sitä ei alkuunkaan ollut hädissään vilkaistaan (omaan) lääkekaappiin. Siitä puheenollen näin kesäaikaan suosittelen pitämään mukana Amoxin 500Mg punkinpuremien varalta ja eipä loma turhaan keskeydy. Oletko varma, että oma borrelioosisi hoidettiin aikanaan oikein, nimittäin tuon aivokuumeen potentiaaliset seuraukset mahdollisesti ilmenevät jutuissasi vai onko kyse muista psyyken oireista? Eikös sinulla diagnostisoitu ihan muutaman tuhannen juttusi perusteella narsismin pahempilaatuinen aste?

Puoliplaanareihin tuo vertailu nyt ontuu edelleenkin, siitä tuskin kukaan on eri mieltä etteikö 770 sarjan veneet mene hyvin melkein kelissä kuin kelissä, kulutukset tosin riippuvat suuresti moottorista, kuormasta ja ajotavasta.

Juba: En sinänsä epäile kulutusmittarien lukemia, tosin ikävän harvoin ne täsmäävät kovin hyvin lokin ja tankattujen litrojen kanssa, tuosta sitten saakin ihan oman jutunjuurensa miksi on näin, oletetaan nyt kuitenkin että osataan laskea yhteen ja vähentää. Antaako mittarisi muuten keskikulutuslukemaa myös? Tuo on ihan kiinnostavaa, koska tuo 2l / maili on käyttäjän kommentoimaa.

myrskyä pitää... kirjoitti:

Jaa että oikein omistit? Muistaakseni sen omisti isäsi, mutta ei nyt halota hiuksia, olet varmaan ollut kyydissä nuo tunnit ainakin osittain. Tämä sama asianlaita ei välttämättä päde muihin eli pode tuota nyt ihan keskenäsi tai ota lääkärisetä avuksi.

Taatua LKV laatua: kun asia loppuu tai sitä ei alkuunkaan ollut hädissään vilkaistaan (omaan) lääkekaappiin. Siitä puheenollen näin kesäaikaan suosittelen pitämään mukana Amoxin 500Mg punkinpuremien varalta ja eipä loma turhaan keskeydy. Oletko varma, että oma borrelioosisi hoidettiin aikanaan oikein, nimittäin tuon aivokuumeen potentiaaliset seuraukset mahdollisesti ilmenevät jutuissasi vai onko kyse muista psyyken oireista? Eikös sinulla diagnostisoitu ihan muutaman tuhannen juttusi perusteella narsismin pahempilaatuinen aste?

Puoliplaanareihin tuo vertailu nyt ontuu edelleenkin, siitä tuskin kukaan on eri mieltä etteikö 770 sarjan veneet mene hyvin melkein kelissä kuin kelissä, kulutukset tosin riippuvat suuresti moottorista, kuormasta ja ajotavasta.

Juba: En sinänsä epäile kulutusmittarien lukemia, tosin ikävän harvoin ne täsmäävät kovin hyvin lokin ja tankattujen litrojen kanssa, tuosta sitten saakin ihan oman jutunjuurensa miksi on näin, oletetaan nyt kuitenkin että osataan laskea yhteen ja vähentää. Antaako mittarisi muuten keskikulutuslukemaa myös? Tuo on ihan kiinnostavaa, koska tuo 2l / maili on käyttäjän kommentoimaa.

Lue lisää

Ei olla lokiin kirjattu matkoja.. tunnit vaan. En osaa sanoa niiden perusteella keskikulutusta merimailille. Mittari näyttää vain sen hetken kulutuksen per merimaili.

Mittarin sielunelämää en sen tarkemmin tunne, todennäköisesti tuo ei tosiaan aivan tarkka kyllä ole. En kyllä usko, että meidän yhdistelmällä Tiiskeri 2 litraa merimaililla horaisisi. Painoa kuitenkin pitäisi kaikkineen olla n. 4200 kg vesille lähdettäessä.

Jos mittariin on luottamista on mielenkiintoista seurata, että nopeuden nosto oikeastaan kaikissa liukunopeuksissa vaikuttaa todella vähän kulutukseen per kuljettu merimaili. Aivan huippunopeudet, n. 36 - 38 solmua alkavat viedä ainetta jo melko rutkasti...

