Hämmentynyt...

Viisasteletko? No totta, että maalla olevissa mastoissa kaikki tukivaijerit ovat haruksia (tai sitten niitä voi yhtä hyvin nimittää vanteiksi), mutta veneen sivusuunnan tukivaijereita pitäisi sanoa vanteiksi ja pituussuunnan haruksiksi.

Kyllä minä tuon ymmärsin alemman saalingin päästä ylemmän tyveen meneväksi välivantiksi.

35 kirjoitti:

Viisasteletko? No totta, että maalla olevissa mastoissa kaikki tukivaijerit ovat haruksia (tai sitten niitä voi yhtä hyvin nimittää vanteiksi), mutta veneen sivusuunnan tukivaijereita pitäisi sanoa vanteiksi ja pituussuunnan haruksiksi.

Kyllä minä tuon ymmärsin alemman saalingin päästä ylemmän tyveen meneväksi välivantiksi.

Lue lisää

Vantti d2 tai v2? Haruksia ei kumpikaan. Mutta yhtäkaikki jotain löysää on mutta mahtaako selvitä netissä.

Itse sain purjeentekijältä oaikoinaan ohjeen, että voit kiristää niin kireäksi kuin käsivoimin (jakarilla) saat. Kierteille ystävällisintä on kiristää purjehtiessa aina suojan puolen ruuvit. Satamassa sitten esim. nostinköydellä kosketan kummankin puolen rustirautaa ja katsot onko sama etäisyys ja silmämääräisesti katsot, että masto on suorassa sivusuunnassa.

Mikään vantti tai harus ei saa heilua purjehduksen aikana löysänä, käytännössä suojan puolen vantit ovat niitä jotka löystyvät, eli vähintään 20 asteen kallistumaan saakka niiden pitäisi pysyä suorina ja heilumatta riittävällä esikiristyksellä. Esikiristyksen yläraja on tietty osuus vanttien tai haruksien murtolujuudesta, mutta sitä et voi minkään netti selostuksen avulla oppia. Pyydä osaavampaa heppua auttamaan paikan päälle.

Mastoa saa nyrkkisäännön mukaan pituussuunnassa esitaivuttaa 0.5...1.0 kertaa profiilin pituussuuntaisen dimension verran, siis sen verra mastoa keskeltä eteenpäin verrattuna suoraan viivaan, mikä kulkee maston jalan ja maton huipun välillä.

dtmhefrdgsthrtgrefwt kirjoitti:

Itse sain purjeentekijältä oaikoinaan ohjeen, että voit kiristää niin kireäksi kuin käsivoimin (jakarilla) saat. Kierteille ystävällisintä on kiristää purjehtiessa aina suojan puolen ruuvit. Satamassa sitten esim. nostinköydellä kosketan kummankin puolen rustirautaa ja katsot onko sama etäisyys ja silmämääräisesti katsot, että masto on suorassa sivusuunnassa.

Lue lisää

Jos vanttiruuvit on kunnolla voideltuja ja riittävän isot, saa käsivoimin jakarilla vantit jo liiankin kireälle laiturissa. Itse kiristän 12-17 mm tavaisilla kiintoavaimilla (toinen sopii vantin päätehelaan toisella väännän vanttiruuvia) ja saan laiturissa helpohkosti vantit kireämmälle kuin Seldenin suositus.

Jos kiristää purjehtiessa suojan puoleista vanttia, tulee vanteista jo melkein käsillä kiristäen liian tiukat.

Käytännössä kuitenkin vantit tulevat erittäin harvoin liian tiukalle ja varsin useissa veneissä ne ovat aivan liian löysät.

Joakim_ kirjoitti:

Jos vanttiruuvit on kunnolla voideltuja ja riittävän isot, saa käsivoimin jakarilla vantit jo liiankin kireälle laiturissa. Itse kiristän 12-17 mm tavaisilla kiintoavaimilla (toinen sopii vantin päätehelaan toisella väännän vanttiruuvia) ja saan laiturissa helpohkosti vantit kireämmälle kuin Seldenin suositus.

Jos kiristää purjehtiessa suojan puoleista vanttia, tulee vanteista jo melkein käsillä kiristäen liian tiukat.

Käytännössä kuitenkin vantit tulevat erittäin harvoin liian tiukalle ja varsin useissa veneissä ne ovat aivan liian löysät.

