Nopeat vs. hitaat purjeveneet

Diagnoosisi on virheellinen. Kyllä siinä on adhd:n tunnusmerkit lähellä, jos on niin levoton tyyppi, ettei jaksa istua aloillaan nauttimassa olostaan tai vaikkapa lukemassa vaan koko ajan pitää olla näpräämässä säätöjä.

5 kirjoitti:

Diagnoosisi on virheellinen. Kyllä siinä on adhd:n tunnusmerkit lähellä, jos on niin levoton tyyppi, ettei jaksa istua aloillaan nauttimassa olostaan tai vaikkapa lukemassa vaan koko ajan pitää olla näpräämässä säätöjä.

Lue lisää

Entäs se pitsinnyplääjä, onko silläkin adhd, jos ei yksinkertainen ja helppo riitä, vaan haluaa enemmän haastetta? Purjehduksen haasteet koskevat lähinnä korvien väliä, mikä ei kai ole adhd-syndrooman tunnusmerkkejä.

entäs? kirjoitti:

Entäs se pitsinnyplääjä, onko silläkin adhd, jos ei yksinkertainen ja helppo riitä, vaan haluaa enemmän haastetta? Purjehduksen haasteet koskevat lähinnä korvien väliä, mikä ei kai ole adhd-syndrooman tunnusmerkkejä.

Lue lisää

Vertauksesi ontuu, koska pitsinnyplääjä joka tapauksessa "nyplää jotakin". Lähempänä totuutta olisi luultavasti määritellä molemmanlaiset nyplääjät JA se purjeensäätäjä adhd-tyypeiksi. Terve ihminen tyytyy säätämään ne purjeet "suunnilleen kohdilleen" ja antaa sitten olla ja nauttii olostaan.

Laiskuus on terveen ihmisen ominaistuntomerkki.

5 kirjoitti:

Vertauksesi ontuu, koska pitsinnyplääjä joka tapauksessa "nyplää jotakin". Lähempänä totuutta olisi luultavasti määritellä molemmanlaiset nyplääjät JA se purjeensäätäjä adhd-tyypeiksi. Terve ihminen tyytyy säätämään ne purjeet "suunnilleen kohdilleen" ja antaa sitten olla ja nauttii olostaan.

Laiskuus on terveen ihmisen ominaistuntomerkki.

Lue lisää

Ole sitten laiska ja terve, jos siltä tuntuu. Tosin puussa vielä asuisimme, jos kaikki olisivat kaltaisiasi.

Tuon laskun mukaan eroksi tulee siis melkein 4 tuntia!Itse tulin 2010 Kaunissaaresta Helsinkiin 11,5 tuntia ,lähdin ennen 07 ja illalla perillä.Kyllä purjeveineillä on melkoisia eroja!

sumpisumpijasamu kirjoitti:

Tuon laskun mukaan eroksi tulee siis melkein 4 tuntia!Itse tulin 2010 Kaunissaaresta Helsinkiin 11,5 tuntia ,lähdin ennen 07 ja illalla perillä.Kyllä purjeveineillä on melkoisia eroja!

Lue lisää

Ääripäissä löytyy eroja, joita ääripään esimerkit korostavat. Se on selvä, mutta ei kuitenkaan riittävä peruste päätellä, ettei toinen tiedä mistä puhuu.Ajattelepa jos toinen olisi tullut 3 solmua ja toinen 8 solmua. Olisi ollut vielä suurempi ero!!

Mutta jos nyt ei haeta niitä ääropään esimerkkejä vaan todetaan, että matka on esim. 40 mailia (mikä suht. hyvä päivälegi jo normipurjehtijalle) ja toinen vene kulkee 6,5 knots ja toinen 6 knots. Ero ei ole paljon paskaakaan.

Jos ja kun veneitä verrataan, niin kannattaa tehdä se suurinpiirtein samassa koko- ja hintaluokassa. Tällöin usein runkonopeus määrittelee vauhdin ja muu on sitten enemmän tai vähemmän hifistelyä (ei toki aina). Sen sijaan muut asiat, kuten purjehdusmukavuus, käytännöllisyys jne. nousevat useammalle tärkemmiksi asioiksi.

sumpisumpijasamu kirjoitti:

Tuon laskun mukaan eroksi tulee siis melkein 4 tuntia!Itse tulin 2010 Kaunissaaresta Helsinkiin 11,5 tuntia ,lähdin ennen 07 ja illalla perillä.Kyllä purjeveineillä on melkoisia eroja!

Lue lisää

Ei niillä veneillä ole läheskään niin suurta eroa kuin niillä ihmisillä jotka sitä venettä vie. Jos edessä kaukana näkyy vene, joka näyttää lähestyvän perä edellä, niin sitten kun se on saatu kiinni, niin ihmettelyn aihe hitauteen ei yleensä ole vennee tyyppi, vaan miten sen purjeet on säädetty.Kyllä kai purjehtijoista suurin osa kuitenkin hommaa venee merellä oloa varten, eikä johonkin saaritukikohtaan menemiseen. Sitäpaitsi ne jolla on kiire saareen ajavat ainakin meilläpäin sinne koneella. Mun veneellä voi pitää matkanopeutena koneella yli 7 solmua, harva menee purjeillä ohi, varsinkaan silloin jos on vastatuuli,tai heikko myötäinen.

5+17 kirjoitti:

Ääripäissä löytyy eroja, joita ääripään esimerkit korostavat. Se on selvä, mutta ei kuitenkaan riittävä peruste päätellä, ettei toinen tiedä mistä puhuu.Ajattelepa jos toinen olisi tullut 3 solmua ja toinen 8 solmua. Olisi ollut vielä suurempi ero!!

Mutta jos nyt ei haeta niitä ääropään esimerkkejä vaan todetaan, että matka on esim. 40 mailia (mikä suht. hyvä päivälegi jo normipurjehtijalle) ja toinen vene kulkee 6,5 knots ja toinen 6 knots. Ero ei ole paljon paskaakaan.

Jos ja kun veneitä verrataan, niin kannattaa tehdä se suurinpiirtein samassa koko- ja hintaluokassa. Tällöin usein runkonopeus määrittelee vauhdin ja muu on sitten enemmän tai vähemmän hifistelyä (ei toki aina). Sen sijaan muut asiat, kuten purjehdusmukavuus, käytännöllisyys jne. nousevat useammalle tärkemmiksi asioiksi.

Lue lisää

Käytännössä suurempi vaikutus on purjeiden kunnolla ja purjehtijan omissa kyvyissä "trimmata" vene ja purjeet optimaalisesti, sekä hakea suunnitella reitti (esim vendat ja nousukulmat kryssilla) nopeuden kannalta optimaaliseksi. Jos ei ihan ääeipäihin mennä, niin enemmän se on purjehtijasta ja purjeista kiinni, kuin veneestä.

Jokainen mitoittaa päivämatkansa itselleen sopivaksi. Tuollaiset vertailut ovat aivan turhia.

sumpisumpijasamu kirjoitti:

Tuon laskun mukaan eroksi tulee siis melkein 4 tuntia!Itse tulin 2010 Kaunissaaresta Helsinkiin 11,5 tuntia ,lähdin ennen 07 ja illalla perillä.Kyllä purjeveineillä on melkoisia eroja!

Lue lisää

Ja sitten reality check: useimmat tekevät jo tuollaisetkin pätkät kaksipäiväisinä ja vaitsevat jostain matkan varrelta mukavan välisataman. 40 mpk matkalla tuo nopeusero merkitsee jotakuinkin tuntia, jolla taas tuskin on kenellekään vapaapäivänä suurta merkitystä.

5+17 kirjoitti:

Ääripäissä löytyy eroja, joita ääripään esimerkit korostavat. Se on selvä, mutta ei kuitenkaan riittävä peruste päätellä, ettei toinen tiedä mistä puhuu.Ajattelepa jos toinen olisi tullut 3 solmua ja toinen 8 solmua. Olisi ollut vielä suurempi ero!!

Mutta jos nyt ei haeta niitä ääropään esimerkkejä vaan todetaan, että matka on esim. 40 mailia (mikä suht. hyvä päivälegi jo normipurjehtijalle) ja toinen vene kulkee 6,5 knots ja toinen 6 knots. Ero ei ole paljon paskaakaan.

Jos ja kun veneitä verrataan, niin kannattaa tehdä se suurinpiirtein samassa koko- ja hintaluokassa. Tällöin usein runkonopeus määrittelee vauhdin ja muu on sitten enemmän tai vähemmän hifistelyä (ei toki aina). Sen sijaan muut asiat, kuten purjehdusmukavuus, käytännöllisyys jne. nousevat useammalle tärkemmiksi asioiksi.

Lue lisää

5 17 tiedoksi 5 solmun ja 7 solmun ero on melko pieni ,mutta jo tolla 65 mailin matkalla suuri ajallisesti.Kyllä minulle veneen hyvä purjehdittavuus ,joka on suoraan verrattavissa nopeuteen on tärkeä seikka.Ketjun aloittaja on nyt selkeästi aikalailla ulalla!

31 kirjoitti:

Ja sitten reality check: useimmat tekevät jo tuollaisetkin pätkät kaksipäiväisinä ja vaitsevat jostain matkan varrelta mukavan välisataman. 40 mpk matkalla tuo nopeusero merkitsee jotakuinkin tuntia, jolla taas tuskin on kenellekään vapaapäivänä suurta merkitystä.

Lue lisää

31:lle tiedoksi 5 ja 7 solmun ero 40 mailin matkalla on reilut kaksi tuntia eikä tunti.Otapa matikan kirjat jostain ja opettele laskemaan...että ymmärrät paremmin!

mniuoushio kirjoitti:

31:lle tiedoksi 5 ja 7 solmun ero 40 mailin matkalla on reilut kaksi tuntia eikä tunti.Otapa matikan kirjat jostain ja opettele laskemaan...että ymmärrät paremmin!

Totta, pieni laskuvirhe. Mutta edelleen erotus on huviveneilijälle merkityksetön.

Jos sen 65 mpk välttämättä haluaisi heittää yhtenä päivänä, niin silloin nopeusero jo jotain vaikuttaisi, 5 solmun veneellä pitäisi lähteä matkaan joskus aamuvarhain (aina on nimittäin syytä varata marginaalia muuttuvien tuuliolojen yms. vuoksi) ollakseen varma, että ehtii päivänvalossa satamaan. 7 solmun veneellä riittänee lähtö joskus 10 aikoihin aamulla.

Mutta villakoiran ydinhän on siinä, että osaa suunnitella päivämatkat veneen ominaisuuksien ja miehistön toiveiden mukaisesti. Mistä siis käytännössä se, että päivämatkat ovat normaalisti maksimissaan sitä 35-40 mpk luokkaa.

Joka tapauksessa matkaveneilijälle veneen nopeus on toisarvoinen asia. Asuttavuus on tärkeämpi, koska matkaveneilijä ELÄÄ veneessään viikkokausia, jotkut jopa vuosikausia. C/R-veneet ovat järkiään sisätiloiltaan ankeita, epämukavia ja karuja.

uiolalalalaloiu kirjoitti:

5 17 tiedoksi 5 solmun ja 7 solmun ero on melko pieni ,mutta jo tolla 65 mailin matkalla suuri ajallisesti.Kyllä minulle veneen hyvä purjehdittavuus ,joka on suoraan verrattavissa nopeuteen on tärkeä seikka.Ketjun aloittaja on nyt selkeästi aikalailla ulalla!

Lue lisää

Kyllä taidat itse olla ulalla:
- En tiedä mitä tarkoitat hyvällä purjehdittavuudella? Mukavuutta? Suuntavakautta? Merikelpoisuutta? Nopeus ei suinkaan ole suoraan verrattavissa näihin.
- 5 ja 7 solmun ero saman kokoluokan veneissä on suuri.

Hanki enemmän kokemusta, niin tiedät mistä puhut.

31 kirjoitti:

Totta, pieni laskuvirhe. Mutta edelleen erotus on huviveneilijälle merkityksetön.

Jos sen 65 mpk välttämättä haluaisi heittää yhtenä päivänä, niin silloin nopeusero jo jotain vaikuttaisi, 5 solmun veneellä pitäisi lähteä matkaan joskus aamuvarhain (aina on nimittäin syytä varata marginaalia muuttuvien tuuliolojen yms. vuoksi) ollakseen varma, että ehtii päivänvalossa satamaan. 7 solmun veneellä riittänee lähtö joskus 10 aikoihin aamulla.

Mutta villakoiran ydinhän on siinä, että osaa suunnitella päivämatkat veneen ominaisuuksien ja miehistön toiveiden mukaisesti. Mistä siis käytännössä se, että päivämatkat ovat normaalisti maksimissaan sitä 35-40 mpk luokkaa.

Joka tapauksessa matkaveneilijälle veneen nopeus on toisarvoinen asia. Asuttavuus on tärkeämpi, koska matkaveneilijä ELÄÄ veneessään viikkokausia, jotkut jopa vuosikausia. C/R-veneet ovat järkiään sisätiloiltaan ankeita, epämukavia ja karuja.

Lue lisää

Kolme ekaa kappaletta oli asiaa, viimeinen täyttä bullshittiä.

11+9 kirjoitti:

Kyllä taidat itse olla ulalla:
- En tiedä mitä tarkoitat hyvällä purjehdittavuudella? Mukavuutta? Suuntavakautta? Merikelpoisuutta? Nopeus ei suinkaan ole suoraan verrattavissa näihin.
- 5 ja 7 solmun ero saman kokoluokan veneissä on suuri.

Hanki enemmän kokemusta, niin tiedät mistä puhut.

Lue lisää

11 9 paloko sulta hermo.Älä ota noin kamalan vanhoollista asennetta:Eli nopeampi puhjevene purjehti nopeammin ja luultavasti ehtii saada sen paremman saunavuoron.Osta sinäkin nopeampi vene,niin ei tartte täällä ruikuttaa kurjuuttas...

3/4 kirjoitti:

Kolme ekaa kappaletta oli asiaa, viimeinen täyttä bullshittiä.

Kun tässä tuulta pitäessä kerran on aikaa, niin jatketaan vähän kinaamista. Eli miksi väität tuota viimeistä kappalettani "bullshitiksi"?
Kiistätkö asuttavuuden tärkeyden matkaveneilijälle? Jos, niin on aika selvää, että et itse ole matkaveneilijä etkä siis yksinkertaisesti tiedä, mistä puhut.
Väitätkö, ettei moni matkaveneilijä käytännössä asuisi veneessään vähintään normikesälomaa ja erinäisiä viikonloppuja päälle, jotkut työelämän ulkopuolella olevat jopa pysyvästi?
Ihan viimeisen virkkeen myönnän olevan vähän kärjistys, se on tosi varsinaisten raasereiden kohdalla, mutta C/R-veneissä on sentään yleensä sisätiloihinkin panostettu. Mutta esimerkiksi X:t ovat aika ankeita sisältä.