R K-S kirjoitti:

Tiiskeri 770:een asennetaan loppukesästä Mercruiser 180:n tilalle Hyundai 250. Kun saadaan valmiiksi ja koeajettua, niin voin kertoa tarkemmat tulokset.

1,3 litraa/maili on Tiiskerille hyvä arvo. Tiedätkö miten pa-kulutus oli mitattu?

Puoliliukuvissa veneissä on paljon melko huonoja runkoja. Ja jokaisen saa pilattua jos on liikaa painoa. Oikeanlainen yhdistelmä voi kuitenkin olla varsin taloudellinen. Hyvän puoliliukuvan parhaat ominaisuudet tulee esille silloin on vähän keliä.

Lue lisää

Itseasiassa, käsitteenä puoliliukuva taitaa olla lähinnä sisämoottorilla varustetulle huonolle likuvalle rungolle. Tai kun noita ns. pellinkiläisiä varustettiin jumalattomilla moottoreilla, jolloin ne saatiin kulkemeen kölillään.
Taloudellista ns. puoliliukuvaa ei ole olemassakaan, siinä lykätään aina runkonopeuden ylittyessä, väkisin venettä eteenpäin, mahdollisimman suurella vastuksella, koska ei nouse liukumaan. Kyntäjät eivät ole taloudellisia kuin uppoumanopeuksissa.
Noita höpötyksiä pinistä kulutuksista on aina kuultu laitureilla, ja nykyisin näillä palstailla - varsinkin Volvofanit ovat siitä mainio esimerkki. Heillä vanhat -80 ja 90-luvun vanhat kuitupulkat ja 40, 41 volvot syövät aivan minimaalisesti ja matkanopeushan luonnollisesti 23-25 s.
Totuus on yleensä selvinnyt, kun joudutaan reissuun noiden kanssa näillä "juopoilla" bensa V8;lla ja "huonoilla" jenkkiveneillä". Ainoa ero on yleensä noiden välillä, että jenkillä matkavauhti n. 2-3 solmua enemmän ja tankatessa pistetään saman verran bensaa tankkiin kuin "Tiiskerit ja Nordikit" naftaa.

Beikulla me mennään kirjoitti:

Itseasiassa, käsitteenä puoliliukuva taitaa olla lähinnä sisämoottorilla varustetulle huonolle likuvalle rungolle. Tai kun noita ns. pellinkiläisiä varustettiin jumalattomilla moottoreilla, jolloin ne saatiin kulkemeen kölillään.
Taloudellista ns. puoliliukuvaa ei ole olemassakaan, siinä lykätään aina runkonopeuden ylittyessä, väkisin venettä eteenpäin, mahdollisimman suurella vastuksella, koska ei nouse liukumaan. Kyntäjät eivät ole taloudellisia kuin uppoumanopeuksissa.
Noita höpötyksiä pinistä kulutuksista on aina kuultu laitureilla, ja nykyisin näillä palstailla - varsinkin Volvofanit ovat siitä mainio esimerkki. Heillä vanhat -80 ja 90-luvun vanhat kuitupulkat ja 40, 41 volvot syövät aivan minimaalisesti ja matkanopeushan luonnollisesti 23-25 s.
Totuus on yleensä selvinnyt, kun joudutaan reissuun noiden kanssa näillä "juopoilla" bensa V8;lla ja "huonoilla" jenkkiveneillä". Ainoa ero on yleensä noiden välillä, että jenkillä matkavauhti n. 2-3 solmua enemmän ja tankatessa pistetään saman verran bensaa tankkiin kuin "Tiiskerit ja Nordikit" naftaa.

Lue lisää

Niin, nuo Tiiskerit ja Nordigit ovat kyllä liukuvia runkoja, eivätkä siis suoraan liity tähän "puoliliukuvaan juttuun", mutta sama linja pitkälti on Sunmarien ja muiden väkisin "vauhtiveneiksi" haluttujen suhteen, suunnittelija oli mm. tarkoittanut Sunmarin 110 hp;n volvolle 10-14 solmun nopeusalueille.