Lue lisää

Liekö vähän "Lapinlisää", mutta kuulin kerran sellaisen neuvon, että "kiristä ensin niin tiukkaan kuin käsin jakarilla saat ja sitten vähän lisää"...

nyrkkisääntöä kirjoitti:

Mikään vantti tai harus ei saa heilua purjehduksen aikana löysänä, käytännössä suojan puolen vantit ovat niitä jotka löystyvät, eli vähintään 20 asteen kallistumaan saakka niiden pitäisi pysyä suorina ja heilumatta riittävällä esikiristyksellä. Esikiristyksen yläraja on tietty osuus vanttien tai haruksien murtolujuudesta, mutta sitä et voi minkään netti selostuksen avulla oppia. Pyydä osaavampaa heppua auttamaan paikan päälle.

Mastoa saa nyrkkisäännön mukaan pituussuunnassa esitaivuttaa 0.5...1.0 kertaa profiilin pituussuuntaisen dimension verran, siis sen verra mastoa keskeltä eteenpäin verrattuna suoraan viivaan, mikä kulkee maston jalan ja maton huipun välillä.

Lue lisää

Päävantti ei saa heilua löysänä. Suojan puolen alavantin tai välivantin heiluminen löysänä on ihan normaalia.

Paljon vakavampi trimmausvirhe on, jos ala tai välivanteissa on niin paljon esijännitystä, että ne alkavat kantaa päävanteille kuuluvaa kuormaa. Päävantit pitää maston pystyssä, välivantit kantavat (sivusuunnassa) vain sen verran että masto pysyy suorana. Näin minulle on ammattilaiset opettaneet.

Outo tavoiteidea. Eikös se huipun taipuminen ole pikemminkin ongelma joissakin osatakilaisissa ja tätä taipumaa yritetään viuluvantilla vastustaa. Keveät puuskat eivät taivuta mitään ja kovemmissa keleissä on latistusreivi tai muu reivi jo latistanut purjeen. Eli sivusuunnassa suorana pysyvä putki on parempi ja purjeentekijä säädöt hoitavat latistuksen.

seppomartti kirjoitti:

Outo tavoiteidea. Eikös se huipun taipuminen ole pikemminkin ongelma joissakin osatakilaisissa ja tätä taipumaa yritetään viuluvantilla vastustaa. Keveät puuskat eivät taivuta mitään ja kovemmissa keleissä on latistusreivi tai muu reivi jo latistanut purjeen. Eli sivusuunnassa suorana pysyvä putki on parempi ja purjeentekijä säädöt hoitavat latistuksen.

Lue lisää

" säädöt hoitavat latistuksen. "
Ja maston pitkittäissuuntainen taivuttaminen on se tärkein latistus säätö.

Kun alavantit tulevat edempänä olevaan rustiin kuin päävantit, toimii tuo latistussäätö ainakin osin automaattisesti juuri oikeaan aikaan.

Reivi korkeintaan estää purjeen pussin kasvamista venymien mukana suuremmaksi, ei sillä mitään latisteta.

Sivusuuntainen taipuma ei ole hyödyksi.

purjemaakari kirjoitti:

" säädöt hoitavat latistuksen. "
Ja maston pitkittäissuuntainen taivuttaminen on se tärkein latistus säätö.

Kun alavantit tulevat edempänä olevaan rustiin kuin päävantit, toimii tuo latistussäätö ainakin osin automaattisesti juuri oikeaan aikaan.

Reivi korkeintaan estää purjeen pussin kasvamista venymien mukana suuremmaksi, ei sillä mitään latisteta.

Sivusuuntainen taipuma ei ole hyödyksi.

Lue lisää

Sivusuuntaisen taipuman haitallisuudesta ja pitkittäissuuntaisen eli taivutuksen hyödyllisyydestä olemme ilmeisesti samaa mieltä. Onko "purjemaakari" todella sitä mieltä, ettei latistusreivi latista pussia ja esim 2. reivissä pussi ei ole latistettu verrattuna reivaamattomaan? Kyseessä ei ole uskon asia. Ota kuvat ja mittaa.

seppomartti kirjoitti:

Sivusuuntaisen taipuman haitallisuudesta ja pitkittäissuuntaisen eli taivutuksen hyödyllisyydestä olemme ilmeisesti samaa mieltä. Onko "purjemaakari" todella sitä mieltä, ettei latistusreivi latista pussia ja esim 2. reivissä pussi ei ole latistettu verrattuna reivaamattomaan? Kyseessä ei ole uskon asia. Ota kuvat ja mittaa.