31 kirjoitti:

Kun tässä tuulta pitäessä kerran on aikaa, niin jatketaan vähän kinaamista. Eli miksi väität tuota viimeistä kappalettani "bullshitiksi"?
Kiistätkö asuttavuuden tärkeyden matkaveneilijälle? Jos, niin on aika selvää, että et itse ole matkaveneilijä etkä siis yksinkertaisesti tiedä, mistä puhut.
Väitätkö, ettei moni matkaveneilijä käytännössä asuisi veneessään vähintään normikesälomaa ja erinäisiä viikonloppuja päälle, jotkut työelämän ulkopuolella olevat jopa pysyvästi?
Ihan viimeisen virkkeen myönnän olevan vähän kärjistys, se on tosi varsinaisten raasereiden kohdalla, mutta C/R-veneissä on sentään yleensä sisätiloihinkin panostettu. Mutta esimerkiksi X:t ovat aika ankeita sisältä.

Lue lisää

Mikäs sen asuttavuuden sitten tekee? On minulla kokemusta veneessä elämisestäkin normikesälomien ohella niin pitkiä siivuja, että hyvin tiedän, mistä on kyse. Sillä kokemuksella asuisin mieluummin X:ssä kuin useimmissa nykyisissä cruseriksi nimitetyissä. Matkaveneen pitäisi toimia sekä satamassa että merellä. Monissa uusissa veneissä on enemmän tilavuutta kuin käytännöllisyyttä, eivätkä sitten kunnolla toimi kummassakaan.

Asuttavuus ja purjehdittavuus eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Todella vasta varsinaisiin raasereihin mennessä asumisesta tulee se sivuseikka, josta tingitään painon ja painojakauman eduksi. Yksi viihtyisimpiä veneitä asua, on Cabane III. Se tosin on ahtaampi kuin uudet 30-jalkaiset, mutta hyvin siinä Sandströmit vuosikausia elivät. Itse valitsisin kuitenkin hiukan väljemmän kodin.

uiolalalalaloiu kirjoitti:

5 17 tiedoksi 5 solmun ja 7 solmun ero on melko pieni ,mutta jo tolla 65 mailin matkalla suuri ajallisesti.Kyllä minulle veneen hyvä purjehdittavuus ,joka on suoraan verrattavissa nopeuteen on tärkeä seikka.Ketjun aloittaja on nyt selkeästi aikalailla ulalla!

Lue lisää

Jos puhutaan edes suunnilleen saman kokoluokan veneistä, on 5->7 järkyttävän suuri ero. En heti keksi veneparia, jolla saisi nuo luvut samalla tavalla purjehtien,

Äärimmäisyyksiin menemättä otetaan nopeaksi esimekiksi X-35. Sillä pääsee 7 kn 4 m/s sivutuulessa, mutta pelkkää optimikulmaa tuskin on pitkään. 5 m/s tuulessa se ylittää 7 kn jo kaikilla muilla suunnilla paitsi luovilla ja melko suoralla myötätuulella, 6 m/s tuulessa jo kaikilla myötätuulillakin ja 7 m/s tuulessa myös ympyräradan keskinopeutena.

Otetaan vertailupariksi vaikkapa Jon 33, joka on 30 vuotta sitten suunniteltu hiukan pienempi matkapursi ja hitaampi kuin 2000-luvun matkapurret (esim. HR31 tai Bavaria 33 Cruiser ovat hiukan nopeampia). Sekin kulkee 4 m/s sivutuulessa 6 kn, 5 m/s tuulessa yli 6 kn samalla alueella kuin X-35 yli 7 kn ja 7 m/s tuulessa ympyräradan keskinopeutena 6 m/s.

Todennäköisesti Jon 33 vaatii myös vähemmän miehistöpainoa ja osaamista päästäkseen noihin lukuihin.

Luvuista näkee, että jo 7 vs. 6 kn on aika äärimmäinen esimerkki, jos veneitä purjehditaan samalla tavalla. Eri asia sitten on, jos toista purjehditaan kuin kilpailussa ja toista yhdellä purjeella, likaisella pohjalla ja kiintolapapotkurilla. Jopa Guy 22 menee 5,3 solmua tilanteissa, joissa X-35 pääsee 7 solmua!

Joakim_ kirjoitti:

Jos puhutaan edes suunnilleen saman kokoluokan veneistä, on 5->7 järkyttävän suuri ero. En heti keksi veneparia, jolla saisi nuo luvut samalla tavalla purjehtien,

Äärimmäisyyksiin menemättä otetaan nopeaksi esimekiksi X-35. Sillä pääsee 7 kn 4 m/s sivutuulessa, mutta pelkkää optimikulmaa tuskin on pitkään. 5 m/s tuulessa se ylittää 7 kn jo kaikilla muilla suunnilla paitsi luovilla ja melko suoralla myötätuulella, 6 m/s tuulessa jo kaikilla myötätuulillakin ja 7 m/s tuulessa myös ympyräradan keskinopeutena.

Otetaan vertailupariksi vaikkapa Jon 33, joka on 30 vuotta sitten suunniteltu hiukan pienempi matkapursi ja hitaampi kuin 2000-luvun matkapurret (esim. HR31 tai Bavaria 33 Cruiser ovat hiukan nopeampia). Sekin kulkee 4 m/s sivutuulessa 6 kn, 5 m/s tuulessa yli 6 kn samalla alueella kuin X-35 yli 7 kn ja 7 m/s tuulessa ympyräradan keskinopeutena 6 m/s.

Todennäköisesti Jon 33 vaatii myös vähemmän miehistöpainoa ja osaamista päästäkseen noihin lukuihin.

Luvuista näkee, että jo 7 vs. 6 kn on aika äärimmäinen esimerkki, jos veneitä purjehditaan samalla tavalla. Eri asia sitten on, jos toista purjehditaan kuin kilpailussa ja toista yhdellä purjeella, likaisella pohjalla ja kiintolapapotkurilla. Jopa Guy 22 menee 5,3 solmua tilanteissa, joissa X-35 pääsee 7 solmua!

Lue lisää

Kiitos taas kerran Joakimille selväjärkisestä tekstistä. Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että tämäkin ketju osoittaa, että olisi järkevää jakaa tämä purjevenepalsta kahtia, toinen haarauma noille kilpafanaatikoille, joille on niin hirmuisen tärkeää, miten lujaa vene kulkee ja toinen enemmistölle eli matka-/perhe-/retkipurjehtijoille. Vaikka kai se niin on, ettei tuo jodlari ja kaltaisensa ymmärtäisi pysyä siellä omalla tontillaan. Vahinko, ettei palstalla ole sheriffiä; taso nousisi, jos jodlarin ip suljettaisiin palstalta.

Hiukan asiasta poiketen, noista optimilukemista: miten ne polaarit oikeastaan tehdään? Olenko käsittänyt oikein, että ne kertovat oikeastaan sen, miten suunnittelija tiettyjen laskentakaavojen perusteella arvioi veneen kulkevan, kun sitä purjehditaan aivan optimisäädöillä jne? Toisin sanoen, ne eivät ole mikään "normaali" tai "keskiarvo" ko. veneen suoritukselle?

Joakim_ kirjoitti:

Jos puhutaan edes suunnilleen saman kokoluokan veneistä, on 5->7 järkyttävän suuri ero. En heti keksi veneparia, jolla saisi nuo luvut samalla tavalla purjehtien,

Äärimmäisyyksiin menemättä otetaan nopeaksi esimekiksi X-35. Sillä pääsee 7 kn 4 m/s sivutuulessa, mutta pelkkää optimikulmaa tuskin on pitkään. 5 m/s tuulessa se ylittää 7 kn jo kaikilla muilla suunnilla paitsi luovilla ja melko suoralla myötätuulella, 6 m/s tuulessa jo kaikilla myötätuulillakin ja 7 m/s tuulessa myös ympyräradan keskinopeutena.

Otetaan vertailupariksi vaikkapa Jon 33, joka on 30 vuotta sitten suunniteltu hiukan pienempi matkapursi ja hitaampi kuin 2000-luvun matkapurret (esim. HR31 tai Bavaria 33 Cruiser ovat hiukan nopeampia). Sekin kulkee 4 m/s sivutuulessa 6 kn, 5 m/s tuulessa yli 6 kn samalla alueella kuin X-35 yli 7 kn ja 7 m/s tuulessa ympyräradan keskinopeutena 6 m/s.

Todennäköisesti Jon 33 vaatii myös vähemmän miehistöpainoa ja osaamista päästäkseen noihin lukuihin.

Luvuista näkee, että jo 7 vs. 6 kn on aika äärimmäinen esimerkki, jos veneitä purjehditaan samalla tavalla. Eri asia sitten on, jos toista purjehditaan kuin kilpailussa ja toista yhdellä purjeella, likaisella pohjalla ja kiintolapapotkurilla. Jopa Guy 22 menee 5,3 solmua tilanteissa, joissa X-35 pääsee 7 solmua!

Lue lisää

Kiitos taas kerran Joakimille selväjärkisestä tekstistä. Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että tämäkin ketju osoittaa, että olisi järkevää jakaa tämä purjevenepalsta kahtia, toinen haarauma noille kilpafanaatikoille, joille on niin hirmuisen tärkeää, miten lujaa vene kulkee ja toinen enemmistölle eli matka-/perhe-/retkipurjehtijoille. Vaikka kai se niin on, ettei tuo jodlari ja kaltaisensa ymmärtäisi pysyä siellä omalla tontillaan. Vahinko, ettei palstalla ole sheriffiä; taso nousisi, jos jodlarin ip suljettaisiin palstalta.

Hiukan asiasta poiketen, noista optimilukemista: miten ne polaarit oikeastaan tehdään? Olenko käsittänyt oikein, että ne kertovat oikeastaan sen, miten suunnittelija tiettyjen laskentakaavojen perusteella arvioi veneen kulkevan, kun sitä purjehditaan aivan optimisäädöillä jne? Toisin sanoen, ne eivät ole mikään "normaali" tai "keskiarvo" ko. veneen suoritukselle?

31 kirjoitti:

Kiitos taas kerran Joakimille selväjärkisestä tekstistä. Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että tämäkin ketju osoittaa, että olisi järkevää jakaa tämä purjevenepalsta kahtia, toinen haarauma noille kilpafanaatikoille, joille on niin hirmuisen tärkeää, miten lujaa vene kulkee ja toinen enemmistölle eli matka-/perhe-/retkipurjehtijoille. Vaikka kai se niin on, ettei tuo jodlari ja kaltaisensa ymmärtäisi pysyä siellä omalla tontillaan. Vahinko, ettei palstalla ole sheriffiä; taso nousisi, jos jodlarin ip suljettaisiin palstalta.

Hiukan asiasta poiketen, noista optimilukemista: miten ne polaarit oikeastaan tehdään? Olenko käsittänyt oikein, että ne kertovat oikeastaan sen, miten suunnittelija tiettyjen laskentakaavojen perusteella arvioi veneen kulkevan, kun sitä purjehditaan aivan optimisäädöillä jne? Toisin sanoen, ne eivät ole mikään "normaali" tai "keskiarvo" ko. veneen suoritukselle?

Lue lisää

Polaareit on monenlaisia. Itse käytän melkein pelkästään ORC-tasoitussysteemin laskemia polaareita, jotka antavat varsin tarkan kuvan ko. veneen parhaasta mahdollisesta suorituskyvystä eli hyvä kilpamiehistö hyvin varustetulla veneellä pääsee noihin. Omassa veneessä mittaristo näyttää miten lähellä noita mennään ja lähes aina ollaan -5% kilpailtaessa. ORC:n polaarit perustuvat veneen laajoihin mittauksiin ja niiden perusteella tehtyyn VPP-ajoon (Velocity Prediction Program).

Sitten myyntiesitteissä on myös usein polaareita ja myös ne on hyvin vastaavilla VPP-ohjelmilla tehtyjä. Valitettavan usein ne kuitenkin ovat "markkinointipolaareja", jotka ovat varsin epärealistisia. Syynä tähän on väärät parametrit (esim. syvä kilpalöli, suunnittelupaino vs. todellinen merkittävästi painavampi, sileä vesi vs. aallokko jne jne). Pahimmillaan jotkut 31-jalkaiset ovat noiden polaareiden mukaan nopeampia kuin X-35 eli niillä ei usein tee mitään eikä eri valmistajien myyntipolaareita voi verrata toisiinsa tai ORC-polaareihin.

31 kirjoitti:

Kiitos taas kerran Joakimille selväjärkisestä tekstistä. Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että tämäkin ketju osoittaa, että olisi järkevää jakaa tämä purjevenepalsta kahtia, toinen haarauma noille kilpafanaatikoille, joille on niin hirmuisen tärkeää, miten lujaa vene kulkee ja toinen enemmistölle eli matka-/perhe-/retkipurjehtijoille. Vaikka kai se niin on, ettei tuo jodlari ja kaltaisensa ymmärtäisi pysyä siellä omalla tontillaan. Vahinko, ettei palstalla ole sheriffiä; taso nousisi, jos jodlarin ip suljettaisiin palstalta.

Hiukan asiasta poiketen, noista optimilukemista: miten ne polaarit oikeastaan tehdään? Olenko käsittänyt oikein, että ne kertovat oikeastaan sen, miten suunnittelija tiettyjen laskentakaavojen perusteella arvioi veneen kulkevan, kun sitä purjehditaan aivan optimisäädöillä jne? Toisin sanoen, ne eivät ole mikään "normaali" tai "keskiarvo" ko. veneen suoritukselle?

Lue lisää

Tekeehän suunnittelijakin polaarit suunnitelmilleen ja niitä muutamat valmistajat vielä julkaisevat. Ne on kuitenkin tehty oletuksella, että tehtaassa tehdään vene niinnikuin suunnittelija sen suunnitteli. Kuten tiedetään, veneiden painot hyvin harvoin pysyvät esitteiden arvoissa ja erinäisissä ratkaisuissa muutenkin on oiottu, joten polaaritkaan eivät ole todellisia.

