Lapsen antaminen sijoitukseen..

Nimetön80

Olen yksinhuoltaja ja oma lapseni on 4 vuotta. Meillä on ollut todella vaikeaa koko ajan. Olen miettinyt lapsen parhaaksi antaa hänet sijaisperheeseen, koska omat voimani alkavat olla lopussa. Mietinkin onko tämmöinen muutos lapselle kuitenkaan parhaaksi kun hänellä on jo ikää että ymmärtää varmasti kaiken. En missään nimessä haluaisi lapselleni jäävän traumoja että äiti hylkäsi jne.
Itselläni on ollut vaikea masennus, todettu 2 vuotta sitten. Hermot ovat koko ajan tiukilla ja tuntuu vaan että ei jaksa. Tuntuu siltä että haluaisi kovasti yrittää lapsen kanssa, mutta tiedän ettei omat voimat riitä kohta enää pidemmälle. Pelottaa vain että miten lapseni tähän suhtautuu ja miten se vaikuttaisi hänen tulevaisuuteen. Jos jollakin on omakohtaisi kokemuksia, niin haluaisin mielelläni kuulla. Haukkumisviestejä ei tarvitsi kirjoitella, niihin en edes reagoi! Kiitos jo etukäteen.

4

1306

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Älä hätiköi vielä

      Masennus on sinunkin kohdallasi suurelta osin sisäsyntyinen hormonituotannon epätasapaino tila, jota ulkoiset vaikeudet voivat pahentaa, jos sellaisia on olemassa. Se vie voimat todella ja monesti myös kaiken elämänilon ja elämänhalunkin.

      Sanoit, että teillä on ollut koko ajan vaikeaa. Tarkoitatko lähinnä siis masennuksesi takia vaikeaa, vai koetko myös lapsen käytöksen raskaana ja haastavana?

      Ensimmäisen ajatus kysymykseesi on, että älä ihmeessä tee nyt masennuksen keskellä mitään niin isoa päätöstä kuin huostaanotto on. Jos teille sattuu huonot sossut, et saa lastasi ikinä takaisin, vaikka masennuksesta tulet ihan varmasti toipumaan kyllä. Pahimmassa tapauksessa joudut näkemään lapsesi kärsivän sijaishuollossa. Kestäisikö psyykesi sitä, sillä se on jotain hirveintä, mitä vanhempana joutuu läpi käymään?

      • tällaistakokemusta

        Minä aloin toipua synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sillä, että pääsin monen mutkan kautta Masennuksen ehkäisy kurssille. Ei siellä mitään ihmettä tapahnut sielläkään, mutta voimia sain sen verran, että mieliala alkoi nousta vähitellen. Sen voimin aloin kunnostaa kotia sen puitteissa, että rahaa oli tosi vähän käytössä. Otin aina yhden pikku projektin kerrallaan ja voimaantuminen jatkui sitä myötä kun jaksoi puuhastella jotain mielekästä.

        Merkittävä askel oli sekin, että jaksoin töihin. Lapsen kanssa oli edelleen tosi raskasta, koska hän on erityislapsi. Hänen terapiansa vaikeutti töissä jaksamistakin, mutta olin päättänyt lapseni takia ponnistella. En sano noista vuosista jälkeen päin muuta kuin että tosi vaikeaa ja raskasta oli, lapsen tilanne huoletti jatkuvasti, koska häntä ei auttanut terapiakaan. Jälkeen päin olen ymmärtänyt että psykiatrian tarjoama terapia neurologisille lapsille on ihan yhtä tyhjän kanssa.

        En mielelläni noita vuosia muistele, niin synkkää aikaa ne olivat. Monesti töistä lähtiessä itkin väsymystäni ja nukkumaan ei koskaan ajoissa päässyt, koska lapsella oli uniongelmia. Se oli myös valtavan yksinäistä aikaa, koska voimat eivät riittäneet pitää yhteyttä oikein keneenkään. Mutta silti tänä päivänä sanon, että lapsen takia kannatti yrittää. Helppoa se ei ole, mutta varmasti kannattaa.


    • Mies, joka joutui tekemään raskaan päätöksen 7v sitten. Vois yrittää tukea täällä. Ja vinkkiä antaa.. Lapsen parastahan on aina ajateltava... paiskaan ton osotteen.. Tulkoon paskaa muualta idiooteilta tohon postiin, mut lapsi on ykkönen..... [email protected].

      • niinkö meni

        Ja ilmeisesti seitsemään vuoteen ei ole lasta takaisin kuulunut?
        Vai etkö häntä halunnutkaan takaisin?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      97
      4419
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      29
      3283
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2370
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1378
    5. Minulla on käsitys

      Ettet ole kovin se k s uaalinen ihminen.
      Ikävä
      33
      1058
    6. Harmittaako sinua yhtään?

      Tuntuuko pahalta ollenkaan?
      Ikävä
      32
      1016
    7. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      11
      1014
    8. Mitä sun kaltainen ihminen tekee tämmöisessä paikassa?

      Et kuulu tänne?
      Ikävä
      158
      997
    9. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      924
    10. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      862
    Aihe