Lue lisää

Latistusreivi? Sellaisiahan on purjeisiin ommeltu viimeksi 70-luvulla. Mun iso on kyllä latteaksi trimmattuna ihan yhtä lattea täytenä kuin reivattunakin. Paitsi että viimeistään kakkosreivissä ollaan maston vähiten taipuvalla alueella ja purjeen muoto se, miksi purjemaakari on sen leikannut.

seppomartti kirjoitti:

Sivusuuntaisen taipuman haitallisuudesta ja pitkittäissuuntaisen eli taivutuksen hyödyllisyydestä olemme ilmeisesti samaa mieltä. Onko "purjemaakari" todella sitä mieltä, ettei latistusreivi latista pussia ja esim 2. reivissä pussi ei ole latistettu verrattuna reivaamattomaan? Kyseessä ei ole uskon asia. Ota kuvat ja mittaa.

Lue lisää

"Onko "purjemaakari" todella sitä mieltä, ettei latistusreivi latista pussia "
Jos kyseessä on dacron kangas eikä laminaatti, jossa ei ole kuituja etuliikin suunnassa, niin voi latistaakin, verrattuna siihen, ettei samassa kelissä sitä käytettäisi ja verrataan siis täyteen isoon eikä 1.reivattuun. Latistettu tulos ei kuitenkaan ole, jos verrataankin täyteen isooon kevyessä kelissä. Tämä kaikki siis silloin, jos masto on pitkittäissuunnassa täysin suora.

" ja esim 2. reivissä pussi ei ole latistettu verrattuna reivaamattomaan? "
Mastossa on pitemmällä matkalla enemmän taipumaa kuin lyhyellä, joten täydellä isolla maston taipunman vaikutus latistamiseen on paljon suurempi.
Lisäksi 2.reiviä käytetään yleensä paljon kovemmassa tuulessa kuin täyttä isoa, joten purje venyy enemmän. Purjeen venyminen lisää pussia, eikä vähennä sitä.
Jos siis vertaat niissä tuulioloissa, joissa noita käytetäänkin etkä samassa tuulessa, niin 2 reivillä iso on yleensä pussikkaampi kuin täysin latistettu iso täyskokoisena.

Apparentti tulee kovassa kelissä köliveneillä enemmän sivulta luovilla kuin kevyessä, joten suurempaan pussiin on varaa nousukulman siitä yhtään kärsimättä. Suuremmassa pussissa on myös enemmän toleranssia apparenttikulman vaihteluun, mikä on hyvin oleellista aallokossa ajettaessa, eli juuri silloin kun on keliä niin paljon, että 2 reiviä tarvitaan. Silloin täysin litteäksi latistettu purje toimiii huonosti, ja hieman pienempi kokoinen pussikkaampi purje toimii paremmin. Siksi 2 reivatussa isossa on yleensä pussia enemmän kuin täysin latteassa ja ihan tarkoituksella.
Kyseeessä ei todellakaan ole uskon asia, siinä olet oikeassa.

purjemaakari kirjoitti:

"Onko "purjemaakari" todella sitä mieltä, ettei latistusreivi latista pussia "
Jos kyseessä on dacron kangas eikä laminaatti, jossa ei ole kuituja etuliikin suunnassa, niin voi latistaakin, verrattuna siihen, ettei samassa kelissä sitä käytettäisi ja verrataan siis täyteen isoon eikä 1.reivattuun. Latistettu tulos ei kuitenkaan ole, jos verrataankin täyteen isooon kevyessä kelissä. Tämä kaikki siis silloin, jos masto on pitkittäissuunnassa täysin suora.

" ja esim 2. reivissä pussi ei ole latistettu verrattuna reivaamattomaan? "
Mastossa on pitemmällä matkalla enemmän taipumaa kuin lyhyellä, joten täydellä isolla maston taipunman vaikutus latistamiseen on paljon suurempi.
Lisäksi 2.reiviä käytetään yleensä paljon kovemmassa tuulessa kuin täyttä isoa, joten purje venyy enemmän. Purjeen venyminen lisää pussia, eikä vähennä sitä.
Jos siis vertaat niissä tuulioloissa, joissa noita käytetäänkin etkä samassa tuulessa, niin 2 reivillä iso on yleensä pussikkaampi kuin täysin latistettu iso täyskokoisena.

