ja istustelen itsekseni harmaasta illasta nauttien.
Ajatuksia, muistoja, kaipausta, ikävää - tuntemuksia, jotka ravistelee syvältä.
Ajatuksia, muistoja, kaipausta, ikävää - tuntemuksia, jotka ravistelee syvältä.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Normaalin ihmisen normaalit tuntemukset. Elämää, tunne-elämää.
Tunteilla on paha tapa aiheuttaa syyllisyyttä. Sitä älä tunne, anna tunteesi itsellesi anteeksi, niin jaksat paremmin.
Itsekin käyn tuollaisia läpi päivittäin, kuitenkaan vihaa tai inhoa en tunne. Se on hyvä asia mielestäni.
En tunne syyllisyyttä. Ihmetystä korkeintaan. Olen lopen kypsä tähän tunnehömppään. Pakotan itseni muuttumaan vaikka silloin jätän jotakin suurta taakseni, ehkä suurinta mitä koskaan olen kokenut.
Muistojen parissahan tämä juhannus on mennyt ja kova ikävä on.Kannattaako itseä muuttaa? En usko että se onnistuu, tai että se on edes hyödyksi. Ehkä tämä kaipaus vähenee vuosien kuluessa..ei voi kuin odottaa. Onko kohdallasi varmasti myöhäistä?
Niin, en tiedä pystynkö edes itseäni muuttamaan jos vaikka haluaisin....
En tiedä enää mistään mitään. Päivä kerralla menen.
Missä sataa ??? Alkaakohan täälläkin satamaan ?? Mietin vaan kun pesin tänään rahin. Koiran punkan. Pitääkö se kiikuttaa sisälle kuivumaan ettei käy köpelösti.