Joakim kuitenkin veti lukujaan ORCi-mittakirjoista. Niitä varten todelliset veneet on mitattu ja tiedot viety VPP-ohjelmaan (velocity prediction program) ja sen mukaan laskettu polaarit. Vaikka tieto on edelleen laskennallista, se pitää varsin takoin kutinsa. Ja tietysti polaarit edustavat tilannetta, jossa venettä purjehditaan optimaalisin purjein optimitrimmeissä. Kilpaillessa on aivan standarditoimintaa se, että menoa verrataan jatkuvasti polaareihin ja jos nopeus on niiden alle, jotain korjataan.

taidan tietää kirjoitti:

Mikäs sen asuttavuuden sitten tekee? On minulla kokemusta veneessä elämisestäkin normikesälomien ohella niin pitkiä siivuja, että hyvin tiedän, mistä on kyse. Sillä kokemuksella asuisin mieluummin X:ssä kuin useimmissa nykyisissä cruseriksi nimitetyissä. Matkaveneen pitäisi toimia sekä satamassa että merellä. Monissa uusissa veneissä on enemmän tilavuutta kuin käytännöllisyyttä, eivätkä sitten kunnolla toimi kummassakaan.

Asuttavuus ja purjehdittavuus eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Todella vasta varsinaisiin raasereihin mennessä asumisesta tulee se sivuseikka, josta tingitään painon ja painojakauman eduksi. Yksi viihtyisimpiä veneitä asua, on Cabane III. Se tosin on ahtaampi kuin uudet 30-jalkaiset, mutta hyvin siinä Sandströmit vuosikausia elivät. Itse valitsisin kuitenkin hiukan väljemmän kodin.

Lue lisää

Joitakin asuttavuuteen vaikuttavia asioita, joita purjeveneen vauhtia optimoimaan haluavat tuppaavat vierastamaan:
- isot tankkitilavuudet
- Isot akkupatteristot
- Isot kettinkiläjät ja ankkurit, ankkurivinssit keulassa ja perässä
- Biminit, kattavat avotilan peitot

Matkaveneissä tahtovat kaikki käytettävissä olevat tilat täyttymään ennemmin tai myöhemmin. Mitä enemmän tilaa, sitä harvemmin tarvittavia vitkuttimia tulee otettua mukaan ja sinne ne sitten jäävätkin loppukesäksi. Sukellusvälineitä, kumivene, perämoottori poltoaineineen, vesileluja, lukemista, seurapelejä, äänitteitä, varavaravaravaatteita, muonaa, rantaelämän tarvikkeita, polkupyöriä jne. Lapsi- ja koiraperheillä nämä vielä kertautuvat.

Matkaveneoleilija kirjoitti:

Joitakin asuttavuuteen vaikuttavia asioita, joita purjeveneen vauhtia optimoimaan haluavat tuppaavat vierastamaan:
- isot tankkitilavuudet
- Isot akkupatteristot
- Isot kettinkiläjät ja ankkurit, ankkurivinssit keulassa ja perässä
- Biminit, kattavat avotilan peitot

Matkaveneissä tahtovat kaikki käytettävissä olevat tilat täyttymään ennemmin tai myöhemmin. Mitä enemmän tilaa, sitä harvemmin tarvittavia vitkuttimia tulee otettua mukaan ja sinne ne sitten jäävätkin loppukesäksi. Sukellusvälineitä, kumivene, perämoottori poltoaineineen, vesileluja, lukemista, seurapelejä, äänitteitä, varavaravaravaatteita, muonaa, rantaelämän tarvikkeita, polkupyöriä jne. Lapsi- ja koiraperheillä nämä vielä kertautuvat.

Lue lisää

Listasi kuulostaa enemmän valtameripurren kuin Itämeren matkapurren varustelulta. Tyypillisessä C/R-veneessä (FG, Arcona, First, Dehler jne) ja ja tyypillisessä matkaveneessä (Hanse, Bavaria, ranskalaiset jne.) ei ole juuri eroa noiden suhteen.

Lähes kaikissa on riittävät tankit ja akut Itämerelle. 35-jalan kokoluokassa polttoainetankin 100 l molemmin puolin ja vesitankit 150-300 l. HR 342:ssa näyttää olevan 165 l ja 265 l, joten polttoainetankki tuossa on merkittävästi suurempi kuin useimmissa C/R-veneissä, mutta ei vesitankki.

Kaikkiin saa ankkurivinssin ja missään se ei taida olla vakiona.

Oman 35-jalkaisen C/R-veneen istuinkaukalon säilytystilaan muuten mahtuu kerralla kumivene, 2 polkupyörää, spinnu, 2 ankkuria ketjuineen ja köysineen, kiinnitysköydet, kansiharja jne.

Joakim_ kirjoitti:

Listasi kuulostaa enemmän valtameripurren kuin Itämeren matkapurren varustelulta. Tyypillisessä C/R-veneessä (FG, Arcona, First, Dehler jne) ja ja tyypillisessä matkaveneessä (Hanse, Bavaria, ranskalaiset jne.) ei ole juuri eroa noiden suhteen.

Lähes kaikissa on riittävät tankit ja akut Itämerelle. 35-jalan kokoluokassa polttoainetankin 100 l molemmin puolin ja vesitankit 150-300 l. HR 342:ssa näyttää olevan 165 l ja 265 l, joten polttoainetankki tuossa on merkittävästi suurempi kuin useimmissa C/R-veneissä, mutta ei vesitankki.

Kaikkiin saa ankkurivinssin ja missään se ei taida olla vakiona.

Oman 35-jalkaisen C/R-veneen istuinkaukalon säilytystilaan muuten mahtuu kerralla kumivene, 2 polkupyörää, spinnu, 2 ankkuria ketjuineen ja köysineen, kiinnitysköydet, kansiharja jne.

Lue lisää

Kyllä, kyllä. Mutta veneen nopeuden optimointiin pyrkivät eivät noita resursseja mielellään käytä täysimääräisesti tinkien sitten mukavuudesta. Mukavuutta on minulle myös se, että pystyy asustelemaan omavaraisena erilaisissa luonnonsatamissa viikoissakin mitattavia aikoja joutumatta erityisesti pihistelemään kulutuksessa.

Mahtuuhan sisältä riisuttuun raaseriin vaikka pino crossimopoja tai vesipatjat ja plasmatelevisiot, sekä aggregaatit jos niin haluaa, mutta harvoinpa niin näkee tehtävän. Jossakin C(R:ssä taisi olla osa sisustuksestakin irroitettavissa, kun lähdetään liikkeelle nopeutta tavoittelemaan. Ei se ainkaan lisää mukavuutta matkapurjehduksen näkökulmasta.

Listan varustuksessa ei minusta ole mitään sellaista, joka viittaisi valtamerelle enmpää kuin Itämeren tarpeisiin.

Matkaveneoleilija kirjoitti:

Kyllä, kyllä. Mutta veneen nopeuden optimointiin pyrkivät eivät noita resursseja mielellään käytä täysimääräisesti tinkien sitten mukavuudesta. Mukavuutta on minulle myös se, että pystyy asustelemaan omavaraisena erilaisissa luonnonsatamissa viikoissakin mitattavia aikoja joutumatta erityisesti pihistelemään kulutuksessa.

Mahtuuhan sisältä riisuttuun raaseriin vaikka pino crossimopoja tai vesipatjat ja plasmatelevisiot, sekä aggregaatit jos niin haluaa, mutta harvoinpa niin näkee tehtävän. Jossakin C(R:ssä taisi olla osa sisustuksestakin irroitettavissa, kun lähdetään liikkeelle nopeutta tavoittelemaan. Ei se ainkaan lisää mukavuutta matkapurjehduksen näkökulmasta.

Listan varustuksessa ei minusta ole mitään sellaista, joka viittaisi valtamerelle enmpää kuin Itämeren tarpeisiin.

Lue lisää

Noo, kyllä isot kettinkiläjät vinsseineen keulassa ja perässä, sekä biminit ovat aika yliammuttuja Itämeren piirissä. Avotilan katteena minä ainakin pidän parempana puomitelttaa, joka on yhtä hyvin auringon kuin sateenkin suoja.

Ja taas unohtui se huomattava ero R:n ja C/R:n välillä. Jos vielä vaikka kilpailuun lähtiessä purettaisiin C/R:stä puoli sisustusta, se koskee edelleen vain kilpailutilannetta. Se purettavuuskin on erittäin harvinainen ominaisuus, ei missään tapauksessa standardi.

R vs C/R kirjoitti:

Noo, kyllä isot kettinkiläjät vinsseineen keulassa ja perässä, sekä biminit ovat aika yliammuttuja Itämeren piirissä. Avotilan katteena minä ainakin pidän parempana puomitelttaa, joka on yhtä hyvin auringon kuin sateenkin suoja.

Ja taas unohtui se huomattava ero R:n ja C/R:n välillä. Jos vielä vaikka kilpailuun lähtiessä purettaisiin C/R:stä puoli sisustusta, se koskee edelleen vain kilpailutilannetta. Se purettavuuskin on erittäin harvinainen ominaisuus, ei missään tapauksessa standardi.

Lue lisää

50 metriä kettinkiä keulassa, ankkurivinssit keulassa ja perässä, bimini sekä sprayhood ja kaikille on jatkuvasti käyttöä kesällä Saaristomerellä. Puomiteltan kanssa touhuaminen on tylsää ja märkää räpeltämistä verrattuna biminiin. Jos venettä kevennetään jättämällä tankit tyhjiksi ja tavarat laiturille, vähentää se asumismukavuutta. Tästä kai oli kysymys.

Kohdalleen osuvia kirjoitti:

50 metriä kettinkiä keulassa, ankkurivinssit keulassa ja perässä, bimini sekä sprayhood ja kaikille on jatkuvasti käyttöä kesällä Saaristomerellä. Puomiteltan kanssa touhuaminen on tylsää ja märkää räpeltämistä verrattuna biminiin. Jos venettä kevennetään jättämällä tankit tyhjiksi ja tavarat laiturille, vähentää se asumismukavuutta. Tästä kai oli kysymys.

Lue lisää

Kaikkea on varmaankin mahdollista käyttää, mutta mukavuutta ja varsinkaan asumismukavuutta eivät mukana rahdattavat kettingit lisää. Enkä ole huomannut edes muutenkaan mukavuusyistä noita kaivata. Jo Välimerellä tilanne muuttuu.Kauemmas mennessä kettingin arvo kasvaa keulassa, mutta peräankkurin arvo romahtaa. Tankit tyhjiksi ja tavarat laiturille jätetään kisassa, ei matkapurjehduksella, vaikka nopeutta optimoitaisiinkin. Nopeuden optimointi kun tehdään käyttötarkoituksen mukaan.

Puomiteltan voi tietenkin tehdä tylsäksi ja märäksi. Näkemällä hiukan vaivaa sen suunnittelussa, sen käyttö ei ole räpeltämistä ja antaa paljon paremman suojan sekä sateelta että auringolta kuin bimini. Sen verran alhaalta aurinko täällä juhannuksenakin paistaa.

Matkaveneoleilija kirjoitti:

Kyllä, kyllä. Mutta veneen nopeuden optimointiin pyrkivät eivät noita resursseja mielellään käytä täysimääräisesti tinkien sitten mukavuudesta. Mukavuutta on minulle myös se, että pystyy asustelemaan omavaraisena erilaisissa luonnonsatamissa viikoissakin mitattavia aikoja joutumatta erityisesti pihistelemään kulutuksessa.

Mahtuuhan sisältä riisuttuun raaseriin vaikka pino crossimopoja tai vesipatjat ja plasmatelevisiot, sekä aggregaatit jos niin haluaa, mutta harvoinpa niin näkee tehtävän. Jossakin C(R:ssä taisi olla osa sisustuksestakin irroitettavissa, kun lähdetään liikkeelle nopeutta tavoittelemaan. Ei se ainkaan lisää mukavuutta matkapurjehduksen näkökulmasta.

Listan varustuksessa ei minusta ole mitään sellaista, joka viittaisi valtamerelle enmpää kuin Itämeren tarpeisiin.

Lue lisää

Ei se noin mene. Sillä nopeamman (siis purjehdittavamman) veneen omistajalla on ihan samat sälät ja mukavuudet mukana lomareissulla. Viihtymäänhän sinne merelle on lähdetty.

Ero tulee vaikkapa purjehdittaessa vastaiseen ja tuulen koventuessa. Silloin sen purjehdittavamman veneen kippari vaihtaa keulalle ykkösgenuan tilalle kolmosen, säätää ison keliin sopivammaksi ja nauttii purjehduksesta.

Sen cruiserin omistaja rullaa ainoaa genuaansa sisään osittain, ei saa säädettyä isoa kun säätöjä ei juuri ole ( mm. levanki on ruffin katolla ja alle metrinen), kohta toteaa, ettei vene nouse tarpeeksi ja käynnistäää koneen...

Matkaveneoleilija kirjoitti:

Kyllä, kyllä. Mutta veneen nopeuden optimointiin pyrkivät eivät noita resursseja mielellään käytä täysimääräisesti tinkien sitten mukavuudesta. Mukavuutta on minulle myös se, että pystyy asustelemaan omavaraisena erilaisissa luonnonsatamissa viikoissakin mitattavia aikoja joutumatta erityisesti pihistelemään kulutuksessa.

Mahtuuhan sisältä riisuttuun raaseriin vaikka pino crossimopoja tai vesipatjat ja plasmatelevisiot, sekä aggregaatit jos niin haluaa, mutta harvoinpa niin näkee tehtävän. Jossakin C(R:ssä taisi olla osa sisustuksestakin irroitettavissa, kun lähdetään liikkeelle nopeutta tavoittelemaan. Ei se ainkaan lisää mukavuutta matkapurjehduksen näkökulmasta.

Listan varustuksessa ei minusta ole mitään sellaista, joka viittaisi valtamerelle enmpää kuin Itämeren tarpeisiin.

Lue lisää

Kyse on tietysti erilaisista tarpeista. Minäkin kaipaan omavaraisuutta sähkötolpasta, vedestä ja dieselistä, mutta toisaalta haluan myös tuoretaa kalaa ja vihanneksia, joten 3 päivää riittää hyvin täysin omavaraisuutta.

En todellakaan kaipaa ankkurivinssiä ja pitkää kettinkiä. Keula-ankkurointia tulee käytettyä pari kertaa kesässä peräankkuria ehkä kymmenen kertaa. Ei ankkurin nostelu ole ongelma enkä halua tiputusvalmiita ankkureita törröttämään keulaan tai perään.

Mainitsin, että kumivene jne. mahtuvat istuinkaukalon laatikkoon. En haluasi niitä sisälle kolhimaan ja likaamaan, vaikka keulapunkan ja salongin sohvien alla on valtavasti säilytystilaa.