Apparentti tulee kovassa kelissä köliveneillä enemmän sivulta luovilla kuin kevyessä, joten suurempaan pussiin on varaa nousukulman siitä yhtään kärsimättä. Suuremmassa pussissa on myös enemmän toleranssia apparenttikulman vaihteluun, mikä on hyvin oleellista aallokossa ajettaessa, eli juuri silloin kun on keliä niin paljon, että 2 reiviä tarvitaan. Silloin täysin litteäksi latistettu purje toimiii huonosti, ja hieman pienempi kokoinen pussikkaampi purje toimii paremmin. Siksi 2 reivatussa isossa on yleensä pussia enemmän kuin täysin latteassa ja ihan tarkoituksella.
Kyseeessä ei todellakaan ole uskon asia, siinä olet oikeassa.

Lue lisää

No nyt kyllä viimeinen kappale meni aivan metsään.

Jos ollaan kakkosreivissä, silloin ollaan jo reilusti otettu tehoja pois. Että purjeesta tehtäisiin kakkosreivattuna tahallaan pussikkaampi (=enemmän voimaa), eihän siinä ole järjen hiventäkään.

Tvisti antaa lisää vapautta kiemurteluun aallokossa, ei pussin syvyys.

Apparentin määrää se miten venettä ohjataan. Kevyellä ajetaan vähän alemmas, keskikelillä ylemmäs. Kovassa tuulessa riippuu paljon aallokosta, sileällä vedellä voi kovassa tuulessa ajaa aivan älyttömän ylös, isossa aallokossa taas voi joutua ajamaan alas.

Yleensä mastot taipuvat hekillä eniten yläosastaan ja purje on leikattu sopimaan tähän. Kun sitten tämä suurempi purjeen mastokaari tuodaankin alemmas paikkaan, jossa masto ei enää taivukkaan, voi tuloksena olla pussikkaampi purje, mutta se ei todellakaan ole ollut tavoitteena. Nykyisissä 9/10 takilaisissa cruisereissa kun masto ei taivu edes topista, purjeet leikataan valmiiksi aika lailla pussittomiksi levyiksi, mikä selittää osansa siitä etteivät modernit cruiserit yleensä kulje kevyessä kelissä mihinkään.

purjemaakari kirjoitti:

" säädöt hoitavat latistuksen. "
Ja maston pitkittäissuuntainen taivuttaminen on se tärkein latistus säätö.

Kun alavantit tulevat edempänä olevaan rustiin kuin päävantit, toimii tuo latistussäätö ainakin osin automaattisesti juuri oikeaan aikaan.

Reivi korkeintaan estää purjeen pussin kasvamista venymien mukana suuremmaksi, ei sillä mitään latisteta.

Sivusuuntainen taipuma ei ole hyödyksi.

Lue lisää

"Kun alavantit tulevat edempänä olevaan rustiin kuin päävantit, toimii tuo latistussäätö ainakin osin automaattisesti juuri oikeaan aikaan."

Saipa tästä hyvät naurut! Selitäpä miten toimii esimerkiksi First 31.7:n takila, jossa ala- ja päävantit tulevat veneen pituussuunnassa ihan täsmälleen samaan kohtaan, alavantti sisemmäksi ja päävantti ulommaksi. Sitä takilaa ei sitten latisteta ollenkaan, vai?

Purjemaakari in your dreams.

23 QW5QW2A35 kirjoitti:

"Kun alavantit tulevat edempänä olevaan rustiin kuin päävantit, toimii tuo latistussäätö ainakin osin automaattisesti juuri oikeaan aikaan."

Saipa tästä hyvät naurut! Selitäpä miten toimii esimerkiksi First 31.7:n takila, jossa ala- ja päävantit tulevat veneen pituussuunnassa ihan täsmälleen samaan kohtaan, alavantti sisemmäksi ja päävantti ulommaksi. Sitä takilaa ei sitten latisteta ollenkaan, vai?

Purjemaakari in your dreams.

Lue lisää

First 31.7:n takilassa ei iso latistu automaattisesti juuri siksi, että ala- ja päävantit tulevat veneen pituussuunnassa ihan täsmälleen samaan kohtaan. Lue vastaisuudessa tarkemmin, ja naura hieman vähemmän, niin saatat asiasta jotain vielä ymmärtääkin.

Ko takilassa joudutaan isoa siis latistamaan purjehtijoiden aktiivisin toimin säädöillä, joista tärkein on peräharus, jolla maston taivutusta säädetään yläosissa.
Puomiliikkiä tiukkaamallla voi myös latistaa ihan alhaalta, ellei se ollut tiukka jo ennestään.
Nostimen tiukkaamisestakin on hyötyä, mikäli masto on jo saatu kaarevaksi.