Puoliukuvan runko (yleensä) on sellainen, että pohja on keulasta syvä ja terävä ja perästä laakea ja kantava. Tästä johtuen se ajossa ottaa sellaisen asennon, jossa pohjan linja on ainakin suurin piirtein vaakasuora. Tämä tarkoittaa, että se kulkee hieman keula ylhäällä. Jos trimmilevyillä tai painoilla painetaan keula väkisin alas, niin yleensä kulkuvastus kasvaa ja nopeus putoaa.
Se on totta, että on sellaisia puoliliukuvia veneitä, jotka tekee valatvai aaltoja. Esimerkkinä vanhat pyöreäpohjaiset Storö veneet. Olen kuitenkin sellaisiin vaihtanut nykyaikaisia kevyitä moottoreita vanhojen painavien dieseleiden tilalle. Panon kevenny on ollut jopa 700 kg eli n. 10 % kokonaispainosta. Sen jälkeen veneet ovat täysin muuttuneet. Asento on parempi, nopeus suurempi ja kulutus pienempi.

R K-S kirjoitti:

Puoliukuvan runko (yleensä) on sellainen, että pohja on keulasta syvä ja terävä ja perästä laakea ja kantava. Tästä johtuen se ajossa ottaa sellaisen asennon, jossa pohjan linja on ainakin suurin piirtein vaakasuora. Tämä tarkoittaa, että se kulkee hieman keula ylhäällä. Jos trimmilevyillä tai painoilla painetaan keula väkisin alas, niin yleensä kulkuvastus kasvaa ja nopeus putoaa.
Se on totta, että on sellaisia puoliliukuvia veneitä, jotka tekee valatvai aaltoja. Esimerkkinä vanhat pyöreäpohjaiset Storö veneet. Olen kuitenkin sellaisiin vaihtanut nykyaikaisia kevyitä moottoreita vanhojen painavien dieseleiden tilalle. Panon kevenny on ollut jopa 700 kg eli n. 10 % kokonaispainosta. Sen jälkeen veneet ovat täysin muuttuneet. Asento on parempi, nopeus suurempi ja kulutus pienempi.

Lue lisää

Mitenköhän tuollainen meltolainen mahtaa kulkea, kun runkoa on jatkettu keskeltä metrillä.(8-9)
On sellainen itellä ikuisuusprojektina..
http://www.youtube.com/watch?v=-fjDjIfKdB4

Sun kaava ei pidä paikkaansa.

KOKEMUS kertoo, että en ole KOSKAAN kuullut liukuvasta ta puoliliukuvasta, joka menee liki kolmen tonnin massalla 0,9 l/mpk. Akseliveto tekee lukemasta edelleen uskomattomamman. Veneen kasvaessä tehotarve/ massa laskee, ehkä olet löytänyt kaavasi jostain Royal Ship Building Schoolin sivulta, sen sovellusalue lienee liukuvat alukset 30- 1000 tonnia.

Eli esitetty suorituskyky ON täysin vertaansa vailla, ei eivät mitenkään lähinnä keskinkertainen. Lue vaikka kaikkien Pohjoismaisten ja Saksalaisten venelehtien testit viimeisen vuosikymmenen ajalta, ja esitä tapaus jossa on mitattu tätä "lähinnä keskinkertaista" edes sivuava suorituskyky.

Iivari insinöörille kirjoitti:

Sun kaava ei pidä paikkaansa.

KOKEMUS kertoo, että en ole KOSKAAN kuullut liukuvasta ta puoliliukuvasta, joka menee liki kolmen tonnin massalla 0,9 l/mpk. Akseliveto tekee lukemasta edelleen uskomattomamman. Veneen kasvaessä tehotarve/ massa laskee, ehkä olet löytänyt kaavasi jostain Royal Ship Building Schoolin sivulta, sen sovellusalue lienee liukuvat alukset 30- 1000 tonnia.

Eli esitetty suorituskyky ON täysin vertaansa vailla, ei eivät mitenkään lähinnä keskinkertainen. Lue vaikka kaikkien Pohjoismaisten ja Saksalaisten venelehtien testit viimeisen vuosikymmenen ajalta, ja esitä tapaus jossa on mitattu tätä "lähinnä keskinkertaista" edes sivuava suorituskyky.