Tyypillinen C/R-vene on paremmin sisustettu kuin useimmat puhtaasti matkakäyttöön tehdyt. Yleensä ne ovat kalliimpia, mikä näkyy runsaampina puuosina, parempana heloituksena ja lyijykölinä. Toki poikkeuksiakin on, mutta silloin ollaan ehkä enemmänkin R/C- tai R-veneissä. Esimerkiksi mainittu X-Yachts on selkeästi siirtynyt enemmän R-suuntaan. Vaikkapa X-37 oli vielä oikein hienosti sisustettu.

Minun näkökulmasta ankkurivinssit, bimini ja normaalia suuremmat tankit ovat turhia Itämerellä. Itämeren ulkupuolella luultavasti kaipaisin noita kaikkia peräankkurivinssiä lukuunottamatta.

Suurista akuista voi olla täälläkin iloa, mutta enemmän kyse on kulutuksesta ja tuotosta. Mielestäni monissa veneissä olevat yli 100 l jääkaapit, pakastimista ja mikroaaltouuneista puhumattakaan ovat turhia. Sopivan pieni kylmälaatikko aurinkopaneeli on parempi ratkaisu omavaraisuuteen.

ei kolahda kirjoitti:

Kaikkea on varmaankin mahdollista käyttää, mutta mukavuutta ja varsinkaan asumismukavuutta eivät mukana rahdattavat kettingit lisää. Enkä ole huomannut edes muutenkaan mukavuusyistä noita kaivata. Jo Välimerellä tilanne muuttuu.Kauemmas mennessä kettingin arvo kasvaa keulassa, mutta peräankkurin arvo romahtaa. Tankit tyhjiksi ja tavarat laiturille jätetään kisassa, ei matkapurjehduksella, vaikka nopeutta optimoitaisiinkin. Nopeuden optimointi kun tehdään käyttötarkoituksen mukaan.

Puomiteltan voi tietenkin tehdä tylsäksi ja märäksi. Näkemällä hiukan vaivaa sen suunnittelussa, sen käyttö ei ole räpeltämistä ja antaa paljon paremman suojan sekä sateelta että auringolta kuin bimini. Sen verran alhaalta aurinko täällä juhannuksenakin paistaa.

Lue lisää

Kunnon ankkurointivarustus on mitä suurimmassa määrin veneessä asumismukavuutta lisäävä tekijä. 50 metriä ankkurikettinkiä kunnollisen keula-ankkurin jatkeena tarkoittaa sitä, että kahden metrin syväyksellä varustettu veneen väki voi nukkua rauhassa ulkosaariston poukamissa ja lahdissa, vaikka keli hiukan kovenisikin, maininki nousisi tai tuuli pyörisi.

Biminiä tarvitaan silloin, kun aurinko porottaa ylhäältä, ei iltaisin tai aamuisin. Ja suojaamaan kevyiltä sadekuuroilta. Puomiteltta on tukala, rajoittaa oleilun istuinkaukalon keskiosiin, haittaa kulkua ja on ikävä viritellä päälle ja pois sekä säilöä varsinkin märkänä.

Ihmisillä tuntuu olevan tarve vähätellä ja selitellä sellaisia asioita, joita itsellä ei ole. Mutta jos niitä on ja pitää mukavuudesta, ei niitä poiskaan heitetä. Sitten jos taas halutaan otimoida nopeutta, tingitään mukavuudesta. Sitä voi käydä ihmettelemässä vaikkapa Hangon regatassa kohtsillään.

Laiskanpulskea kirjoitti:

Kunnon ankkurointivarustus on mitä suurimmassa määrin veneessä asumismukavuutta lisäävä tekijä. 50 metriä ankkurikettinkiä kunnollisen keula-ankkurin jatkeena tarkoittaa sitä, että kahden metrin syväyksellä varustettu veneen väki voi nukkua rauhassa ulkosaariston poukamissa ja lahdissa, vaikka keli hiukan kovenisikin, maininki nousisi tai tuuli pyörisi.

Biminiä tarvitaan silloin, kun aurinko porottaa ylhäältä, ei iltaisin tai aamuisin. Ja suojaamaan kevyiltä sadekuuroilta. Puomiteltta on tukala, rajoittaa oleilun istuinkaukalon keskiosiin, haittaa kulkua ja on ikävä viritellä päälle ja pois sekä säilöä varsinkin märkänä.

Ihmisillä tuntuu olevan tarve vähätellä ja selitellä sellaisia asioita, joita itsellä ei ole. Mutta jos niitä on ja pitää mukavuudesta, ei niitä poiskaan heitetä. Sitten jos taas halutaan otimoida nopeutta, tingitään mukavuudesta. Sitä voi käydä ihmettelemässä vaikkapa Hangon regatassa kohtsillään.

Lue lisää

5 m kettinkiä ja 50 m köyttä pitää yhtä hyvin ja sen saa ilman vinssiä ylös. Ei tule kyllä heti mieleen paikkaa, jossa haluaisin ankkuroitua keulasta 50 m köyttä/kettinkiä ulkona. Aika isossa kaaressa vene silloin voi liikkua eli lähellä ei voi olla muita veneitä tai mahdollisia matalia (= suojaton paikka).

Puomin päältä kaiteisiin viritettävä katos ei ole tukala ja suojaa koko istuinkaukalon. Ei tuon virittäminen montaa minuuttia kestä ja tarve on kovin harvinaista. Toisille kesäloman tavoite ei ole tekemisen minimoiminen.

Joakim_ kirjoitti:

Polaareit on monenlaisia. Itse käytän melkein pelkästään ORC-tasoitussysteemin laskemia polaareita, jotka antavat varsin tarkan kuvan ko. veneen parhaasta mahdollisesta suorituskyvystä eli hyvä kilpamiehistö hyvin varustetulla veneellä pääsee noihin. Omassa veneessä mittaristo näyttää miten lähellä noita mennään ja lähes aina ollaan -5% kilpailtaessa. ORC:n polaarit perustuvat veneen laajoihin mittauksiin ja niiden perusteella tehtyyn VPP-ajoon (Velocity Prediction Program).

Sitten myyntiesitteissä on myös usein polaareita ja myös ne on hyvin vastaavilla VPP-ohjelmilla tehtyjä. Valitettavan usein ne kuitenkin ovat "markkinointipolaareja", jotka ovat varsin epärealistisia. Syynä tähän on väärät parametrit (esim. syvä kilpalöli, suunnittelupaino vs. todellinen merkittävästi painavampi, sileä vesi vs. aallokko jne jne). Pahimmillaan jotkut 31-jalkaiset ovat noiden polaareiden mukaan nopeampia kuin X-35 eli niillä ei usein tee mitään eikä eri valmistajien myyntipolaareita voi verrata toisiinsa tai ORC-polaareihin.

Lue lisää

Löytyykö polaareita esim. Finn Flyer 27:lle? Olisin suuresti kiitollinen.

Joakim_ kirjoitti:

5 m kettinkiä ja 50 m köyttä pitää yhtä hyvin ja sen saa ilman vinssiä ylös. Ei tule kyllä heti mieleen paikkaa, jossa haluaisin ankkuroitua keulasta 50 m köyttä/kettinkiä ulkona. Aika isossa kaaressa vene silloin voi liikkua eli lähellä ei voi olla muita veneitä tai mahdollisia matalia (= suojaton paikka).

Puomin päältä kaiteisiin viritettävä katos ei ole tukala ja suojaa koko istuinkaukalon. Ei tuon virittäminen montaa minuuttia kestä ja tarve on kovin harvinaista. Toisille kesäloman tavoite ei ole tekemisen minimoiminen.

Lue lisää

Tuohon kun vielä lisää, että sopivasta materiaalista tehty puomiteltta ei ole mitenkään ikävä sateenkaan jäljiltä. Toisaalta se on suojannut tuulen kanssa tulevaltakin sateelta ja Suomen keskipäivän edelleen matalalta paistavalta auringolta, mutta päästää tuulen silti helteellä läpi.

Mukavuuttakin on monenlaista. Joku sanoisi, että vaikkapa 6 mR on epämukavuuden ruumillistuma sisätiloineen ja mukavuuksineen, joita ei ole. Eipä ole silti sen mukavampaa venettä purjehtia, sitä mennään Hankoon kohtsillään kokemaan, kunhan sitä ennen tässä kotivesillä. Ne Hangossa kilpailevat C/R-veneet taas ovat Hangosta poistuessaan jälleen aivan kelpo kesämökkejä.

Tekemisen minimoiminen on todella jotain aivan muuta kuin mukavuuden maksimoiminen.

Joakim_ kirjoitti:

Kyse on tietysti erilaisista tarpeista. Minäkin kaipaan omavaraisuutta sähkötolpasta, vedestä ja dieselistä, mutta toisaalta haluan myös tuoretaa kalaa ja vihanneksia, joten 3 päivää riittää hyvin täysin omavaraisuutta.

En todellakaan kaipaa ankkurivinssiä ja pitkää kettinkiä. Keula-ankkurointia tulee käytettyä pari kertaa kesässä peräankkuria ehkä kymmenen kertaa. Ei ankkurin nostelu ole ongelma enkä halua tiputusvalmiita ankkureita törröttämään keulaan tai perään.

Mainitsin, että kumivene jne. mahtuvat istuinkaukalon laatikkoon. En haluasi niitä sisälle kolhimaan ja likaamaan, vaikka keulapunkan ja salongin sohvien alla on valtavasti säilytystilaa.

Tyypillinen C/R-vene on paremmin sisustettu kuin useimmat puhtaasti matkakäyttöön tehdyt. Yleensä ne ovat kalliimpia, mikä näkyy runsaampina puuosina, parempana heloituksena ja lyijykölinä. Toki poikkeuksiakin on, mutta silloin ollaan ehkä enemmänkin R/C- tai R-veneissä. Esimerkiksi mainittu X-Yachts on selkeästi siirtynyt enemmän R-suuntaan. Vaikkapa X-37 oli vielä oikein hienosti sisustettu.

Minun näkökulmasta ankkurivinssit, bimini ja normaalia suuremmat tankit ovat turhia Itämerellä. Itämeren ulkupuolella luultavasti kaipaisin noita kaikkia peräankkurivinssiä lukuunottamatta.

Suurista akuista voi olla täälläkin iloa, mutta enemmän kyse on kulutuksesta ja tuotosta. Mielestäni monissa veneissä olevat yli 100 l jääkaapit, pakastimista ja mikroaaltouuneista puhumattakaan ovat turhia. Sopivan pieni kylmälaatikko aurinkopaneeli on parempi ratkaisu omavaraisuuteen.

Lue lisää

Tässäkin Joakim puhuu täyttä asiaa. Erityisesti siitä sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainosta. 5000 Ah ei auta pitkällekään, jos sitä tasapainoa ei ole. Eikä sen akkupaketin uusiminenkaan mukavaa ole, ei fyysisesti, eikä taloudellisesti.

Joakim_ kirjoitti:

5 m kettinkiä ja 50 m köyttä pitää yhtä hyvin ja sen saa ilman vinssiä ylös. Ei tule kyllä heti mieleen paikkaa, jossa haluaisin ankkuroitua keulasta 50 m köyttä/kettinkiä ulkona. Aika isossa kaaressa vene silloin voi liikkua eli lähellä ei voi olla muita veneitä tai mahdollisia matalia (= suojaton paikka).

Puomin päältä kaiteisiin viritettävä katos ei ole tukala ja suojaa koko istuinkaukalon. Ei tuon virittäminen montaa minuuttia kestä ja tarve on kovin harvinaista. Toisille kesäloman tavoite ei ole tekemisen minimoiminen.

Lue lisää

Veneessäni on 27 kilon CQR-ankkuri 50 metrin ketjulla ja sähköisellä ankkurivinssillä. Tällä varustuksella olen yöpynyt lukuisia kertoja Saaristomerellä 5-10 metrin syvyisessä vedessä. En millään ota uskoakseni, että mukavuuteni säilyisi edes ennallaan, saati paranisi, jos vaihtaisin köyteen ja jättäisin vinssin rannalle.

Bimini on valmiina koko ajan suojaamassa paisteelta ja sateeltakin. Tunnelma on kuitenkin avara, näköala vapaa, kulku kannelle ja istuminen sivupenkeillä ei ahdista eikä tukka liimaannu kosteaan pressuun. Jalkineet ja ulkovaatteet voi jättää katteen alle tuulettumaan ja kuivumaan, eikä tarvitse viedä lisää kosteutta sisään. Sadekuuron yllättäessä ei tarvitse pistää kättä viinilasin päälle estämän juoman laimentumista eikä ole pelkoa lokkien pudottamista yllätyksistä juustotarjottimelle. Tarvittaessa voisin lisätä suojaa sivuille aina täyskattavaan avotilan telttaan saakka. Käytännössä sitä tarvetta ei ole, koska jos säät sitä vaatisivat, siirrytään sisätiloihin. En millään ota uskoakseni, että mukavuuteni säilyisi ennallaan, saati lisääntyisi, jos vaihtaisin biminini puomitelttaan.

asiaa tämäkin kirjoitti:

Tässäkin Joakim puhuu täyttä asiaa. Erityisesti siitä sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainosta. 5000 Ah ei auta pitkällekään, jos sitä tasapainoa ei ole. Eikä sen akkupaketin uusiminenkaan mukavaa ole, ei fyysisesti, eikä taloudellisesti.

Lue lisää

Akkukapasiteettia tarvitaan tasaamaan sähköntuotannon (aurinkopaneelit, tuuligeneraattorit, moottoriajo, maasähkö) vaihtelua. Jos haluaa nauttia omavaraisuudesta tinkimättä tilavan jääkaapin, kattavan navigointivarustuksen, valaistuksen, TV:n, läppärin/, lämmityksen yms tuomasta mukavuudesta, ei pelkkä aurinkopaneeli vielä riitä. Kylmälaatikko tai pieni jääkaappi on itsensä kiusaamista, parempi olla sitten ilman ja toimia sen mukaan, omavaraisuutta se ei kuitenkaan ole. Mikrot, pakastimet, pesukoneet, kahvinkeittimet ja vastaavat ovat siitä vielä aste ylöspäin ja vaativat jo aggregaatin tai niitä käytetään vain maasähkön päässä. Kolmen päivän välein tarvittava kauppareissu ei vastaa minun käsitystäni mukavasta matkaveneilystä tai lomailusta.