Mutta kun tuulen nopeuden noustessa veneen nopeus ei nouse samaa tahtia. Siksi apparenttituuli on kovalla tuulella avoimempi. Minä kyllä purjehdin purjemaakarin oppien mukaan. Tosin olen ne opit saanut muualta.

mutta kun... kirjoitti:

Mutta kun tuulen nopeuden noustessa veneen nopeus ei nouse samaa tahtia. Siksi apparenttituuli on kovalla tuulella avoimempi. Minä kyllä purjehdin purjemaakarin oppien mukaan. Tosin olen ne opit saanut muualta.

Lue lisää

Nyt kannattaa kyllä hankkia uudet opit. Apparenttituuli on justiinsa niin tiukka tai avoin kun mihin venettä ohjaat. Sinänsä, kovalla tuulella voi varsinkin aallokossa olla fiksua ajaa avoimempaa kulmaa.

Tuo logiikkasi pätee ainoastaan puuskittaisessa kelissä (tai jossain määrin jos vene tösähtää kunnolla aaltoon ja pysähtyy). Vene kiihtyy tietysti hitaammin kuin tuuli ja silloin lyhytaikaisesti apparentti kääntyy taakse jos tulee puuska tai vene hidastuu äkillisesti. Mutta stabiilissa tilanteessa tai "keskimäärin" apparentti on just sellanen kuin mihin kulmaan venettäsi ajat.

asdf asdf asdf fsad kirjoitti:

Nyt kannattaa kyllä hankkia uudet opit. Apparenttituuli on justiinsa niin tiukka tai avoin kun mihin venettä ohjaat. Sinänsä, kovalla tuulella voi varsinkin aallokossa olla fiksua ajaa avoimempaa kulmaa.

Tuo logiikkasi pätee ainoastaan puuskittaisessa kelissä (tai jossain määrin jos vene tösähtää kunnolla aaltoon ja pysähtyy). Vene kiihtyy tietysti hitaammin kuin tuuli ja silloin lyhytaikaisesti apparentti kääntyy taakse jos tulee puuska tai vene hidastuu äkillisesti. Mutta stabiilissa tilanteessa tai "keskimäärin" apparentti on just sellanen kuin mihin kulmaan venettäsi ajat.

Lue lisää

Se nyt vain on yksinkertaisinta mahdollista vektorilaskentaa. Sen opin tiesi jo Illingworth 50-luvulla kirjoittamassaan kirjassa. Jotkut asiat eivät vain muutu.

mutta kun... kirjoitti:

Se nyt vain on yksinkertaisinta mahdollista vektorilaskentaa. Sen opin tiesi jo Illingworth 50-luvulla kirjoittamassaan kirjassa. Jotkut asiat eivät vain muutu.

Tuulivektorilla on suunta ja suuruus (=vauhti). Veneen vektorilla on suunta ja suuruus (=vauhti). Kerropa Einstein mikä näistä neljästä on se jonka kippari voi vapaasti päättää?

sadtrfawgf asdf af a kirjoitti:

Tuulivektorilla on suunta ja suuruus (=vauhti). Veneen vektorilla on suunta ja suuruus (=vauhti). Kerropa Einstein mikä näistä neljästä on se jonka kippari voi vapaasti päättää?

Lue lisää

Oikeastaan ei mikään. Ne tuulivektorit asettavat nimittäin rajat, yhdessä aallokon kanssa.

sadtrfawgf asdf af a kirjoitti:

Tuulivektorilla on suunta ja suuruus (=vauhti). Veneen vektorilla on suunta ja suuruus (=vauhti). Kerropa Einstein mikä näistä neljästä on se jonka kippari voi vapaasti päättää?

Lue lisää

Ei mikään. Tuulivektorit on annettu ylhäältä ja veneen vektoreissa on selkeät rajoitukset. Jos pystyt ajamaan kovalla kryssillä plotterin mukaan paremmat kryssikulmat kuin muissa oloissa, olet todistanut olevasi oikeassa. Pahuksen montaa venettä minä olen purjehtinut, mutta sellaista ilmiötä en ole missään niistä tavannut. En itse puikoissa ollessa, enkä muiden ohjatessa. Voit ehkä ajaa hetken ylös, mutta silloin putoaa se vektorin suuruus olemattomiin, oli aaltoja tai ei.

Kovalla tuulella ei voi ajaa apparenttiin nähden niin ylös kuin keskituulella riippumatta siitä onko aallokkoa vai sileää vettä.
Nostovoima/vastus suhde kun on kovemmalla tuulella huonompi, sillä reivatessa nostovoima ei kasva apparentin toisessa potenssissa kuten vastus tekee takilan ja rungon sekä vanttien vastuksen osalta.