Lue lisää

Enpä tiedä herrojen kokemuksista, mutta annetut likiarvokaavat pitävät yllättävän hyvin paikkansa liukuville veneille.

Iivari insinöörille kirjoitti:

Sun kaava ei pidä paikkaansa.

KOKEMUS kertoo, että en ole KOSKAAN kuullut liukuvasta ta puoliliukuvasta, joka menee liki kolmen tonnin massalla 0,9 l/mpk. Akseliveto tekee lukemasta edelleen uskomattomamman. Veneen kasvaessä tehotarve/ massa laskee, ehkä olet löytänyt kaavasi jostain Royal Ship Building Schoolin sivulta, sen sovellusalue lienee liukuvat alukset 30- 1000 tonnia.

Eli esitetty suorituskyky ON täysin vertaansa vailla, ei eivät mitenkään lähinnä keskinkertainen. Lue vaikka kaikkien Pohjoismaisten ja Saksalaisten venelehtien testit viimeisen vuosikymmenen ajalta, ja esitä tapaus jossa on mitattu tätä "lähinnä keskinkertaista" edes sivuava suorituskyky.

Lue lisää

Käsittämättömän pieneltähän nuo tuntuvat. Jostakin löysin myös toisen kaavan, joka pätenee jakajapumppudieselille?

kulutus [l/h] = 0.15 * teho [hp]

Olettaen että em. Nimbus kulkisi 20kn kaasu pohjassa (130hp), saataisiin mailikulutukseksi:

0.15*130/20 = 0.97 [l/NM]

En tiedä pitääkö paikkansa, mutta kahdella kaavalla jo vastaava lukema. Tähänhän ei akseliveto, rungon muoto jne. vaikuta. Ne tulevat otetuksi huomioon jo olettamuksessa että härveli kulkee 20kn kaasu pohjassa 130hp:n moottorilla.

Reikä päässä kirjoitti:

Käsittämättömän pieneltähän nuo tuntuvat. Jostakin löysin myös toisen kaavan, joka pätenee jakajapumppudieselille?

kulutus [l/h] = 0.15 * teho [hp]

Olettaen että em. Nimbus kulkisi 20kn kaasu pohjassa (130hp), saataisiin mailikulutukseksi:

0.15*130/20 = 0.97 [l/NM]

En tiedä pitääkö paikkansa, mutta kahdella kaavalla jo vastaava lukema. Tähänhän ei akseliveto, rungon muoto jne. vaikuta. Ne tulevat otetuksi huomioon jo olettamuksessa että härveli kulkee 20kn kaasu pohjassa 130hp:n moottorilla.

Lue lisää

L//h ei ole sama kun kg/h tarkista kaava!

Puoliliukuva ?

Kirjoituksessasi herätti huomiota viisaalta kuulostava lause, "pituus /leveyssuhde, joka siirtää uppoumanopeuden aallon etenemisnopeutta suuremmaksi"...

Nyt ollaan alueella jonka maallikkona tunnistan itseäni kiinnostavaksi, olen juuri selvittelemässä uppoumarunkoisen teräsveneen vesilinjan pituuden muuttamista vajaan metrin pidemmäksi muuttaakseni tuota suhdetta. Akselivetoisen tasaperäisen veneen taloudellisin nopeus on 6,5 solmua. Sen jälkeen perä alkaa vajoamaan ja nostamaan aaltoa. Onko sinulla tietoa tällaisen ratkaisun toimivuudesta? En siis hae mitään puoliliukuvuutta vaan paria solmua samalla kierrosalueella lisää.. "Taso" siis estäisi perää vajoamasta ja muuttaisi aallon suhdetta runkoon.

Kiitos mielipiteestä

Altena 1350 kirjoitti:

Puoliliukuva ?

Kirjoituksessasi herätti huomiota viisaalta kuulostava lause, "pituus /leveyssuhde, joka siirtää uppoumanopeuden aallon etenemisnopeutta suuremmaksi"...