Laiskanpulskea kirjoitti:

Veneessäni on 27 kilon CQR-ankkuri 50 metrin ketjulla ja sähköisellä ankkurivinssillä. Tällä varustuksella olen yöpynyt lukuisia kertoja Saaristomerellä 5-10 metrin syvyisessä vedessä. En millään ota uskoakseni, että mukavuuteni säilyisi edes ennallaan, saati paranisi, jos vaihtaisin köyteen ja jättäisin vinssin rannalle.

Bimini on valmiina koko ajan suojaamassa paisteelta ja sateeltakin. Tunnelma on kuitenkin avara, näköala vapaa, kulku kannelle ja istuminen sivupenkeillä ei ahdista eikä tukka liimaannu kosteaan pressuun. Jalkineet ja ulkovaatteet voi jättää katteen alle tuulettumaan ja kuivumaan, eikä tarvitse viedä lisää kosteutta sisään. Sadekuuron yllättäessä ei tarvitse pistää kättä viinilasin päälle estämän juoman laimentumista eikä ole pelkoa lokkien pudottamista yllätyksistä juustotarjottimelle. Tarvittaessa voisin lisätä suojaa sivuille aina täyskattavaan avotilan telttaan saakka. Käytännössä sitä tarvetta ei ole, koska jos säät sitä vaatisivat, siirrytään sisätiloihin. En millään ota uskoakseni, että mukavuuteni säilyisi ennallaan, saati lisääntyisi, jos vaihtaisin biminini puomitelttaan.

Lue lisää

Minulla on 15 kg CQR, 5 m paksua ketjua ja 60 m hyvälaatuista köyttä. Tällä varustuksella olen yöpynyt lukuisia kertoja eri merialueilla alle 20 m syvisissä vesissä. En millään ota uskoakseni, että mukavuuteni olisi parantunut isommalla ankkurilla, ketjulla ja vinssillä. Ei siis ole kyse siitä, etteikö enemmälläkin selviäisi yhtä hyvin, vaan siitä, että vähemmälläkin on yhtä mukavaa. Ankkurin käsittelyn vaivan korvaa vähempi aaltoihin sukeltelu vasta-aallokossa.

Ikinä en ole laittanut kättä viinilasin päälle sateensuojaksi, vaikka yläpuolella ei olisi minkäänlaista katosta. Sadekuurot tulevat luonnostaan tuulen kanssa ja biminin alla on kuivaa (tai varjoista) vain istumalaatikon toisella reunalla. Jatkuvampi sade voi toki tulla täyspläkässäkin, mutta silloin on jo siirrytty sisätiloihin. Puomiteltan alla on tarpeen vaatiessa suojassa sekä auringolta että sateelta. Ja vaikka minun veneessä istutaan kannen tasossa, ei puomiteltta ole istujien päässä millään istuimella. Kulku kannelle on valinnan mukaan joko paremmin suojattu tai täysin vapaa pienestäkin esteestä. Sanoisin, että erittäin mukavaa.

Bimini täällä on vähän kuin parasolli 20-luvun neitosen kädessä. Eteläisemmillä leveysasteilla kiinteä bimini on paras ja välttämätön suoja ylhäältä tukalasti paistavalta auringolta. Satamaoloihin vaaditaan joka tapauksessa sielläkin paljon laajempi suoja.

Rahaako puuttuu? kirjoitti:

Akkukapasiteettia tarvitaan tasaamaan sähköntuotannon (aurinkopaneelit, tuuligeneraattorit, moottoriajo, maasähkö) vaihtelua. Jos haluaa nauttia omavaraisuudesta tinkimättä tilavan jääkaapin, kattavan navigointivarustuksen, valaistuksen, TV:n, läppärin/, lämmityksen yms tuomasta mukavuudesta, ei pelkkä aurinkopaneeli vielä riitä. Kylmälaatikko tai pieni jääkaappi on itsensä kiusaamista, parempi olla sitten ilman ja toimia sen mukaan, omavaraisuutta se ei kuitenkaan ole. Mikrot, pakastimet, pesukoneet, kahvinkeittimet ja vastaavat ovat siitä vielä aste ylöspäin ja vaativat jo aggregaatin tai niitä käytetään vain maasähkön päässä. Kolmen päivän välein tarvittava kauppareissu ei vastaa minun käsitystäni mukavasta matkaveneilystä tai lomailusta.

Lue lisää

Ajattelepa, miten paljon lisämukavuutta toisi 30 m moottorijahti palkkamiehistöineen. Ei tarttis edes drinkkejä itse itselleen tarjoilla.

rahastako kiinni? kirjoitti:

Ajattelepa, miten paljon lisämukavuutta toisi 30 m moottorijahti palkkamiehistöineen. Ei tarttis edes drinkkejä itse itselleen tarjoilla.

No, jos vähän realistisemmin lähdetään ajattelemaan asiaa, niin tätä vastaavaa keskustelua on käyty jo pitkät ajat linjalla purjeveneet/moottoripurret. Esim. Nauticatteja on pidetty haluttavina matkaveneinä, vaikka se ero on ollut paljon suurempi kuin tämän keskustelun CR/matkapursi. Moottoripurressa "saa" olla kaikenlaista härpäkettä, sillä "saa" ajaa koneellakin, vaikka tuuli olisi suotusia, mutta jostakin syystä kaikki tämä muuttuu hyi-hyiksi, jos kyse on purjeveneestä. Ihmettelen kovasti joidenkin tarvetta kyseenalaistaa ja arvostella toisten valintoja, siinäkin tapauksessa, että motiivi olisi puhdas kateus ja perimmäinen syy rahan puute. Tyypillinen suomalainen asenne. Jos minulla ei ole johonkin varaa, ei sitä pidä muidenkaan hankkiman. Liirumlaarumilla siten yritetään todistaa, lähinnä itselle, että oma tie on se ainoa ja oikea.

Rahhaa on kirjoitti:

No, jos vähän realistisemmin lähdetään ajattelemaan asiaa, niin tätä vastaavaa keskustelua on käyty jo pitkät ajat linjalla purjeveneet/moottoripurret. Esim. Nauticatteja on pidetty haluttavina matkaveneinä, vaikka se ero on ollut paljon suurempi kuin tämän keskustelun CR/matkapursi. Moottoripurressa "saa" olla kaikenlaista härpäkettä, sillä "saa" ajaa koneellakin, vaikka tuuli olisi suotusia, mutta jostakin syystä kaikki tämä muuttuu hyi-hyiksi, jos kyse on purjeveneestä. Ihmettelen kovasti joidenkin tarvetta kyseenalaistaa ja arvostella toisten valintoja, siinäkin tapauksessa, että motiivi olisi puhdas kateus ja perimmäinen syy rahan puute. Tyypillinen suomalainen asenne. Jos minulla ei ole johonkin varaa, ei sitä pidä muidenkaan hankkiman. Liirumlaarumilla siten yritetään todistaa, lähinnä itselle, että oma tie on se ainoa ja oikea.

Lue lisää

Jos mulla rahaa olis, olis veneessä hiilarimasto ja uus isopurje, ehkä kaks, mutta entiset härpäkkeet...

Minusta edellä oli aika hyvin pitäydytty asiaperusteissa arvostellen enemmän mukavuus- ja toimivuusnäkökohtia kuin sellaista "saako olla"-juttua. Akkukapasiteettikin lähti tuotannon ja kulutuksen tasapainosta, ei akkujen painosta.

Laiskanpulskea kirjoitti:

Veneessäni on 27 kilon CQR-ankkuri 50 metrin ketjulla ja sähköisellä ankkurivinssillä. Tällä varustuksella olen yöpynyt lukuisia kertoja Saaristomerellä 5-10 metrin syvyisessä vedessä. En millään ota uskoakseni, että mukavuuteni säilyisi edes ennallaan, saati paranisi, jos vaihtaisin köyteen ja jättäisin vinssin rannalle.

Bimini on valmiina koko ajan suojaamassa paisteelta ja sateeltakin. Tunnelma on kuitenkin avara, näköala vapaa, kulku kannelle ja istuminen sivupenkeillä ei ahdista eikä tukka liimaannu kosteaan pressuun. Jalkineet ja ulkovaatteet voi jättää katteen alle tuulettumaan ja kuivumaan, eikä tarvitse viedä lisää kosteutta sisään. Sadekuuron yllättäessä ei tarvitse pistää kättä viinilasin päälle estämän juoman laimentumista eikä ole pelkoa lokkien pudottamista yllätyksistä juustotarjottimelle. Tarvittaessa voisin lisätä suojaa sivuille aina täyskattavaan avotilan telttaan saakka. Käytännössä sitä tarvetta ei ole, koska jos säät sitä vaatisivat, siirrytään sisätiloihin. En millään ota uskoakseni, että mukavuuteni säilyisi ennallaan, saati lisääntyisi, jos vaihtaisin biminini puomitelttaan.

Lue lisää

" Veneessäni on 27 kilon CQR-ankkuri 50 metrin ketjulla ja sähköisellä ankkurivinssillä "
Kuinka iso veneesi oikein on ?
Ankkurin vaihtaminen parempaan voisi auttaa, jolloin kevyempikin riittäisi. Tutustupa ankkuritesteihin, joissa on testattu moderneja ankkureita, siis niitä joissa on roll bar.

Noilla painoilla voi kyllä jo ymmärtää halusi käyttää vinssiä, ja se taas selittää miksi ketju on mielestäsi köyttä parempi. Ankkurin pidon kannalta noin pitkä ketju ei ole juuri tarpeen, mutta sen vinssin kanssa tietysti hyvinkin hyödyllinen. Onkohan sulla vinsiin kaukosäädinkin ?
Mukavuuden kannalta tietty pelkkä ketju on haitaksi sekä meluamisen, että äkillisten nykäysten kannalta, ketjuhan ei jousta kun kuormaa on, joten nykäykset joko saavat ankkurin rekaamaan tai se on reilusti ylimitoitettava kuten sinun tapauksessasi saattaa ollakin. Koukku joustavan köyden jatkona poistaa nuo ongelmat, mutta vaivaahan siitäkin on.

ankkurivarustus kirjoitti:

" Veneessäni on 27 kilon CQR-ankkuri 50 metrin ketjulla ja sähköisellä ankkurivinssillä "
Kuinka iso veneesi oikein on ?
Ankkurin vaihtaminen parempaan voisi auttaa, jolloin kevyempikin riittäisi. Tutustupa ankkuritesteihin, joissa on testattu moderneja ankkureita, siis niitä joissa on roll bar.

Noilla painoilla voi kyllä jo ymmärtää halusi käyttää vinssiä, ja se taas selittää miksi ketju on mielestäsi köyttä parempi. Ankkurin pidon kannalta noin pitkä ketju ei ole juuri tarpeen, mutta sen vinssin kanssa tietysti hyvinkin hyödyllinen. Onkohan sulla vinsiin kaukosäädinkin ?
Mukavuuden kannalta tietty pelkkä ketju on haitaksi sekä meluamisen, että äkillisten nykäysten kannalta, ketjuhan ei jousta kun kuormaa on, joten nykäykset joko saavat ankkurin rekaamaan tai se on reilusti ylimitoitettava kuten sinun tapauksessasi saattaa ollakin. Koukku joustavan köyden jatkona poistaa nuo ongelmat, mutta vaivaahan siitäkin on.

Lue lisää

40 jalkaa, omaa painoa runsaat 8 tonnia. Ankkuriketju kevennetään pois vinssiä rasittamasta pitemmän (yön yli) ankkuroinnin ajaksi joka tapauksessa esim. pelikaanihaalla. Itse käytän "paholaisen kouraa", joka antaa joustoa.Samoin pelkkä ketjun painokin. CQR on ankkureista minusta selvästi yleispätevin tällaisessa veneessä tässä tarkoituksessa. Ulompana saaristossa kovemmalla kelillä mainingit kääntyvät suojaisemmillekin puolille, jonka vuoksi ankkurivarustuksen on syytä olla mieluummin ylöspäin mitoitettu kuin minimi. Keulasta ankkuroidussa veneessä eivät aallot pidä hereillä peräkajuuttojen asukkaita. Tämän kokoisessa veneessä yölliset peräankkurisulkeiset kansoitetussa luonnonsataman kalliorannassa kun tuuli kääntyy ja nousee, eivät ole toivomuslistalla kärkisijoilla. Siksi, mukavuuden tähden tällainen varustus. Mukavuutta on myös rauhallinen yöuni, vaikka keli kovenisikin. Kokemuskin tuo varmuutta, vai miten se meni.

Rahaako puuttuu? kirjoitti:

Akkukapasiteettia tarvitaan tasaamaan sähköntuotannon (aurinkopaneelit, tuuligeneraattorit, moottoriajo, maasähkö) vaihtelua. Jos haluaa nauttia omavaraisuudesta tinkimättä tilavan jääkaapin, kattavan navigointivarustuksen, valaistuksen, TV:n, läppärin/, lämmityksen yms tuomasta mukavuudesta, ei pelkkä aurinkopaneeli vielä riitä. Kylmälaatikko tai pieni jääkaappi on itsensä kiusaamista, parempi olla sitten ilman ja toimia sen mukaan, omavaraisuutta se ei kuitenkaan ole. Mikrot, pakastimet, pesukoneet, kahvinkeittimet ja vastaavat ovat siitä vielä aste ylöspäin ja vaativat jo aggregaatin tai niitä käytetään vain maasähkön päässä. Kolmen päivän välein tarvittava kauppareissu ei vastaa minun käsitystäni mukavasta matkaveneilystä tai lomailusta.

Lue lisää

Mitä ihmettä säilytät siellä valtavan isossa jääkaapissasi? Edellisessä veneessä oli 23 litran kylmäboksi. Siihen mahtui hyvin 4 hengen perheen ruoat kolmeksi päiväksi eikä kolmen päivän välein kauppaan tarvinnut mennä, mutta mielellään kuitenkin päästä savukalaa tms. ostamaan, jotta ei tarvitse siirtyä purkki/pussiruokaan, joka on enemmänkin varamuonaa.

Nykyisessä veneessä on selkeästi isompi kylmäboksi. En ole mitannut, mutta se lienee 70-80 litraa. Se ei ole koskaan ollut vielä täynnä ja kyllä sinne mahtuisi jo viikon ruoat ja viikko alkaa olla maksimi säilytysaika muutenkin lihalle jne.

FF 27 kirjoitti:

Löytyykö polaareita esim. Finn Flyer 27:lle? Olisin suuresti kiitollinen.

Ei löydy.