Tosituuleen nähden kovassa tuulessa voi kylläkin ajaa ylemmäs jos aallokkoa ei ole ainakin johonkin rajaan asti, mikäli veneen nopeus ei kasva juuri yhtään tosituulen voimistuessa, eli apparenttikulma kasvaa tosikulman tiukentuessa.

" Kevyt pönttö. "
Kun asia loppuu, voi aina siirtyä nimittelyyn, niin muutkin huomaavat häviösi väittelyssä.

asdf asdf asdf fsad kirjoitti:

Nyt kannattaa kyllä hankkia uudet opit. Apparenttituuli on justiinsa niin tiukka tai avoin kun mihin venettä ohjaat. Sinänsä, kovalla tuulella voi varsinkin aallokossa olla fiksua ajaa avoimempaa kulmaa.

Tuo logiikkasi pätee ainoastaan puuskittaisessa kelissä (tai jossain määrin jos vene tösähtää kunnolla aaltoon ja pysähtyy). Vene kiihtyy tietysti hitaammin kuin tuuli ja silloin lyhytaikaisesti apparentti kääntyy taakse jos tulee puuska tai vene hidastuu äkillisesti. Mutta stabiilissa tilanteessa tai "keskimäärin" apparentti on just sellanen kuin mihin kulmaan venettäsi ajat.

Lue lisää

" Mutta stabiilissa tilanteessa tai "keskimäärin" apparentti on just sellanen kuin mihin kulmaan venettäsi ajat. "

No ei tosiaankaan ole. Millään vedessä kulkevalla laitteella ei apparenttia saa alle 14 asteen vakiovauhdilla puuskattomassa ja siftaamattomassa tuulessa purjehdittaessa.
Jääpursilla minimit jäävät suunnilleen 8 asteeseen.

Cruisereilla kevyessä tuulessa pääsee alle 25 asteen, kovassa tuulessa ei alle 30 asteen pääse millään. Jos yrittää nostaa tuuleen minimiä tiukemmin, niin vene päätyy etenemään takaperin ja apparentti jää huomattavasti enemmän auki kuin etuperin mentäessä kun vakio vauhti ko keulan suunnalla on saavutettu.

kerro itse kirjoitti:

Ei mikään. Tuulivektorit on annettu ylhäältä ja veneen vektoreissa on selkeät rajoitukset. Jos pystyt ajamaan kovalla kryssillä plotterin mukaan paremmat kryssikulmat kuin muissa oloissa, olet todistanut olevasi oikeassa. Pahuksen montaa venettä minä olen purjehtinut, mutta sellaista ilmiötä en ole missään niistä tavannut. En itse puikoissa ollessa, enkä muiden ohjatessa. Voit ehkä ajaa hetken ylös, mutta silloin putoaa se vektorin suuruus olemattomiin, oli aaltoja tai ei.

Lue lisää

Plotterin mukaiset kulmat on sitten taas oma asiansa, kun niihin liittyy sorto mukaan. Varsinkin aallokkoisessa kryssissä sorto kasvaa ja/tai sen takia pitää ajaa alemmas vauhdin pitämiseksi.

Jos katsotaan kryissikulmia tosituuleen, niin esim. First 31.7 mittakirjasta löytyy seuraavat kryssikulmat:
8 knots -> TWA 43 ast
14 knots -> TWA 39 ast
20 knots -> TWA 38 ast

Eli kovemmalla ylemmäs, toki tuo mittakirja loppuu jo 20 knotsiin.

Mutta jos nyt ei saivarrella sillä, että vene ei liiku suoraan vastatuuleen, niin kyllä kryssillä voi ajaa -10 astetta ylemmäs tai alemmas. Jossain on se optimi mihin pyritään, mutta kyllä se on ohjaaja joka viime kädessä päättää miten ylös katsoo hyväksi ajaa.

afsdg asdf asd fasd kirjoitti:

Plotterin mukaiset kulmat on sitten taas oma asiansa, kun niihin liittyy sorto mukaan. Varsinkin aallokkoisessa kryssissä sorto kasvaa ja/tai sen takia pitää ajaa alemmas vauhdin pitämiseksi.

Jos katsotaan kryissikulmia tosituuleen, niin esim. First 31.7 mittakirjasta löytyy seuraavat kryssikulmat:
8 knots -> TWA 43 ast
14 knots -> TWA 39 ast
20 knots -> TWA 38 ast

Eli kovemmalla ylemmäs, toki tuo mittakirja loppuu jo 20 knotsiin.