Nyt ollaan alueella jonka maallikkona tunnistan itseäni kiinnostavaksi, olen juuri selvittelemässä uppoumarunkoisen teräsveneen vesilinjan pituuden muuttamista vajaan metrin pidemmäksi muuttaakseni tuota suhdetta. Akselivetoisen tasaperäisen veneen taloudellisin nopeus on 6,5 solmua. Sen jälkeen perä alkaa vajoamaan ja nostamaan aaltoa. Onko sinulla tietoa tällaisen ratkaisun toimivuudesta? En siis hae mitään puoliliukuvuutta vaan paria solmua samalla kierrosalueella lisää.. "Taso" siis estäisi perää vajoamasta ja muuttaisi aallon suhdetta runkoon.

Kiitos mielipiteestä

Lue lisää

No jospa kerrron joitain ajatelmia myös nimimerkillänikin, vaikka se herättää joissain "piireissä " tiettyä antipatiaa.

Uppoumarunkoisen veneen nopeutta kuvataan yleensä ilmiöllä että veneen keula tekee veteen "kuopan", joka rungon muodon mukaisesti joko suurenee tai alkaa pienentyä.
Normaaleilla pienveneillä joissa leveys on riittävä pituuteen verrattuna, oletetaan "kuopan" täyttymistä vain pystysuunnassa, jolloin täyttymisaika on suhteessa aallon etenemisnopeuteen , joka on (Froude) sqrt(g/2pii), se on se yleisimmin esitetty kaava eli 2.34 *sqrt(L).
Tähän teoreettiseen nopeuteen ei yleensä leveärunkoiset veneet yllä ilman perän selvää painumista omaan aaltoonsa.
Tilanne muuttuu selvästi silloin kun leveys on niin pieni että keulan synnyttämä "kuoppa" rungon muotoilun auttamana täyttyy myös sivusuunnasta, eli nopeammin kuin aallon etenemisnopeus ja veneen nopeus voi olla suurempi kuin em kaavan edellyttämä ja perä ei uppoakaan omaan aaltoonsa.
Tästä hyvänä esimerkkinä mm. katamaraanit, kilpasoutuveneet ym kapeat rakenteet joihin em aallonnopeuskaava ei enää päde.

Se typerästä teoriapuhdiskelusta, mutta jos kysymyksesi tasaperäisen veneesi runkolinjan pidennyksestä, niin nopeudenlisäys on likimain se sqrt(pituussuhde), eli aika marginaalinen, puolen metrin pidennyksellä ei ikävä kyllä nopeutta solmutolkulla lisätä.

Btw, edelliseen lisäisin, että näin Tanskassa erääseen vastaavanlaiseen veneeseen tehdyn "bulbin" keulassa. Tuli vaan mieleeni, että rikkoisiko se mainitsemaasi keulan synnyttämää kuoppaa ja auttaisi sitä täyttymään nopeammin? Mikä lienee ollu suunnittelijalla mielessä, hauskan näköinen se oli, varsinkin kun ne nyt yhdistää vähän suurempiin veneisiin...

miksi ihmeessä 8mm tavarasta sairaasti painoa lisää

Pulbin vaikutus käsittääkseni on rauhoittaa virtausta ennen sen kohtaamista uppouman leveintä kohtaa, siis että kun uppouma lakkaa kasvamasta , virtaus ei olisi pinnasta ulospäin.
Dynamiikka ei ilmeisesti toimi kuin sitä varten suunnitellulle muodolle, joten jälkikäteen lisätty pulbi ei välttämättä toimi.
Asia on tietämykseni ulkopuolella, mutta ehkä joku osaavampi selittää tarkemmin.

Mikään ei ole helpompaa kuin veneilijän mielikuviin perustuva rahastus.

Aivan niin kirjoitti:

Mikään ei ole helpompaa kuin veneilijän mielikuviin perustuva rahastus.

Toki on;) Puskista huutelu nimettömänä. Se jää niille jotka ei mihinkään muuhun kykene, eivätkä asiasta mitään ymmärrä;)

Pallofenderi kirjoitti:

Toki on;) Puskista huutelu nimettömänä. Se jää niille jotka ei mihinkään muuhun kykene, eivätkä asiasta mitään ymmärrä;)

Esimerkiksi sopinee sitten tuo "älykäs" kommenttisi.