Joakim_ kirjoitti:

Jos puhutaan edes suunnilleen saman kokoluokan veneistä, on 5->7 järkyttävän suuri ero. En heti keksi veneparia, jolla saisi nuo luvut samalla tavalla purjehtien,

Äärimmäisyyksiin menemättä otetaan nopeaksi esimekiksi X-35. Sillä pääsee 7 kn 4 m/s sivutuulessa, mutta pelkkää optimikulmaa tuskin on pitkään. 5 m/s tuulessa se ylittää 7 kn jo kaikilla muilla suunnilla paitsi luovilla ja melko suoralla myötätuulella, 6 m/s tuulessa jo kaikilla myötätuulillakin ja 7 m/s tuulessa myös ympyräradan keskinopeutena.

Otetaan vertailupariksi vaikkapa Jon 33, joka on 30 vuotta sitten suunniteltu hiukan pienempi matkapursi ja hitaampi kuin 2000-luvun matkapurret (esim. HR31 tai Bavaria 33 Cruiser ovat hiukan nopeampia). Sekin kulkee 4 m/s sivutuulessa 6 kn, 5 m/s tuulessa yli 6 kn samalla alueella kuin X-35 yli 7 kn ja 7 m/s tuulessa ympyräradan keskinopeutena 6 m/s.

Todennäköisesti Jon 33 vaatii myös vähemmän miehistöpainoa ja osaamista päästäkseen noihin lukuihin.

Luvuista näkee, että jo 7 vs. 6 kn on aika äärimmäinen esimerkki, jos veneitä purjehditaan samalla tavalla. Eri asia sitten on, jos toista purjehditaan kuin kilpailussa ja toista yhdellä purjeella, likaisella pohjalla ja kiintolapapotkurilla. Jopa Guy 22 menee 5,3 solmua tilanteissa, joissa X-35 pääsee 7 solmua!

Lue lisää

"Jos puhutaan edes suunnilleen saman kokoluokan veneistä, on 5->7 järkyttävän suuri ero. En heti keksi veneparia, jolla saisi nuo luvut samalla tavalla purjehtien,"

No mites olis x-332 vs kings cruiser 33.

Joakim_ kirjoitti:

Mitä ihmettä säilytät siellä valtavan isossa jääkaapissasi? Edellisessä veneessä oli 23 litran kylmäboksi. Siihen mahtui hyvin 4 hengen perheen ruoat kolmeksi päiväksi eikä kolmen päivän välein kauppaan tarvinnut mennä, mutta mielellään kuitenkin päästä savukalaa tms. ostamaan, jotta ei tarvitse siirtyä purkki/pussiruokaan, joka on enemmänkin varamuonaa.

Nykyisessä veneessä on selkeästi isompi kylmäboksi. En ole mitannut, mutta se lienee 70-80 litraa. Se ei ole koskaan ollut vielä täynnä ja kyllä sinne mahtuisi jo viikon ruoat ja viikko alkaa olla maksimi säilytysaika muutenkin lihalle jne.

Lue lisää

Myönnän ihmetteleväni, miten 4-henkisen perheen kolmen päivän sapuskat ovat mahtuneet 23 litran boxiin. Koko sakki näkkileipädieetillä?

16+4 kirjoitti:

Myönnän ihmetteleväni, miten 4-henkisen perheen kolmen päivän sapuskat ovat mahtuneet 23 litran boxiin. Koko sakki näkkileipädieetillä?

No ei todellakaan! 23 litran boksiin mahtuu kerralla 1,5 l limupullo, maitotölkki, voirasia, juustoa, kinkkua/metvurstia, makkarapaketti, muutama liharuoka (pihvit, kokonainen porsaan sisäfile, kanarintapaloja tms.). Tilaa jää vielä vaikkapa litralle mansikoita ja hätävarana oli usein makkarapaketti.

Perunat, salaattiainekset, murot, puuroainekset, hedelmät jne. voi säilyttää muualla.

vfw7357 kirjoitti:

"Jos puhutaan edes suunnilleen saman kokoluokan veneistä, on 5->7 järkyttävän suuri ero. En heti keksi veneparia, jolla saisi nuo luvut samalla tavalla purjehtien,"

No mites olis x-332 vs kings cruiser 33.

Lue lisää

No lähdetään LYS-luvuista. KC33:1,09 ja X332 1,24. Jos X332 menee 7 kn, menee KC33 LYS-lukujen perusteella 6,15 kn. Vastaavasti KC33:n menessä 5 kn X332 pitäisi mennä 5,69 kn. Lähempänä nuo ovat toisiaan vauhdiltaan kuin X-35 ja Jon 33.

Joakim_ kirjoitti:

No ei todellakaan! 23 litran boksiin mahtuu kerralla 1,5 l limupullo, maitotölkki, voirasia, juustoa, kinkkua/metvurstia, makkarapaketti, muutama liharuoka (pihvit, kokonainen porsaan sisäfile, kanarintapaloja tms.). Tilaa jää vielä vaikkapa litralle mansikoita ja hätävarana oli usein makkarapaketti.

Perunat, salaattiainekset, murot, puuroainekset, hedelmät jne. voi säilyttää muualla.

Lue lisää

No pelkästään juomia menee nelihenkisellä porukalla enemmän. Minulla on jotain 50 40 tuota kylmätilaa ja jo kahden hengen porukalla se on tiukassa. Tietysti minulla on tapana pitää siellä mm. muutama jääteepurkki tai vastaava (käteviä matkajuomana), oluet, pari skumppapulloa jne. Mutta vaikka mitään ei-pilaantuvaa juomapuolta ei sinne panisikaan, niin ainakin toinen kylmiö täyttyisi kyllä safkasta helposti.

Joakim_ kirjoitti:

Ei löydy.

Onko netissä jossain helposti löydettävissä eri venetyyppien polaareita? Scanmar kiinnostaisi nyt. Ja eikös olekin niin, että polaareissa esitetty ideaalinopeus on nopeutta veden suhteen?

Nyt en ymmärrä. Kerrot esimerkissäsi, että hitaamman vauhti on 5 solmua, eli meripeninkulmaa tunnissa. Nopeamman yksiköksi annat 7 solmua TUNNISSA. Nopeamman yksikkö, solmua tunnissa, on kiihtyvyyden tai hidastuvuuden yksikkö. Mitä niillä on mielestäsi tekemistä toistensa kanssa. Ja mitä pitäisi vertailla.

Joakim_ kirjoitti:

Listasi kuulostaa enemmän valtameripurren kuin Itämeren matkapurren varustelulta. Tyypillisessä C/R-veneessä (FG, Arcona, First, Dehler jne) ja ja tyypillisessä matkaveneessä (Hanse, Bavaria, ranskalaiset jne.) ei ole juuri eroa noiden suhteen.

Lähes kaikissa on riittävät tankit ja akut Itämerelle. 35-jalan kokoluokassa polttoainetankin 100 l molemmin puolin ja vesitankit 150-300 l. HR 342:ssa näyttää olevan 165 l ja 265 l, joten polttoainetankki tuossa on merkittävästi suurempi kuin useimmissa C/R-veneissä, mutta ei vesitankki.

Kaikkiin saa ankkurivinssin ja missään se ei taida olla vakiona.

Oman 35-jalkaisen C/R-veneen istuinkaukalon säilytystilaan muuten mahtuu kerralla kumivene, 2 polkupyörää, spinnu, 2 ankkuria ketjuineen ja köysineen, kiinnitysköydet, kansiharja jne.

Lue lisää

"Oman 35-jalkaisen C/R-veneen istuinkaukalon säilytystilaan muuten mahtuu kerralla kumivene, 2 polkupyörää, spinnu, 2 ankkuria ketjuineen ja köysineen, kiinnitysköydet, kansiharja jne. "

Pölöä venesuunnitelua on uhrata peräkajuuttojen tiloja varastointiin. Ei purjevene ole mikään varasto ja fillarit ja kumiveneet voi aivan hyvin tunkea siihen toiseen peräkajuuttaankin, mutta niissä hehtaarinkokoisissa säilytyslaatikoissa, joita löytyy alle 30 footereistakin, on erittäin ikävä nukkua. Miksi valmistaa isompia veneitä joiden sisusta on kuin 28 jalkaisessa???

Joakim_ kirjoitti:

Ei löydy.

Onko jossain koottuna tietoa mistä veneistä on jo polaarit olemassa? Itseäni kiinnostaisi löytää Inferno 28.n polaarit.

veintiocho kirjoitti:

Onko jossain koottuna tietoa mistä veneistä on jo polaarit olemassa? Itseäni kiinnostaisi löytää Inferno 28.n polaarit.

Suomen fleetti: http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=551&Itemid=174

Maailman fleetti: http://orc.org/ (ORC Sailor Services)

Joakim_ kirjoitti:

Suomen fleetti: http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=551&Itemid=174

Maailman fleetti: http://orc.org/ (ORC Sailor Services)

Lue lisää

Ehtisitkö ihan lyhyesti avata, miten noita lukuja tulkitaan?

31 kirjoitti:

Ehtisitkö ihan lyhyesti avata, miten noita lukuja tulkitaan?

GPH-listassa on vain GPH-luvut. GPH-luku kuvaa veneen nopeutta keskituulessa ympyräradalla. Yksikkönä on sekuntia/merimaili.

Kaikkille noille veneille saa testimittakirjan tai polaarit (Speed Guiden) tilaamalla Avomripurjehtijoiden tai ORC:n sivujen kautta.

Sä aloiteelija vaan et tiedä, että että X:t skabaa ulkomailla kovissa kisoissa kuten tanskassa ja siellä n kertaa parempia purjehtijoita kuin suomessa ja korkean lys luvun mukaisesti purjehtiminen vaati vuosien kilpapurjehduskokemuksen.

On monia paatteja joiden lys on liian alhainen, kuten inferno 29. Nillä on sitten helppo voittaa lys kisoja ja elvistellä kutsumalla toisia keskinkertaiseksi prujehtijoisi vaikka lysmestarilla ei ole esmes od kokemusta ollenkaan.

tasoitusmestarit kirjoitti:

Sä aloiteelija vaan et tiedä, että että X:t skabaa ulkomailla kovissa kisoissa kuten tanskassa ja siellä n kertaa parempia purjehtijoita kuin suomessa ja korkean lys luvun mukaisesti purjehtiminen vaati vuosien kilpapurjehduskokemuksen.

On monia paatteja joiden lys on liian alhainen, kuten inferno 29. Nillä on sitten helppo voittaa lys kisoja ja elvistellä kutsumalla toisia keskinkertaiseksi prujehtijoisi vaikka lysmestarilla ei ole esmes od kokemusta ollenkaan.

Lue lisää

Moni muukin vene skabaa kovissa kilpailuissa. Ei se X mikään ihme vene ole. Jos tanskalaiset ovat mielestäsi n kertaa sinua parempia purjehtijoita, niin antaa olla vaan.Mutta sen sijaan kehottaisin harjoittamaan sisälukutaitoa. Saman mittaluvun vene ei tarkoita välttämättä samaa venettä.

tasoitusmestarit kirjoitti:

Sä aloiteelija vaan et tiedä, että että X:t skabaa ulkomailla kovissa kisoissa kuten tanskassa ja siellä n kertaa parempia purjehtijoita kuin suomessa ja korkean lys luvun mukaisesti purjehtiminen vaati vuosien kilpapurjehduskokemuksen.

On monia paatteja joiden lys on liian alhainen, kuten inferno 29. Nillä on sitten helppo voittaa lys kisoja ja elvistellä kutsumalla toisia keskinkertaiseksi prujehtijoisi vaikka lysmestarilla ei ole esmes od kokemusta ollenkaan.

Lue lisää

Aika osuvasti tietämättäsi löysit hyvän vertauksen. Esim. Päijännepurjehduksessa, jossa on 4 - 5 inferno 29 venettä / vuosi nopeimmat Infernot voittavat hitaimpia 1 - 2 tuntia, jopa enemmänkin. Eli purjeista ja miehistöstä tulevaa eroa on vaikea venetyypillä kompensoida. X-veneillä on tyypillisesti kovat lyssit juu. Toisaalta esim. X79 ja X95 veneet ovat gph-lukujen valossa Infernoa nopeampia ja lyssi on kuitenkin sama. Kevyen tuulen ja myötätuuliveneenä Inferno on toki nopea lukuunsa nähden. Kuitenkin esim. Tämän vuoden päijännepurjehduksessa ei 7 - 8 m sivutuulessa (puuskat kovempia) olis ollut mitään mahiksia hyvin purjehdittuja Avance 33 tai H 323 veneitä ja niiden pitkää vesilinjaa vastaan.

tasoitusmestarit kirjoitti:

Sä aloiteelija vaan et tiedä, että että X:t skabaa ulkomailla kovissa kisoissa kuten tanskassa ja siellä n kertaa parempia purjehtijoita kuin suomessa ja korkean lys luvun mukaisesti purjehtiminen vaati vuosien kilpapurjehduskokemuksen.

On monia paatteja joiden lys on liian alhainen, kuten inferno 29. Nillä on sitten helppo voittaa lys kisoja ja elvistellä kutsumalla toisia keskinkertaiseksi prujehtijoisi vaikka lysmestarilla ei ole esmes od kokemusta ollenkaan.

Lue lisää

Xpert-luokan purjehdustietäjä ei näytä kokemuksestaan huolimatta tietävän, että Tanskassa ei käytetä lys-sääntöä, vaan omaa DH-sääntöä.

Tuli mieleen tapaus vuosien takaa. Lähdin Hangon regattaan (venelläni jonka LYS-luku oli 1.11) noin vuorokausi ennen ekaa starttia. Ensi purjehdittiin, sitten nukuttiin ankkurissa, ja lopuksi ajettiin koneellä. Samaan paikkaan lähti toinen nopeampi vene (LYS lähenteli 1.20, tä) kaksi vuorokautta Minua aikeisemmin. Minä ehdin hyvin ajoissa perille, mutta tämä nopeampi vene olis myöhästynyt, jollen olis ottanut
sitä Hangon itäisellä hinaukseen.

Ei taida noissa uusissa isoissa veneissä edes olla spinnua.

Uppotukki ei vaan kulje, vaikka käyttäisikin spinnua. (alle 10 solmua )
Nopeat veneet ajaa ohi niin luusta kuin leestäkin (yli 12 solmua) , jopa ilman avotuulipurjeita, kun tuulta on vähän enemmän (yli 12 m/s ).

myötätuulessa kirjoitti:

Uppotukki ei vaan kulje, vaikka käyttäisikin spinnua. (alle 10 solmua )
Nopeat veneet ajaa ohi niin luusta kuin leestäkin (yli 12 solmua) , jopa ilman avotuulipurjeita, kun tuulta on vähän enemmän (yli 12 m/s ).