Mutta jos nyt ei saivarrella sillä, että vene ei liiku suoraan vastatuuleen, niin kyllä kryssillä voi ajaa -10 astetta ylemmäs tai alemmas. Jossain on se optimi mihin pyritään, mutta kyllä se on ohjaaja joka viime kädessä päättää miten ylös katsoo hyväksi ajaa.

Lue lisää

" Jos katsotaan kryissikulmia tosituuleen, niin esim. First 31.7 mittakirjasta löytyy seuraavat kryssikulmat:
8 knots -> TWA 43 ast
14 knots -> TWA 39 ast
20 knots -> TWA 38 ast "

Laskepa noista ja niitä vastaavista venevauhdeista apparenttikulmat, ja kerro mitä saat.
Tulet laskelmastasi huomaamaan, että 14 solmun tuulessa päästään selkeästi ylemmäs apparenttiin kuin 20 solmun tuulessa.

trigonometriaa kehii kirjoitti:

" Jos katsotaan kryissikulmia tosituuleen, niin esim. First 31.7 mittakirjasta löytyy seuraavat kryssikulmat:
8 knots -> TWA 43 ast
14 knots -> TWA 39 ast
20 knots -> TWA 38 ast "

Laskepa noista ja niitä vastaavista venevauhdeista apparenttikulmat, ja kerro mitä saat.
Tulet laskelmastasi huomaamaan, että 14 solmun tuulessa päästään selkeästi ylemmäs apparenttiin kuin 20 solmun tuulessa.

Lue lisää

Ero on itse asiassa 1-2 astetta, en sanoisi että selkeästi ylemmäs. Apparentit oli jotain 26-28 astetta, eli käytännössä lähes sama kaikilla tuulilla. Mutta laskennallinen optimi apparentti on kyllä tuolla veneellä asteen tai pari avoimempi kovemmalla tuulella kuin kevyellä. Jollain toisella veneellä voi olla toisin. Edelleen pointti on se, että kuski sen määrää millaista apparenttia ajetaan. Firstillä voinee hyvin ajaa 22-32 asteen haarukassa tilanteen mukaan. Kovalla tuulella on usein fiksua piinata ylös sen verran, että vene pysyy paremmin pystysttä. Vaatii kyllä aika tarkkaa kuskia ja onnistuu vain sileällä vedellä venettä pysäyttämättä. Tuo ei välttämättä ole nopein tapa edetä, mutta voi olla mukavin. Jos joku (kuten "purjemaakari") väittää pääsevänsä aallokossa yhtä ylös kuin sileässä vedessä on kyllä aika ihmemies purjehtija.

6+20 kirjoitti:

Ero on itse asiassa 1-2 astetta, en sanoisi että selkeästi ylemmäs. Apparentit oli jotain 26-28 astetta, eli käytännössä lähes sama kaikilla tuulilla. Mutta laskennallinen optimi apparentti on kyllä tuolla veneellä asteen tai pari avoimempi kovemmalla tuulella kuin kevyellä. Jollain toisella veneellä voi olla toisin. Edelleen pointti on se, että kuski sen määrää millaista apparenttia ajetaan. Firstillä voinee hyvin ajaa 22-32 asteen haarukassa tilanteen mukaan. Kovalla tuulella on usein fiksua piinata ylös sen verran, että vene pysyy paremmin pystysttä. Vaatii kyllä aika tarkkaa kuskia ja onnistuu vain sileällä vedellä venettä pysäyttämättä. Tuo ei välttämättä ole nopein tapa edetä, mutta voi olla mukavin. Jos joku (kuten "purjemaakari") väittää pääsevänsä aallokossa yhtä ylös kuin sileässä vedessä on kyllä aika ihmemies purjehtija.

Lue lisää

"Ero on itse asiassa 1-2 astetta, en sanoisi että selkeästi ylemmäs. "
Esitä ne laskelmat niin korjataan virheesi.

" Jos joku (kuten "purjemaakari") väittää pääsevänsä aallokossa yhtä ylös kuin sileässä vedessä "
Missä kohdassa purjemaakari tuollaista muka on väittänyt ?