Lue lisää

"Oikea syy "nopeiden" veneiden ostoon on se, että niiden ostajat eivät siedä sitä, että joku ohittaa heidät. Ja toisaalta he tuntevat suurta tyydytystä ohittaessaan muita."

Minä olen kyllä yleensä aina lähtenyt purrellani vesille juuri aikaa viettämään. Tylsää, minusta, lorvia liikaa aikaa satamissa. Sitä hienommalta satamaan tuleminen tuntuu mitä enemmin ja kauemmin sen eteen on tehnyt töitä.

Eikö sinne merelle juuri mennäkin viihtymään?!

Suuriin osiin satamista pääsee kyllä yhteysaluksilla, taksiveneillä ja jopa ihan autolla, jos merellä olo tuntuu raskaalta.

Mitä mahtanet tarkoittaa venetuntumalla? Jos toinen vene kulkee esim. solmun nopeammin kuin toinen, niin onko siinä parempi venetuntuma?

Matkapurjehduksessa suurin merkitys on jollain aivan muulla tekijällä kuin nopeudella. Muutenhan kaikki matkapurret olisivat raasereita - mutta kun eivät ole.

Ehkä sinun onkin turvallisinta pysyä siellä satamassa ja anna meidän muiden nauttia purjehduksesta. Puusilmä.

14+14 kirjoitti:

Eikö sinne merelle juuri mennäkin viihtymään?!

Suuriin osiin satamista pääsee kyllä yhteysaluksilla, taksiveneillä ja jopa ihan autolla, jos merellä olo tuntuu raskaalta.

Lue lisää

V*tuttaa kaikki purjeen ohi pääsevä ilma. Haluaisi sen kaikki itselle

6+7 kirjoitti:

Mitä mahtanet tarkoittaa venetuntumalla? Jos toinen vene kulkee esim. solmun nopeammin kuin toinen, niin onko siinä parempi venetuntuma?

Matkapurjehduksessa suurin merkitys on jollain aivan muulla tekijällä kuin nopeudella. Muutenhan kaikki matkapurret olisivat raasereita - mutta kun eivät ole.

Ehkä sinun onkin turvallisinta pysyä siellä satamassa ja anna meidän muiden nauttia purjehduksesta. Puusilmä.

Lue lisää

"Ehkä sinun onkin turvallisinta pysyä siellä satamassa ja anna meidän muiden nauttia purjehduksesta. Puusilmä."

Jos vene kulkee reippaasti, niin ei tarvitse nimitellä toisia. Veneilyturvallisuuden ja mukaavuuden lisäksi hyvä fiilis on tärkeää ja hyvin purjehtiva vene tekee hyvän fiiliksen, huonosti purjehtiva huonon, kuten palstalla joka päivä näkee.

Jotta palstan taso nousisi, siispä nimittelijät, upottakaa ne kelluttimet jonnekin syvänteeseen ja hankkikaa jokin tällainen:

http://www.youtube.com/watch?v=Owb7WSCm9x8

bbggggg kirjoitti:

"Ehkä sinun onkin turvallisinta pysyä siellä satamassa ja anna meidän muiden nauttia purjehduksesta. Puusilmä."

Jos vene kulkee reippaasti, niin ei tarvitse nimitellä toisia. Veneilyturvallisuuden ja mukaavuuden lisäksi hyvä fiilis on tärkeää ja hyvin purjehtiva vene tekee hyvän fiiliksen, huonosti purjehtiva huonon, kuten palstalla joka päivä näkee.

Jotta palstan taso nousisi, siispä nimittelijät, upottakaa ne kelluttimet jonnekin syvänteeseen ja hankkikaa jokin tällainen:

http://www.youtube.com/watch?v=Owb7WSCm9x8

Lue lisää

järjettömyyden aiheuttajana tyhmyys on jokapäivän jodi

bbggggg kirjoitti:

"Ehkä sinun onkin turvallisinta pysyä siellä satamassa ja anna meidän muiden nauttia purjehduksesta. Puusilmä."

Jos vene kulkee reippaasti, niin ei tarvitse nimitellä toisia. Veneilyturvallisuuden ja mukaavuuden lisäksi hyvä fiilis on tärkeää ja hyvin purjehtiva vene tekee hyvän fiiliksen, huonosti purjehtiva huonon, kuten palstalla joka päivä näkee.

Jotta palstan taso nousisi, siispä nimittelijät, upottakaa ne kelluttimet jonnekin syvänteeseen ja hankkikaa jokin tällainen:

http://www.youtube.com/watch?v=Owb7WSCm9x8

Lue lisää

Tuo on perhepurjehtijalle aavistuksen hankala vene, kun tarvitaan 8 äijää reunalle painoksi. Olisiko tarjota mitään, mikä on yksin purjehdittavissa ja istuinkaukalo sellainen mistä ei lapset vieri veteen.

FF 27 kirjoitti:

Tuo on perhepurjehtijalle aavistuksen hankala vene, kun tarvitaan 8 äijää reunalle painoksi. Olisiko tarjota mitään, mikä on yksin purjehdittavissa ja istuinkaukalo sellainen mistä ei lapset vieri veteen.

Lue lisää

Minkä ikäiset lapset mielestäsi voivat vieriä veteen, jos venettä ei jotenkin erityisesti ole suunniteltu sitä estämään ?!?
Konttausikäisistäkö tässä nyt puhut ja jos, niin eihän venettä sillä perusteella tarvitse loppuiäkseen valita, kun se ikä ei kauaa kestä. Valjaat päälle ja köydellä kiinni niiksi vuosiksi ulkona ollessa, niin vene kuin vene kelpaa.

Yksinpurjehdittavissa olevia nopeita veneitä on vaikka kuinka, kaikki vaan maksaa käytettyihin uppotukkeihin nähden enemmän. Kaikkein nopeimmat joihin mahtuu perhe mukaan ovat monirunkoja, eikä niihin todellakaan kaivata 8 äijää laidalle.

vauhdikasta menoa kirjoitti:

Minkä ikäiset lapset mielestäsi voivat vieriä veteen, jos venettä ei jotenkin erityisesti ole suunniteltu sitä estämään ?!?
Konttausikäisistäkö tässä nyt puhut ja jos, niin eihän venettä sillä perusteella tarvitse loppuiäkseen valita, kun se ikä ei kauaa kestä. Valjaat päälle ja köydellä kiinni niiksi vuosiksi ulkona ollessa, niin vene kuin vene kelpaa.

Yksinpurjehdittavissa olevia nopeita veneitä on vaikka kuinka, kaikki vaan maksaa käytettyihin uppotukkeihin nähden enemmän. Kaikkein nopeimmat joihin mahtuu perhe mukaan ovat monirunkoja, eikä niihin todellakaan kaivata 8 äijää laidalle.

Lue lisää

Ne kaikki yksrunkoveneesi kuitenkin ovat hitaita ja kaiken huipuksi epämukavia.

FF 27 kirjoitti:

Tuo on perhepurjehtijalle aavistuksen hankala vene, kun tarvitaan 8 äijää reunalle painoksi. Olisiko tarjota mitään, mikä on yksin purjehdittavissa ja istuinkaukalo sellainen mistä ei lapset vieri veteen.

Lue lisää

"Tuo on perhepurjehtijalle aavistuksen hankala vene, kun tarvitaan 8 äijää reunalle painoksi."

Oletko kuullut purjealan säätämsiestä keliin ja miehistölle sopivaksi?

Farr 400 on loistava valinta itämeren kevyisiin kesätuulin perhepurjehdukseen. Toiset ajaa koneella 4 m/s tuulessa yhtä kovaa kuin farri mene purjein.

Purjehtiessa ollaan matkalla purjein. Tuo mitä teet on tuulesta temmattua turhaa reuhtomista.

Olen seglare2 kanssa samaa mieltä !Tähän sopiikin sanoa:Kaikki paitsi purjehdus on pulshittiä!

Ymmärrän tämän näkökannan, mutta en siltikään ole ihan vakuuttunut, että nopeus olisi tässä se juttu. Annan esimerkin. Purjehdin säännöllisesti isohkolla X:llä ja klassisella kutosella. X on paljon nopeampi ja uudempi, mutta mielestäni on epämiellyttävää istua siellä silitysraudan laidalla, missä kiihtyvyydet ovat isoja ja istutaan korkealla vedestä. Vene kyllä purjehtii oikein hyvin. Sen sijaan kutonen on huomattavasti hitaampi vene, mutta purjehdusnautinto on minusta suurempi ja jopa herkempi kuin nopeasti kiihtyvässä ruoriveneessä.

Kykloopit, esimerkeistä: pyöräikyä harrastava voi lähteä tunnin lenkille erilaisilla fillareilla tilanteen mukaan. Prätkäilyä harrastavat usein myös mielellään jos mahdollista omistaisivat erityyppisiä prätkiä vääntävistä kiihtyviin ja raskaammista kiihtyviin, maastopyöristä katupyöriin ja maantiepyöristä ratapyöriin.

14+10 kirjoitti:

Ymmärrän tämän näkökannan, mutta en siltikään ole ihan vakuuttunut, että nopeus olisi tässä se juttu. Annan esimerkin. Purjehdin säännöllisesti isohkolla X:llä ja klassisella kutosella. X on paljon nopeampi ja uudempi, mutta mielestäni on epämiellyttävää istua siellä silitysraudan laidalla, missä kiihtyvyydet ovat isoja ja istutaan korkealla vedestä. Vene kyllä purjehtii oikein hyvin. Sen sijaan kutonen on huomattavasti hitaampi vene, mutta purjehdusnautinto on minusta suurempi ja jopa herkempi kuin nopeasti kiihtyvässä ruoriveneessä.

Lue lisää

Purjehdus on miellyttävintä kun pysyy kuivana ja näkee hyvin joka suuntaan, siis istutaan korkealla vedestä. Kaikkein miellyttävintä leveillä trimaraaneilla, jos pääsee tuulen puoleisen rungon päälle istumaan metrien korkeuteen.
Kumpa pääsiskin dogzillan kyytiin ... leveyttä 90 jalkaa sais oikein nauttia purjehtimisesta.

Epämiellyttävää on istua (kastua) alhaalla ahtaassa kaukalossa ja saada joka aallosta roiskeet päällensä, kun ei edes näe mitään ja suola (sinilevä) kirvelee silmissä. Aaltojen ottaminenkaan ei onnistu.

14+10 kirjoitti:

Ymmärrän tämän näkökannan, mutta en siltikään ole ihan vakuuttunut, että nopeus olisi tässä se juttu. Annan esimerkin. Purjehdin säännöllisesti isohkolla X:llä ja klassisella kutosella. X on paljon nopeampi ja uudempi, mutta mielestäni on epämiellyttävää istua siellä silitysraudan laidalla, missä kiihtyvyydet ovat isoja ja istutaan korkealla vedestä. Vene kyllä purjehtii oikein hyvin. Sen sijaan kutonen on huomattavasti hitaampi vene, mutta purjehdusnautinto on minusta suurempi ja jopa herkempi kuin nopeasti kiihtyvässä ruoriveneessä.

Lue lisää

Mutta kuutonen onkin raaseri viimeisen päälle. Ja sillä purjehdus yhtä juhlaa.

höpö kirjoitti:

Kykloopit, esimerkeistä: pyöräikyä harrastava voi lähteä tunnin lenkille erilaisilla fillareilla tilanteen mukaan. Prätkäilyä harrastavat usein myös mielellään jos mahdollista omistaisivat erityyppisiä prätkiä vääntävistä kiihtyviin ja raskaammista kiihtyviin, maastopyöristä katupyöriin ja maantiepyöristä ratapyöriin.

Lue lisää

Pyöräilyä harrastava voi tosiaan valita tunnin lenkille tallistaan erilaisia fillareita. Mutta sitä kolmivaihteista hän ei ota, koska ei sellaista omista. Se prätkäilijäkään ei harkitse hondan ja harrikan välillä, koska molempia ei ole, vaikka sitä toista lajityyppiä voisi olla varaa valitakin.

ei mee noin kirjoitti:

Pyöräilyä harrastava voi tosiaan valita tunnin lenkille tallistaan erilaisia fillareita. Mutta sitä kolmivaihteista hän ei ota, koska ei sellaista omista. Se prätkäilijäkään ei harkitse hondan ja harrikan välillä, koska molempia ei ole, vaikka sitä toista lajityyppiä voisi olla varaa valitakin.

Lue lisää

Kylläpäs muuten menee. Tunnin lenkille, joka ei automaattisesti tarkoita kuntoilulenkkiä, valitsen välillä pappafillarin. Tosi prätkäentusiastit ajamme mielellämme myös Hondalla, Kawalla, Trumpalla, Ducatilla, HD:llä, Bemarilla jne.

sanottava kirjoitti:

Kylläpäs muuten menee. Tunnin lenkille, joka ei automaattisesti tarkoita kuntoilulenkkiä, valitsen välillä pappafillarin. Tosi prätkäentusiastit ajamme mielellämme myös Hondalla, Kawalla, Trumpalla, Ducatilla, HD:llä, Bemarilla jne.

Lue lisää

Honda- ja harrikkakuskit eivät usein mahdu edes samalle kadulle, miten sitten prätkät samaan talliin? Ehkä sellaisia entusiasteja on maassa yksi tai peräti kaksi.

sittenkään? kirjoitti:

Honda- ja harrikkakuskit eivät usein mahdu edes samalle kadulle, miten sitten prätkät samaan talliin? Ehkä sellaisia entusiasteja on maassa yksi tai peräti kaksi.

Pikkupojat vain ovat fanaattisia. Tosiharrastajia on paljon.

on the road kirjoitti:

Pikkupojat vain ovat fanaattisia. Tosiharrastajia on paljon.

Harrikoita pikkupojilla...enpä ole ikinä nähnyt. Aivan yleisesti kahden käyttäjäkunnan olemassaolosta puhuvat prätkäkuskit, ettei se aivan legendaa voi olla. Ja melkein aina kuulee tilanteen olevan juuri niin, että se näkyvä hyljeksintä tulee sieltä harrikkapuolelta. Tilannehan on aivan analoginen tämän ketjun aloituksen kanssa, on niitä ja sitten me muut. No joo, sitten on vielä se jodlari erikseen...

näin on nähty kirjoitti:

Harrikoita pikkupojilla...enpä ole ikinä nähnyt. Aivan yleisesti kahden käyttäjäkunnan olemassaolosta puhuvat prätkäkuskit, ettei se aivan legendaa voi olla. Ja melkein aina kuulee tilanteen olevan juuri niin, että se näkyvä hyljeksintä tulee sieltä harrikkapuolelta. Tilannehan on aivan analoginen tämän ketjun aloituksen kanssa, on niitä ja sitten me muut. No joo, sitten on vielä se jodlari erikseen...

Lue lisää

Pikkupojalla en tarkoittanut välttämättä iältään tai fyysiseltä kooltaan pikkupoikaa.

viittaus kirjoitti:

Pikkupojalla en tarkoittanut välttämättä iältään tai fyysiseltä kooltaan pikkupoikaa.

Ovatko harrikkakuskit useinkin vähän pikkupojiksi jääneitä? Ja ovatko ne samanlaisia kuin matkaveneen mukavuuksien takia ostavat? Menee jo hiukan selittelyn puolelle.

yritä vielä kirjoitti:

Ovatko harrikkakuskit useinkin vähän pikkupojiksi jääneitä? Ja ovatko ne samanlaisia kuin matkaveneen mukavuuksien takia ostavat? Menee jo hiukan selittelyn puolelle.

Harrikkakuski ei tarkoita pikkupojaksi jäänyttä, mutta pelkästään Harrikan, Kawan tai x-yachtsin, Jod-35:n jne. ainoana kaikille oikeana valintana ja itseään maailmannapana pitävä inttäjä tarkoittaa pikkupojaksi jäänyttä.

Omenoita ja appelsiineja tässä nyt verrataan joka tapauksessa. Joten se siitä.

Muistan kuulleeni useammankin kerran sellaisen mielipiteen, että purjeveneessä olet perillä silloin kun vene irtoaa laiturista. Kannattaa hankkia sellainen vene, että siinä viihtyy pitempäänkin.

Voitko vähän perustella? En siis ole inttämässä vastaan enkä haastamassa riitaa vaan aidosti kiinnostunut miksi ostajat olisivat tampioita ja vene kuraa. Minulta on tämä jäänyt kokonaan huomaamatta. Olen käynyt kahdessa yksilössä ja minusta hieno vene. Seurasin Porkkalan niemessä kerran vartin verran kun toinen näistä meni sattumalta ohi ja kulki tosi hienosti.

Jokisen Jussi kirjoitti:

Voitko vähän perustella? En siis ole inttämässä vastaan enkä haastamassa riitaa vaan aidosti kiinnostunut miksi ostajat olisivat tampioita ja vene kuraa. Minulta on tämä jäänyt kokonaan huomaamatta. Olen käynyt kahdessa yksilössä ja minusta hieno vene. Seurasin Porkkalan niemessä kerran vartin verran kun toinen näistä meni sattumalta ohi ja kulki tosi hienosti.

Lue lisää

Joku uusi fg 4x ( ehkä 43), pisti purjeista koneelle koska otimme sen kiinni purjehtien metrejä lyhyemmällä ja vuosikymmeniä vanhemmalla veneellä. Tuulta oli vastaan 5 m/s, ei papparaiset viitsineet kryssiä 5 mpk:ta enempää, total leg meillä ja heillä noin 30 mpk..

Uudet fokkaveneet ovat vaativia purjehdittava kevyessä kelissä. Fokan trimmaaminen tehokkaaksi on genoaa vaikeampaa.

Juu, eikä jäänyt purjehditussa ajassa kuin puolisen tuntia 40 jalkaiselle 15 vuotta vanhalle konstruktiolle.. ;)

seglare2 kirjoitti:

Juu, eikä jäänyt purjehditussa ajassa kuin puolisen tuntia 40 jalkaiselle 15 vuotta vanhalle konstruktiolle.. ;)

Swan37 Tarantella se ilmeisesti onkin vasta nopea vene:)

Qwerty23 kirjoitti:

Swan37 Tarantella se ilmeisesti onkin vasta nopea vene:)

Mikä tahansa S&S Swan on aina nopea. Mitäs kummallista siinä on? Poikaset voi väitellä asiasta mutta me ukkoikään tulleet omistajat vähää välitämme nojatuoliYoutubeprjehtijapoikasten kommenteista!

S&S kirjoitti:

Mikä tahansa S&S Swan on aina nopea. Mitäs kummallista siinä on? Poikaset voi väitellä asiasta mutta me ukkoikään tulleet omistajat vähää välitämme nojatuoliYoutubeprjehtijapoikasten kommenteista!

Lue lisää

"Mikä tahansa S&S Swan on aina nopea"

No huh, kyllä nautor teki kasariluvun alussa kammottavia ior S&S uppotukkeja jotka ei eivät liiku millään mihinkään.

456555 kirjoitti:

"Mikä tahansa S&S Swan on aina nopea"

No huh, kyllä nautor teki kasariluvun alussa kammottavia ior S&S uppotukkeja jotka ei eivät liiku millään mihinkään.

Kasariswanit on Ron Hollandin suunnittelemia, yhteistyö S&S:n kanssa päättyi seitkytyhdeksän.

Faktoja peliin kirjoitti:

Kasariswanit on Ron Hollandin suunnittelemia, yhteistyö S&S:n kanssa päättyi seitkytyhdeksän.

German Frersin paatteja on moni kasariswan ron hollandin lisäksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nautor's_Swan

Jos toinen vene jää parissa tunnissa horisontin taakse niin purjehdit eri halssilla, kellosi on pysähtynyt ja horisonttisikin on kovin suppea. Tai et ole koskaan nähnyt veneen jäävän horisontin taakse. Millä veneellä olet oppinut purjehtumaa 20 astetta apparenttia tai tosituulta?

seppomartti kirjoitti:

Jos toinen vene jää parissa tunnissa horisontin taakse niin purjehdit eri halssilla, kellosi on pysähtynyt ja horisonttisikin on kovin suppea. Tai et ole koskaan nähnyt veneen jäävän horisontin taakse. Millä veneellä olet oppinut purjehtumaa 20 astetta apparenttia tai tosituulta?

Lue lisää

Horisontti on tunnetusti 2.07* sqrt(h) malleina kun h on katsojan korkeus metreinä. Pitikö tämäkin nyt rautalangasta vääntää. Luovittaessa ei halsilla liene väliä kuten varmasti käsität. 20 asteen apparentti vaatii 6-8 m/s, 1 genuan ja latistetun täyden ison jolloin venettä hieman piinataan ja tietysti hyvän kryssiveneen. Jos omistaa huonon kryssiveneen, luovikulma tuntuu tietysti kovin pieneltä. VMG kuitenkin kertoo, että näin mennään kovinta vauhtia.

17+18 kirjoitti:

Horisontti on tunnetusti 2.07* sqrt(h) malleina kun h on katsojan korkeus metreinä. Pitikö tämäkin nyt rautalangasta vääntää. Luovittaessa ei halsilla liene väliä kuten varmasti käsität. 20 asteen apparentti vaatii 6-8 m/s, 1 genuan ja latistetun täyden ison jolloin venettä hieman piinataan ja tietysti hyvän kryssiveneen. Jos omistaa huonon kryssiveneen, luovikulma tuntuu tietysti kovin pieneltä. VMG kuitenkin kertoo, että näin mennään kovinta vauhtia.

Lue lisää

Niin, jos katsojan silmänkorkeus on merenpinnasta n. 2 m, mikä saattaa olla jopa alakanttiin normaalikokoisen matkaveneen kohdalla ja havaittavan veneen mastonkorkeus vaikkapa 15 m, niin häipyäksesi horisonttiin parissa tunnissa olisi sinun edettävä suoraa linjaa laskien 4-5 solmua nopeammin. Kryssi huomioiden eroa tarvitaan vielä lisää.

Joten eiköhän lopeteta ne höpinät "horisonttiin katoamisesta".

23 kirjoitti:

Niin, jos katsojan silmänkorkeus on merenpinnasta n. 2 m, mikä saattaa olla jopa alakanttiin normaalikokoisen matkaveneen kohdalla ja havaittavan veneen mastonkorkeus vaikkapa 15 m, niin häipyäksesi horisonttiin parissa tunnissa olisi sinun edettävä suoraa linjaa laskien 4-5 solmua nopeammin. Kryssi huomioiden eroa tarvitaan vielä lisää.

Joten eiköhän lopeteta ne höpinät "horisonttiin katoamisesta".

Lue lisää

Jos huonon luovijan VMG on 1,5 kn ja hyvän 4,5 kn, niin sillon tunnissa tulee ero 3 M ja parissa tunnissa n. 6M. Eiköhän siinä horisonttiin jo hävitä.

23 kirjoitti:

Niin, jos katsojan silmänkorkeus on merenpinnasta n. 2 m, mikä saattaa olla jopa alakanttiin normaalikokoisen matkaveneen kohdalla ja havaittavan veneen mastonkorkeus vaikkapa 15 m, niin häipyäksesi horisonttiin parissa tunnissa olisi sinun edettävä suoraa linjaa laskien 4-5 solmua nopeammin. Kryssi huomioiden eroa tarvitaan vielä lisää.

Joten eiköhän lopeteta ne höpinät "horisonttiin katoamisesta".

Lue lisää

Jos huonon luovijan VMG on 1,5 kn ja hyvän 4,5 kn, niin sillon tunnissa tulee ero 3 M ja parissa tunnissa n. 6M. Eiköhän siinä horisonttiin jo hävitä.

Melko kiihkeätä keskustelua aiheesta!

Omalta osaltani olen valmis valmis myöntämään, että saan tyydytystä hyvästä venevauhdista. Omega 36 antaa myös aihetta tähän tyytyväisyyteen varsinkin tyypillisessä suomalaisessa kesäsäässä.

En ymmärrä miksi venevauhti ja asumismukavuus asetetaan näin voimakkaasti vastakkain. Kyllä molemmat voidaan saavuttaa ihan hyvin.

Junde kirjoitti:

Melko kiihkeätä keskustelua aiheesta!

Omalta osaltani olen valmis valmis myöntämään, että saan tyydytystä hyvästä venevauhdista. Omega 36 antaa myös aihetta tähän tyytyväisyyteen varsinkin tyypillisessä suomalaisessa kesäsäässä.

En ymmärrä miksi venevauhti ja asumismukavuus asetetaan näin voimakkaasti vastakkain. Kyllä molemmat voidaan saavuttaa ihan hyvin.

Lue lisää

"En ymmärrä miksi venevauhti ja asumismukavuus asetetaan näin voimakkaasti vastakkain. Kyllä molemmat voidaan saavuttaa ihan hyvin. "

Minä ymmärrän, kun suomeen ostetaan surkeita paatteja, kuten keskieurooppalaisia matkapursia, niin tottakai vanhat x:t yms ovat homeskandeja.

Huonosti purjehtivilla rullapurjeilla puolet purjehdusilosta on saavuttamattomista, koska vene ei kulje kunnolla kuin sivutuuleen. Sitten omaa hankitaa tunteellisesti puolustetaan täällä vaikka faktat puhuvat vastaan, että kyllä matkapursikin voi purjehtia hyvin, siis lys tai gph lukujen valossa.

Mukavalta purjehdukselta kuulostaa. ;) Myötäiseen surffailua.

Mutta FF31 purjehtineena niin reiviraja on kryssillä 8m/s, 11m/s niin kallistellee tolla pienellä kölipainolla täysillä niin purjeilla niin että peräsin menettää otteensa(noin 40astetta)

3736 kirjoitti:

Mukavalta purjehdukselta kuulostaa. ;) Myötäiseen surffailua.

Mutta FF31 purjehtineena niin reiviraja on kryssillä 8m/s, 11m/s niin kallistellee tolla pienellä kölipainolla täysillä niin purjeilla niin että peräsin menettää otteensa(noin 40astetta)

Lue lisää

Tuossahan on melkein puolet painosta kölissä. Hieman arveluttaa tuo kokonaispaino. Materiaalivahvuudet ei voi olla kovin kummoisia jos 31 jalkaisen kokonaispaino on 2700kg.

G3 latistettu reivaamaton hyvälaatuinen iso ja 11 m/s voisi vielä mennä läpi, mutta ei kyllä G1. Saat kyllä laittaa jotain todistusaineistoa.

FF 27 kirjoitti:

G3 latistettu reivaamaton hyvälaatuinen iso ja 11 m/s voisi vielä mennä läpi, mutta ei kyllä G1. Saat kyllä laittaa jotain todistusaineistoa.

8 m/s tosituulta, ja vauhtia reilut 6 solmua, apparentti on 11 m/s paikkeilla, muttei tietenkään tasan 11 m/s vaan selkeästi sen alle. 45 asteen nousukulmalla siinä 10.34 m/s, mutta kun sortoa ei huomioif´da mitenkään, niin kyllä keula osoittaa ylemmäksi kuin 45 astetta tuulesta, joten 10.5 voidaan saavuttaa mikä pyöristyy sitten siihen 11 m/s

Todellinen VMG jää tietysti alle 2.2 m/s

Loppuosa oli tietty pelkkää uhoamista, esim 25 asteen kallistuma on kyllä VMG:n optimoinnin kannalta ehdottomasti liikaa tuohon veneeseen, mutta silläkin voi seilata jos peräsimen pito riittää, koska lateraalitasapaino on kohdallaan.

sivustaseuraaja kirjoitti:

8 m/s tosituulta, ja vauhtia reilut 6 solmua, apparentti on 11 m/s paikkeilla, muttei tietenkään tasan 11 m/s vaan selkeästi sen alle. 45 asteen nousukulmalla siinä 10.34 m/s, mutta kun sortoa ei huomioif´da mitenkään, niin kyllä keula osoittaa ylemmäksi kuin 45 astetta tuulesta, joten 10.5 voidaan saavuttaa mikä pyöristyy sitten siihen 11 m/s

Todellinen VMG jää tietysti alle 2.2 m/s

Loppuosa oli tietty pelkkää uhoamista, esim 25 asteen kallistuma on kyllä VMG:n optimoinnin kannalta ehdottomasti liikaa tuohon veneeseen, mutta silläkin voi seilata jos peräsimen pito riittää, koska lateraalitasapaino on kohdallaan.

Lue lisää

Niin mut 11m/s tosituulta, niin apparentti olisi 14m/s...
Mistä seuraa FF31 broach jos täydet purjeet ja iso genua niinkuin 52neliö viittais..

Jos olis ollut spinnu, niin matka taittunut alle 10 tuntiin. Itsekkään ei aina saa lomalla lupaa nostaa salkoon haluamaansa määrää purjetta.

Elokuun alussa oli hyvät kisat Helsingissä, jossa sai päästellä täysillä...