6+20 kirjoitti:

Ero on itse asiassa 1-2 astetta, en sanoisi että selkeästi ylemmäs. Apparentit oli jotain 26-28 astetta, eli käytännössä lähes sama kaikilla tuulilla. Mutta laskennallinen optimi apparentti on kyllä tuolla veneellä asteen tai pari avoimempi kovemmalla tuulella kuin kevyellä. Jollain toisella veneellä voi olla toisin. Edelleen pointti on se, että kuski sen määrää millaista apparenttia ajetaan. Firstillä voinee hyvin ajaa 22-32 asteen haarukassa tilanteen mukaan. Kovalla tuulella on usein fiksua piinata ylös sen verran, että vene pysyy paremmin pystysttä. Vaatii kyllä aika tarkkaa kuskia ja onnistuu vain sileällä vedellä venettä pysäyttämättä. Tuo ei välttämättä ole nopein tapa edetä, mutta voi olla mukavin. Jos joku (kuten "purjemaakari") väittää pääsevänsä aallokossa yhtä ylös kuin sileässä vedessä on kyllä aika ihmemies purjehtija.

Lue lisää

asdfast:ia rupesi nolottamaan omat möhläykset ja vaihtoi nikkiä...kevyesti pönttöä

trigonometriaa kehii kirjoitti:

"Ero on itse asiassa 1-2 astetta, en sanoisi että selkeästi ylemmäs. "
Esitä ne laskelmat niin korjataan virheesi.

" Jos joku (kuten "purjemaakari") väittää pääsevänsä aallokossa yhtä ylös kuin sileässä vedessä "
Missä kohdassa purjemaakari tuollaista muka on väittänyt ?

Lue lisää

No kerro nyt ne omat lukusi, vähän vaikea tähän viestiin trigonometrian kaavoja ruveta kirjoittamaan.

Purjemaakarin viesti 26.6.2012 00:15 tuolla ketjun loppupäässä. Plus aiemmin jättää vastamatta selkeästi itselleen kiusallisiin kysymyksiin. Voihan se purjemaakari tämänkin oikaista ja antaa selvän vastauksen, vaan veikkaampa että mitään ei tule tai sitten menee ihan sekavaksi selittelyksi.

af öaslkjfd lksjdf l kirjoitti:

No kerro nyt ne omat lukusi, vähän vaikea tähän viestiin trigonometrian kaavoja ruveta kirjoittamaan.

Purjemaakarin viesti 26.6.2012 00:15 tuolla ketjun loppupäässä. Plus aiemmin jättää vastamatta selkeästi itselleen kiusallisiin kysymyksiin. Voihan se purjemaakari tämänkin oikaista ja antaa selvän vastauksen, vaan veikkaampa että mitään ei tule tai sitten menee ihan sekavaksi selittelyksi.

Lue lisää

Purjemaakari on esittänyt täysin järkeenkäypiä ja fysiikan lakien mukaisia asioita, toisin kuin asfdfasd. Yhtään sekavaa selitystä en ole vielä lukenut, enkä sen enempää vastaamatta jääneitä kysymyksiäkään. Olisi maakari itsekin voinut vastata, mutta oli reilumpaa vastata toisen puolesta älyttömiin syytöksiin.

af öaslkjfd lksjdf l kirjoitti:

No kerro nyt ne omat lukusi, vähän vaikea tähän viestiin trigonometrian kaavoja ruveta kirjoittamaan.

Purjemaakarin viesti 26.6.2012 00:15 tuolla ketjun loppupäässä. Plus aiemmin jättää vastamatta selkeästi itselleen kiusallisiin kysymyksiin. Voihan se purjemaakari tämänkin oikaista ja antaa selvän vastauksen, vaan veikkaampa että mitään ei tule tai sitten menee ihan sekavaksi selittelyksi.

Lue lisää

"No kerro nyt ne omat lukusi, vähän vaikea tähän viestiin trigonometrian kaavoja ruveta kirjoittamaan."
Ei tartte kaavoja, kunhan edes ne lähtötiedot siitä mittakirjastasi, kuten veneen tavoitenopeudet noissa mainituissa tilanteissa, tai vaihtoehtoisesti paljonko sekunteja mailille saisi kulua.

"Purjemaakarin viesti 26.6.2012 00:15 tuolla ketjun loppupäässä. "
Ketjun viimeisin viesti on päivätty tuolloin, eikä siinä missään väitetä, että kukaan pääsisi yhtä ylös aallokossa kuin sileässä vedessä.
Sensijaan sanotaan, että keskituulessa pääsee aina ylemmäs apparenttiin nähden kuin kovalla kelillä riippumatta siitä onko aallokkoa vaiko ei.
Lue jatkossa huolellisemmin äläkä pystyttele olkiukkoja.

"Plus aiemmin jättää vastamatta selkeästi itselleen kiusallisiin kysymyksiin. "
Ai niinkuin mihin kysymykseen muka ?